Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[Nocknet]

Ja vaikka toisin voisi luulla niin tuollainen metallisella kannattimella varustettu valokaapeli ei ole tunteeton ukkoselle vaan ukkonen kyllä aiheuttaa noihinkin vikoja. ei tietenkään yllä laitteisiin asti mutta polttaa helposti kuidut poikki kun metalliosat kuumenevat.

Onneksi tuota ongelmaa voi vältellä käyttämällä kaapelia, jossa on metalliton kannatin, tai ilmakaapelia, joka ei tarvitse kannatinta lain (ADSS).

 

[Nocknet]

Oliko avoimesta kuidusta jollain tietoa että millaisia päätelaitteita ne vaatii?

Telian purkki pitää olla.

Lähinnä kysymys että pitääkö olemassa olevaa vaihtaa jos se tyydyttää.

Pitää nimenomaan vaihtaa. Eräässä kyläverkossa oli täysin toimivat päätelaitteet, mutta jos halusi Telian Avointa kuitua käyttää, piti päätelaite vaihtaa ja maksaa siitä suolaiset asennusmaksut. Sanotaanko näin, että kiinnostus oli vaimeata.

Telian päätelaitteen takana tietysti voi käyttää mitä tahansa laitetta kuparilla kytkettynä.

 

[Nocknet]

Usko pois, ilmajohtoverkko ei ole halpa ylläpitää. Sen takia niitä ei juuri rakennetakkaan kuin sähköpuolella.

... ja sähköyhtiöt purkavat niitä tolppiansa minkä kerkeävät. Samalla lähtee myös kuparitkin maaseudulta. Puhelinyhtiöt eivät halua niitä tolppia riesakseen vaikka ilmaiseksi saisivat.

 

[valurauta]

Ei materiaalihinta koskaan kuituverkoissa se ongelma ole ollut, vaan se työ. Materiaalit ovat yleensä vain 10-30% projektikustannuksista.

Kaapelin kaivaminen maan alle kuuluu olevan kallista. Paljonko tolppien pystytys sitten maksaa?

Lisäksi ihmiset eivät yleensä halua lisää tolppia rumentamaan maisemiaan, varsinkin jos niista juuri on päästy eroon.

Tässä euro voi olla kova maisemakonsultti.

... ja sähköyhtiöt purkavat niitä tolppiansa minkä kerkeävät. Samalla lähtee myös kuparitkin maaseudulta. Puhelinyhtiöt eivät halua niitä tolppia riesakseen vaikka ilmaiseksi saisivat.

Olemassaolevat tolpat voisivat helpottaa kuidun ilmajohtoasennusta, vaan ilmajohto taitaa nykyään olla likipitäen kirosana?

Tämä johtaa sitten siihen, että paikassa, johon kuitua ei saa auraamalla, kuitu jää kokonaan rakentamatta ellei kustannusten jakajia ole. Ei tämäkään järkevältä vaikuta.

 

[Ogeli]

Olemassaolevat tolpat

Tolpissa on se ongelma että ovat tulleet käyttöikänsä päähän >50v

 

[Gobi]

Jos joku taho olisi aikanaan ollut fiksu ja naittanut pakollisen maasähkökaapeloinnin yhteyteen kuidun vedon, oltaisiin nyt jo isossa osassa Suomea rakennettu hyvää kuituinfraa. Vaan eipä ole energiayhtiöt omasta tahdosta alkaneet siihen, muutamia projekteja kai on olemassa.

 

[Nocknet]

Jos joku taho olisi aikanaan ollut fiksu ja naittanut pakollisen maasähkökaapeloinnin yhteyteen kuidun vedon, oltaisiin nyt jo isossa osassa Suomea rakennettu hyvää kuituinfraa.

Paha niitä sähköyhtiöitä on mennä pakottamaan valokuiturakentamiseen, kun se ei varsinaisesti kuulu heidän ydinbusinekseen. Tietysti valtion suunnalta olisi voinut tulla paremmin ohjeistusta ja porkkanaa.

Vaan eipä ole energiayhtiöt omasta tahdosta alkaneet siihen, muutamia projekteja kai on olemassa.

Onhan noita ja hyviä kokemuksia on ollut.

 

[Gobi]

Paha niitä sähköyhtiöitä on mennä pakottamaan valokuiturakentamiseen, kun se ei varsinaisesti kuulu heidän ydinbusinekseen. Tietysti valtion suunnalta olisi voinut tulla paremmin ohjeistusta ja porkkanaa.

Jep, valtiolla on osansa sähkölakien luomisessa, valtiolla on myös ollut laajakaistahankkeita. 1+1 vaan ei niin helposti toteudu byrokratian rattaissa.

 

[valurauta]

Jep, valtiolla on osansa sähkölakien luomisessa, valtiolla on myös ollut laajakaistahankkeita. 1+1 vaan ei niin helposti toteudu byrokratian rattaissa.

Sattuipa löytymään tällainen LVM:n raportti laajakaistan rakentamisesta yhteiskäytössä muun infran kanssa:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78428/Julkaisuja_8-2015.pdf

Tuossa pidetään aika itsestäänselvänä, että ei kuitu ilmaiseksi mihinkään ojaan pääse jonkun muun letkun kaveriksi.

 

[Nocknet]

Kaapelin kaivaminen maan alle kuuluu olevan kallista. Paljonko tolppien pystytys sitten maksaa?

Tähän voivat muut ottaa kantaa. Ei kuulu omaan kompetenssialueeseen.

Olemassaolevat tolpat voisivat helpottaa kuidun ilmajohtoasennusta, vaan ilmajohto taitaa nykyään olla likipitäen kirosana?

Tämä johtaa sitten siihen, että paikassa, johon kuitua ei saa auraamalla, kuitu jää kokonaan rakentamatta ellei kustannusten jakajia ole. Ei tämäkään järkevältä vaikuta.

Kuten todettu aikaisemmin, vanhat tolpat lahoavat. Uusissa tolpissa on se ongelma, että kustannuksien lisäksi niistä valitetaan. Ongelma ei ole niissä kuidun haluajissa vaan niissä muissa. Siis niissä, jotka valittavat kuidun kalleudesta ja sen turhuudesta sekä niistä tolpista.

Hyvä esimerkki valittajien asioiden hankaloittamisesta on tuo Valopiuha-tapaus. Ongelmat oli jo ratkaistu, mutta valituksien takia koko pulju meinasi mennä konkurssiin ja kunnalle koitua 4 Me välittömät tappiot.

 

[mikajh]

... ja sähköyhtiöt purkavat niitä tolppiansa minkä kerkeävät..

Maanteiden varsille kyllä rakennetaan tomerasti uuttakin

 

[Nocknet]

Sattuipa löytymään tällainen LVM:n raportti laajakaistan rakentamisesta yhteiskäytössä muun infran kanssa:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78428/Julkaisuja_8-2015.pdf

Tuossa pidetään aika itsestäänselvänä, että ei kuitu ilmaiseksi mihinkään ojaan pääse jonkun muun letkun kaveriksi.

Jep, yhteisrakentamisessa sääntönä on se, että kustannukset jaetaan. Ongelmana ovat kuitenkin ne urakoitsijat, jotka kuvittelevat, että kustannuksien jakaminen tarkoittaa sitä, että molemmat osapuolet maksavat yhtä paljon, eli tuplasti normaalin urakkahinnan. Tähän tietysti auttaa urakoitsijan vaihtaminen, mutta se ei oikein toimi jos urakoitsija on toisen osapuolen valitsema.

Oma lukunsa on ne hankkeet, jotka ovat kaatuneet vaikka kustannuksien jako on ollut tasapuolista todellisiin kustannuksiin perustuen, sillä sähköyhtiöllä/toisella teleyhtiöllä on ollut suuremmat (lue kalliimat) vaatimukset työn toteutukselle ja/tai reittisuunnitelma ei ole ollut yhteensopiva ja/tai aikatauluongelmia.

 

[Nocknet]

Keskeisin ongelma tässä yhteisrakentamisessa on se, että ei ole mitään keskitettyä tahoa, joka suunnittelisi, rahottaisi ja valvoisi infran rakentamista tavoitteenaan se, että jokaiselle tulisi tietyt palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Sen sijaan jokainen toimija puuhastelee omiaan.

 

[Ogeli]

Keskeisin ongelma tässä yhteisrakentamisessa on se, että ei ole mitään keskitettyä tahoa, joka suunnittelisi, rahottaisi ja valvoisi infran rakentamista tavoitteenaan se, että jokaiselle tulisi tietyt palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Niinpä, stadissa tuosta on haaveiltu iät ja ajat mutku byrokratia? Kuitenkin vain yksi taho joka voisi määrätä.

 

[Eikkas]

Niinpä, stadissa tuosta on haaveiltu iät ja ajat mutku byrokratia? Kuitenkin vain yksi taho joka voisi määrätä.

Kotimaassa nämä rakennetaan busineksen ehdoilla eikä valtion rahoittamana.

Eero

 

[mikajh]

Jos pysytään pelkästään kunnallistekniikassa ja Stadissa, niin siellähän kadut on auki ympäri vuoden, kun vuoroin joku virasto käy ne kaivamassa auki moniksi kuukausiksi juuri, kun edellinen on ne peitellyt

 

[Eikkas]

Jos pysytään pelkästään kunnallistekniikassa ja Stadissa, niin siellähän kadut on auki ympäri vuoden, kun vuoroin joku virasto käy ne kaivamassa auki moniksi kuukausiksi juuri, kun edellinen on ne peitellyt

Osittain. Siltikään niihin kaivantoihin ei aina kuitua ilmesty..

Eero

 

[DaKyy]

Tästä yhteisrakentamisesta olen tainnut aiemminkin tässä avautua. Voisi sanoa, että harvemmin rakennuttajan tai urakoitsijan osalta löytyy sellaista hyväntekeväisyyttä harjoittavaa tahoa, kuin yhteisrakentamiseen osallistuva haluaisi.

Jos kuitu halutaan samaan ojaan, ei urakoitsija pysty sitä -50% alennuksella sinne myymään. Ojaisäntä haluaa joskus oman siivunsa, eli käytännössä se haluaa urakoitsijalta x €/m hyvitystä. Kun urakoitsija sitten laskee tarjousta ojakumppanille, harvemmin hyväntekeväisyyttä harrastetaan, vaan pidetään huolta, ettei urakan kate% ainakaan putoa ojakumppanin myötä. Todellinen alennus normaalihinnoista ojakumppanille lienee sitten melko paljon pienempi kuin tilanteessa, että tehtäisiin vain itselle. Päälle sitten yhteisrakentamiseen haitat.

Todelliset hyödyt tulevat isoissa sähkön saneeraushankkeissa, jossa iso määrä liittymiä pistetään uusiksi kerralla. Tällöin myynti pitää päästä aloittamaan todella hyvissä ajoin, jotta saadaan tarvittava määrä liittymiä varmasti myytyä. Operaattoriyhteistyö pitää siis toimia aika saumattomasti.

 

[Eikkas]

Tästä yhteisrakentamisesta olen tainnut aiemminkin tässä avautua. Voisi sanoa, että harvemmin rakennuttajan tai urakoitsijan osalta löytyy sellaista hyväntekeväisyyttä harjoittavaa tahoa, kuin yhteisrakentamiseen osallistuva haluaisi.

Jos kuitu halutaan samaan ojaan, ei urakoitsija pysty sitä -50% alennuksella sinne myymään. Ojaisäntä haluaa joskus oman siivunsa, eli käytännössä se haluaa urakoitsijalta x €/m hyvitystä. Kun urakoitsija sitten laskee tarjousta ojakumppanille, harvemmin hyväntekeväisyyttä harrastetaan, vaan pidetään huolta, ettei urakan kate% ainakaan putoa ojakumppanin myötä. Todellinen alennus normaalihinnoista ojakumppanille lienee sitten melko paljon pienempi kuin tilanteessa, että tehtäisiin vain itselle. Päälle sitten yhteisrakentamiseen haitat.

Todelliset hyödyt tulevat isoissa sähkön saneeraushankkeissa, jossa iso määrä liittymiä pistetään uusiksi kerralla. Tällöin myynti pitää päästä aloittamaan todella hyvissä ajoin, jotta saadaan tarvittava määrä liittymiä varmasti myytyä. Operaattoriyhteistyö pitää siis toimia aika saumattomasti.

Kaupunki haluaa myös omansa.

Heille se, että kaivetaan kolmesti on rahallisesti parempi case, kuin että yhdellä kertaa menee kolmet kuidut..

Eero

 

[Nocknet]

Kotimaassa nämä rakennetaan busineksen ehdoilla eikä valtion rahoittamana.

Eero

Kyllä valtiokin rahoittaa. Lisäksi viranomainen asettaa normit kun rakennetaan yhteiskunnan alueelle.

 

[Nocknet]

Kaupunki haluaa myös omansa.

Heille se, että kaivetaan kolmesti on rahallisesti parempi case, kuin että yhdellä kertaa menee kolmet kuidut..

Eero

Ei se nyt ihan näin mene. Lupamaksut ovat pientä ja paljon enemmän kaupunki toivoo sitä, että rakennettaisiin kaikki kerralla.

 

[Eikkas]

Ei se nyt ihan näin mene. Lupamaksut ovat pientä ja paljon enemmän kaupunki toivoo sitä, että rakennettaisiin kaikki kerralla.

Kaveri oli teleoperaattorilla töissä ja kuulemma juuri rahan takia samaan kaivantoon ei kaikkia voida vetää kerralla. Yrittivät, mutta kaupunki älähti rahasta. Olin yllättynyt, mutta pakko uskoa.

Eero

 

[DaKyy]

Kaveri oli teleoperaattorilla töissä ja kuulemma juuri rahan takia samaan kaivantoon ei kaikkia voida vetää kerralla. Yrittivät, mutta kaupunki älähti rahasta. Olin yllättynyt, mutta pakko uskoa.

Eero

Tällaista ilmiötä en kyllä tunnista, mutta eikai tuokaan mikään mahdottumuus liene. Aika kirjavat käytännöt eri kaupungeissa näiden kaapelointien suhteen.

 

[mikajh]

Yrittivät, mutta kaupunki älähti rahasta.

Ilmeisesti näissä rahoissa on kyse korruptiosta tai suoranaisista kavalluksista. Vapaavuori yritti saada katujen raiskausta kuriin, mutta luovutti

 

[jessenic]

Monta hanketta olen nähnyt, joissa sähköyhtiö kaivaa kadut auki ja seuraavana kesänä teleoperaattori. Usein näissä on suunniteltu yhteiskaivua, mutta teleoperaattorin julkinen rahoituspäätös viipyy ja viipyy ja sähköyhtiö ei odottele.

 

[Piitu]

Elenia pisti kuituliittymälle todella kovan liittymistarjouksen (449€) Nokian syrjäkylille. Eipä tarvinnut hetkeäkään miettiä, että tilaako tuon vai samanhintaisen 5G-ulkomodeemin, varsinkin kun 5G:n rakennusaikataulusta näille kulmille ei ole mitään tietoa.

Elenia Kuitu on huippunopea valokuituliittymä

Elenia Kuitu on siirtynyt Elisan omistukseen.

kuitu.elenia.fi

 

[ATomiH]

Olikos tässä ketjussa yhtään, jolle on hiljattain asennettu Avoin Kuitu/Valokuitunen? Mitä tuolta nyt on tulossa sisätiloihin? Pihalle kaivuun tehnyt kaveri sanoi, että pitää olla paikka ruuvata päätelaite seinään.. kuulosta jokseenkin oudolta. Kun tuo olisi tulossa olohuoneen nurkkaan.

Valokuitupäätelaite
Kotiisi asennettava valokuitupäätelaite on kooltaan 140 x 110 mm, ja se kiinnitetään seinään siistissä kehyksessä. Telia huolehtii laitteen päivityksistä ja mahdollisista korjauksista.

Kysäisin tätä joskus aiemmin jo tässä ketjussa, ja muistaakseni tuli reilusti mutuilua vastaukseksi. Joten kaikella hyvällä, jos et tiedä, niin ei tarvitse vastata.

 

[Eikkas]

Olikos tässä ketjussa yhtään, jolle on hiljattain asennettu Avoin Kuitu/Valokuitunen? Mitä tuolta nyt on tulossa sisätiloihin? Pihalle kaivuun tehnyt kaveri sanoi, että pitää olla paikka ruuvata päätelaite seinään.. kuulosta jokseenkin oudolta. Kun tuo olisi tulossa olohuoneen nurkkaan.



Kysäisin tätä joskus aiemmin jo tässä ketjussa, ja muistaakseni tuli reilusti mutuilua vastaukseksi. Joten kaikella hyvällä, jos et tiedä, niin ei tarvitse vastata.

Kaverilla on tuollainen valokuitunen joku puolisen vuotta asennettu. Sellainen valkoinen purkki niillä on makkarin seinään ruuvattu ja siinä tais olla 4 ethernettiä (nat) moodissa.

Eero

 

[Gobi]

Olikos tässä ketjussa yhtään, jolle on hiljattain asennettu Avoin Kuitu/Valokuitunen? Mitä tuolta nyt on tulossa sisätiloihin? Pihalle kaivuun tehnyt kaveri sanoi, että pitää olla paikka ruuvata päätelaite seinään.. kuulosta jokseenkin oudolta. Kun tuo olisi tulossa olohuoneen nurkkaan.
Kysäisin tätä joskus aiemmin jo tässä ketjussa, ja muistaakseni tuli reilusti mutuilua vastaukseksi. Joten kaikella hyvällä, jos et tiedä, niin ei tarvitse vastata.

Tuskin eroaa muista kuidun asennuksista, tuovat maakaapelin kivijalkaan/seinälle, siitä reiän/ullakon kautta sisälle päätelaitteelle. Ainakin meille tuotu Nestorin kaapeli kelpaa sisäosaltaan sisäasennukseen, kuorivat sen ja kiinnittävät seinään. Asennettavan päätelaitteen mallia en tiedä, mutta minusta Intenon vehkeissä on erillinen asennuspohja, joka ruuvataan seinään, kytketään kuitu modeemiin ja modeemi naksahtaa kiinni pohjaan. Kaikella hyvällä, vastaan vaikka ei ole vielä kuitua asennettu.

 

[Eikkas]

Tuskin eroaa muista kuidun asennuksista, tuovat maakaapelin kivijalkaan/seinälle, siitä reiän/ullakon kautta sisälle päätelaitteelle. Ainakin meille tuotu Nestorin kaapeli kelpaa sisäosaltaan sisäasennukseen, kuorivat sen ja kiinnittävät seinään. Asennettavan päätelaitteen mallia en tiedä, mutta minusta Intenon vehkeissä on erillinen asennuspohja, joka ruuvataan seinään, kytketään kuitu modeemiin ja modeemi naksahtaa kiinni pohjaan. Kaikella hyvällä, vastaan vaikka ei ole vielä kuitua asennettu.

Sellaista ne tais demota kun kävin niiden mainostilaisuudessa joku pari vuotta sitten..

Eero

 

[haskapakkeri]

Telian purkki pitää olla.

Pitää nimenomaan vaihtaa. Eräässä kyläverkossa oli täysin toimivat päätelaitteet, mutta jos halusi Telian Avointa kuitua käyttää, piti päätelaite vaihtaa ja maksaa siitä suolaiset asennusmaksut. Sanotaanko näin, että kiinnostus oli vaimeata.

Kiitoksia, tuota tietoa juuri tarvitsin. Sehän riippuu toki muista vaihtoehdoista miten houkuttelevaa se vaihto on. Jos vaikka vaihtoehtona olisi kuvittelliseesti Elisa seutuverkko jossa tarjotaan vain 50Mbit/s tai 100Mbit/s liittymiä 19,90 ja 29,90e/kk (+ tietysti osuuskunnalle verkkomaksu) - niin kyllähän sen voi haluta vaihtaa ihan ymmärettävästi.

Mitenhän voi olla mahdollista että Seutuverkkoon ei ole tuotteistettu nopeampaa liittymää vai onko tuo koko konsepti jo lähinnä kuoppaantumassa...

 

[pulatunnus]

Kaverilla on tuollainen valokuitunen joku puolisen vuotta asennettu. Sellainen valkoinen purkki niillä on makkarin seinään ruuvattu ja siinä tais olla 4 ethernettiä (nat) moodissa.



Eero

Jos valkuitusen myötä ei ole muuttunut, tai alueellisia eroja, niin Avoimessa kuidussa rajapinta oli siinä kupariethernetissä, ja siinä "kuitupurkissa" ei mitään NATia, vaan siita kuparista tuli suoraan se yhteys minkä oli tilannut ja jos useampia yhteuyksiä, niin eri yhteydet eri porteista.

Vai tarkoititko että kaveri oli tilannut jonkin operaattorilla natatun yhteyden ? joka ei siis liity tuohon purkkiin.

En väitä että se mitä ennen valokuitusta toimitettiin olisi sitä mitä nykyään, mutta olisi aika erikosita jos ne nattaisi asiakkaan tilaamat yhteydet. Jos joku tilannut yhteyden kiinteällä IPllä, niin joku tarve, niin todennäköisesti NAT pilaisi sen aika tehokkaasti. Tai jo ihan perus kotiliittymä, usealla julkisella IPllä, niin vaikeuttaa jos väliin tuupattu joku natti.

 

[kurkimies]

Sanotaanko, että jo vuosia sitten

Kaverilla on tuollainen valokuitunen joku puolisen vuotta asennettu. Sellainen valkoinen purkki niillä on makkarin seinään ruuvattu ja siinä tais olla 4 ethernettiä (nat) moodissa.

Eero

Lounealla ainakin valokuituboksi sillatulla ohjelmistolla. Jokaisesta 4-portista julkinen IP.

 

[Eikkas]

Jos valkuitusen myötä ei ole muuttunut, tai alueellisia eroja, niin Avoimessa kuidussa rajapinta oli siinä kupariethernetissä, ja siinä "kuitupurkissa" ei mitään NATia, vaan siita kuparista tuli suoraan se yhteys minkä oli tilannut ja jos useampia yhteuyksiä, niin eri yhteydet eri porteista.

Vai tarkoititko että kaveri oli tilannut jonkin operaattorilla natatun yhteyden ? joka ei siis liity tuohon purkkiin.

En väitä että se mitä ennen valokuitusta toimitettiin olisi sitä mitä nykyään, mutta olisi aika erikosita jos ne nattaisi asiakkaan tilaamat yhteydet. Jos joku tilannut yhteyden kiinteällä IPllä, niin joku tarve, niin todennäköisesti NAT pilaisi sen aika tehokkaasti. Tai jo ihan perus kotiliittymä, usealla julkisella IPllä, niin vaikeuttaa jos väliin tuupattu joku natti.

Sitä purkkia varmaan saa nat ja bridge moodissa.

Eero

 

[pulatunnus]

Sitä purkkia varmaan saa nat ja bridge moodissa.

Eero

Kuullostaa sekavalta, tiedätkö/muistatko keneltä hänelle oli se nettiyhteys ?

 

[jessenic]

Sitä purkkia varmaan saa nat ja bridge moodissa.

Eero

Päätelaite on hallittava kytkin, ei siis tee NATia. Tilatut yhteydet tulee omissa VLANeissaan, jotka konffattu Telian toimesta eri porteille, jos useampi yhteys tilattuna.

Inteno XG6846 | Inteno Netmedia

www.inteno.fi

 

[Age of Computers]

Täällä päin yrittää naapurikunnan sähkö-lämpö-tele-vesi -firma eräiden kansalaisaktiivien toimesta kuitua. Homma on hieman hassu.

Tämä naapurikunnan vesilaitos rakensi uuden päävedenottamon tänne ja runkolinjan. Samalla pienempi kunta pääsi eroon omasta jätevedenpuhdistamostaan, kun rakensivat siirtoviemärin. Samaan aumaan ei tullut tiettävästi kuitua, vaan viestintä tapahtuu langattomasti pumppaamoilta ja vedenottamolta, joka on melko syrjässä. Isosta kunnasta on yli 20km matkaa vedenottamoon.

No, kansalaisaktiivit saivat idean kuidusta, joka kyllä ihan hyvä juttu. Pitikin alkaa jo rakennus, kun varauksia tuli tarpeeksi, mutta liikelaitos päätti, että tarvitaankin lisää tilaajia tuolta vedenottamon suunnasta. Ei tarvitse olla kovinkaan ihme seppä, etteikö näe, että nyt maksattavat kuitua vedenottamoon naapurikunnan asukkaiden pussista.

Bisnes on bisnestä.

 

[Eikkas]

Täällä päin yrittää naapurikunnan sähkö-lämpö-tele-vesi -firma eräiden kansalaisaktiivien toimesta kuitua. Homma on hieman hassu.

Tämä naapurikunnan vesilaitos rakensi uuden päävedenottamon tänne ja runkolinjan. Samalla pienempi kunta pääsi eroon omasta jätevedenpuhdistamostaan, kun rakensivat siirtoviemärin. Samaan aumaan ei tullut tiettävästi kuitua, vaan viestintä tapahtuu langattomasti pumppaamoilta ja vedenottamolta, joka on melko syrjässä. Isosta kunnasta on yli 20km matkaa vedenottamoon.

No, kansalaisaktiivit saivat idean kuidusta, joka kyllä ihan hyvä juttu. Pitikin alkaa jo rakennus, kun varauksia tuli tarpeeksi, mutta liikelaitos päätti, että tarvitaankin lisää tilaajia tuolta vedenottamon suunnasta. Ei tarvitse olla kovinkaan ihme seppä, etteikö näe, että nyt maksattavat kuitua vedenottamoon naapurikunnan asukkaiden pussista.

Bisnes on bisnestä.

Näin se menee. Etsikää lisää maksajia.

Eero

 

[Eikkas]

Hallitus esittää tuen jatkamista huippunopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista varten — 10 000 kotitaloutta tuen piiriin

Keskustan Saarikko lupaa tulevina vuosina vielä lisää tukea laajakaistayhteyksien parantamiseen.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

tälläistä tänään sitten..

 

[haskapakkeri]

Vähän särähti korvaan tuo "Tukiohjelma kattaisi kiinteän verkon lisäksi 5G-verkon kiinteät langattomat liittymät..." kohta. Toivottavasti nyt ennen yhdenkään euron jakamista määrittelevät selkeät ja reilut pelisäännöt niin operaattorille kuin kuluttajalle.

Hieman arveluttaa että voiko tässä käydä niin että kuituyhteyksien rakentaminen rupeaa hankaloitumana entisestään, sillä jos samalla alueella kuitu ja kiinteät 5G taistelevat samoista tukirahoista, eli että jäisikö kuitu helposti ison operaattori jalkoihin rahoitusta hakiessa. Ymmärtääkseni ainakaan tähän mennessä tuota tukea ei ole voinut samalle alueelle saada useampia taho tai uudestaan.

Ja miten tuo tukiraha edes kohdistetaan, vähän outoa että jos valtio tukisi sitä vaikka 500 eurolla että nyt saatte ilmaiseksi asennuksen + päätelaitteen. Ostettaisiinko noita sitten kakkosasunnolle (tarkoittaako se nyt siis kesämökkiä?) yms ilman aikomusta käyttää ja vietäisiin ilmaiseksi saatu päätelaitte kotiin tukikelvottomalle alueelle tai jotain muuta vastaavaa koijailua. Vai olisko se raha infran rakentaamiseen, esim. uudet tukiasemat ja/tai tukiasemien siirtoyhteydet kuidulla. Joka nyt sinänsä olisi kenties hieman kauaksikantoisempaa touhua, eikä kipata rahaa siihen että saadaan kuluttajien liittysmimaksua poljettua alaspäin kun ne nyt hankitut päätelaitteet on melkolailla SER-kamaa silloin 2025 jo anyway.

Vai olisko eri alueille yllättäen eri hintoja kiinteille 5G -yhteyksille jos toisiin saisi pumpattua tukirahoja mukaan...

Tosiaan en tiedä sen tarkemmin yksityiskohtia tästä uudesta, enkä nyt varsinaisesti edes vanhastakaan tukipolitiikassa. Ja asiaan varmasti tehdään tarkennuksia vielä ajanmyötä. Tälläistä pohditaan tällä kertaa.

Hienoa että projekti sai jatkoa.

 

[Nocknet]

Vähän särähti korvaan tuo "Tukiohjelma kattaisi kiinteän verkon lisäksi 5G-verkon kiinteät langattomat liittymät..." kohta.

Tämä 5G:n subventoiminen on kyllä harvinaisen perseestä. Lausuntokierroksella *kaikki* yli 100 lausuntoa vastustivat tuota 5G:n rahoittamista, poislukien tietysti isojen operaattorien lausunnot. Alkuperäisessä lakiluonnoksessa oli lisäksi määritelty että tukea saisi vain *symmetrisille* (muistaakseni) gigan nopeuksille, joka olisi automaattisesti rajannut pois nuo 5G-pelleilyt.

Nähtävästi isot operaattorit ovat onnistuneet hyvin lobbauksessaan.

 

[Johtaja_Jurmu]

Vähän särähti korvaan tuo "Tukiohjelma kattaisi kiinteän verkon lisäksi 5G-verkon kiinteät langattomat liittymät..." kohta. Toivottavasti nyt ennen yhdenkään euron jakamista määrittelevät selkeät ja reilut pelisäännöt niin operaattorille kuin kuluttajalle.

Hieman arveluttaa että voiko tässä käydä niin että kuituyhteyksien rakentaminen rupeaa hankaloitumana entisestään, sillä jos samalla alueella kuitu ja kiinteät 5G taistelevat samoista tukirahoista, eli että jäisikö kuitu helposti ison operaattori jalkoihin rahoitusta hakiessa. Ymmärtääkseni ainakaan tähän mennessä tuota tukea ei ole voinut samalle alueelle saada useampia taho tai uudestaan.

Isojen operaattoreiden lobbarit päässeet vauhtiin. Tuotahan ne on valittaneet jo iät ja ajat, että "tukien pitäisi olla teknologianeutraalia", toisin sanoen huonompaa kuluttajalle ja tuottoisampaa operaattorille.
Ei niillä enää kiinnosta edes mobiilia rakentaa ilman tukia. 4g:n kohdallakin piti valtiolla määrätä mikä sen teoreettisen peittoalueen tulee olla minimissään.

Edit, en muista nyt tarkkaa lukemaa, mitä operaattorit ehdottivat aikoinaan 4g verkon peittovaatimukseksi, mutta olisiko ollut siellä 60 prossan paikkeilla.

 

[Algron28]

Isojen operaattoreiden lobbarit päässeet vauhtiin. Tuotahan ne on valittaneet jo iät ja ajat, että "tukien pitäisi olla teknologianeutraalia", toisin sanoen huonompaa kuluttajalle ja tuottoisampaa operaattorille.
Ei niillä enää kiinnosta edes mobiilia rakentaa ilman tukia. 4g:n kohdallakin piti valtiolla määrätä mikä sen teoreettisen peittoalueen tulee olla minimissään.

Edit, en muista nyt tarkkaa lukemaa, mitä operaattorit ehdottivat aikoinaan 4g verkon peittovaatimukseksi, mutta olisiko ollut siellä 60 prossan paikkeilla.

Lappi on monin paikoin täysin kannattamatonta mobiiliverkon kannalta. Jos vaatimusta ei olisi, niin kuuluvuuspeitto olisi aivan toisissa kantimissa.

 

[Johtaja_Jurmu]

Lappi on monin paikoin täysin kannattamatonta mobiiliverkon kannalta. Jos vaatimusta ei olisi, niin kuuluvuuspeitto olisi aivan toisissa kantimissa.

Eikä pelkästään lappi, vaan suurin osa suomen "haja-asutuksesta", myös etelässä.

 

[tombe0]

Menee jo vähän OT:n puolelle, mutta jos vaatimusta ei olisi niin missään kaupunkien ja aivan suurimpien lomakeskusten ulkopuolella ei olisi 4G peittoa, 3G voisi olla aika heikossa myös.

 

[Eikkas]

Menee jo vähän OT:n puolelle, mutta jos vaatimusta ei olisi niin missään kaupunkien ja aivan suurimpien lomakeskusten ulkopuolella ei olisi 4G peittoa, 3G voisi olla aika heikossa myös.

Jutun pointti lienee, että hybridiratkaisu on ihan ok. Kaikkialle ei ole pakko vetää kuitua, jos kulurakenne on järjetön vrt rautavaara: vedetään 10km piuhaa, että saadaan yksi mummon mökki verkotettua..

Eero

 

[kurkimies]

Tämä 5G:n subventoiminen on kyllä harvinaisen perseestä. Lausuntokierroksella *kaikki* yli 100 lausuntoa vastustivat tuota 5G:n rahoittamista, poislukien tietysti isojen operaattorien lausunnot. Alkuperäisessä lakiluonnoksessa oli lisäksi määritelty että tukea saisi vain *symmetrisille* (muistaakseni) gigan nopeuksille, joka olisi automaattisesti rajannut pois nuo 5G-pelleilyt.

Nähtävästi isot operaattorit ovat onnistuneet hyvin lobbauksessaan.

Täähän olisi jopa rajannut operaattoreiden kiinteissä verkoissa ja vähän "pakottanut" isot tarjoamaan kuluttajalle uusissa kohteissa sen symmetrisen yhteyden eli jäänyt kaikki 100/10-1000/100Mbit/s pois.

 

[WR-HW95]

Pisti tuossa silmään kun katselin puhelinliittymää, että Telia tarjoaa minulle 100MB hybridi-liittymää vaikka taloon ei tule, kun Elisan kuitu.
Vuokraako ne 50MB linjan Elisalta ja toivoo 4G:llä saavan toisen 50MB?

 

[Eikkas]

Pisti tuossa silmään kun katselin puhelinliittymää, että Telia tarjoaa minulle 100MB hybridi-liittymää vaikka taloon ei tule, kun Elisan kuitu.
Vuokraako ne 50MB linjan Elisalta ja toivoo 4G:llä saavan toisen 50MB?

Hybridi on siis vdsl+4G

Eero

 

[mikajh]

Pisti tuossa silmään kun katselin puhelinliittymää, että Telia tarjoaa minulle 100MB hybridi-liittymää vaikka taloon ei tule, kun Elisan kuitu.
Vuokraako ne 50MB linjan Elisalta ja toivoo 4G:llä saavan toisen 50MB?

Kun haulikolla ampuu markkinointiviestejä, niin on mahdollista että joskus osuu. Nyt ei