Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Ne puuhamiehet tarvitaan isoissa projekteissa lähinnä kuidun markkinointiin, ja se tarvittava osaamispuoli kilpailutetaan sieltä, missä osaamista on.
Muutama projekti on mennyt pieleen, kun on myyty liikaa kuituvarauksia, ja liian halvalla. Näille firmoille loppupeleissä rahaa tuottaa vain se kuukausimaksu.

Täälläkin alussa myytiin kuituvarausta, mutta onneksi siitä luovuttiin siinä vaiheessa kun osuuskunta muutettiin kuntien omistamaksi yhtiöksi. Tuli ilmeisesti sitä osaamistakin mukaan lisää.


 

Esimerkki miten käy kun puuhamiehet päästetään vauhtiin.. ilman osaamista busineksesta ja valokuidusta..

Eero

Se on kuitenkin hyvä, että on saatu kuidut maahan. Kuten edellä mainittu, toiminnan tuottavuus on pienestä kiinni. Lisäksi rahoitusehdot olivat huonot, eiköhän tuollakin syrjäkylällä ole vielä pitkäksi aikaa iloa kuidusta.
 
Sinänsä järkevää kuitenkin siltä kutuosuuskunnalta, edullisella avaushinnalla saadaan se liittymä myytyä auki, jonka jälkeen sieltä valuu niitä kk maksuja.

Toki, kunhan vain niitä kuukausimaksuja sitten myös kertyy.

Ongelma noissa kuituosuuskunnissa (tai ylipäätään haja-asutuslaueen kuidussa) on se että sen kaapelin maahan kaivattaminen on niin pirun kallista, ettei sitä aloitusmaksua kukaan haluaisi maksaa, ja kun käyttäjiä on vähän jää voluumi niin pieneksi ettei homma kannata.

Ei se aloitusmaksu ole se kynnyskysymys, kohtalonkysymys on se, kattavatko kuukausimaksut sopimusaikana sekä verkon rakentamis- että ylläpitokulut. Sellainen yhtälö ei oikein toimi, että avausmaksuja ei ole ja sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia. Tähänhän se Valopiuhan verkkokin kaatui.

Sanoisin että haja-astusalueen kuituverkolle edullisempi ratkaisu olisi se että kutu tulisi kaikille automaattisesti, ja joka torppa sitoutuisi kk maksuun, mutta taas ongelma olisi siinä että se kk maksu olisi väkisinkin korkeampi kuin sen 14,90/kk jolla sen 4g netin saa.

Näinhän se on. Haja-asutusseuduilla ainoa ratkaisu laskea kustannuksia on saada kaikki mukaan jakamaan kustannuksia.

Rääkkylän kunnan osalta oikea ratkaisu olisikin tässä vaiheessa avata valokuituverkko kaikille talouksille kun kerran homma levis.
 
Se on kuitenkin hyvä, että on saatu kuidut maahan. Kuten edellä mainittu, toiminnan tuottavuus on pienestä kiinni. Lisäksi rahoitusehdot olivat huonot, eiköhän tuollakin syrjäkylällä ole vielä pitkäksi aikaa iloa kuidusta.

Iloa on jos homma pyörii. Nyt kun ollaan konkurssin partaalla niin toimintaa pitää saada jatkettua.

Ehkä sen joku halvalla ostaa vaikkapa kaisanet..

Eero
 
Toki, kunhan vain niitä kuukausimaksuja sitten myös kertyy.



Ei se aloitusmaksu ole se kynnyskysymys, kohtalonkysymys on se, kattavatko kuukausimaksut sopimusaikana sekä verkon rakentamis- että ylläpitokulut. Sellainen yhtälö ei oikein toimi, että avausmaksuja ei ole ja sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia. Tähänhän se Valopiuhan verkkokin kaatui.



Näinhän se on. Haja-asutusseuduilla ainoa ratkaisu laskea kustannuksia on saada kaikki mukaan jakamaan kustannuksia.

Rääkkylän kunnan osalta oikea ratkaisu olisikin tässä vaiheessa avata valokuituverkko kaikille talouksille kun kerran homma levis.

Business on sellainen juttu, että jos ei maksa lainojaan niin homma ajetaan konkurssiin.


Eero
 

Esimerkki miten käy kun puuhamiehet päästetään vauhtiin.. ilman osaamista busineksesta ja valokuidusta..

Eero

Ei se nyt ihan noin mennyt. Valokuitua kuitenkin saatiin maahan 500 km ja piuhat joka savuun. Saavutus sekin on. Liiketaloidellinen osaaminen tosin oli hieman hakusessa.
 
Ei se nyt ihan noin mennyt. Valokuitua kuitenkin saatiin maahan 500 km ja piuhat joka savuun. Saavutus sekin on. Liiketaloidellinen osaaminen tosin oli hieman hakusessa.

Eikait ne sielläkään joka kämppään vedetty. Tosin järjettömän pitkiä vetoja toki tehdiin siellä korvessa..

Eero
 
Iloa on jos homma pyörii. Nyt kun ollaan konkurssin partaalla niin toimintaa pitää saada jatkettua.

Ehkä sen joku halvalla ostaa vaikkapa kaisanet..

Eero

Kaisanet on ehkä vahvin ostajakandidaatti. Tosin, HMV-status sotkee peliä. Voi olla ettei kukaan halua koskea siihen kepillä sen takia.
 
Eikait ne sielläkään joka kämppään vedetty. Tosin järjettömän pitkiä vetoja toki tehdiin siellä korvessa..

Eero

Ei välttämättä joka savuun, mutta moneen. Ficoran mukaan Valopiuhalla 80-90% markkinaosuus kiinteän verkon yhteyksistä.
 
Tosin järjettömän pitkiä vetoja toki tehdiin siellä korvessa..

Keskiarvo merkkaa, ei yksittäinen vähän pidempi veto. JOS on tavoitteeena "koko kunnan laajuinen" verkko, tai edes tietyn osan kunnasta kattava.
Käsittääkseni nämä valtion/eu:n tuet jo vaatii aika laajasti ottamaan halukkaat mukaan alueelta jonne rakennetaan verkkoa.

Kaisanet on ehkä vahvin ostajakandidaatti. Tosin, HMV-status sotkee peliä. Voi olla ettei kukaan halua koskea siihen kepillä sen takia.

Kaisalle nyt melkein jo uskaltaisi myydä, kuitu on ehkä hieman lähempänä sen ydinalaa, kuin se on vaikkapa telialle, deeännaalle ja elisalle.
 
Ei välttämättä joka savuun, mutta moneen. Ficoran mukaan Valopiuhalla 80-90% markkinaosuus kiinteän verkon yhteyksistä.

Eipä siellä seudulla juuri noita muita toimijoita taida olla.

Jotain vanhoja adsl kupareita voi keskustassa olla vielä käytössä tms.

Eero
 
Ja noista "pitkistä vedoista joka savuun", sinänsä aika erikoista, että aikoinaan on ollut varaa rakentaa tiet, sillat ja muu infra kaikkialle, mutta nyt ei olisi rahaa yhtä vaivaista piuhaa kaivaa maahan, kysymys on kuitenkin perus infrasta tänä päivänä.
Sanoisin, että sitä kuitua tarvitaan sitä enemmän, mitä syrjemmässä asuu. Pian on loputkin palvelut vain netissä. Kaupunkilaisilla kaikki palvelut on muutaman askeleen päässä.
 
"Kuoleva" kylä tai ei, niin ne ihmiset asuu siellä NYT.
Ja kyllähän tuo korona, ja sitä seuraavat taudit tulee näyttämään, että keskittämisen tie on melko loppuun kaluttu jo.
 
"Kuoleva" kylä tai ei, niin ne ihmiset asuu siellä NYT.
Ja kyllähän tuo korona, ja sitä seuraavat taudit tulee näyttämään, että keskittämisen tie on melko loppuun kaluttu jo.

Niin, se onkin hyvä kysymys ovatko tällaiset miljoonasijoitukset valokuituverkkoihin loppujen lopuksi halvempi ratkaisu kun perinteinen viimeinen sammuttaa valot -taktiikka.
 
Ja noista "pitkistä vedoista joka savuun", sinänsä aika erikoista, että aikoinaan on ollut varaa rakentaa tiet, sillat ja muu infra kaikkialle, mutta nyt ei olisi rahaa yhtä vaivaista piuhaa kaivaa maahan, kysymys on kuitenkin perus infrasta tänä päivänä.
Sanoisin, että sitä kuitua tarvitaan sitä enemmän, mitä syrjemmässä asuu. Pian on loputkin palvelut vain netissä. Kaupunkilaisilla kaikki palvelut on muutaman askeleen päässä.
Tiet, sillat ja muu on rakennettu verorahoilla ja monesti vielä sellaisilla jotka ovat tulleet valtion, ei kunnan kirstusta. Se miksi kuitua ei haluta rakentaa verorahoilla on ihan poliittinen linjaus joka perustuu eräiden puolueiden ideologiaan siitä ettei julkinen taho tai valtio saisi harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa joka voisi vahingossakaan kilpailla yksityisten yritysten kanssa.
 
"Kuoleva" kylä tai ei, niin ne ihmiset asuu siellä NYT.
Ja kyllähän tuo korona, ja sitä seuraavat taudit tulee näyttämään, että keskittämisen tie on melko loppuun kaluttu jo.

Jollainhan se pitää rahoittaa. Ikävä kyllä. Rautavaara tais verkkonsa myydä kaisanetille.

Eero
 
Niin, se onkin hyvä kysymys ovatko tällaiset miljoonasijoitukset valokuituverkkoihin loppujen lopuksi halvempi ratkaisu kun perinteinen viimeinen sammuttaa valot -taktiikka.

Jep. Rautavaarakin teki melkein konkurssin, kun rahoitti kuitua jollain 4:llä miljoonalla..

Eero
 
"Kuoleva" kylä tai ei, niin ne ihmiset asuu siellä NYT.
Ja kyllähän tuo korona, ja sitä seuraavat taudit tulee näyttämään, että keskittämisen tie on melko loppuun kaluttu jo.

Korona tuskin tilannetta tulee muuttamaan. Rääkkylä ja nämä muut korpikylä ml. rautavaara ovat sellaisessa paikassa
jossa tontit ei mene kaupaksi edes eurolla.

Eero
 
Ei ole kysymys siitä mikä on halvempi, vaan mikä on välttämätöntä.
Kunnolliset tietoliikenneyhteydet on sitä tänä päivänä, ja vielä enemmän tulevaisuudessa.
Korona on jo nyt muuttanut paikoin muuttoliikenteen suuntaa, mutta vieläkin enemmän kiinnostusta muuttaa pois keskittämispaikoista.
Kiinnostuksen realisoituminen vaatii sitten kunnon yhteydet jotka ovat muun muassa etätyöläisille välttämättömiä, se on tässäkin kunnassa huomattu.

Tuolla "ei kannata, viimeinen sammuttaa valot" asenteella voisi laittaa jo tänä päivänä n. 98% suomen pinta-alasta tyhjäksi.
Olisi aika karu paikka jo ihan maan huoltovarmuudellekin.

Se mikä olisi pitänyt tehdä toisin, jo vuosikymmeniä sitten, on verkkojen rahoittaminen/rakennuttaminen valtiojohtoisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Istun tässä maaseudulla saaressa olevassa mökissä, etätyöpäivä alkamassa.

Mökkiin tulee valokuitu, jossa 50/100 (kyllä, juuri noin, teknisesti 100/100 yhteys jossa laitettu rajoitus downloadiin muttei uploadiin) yhteys. Tällä hetkellä siis saisi myös 100/100 samalla päätelaitteella mutta säästää kympin kuussa siitä että on tuo rajoitus päällä, tämä 50/100 on ihan tarpeeksi nopea. Tulevaisuudessa tulee kyllä saamaan samalla kuidulla paljon nopeampia yhteyksiä, mutta voi vaatia sitten kalliimpia päätelaitteita.

Omalla kotiseudulla siis onnistuttiin hanke vetämään onnistuneesti maaliin viitisen vuotta sitten, liittymismaksuja makselin itse 2000 euroa tästä. Hankkeen puuhamiehinä oli lähinnä paikalliset isännät, ei ulkopuoliset konsultit eikä kunnan virkamiehet.

Mutta hankkeen failaaminen oli todella lähellä kun maaseudulla on aina näitä naapuririitoja "silloin 20 vuotta sitten se ei tukenut tuota tiehankettani ja suutuin sille siitä joten nyt vastustan kaikkea mitä se tekee" ja yksi oli ehtinyt jo hankkia jonkun sateliittiyhteyden ja sunken cost fallacy iski (tämän kuidun saamnen olisi tehnyt siitä satellittiyhteydestä "turhan"). Ja sitten kun olisi pitänyt saada vetää piuha tällaisten ihmisten maiden läpi (tai tällaisten ihmisten hallitsemien yhdistysten tms. maiden läpi) niin piti sitten tehdä ylimääräistä mutkaa piuhaan yms näiden kiertämiseksi. Ja muuten vaan nämä ihmiset valittaa ja yrittää torpata hanketta ihan kiusallaan muutenkin. Itsekin kirjoittelin jonnekin aluehallintokeskukseen jonkun vastineen johonkin typerään valitukseen (itse tietotekniikan DI:nä ja 4G-tekniikkaankin jossain määrin tutustuneena osasin ampua alas valituksessa olleita virheellisiä väitteitä)

Ja sitten piti mm. joku valokuitukela hakea jostain toiselta puolelta suomea viikonlopun aikana kun isommat operaattorit kaivoivat ison tien viereen omia kuitujaan ja saatiin tämä meidän paikallinen kuitu n. 5km matkalta menemään maahan samalla kerralla huomattavin säästöin sillä ehdolla että se on valmiina vedettäväksi maahan maanantai-aamulla kun kaivaminen alkaa (tosin tosiasiassa se kaivaminen alkoi kuitenkin viikkoä myöhässä).

Ja sitten päädyttiin myös tekemään jonkinlainen sopimus yhden ison operaattorin kanssa että ostetaan reititys internetiin heiltä ainakin seuraaviksi 5? vuodeksi ja he tarjoavat sekä rahoitusta että asiantuntija-apua verkon rakentamiseen. Ilman tätä sopimusta olisi homma voinut myös failata. Nyt yhteistyö tämän operaattorin kanssa on kyllä toiminut niin hyvin että vaikka alkup sopimusaika on tainnut mennä ja reititysoperaattoria olisi voinut vaihtaa, samassa ollaan pysytty ja taidettiin vaan syventää yhteystyötä.

Mökkini pihan läpi tosi menee kuitu myös järven ali koko verkon eteläiseen osaan ja saaressa on monta muutakin mökkiä, joten ihan pelkästään oman mökkini takia sitä kuitua ei tähän saareen vedetty. Ja järven eteläpuolella on myös tämän ison yhteistyöoperaattorin kännykkäverkkomasto, jonne nyt menee meidän kyläverkon omistama/rakennuttama kuitu mökkini pihan läpi.

Eräällä sukulaisella oli tuossa parin kilsan päässä melko tyhjillään/vähällä käytöllä ollut talo. jota oli myymässä. Sukulainen nuukana ei tätä kyläverkkoamme sinne ottanut, ja käytti sitten viitisen vuotta yrittäessään taloa myydä, hinnan laskiessa reilusti tämän viiden vuoden aikana. Olisi voinut saada talosta aika paljon paremman hinnan, jos olisi sen 2ke sijoituksen tehnyt ja ottanut kuidun sinnekin, se 2ke olisi todennäköisesti maksanut moninkertaisesti hintansa takaisin talon myyntihinnassa.


Mutta joo, kehitän työkseni osia 5G-tukiasemien piireihin ja olen tyytyväinen että en joudu käyttämään 4G-tekniikkaa sen tekemiseen ;)
 
Viimeksi muokattu:
Istun tässä maaseudulla saaressa olevassa mökissä, etätyöpäivä alkamassa.

Mökkiin tulee valokuitu, jossa 50/100 (kyllä, juuri noin, teknisesti 100/100 yhteys jossa laitettu rajoitus downloadiin muttei uploadiin) yhteys. Tällä hetkellä siis saisi myös 100/100 samalla päätelaitteella mutta säästää kympin kuussa siitä että on tuo rajoitus päällä, tämä 50/100 on ihan tarpeeksi nopea. Tulevaisuudessa tulee kyllä saamaan samalla kuidulla paljon nopeampia yhteyksiä, mutta voi vaatia sitten kalliimpia päätelaitteita.

Omalla kotiseudulla siis onnistuttiin hanke vetämään onnistuneesti maaliin viitisen vuotta sitten, liittymismaksuja makselin itse 2000 euroa tästä. Hankkeen puuhamiehinä oli lähinnä paikalliset isännät, ei ulkopuoliset konsultit eikä kunnan virkamiehet.

Mutta hankkeen failaaminen oli todella lähellä kun maaseudulla on aina näitä naapuririitoja "silloin 20 vuotta sitten se ei tukenut tuota tiehankettani ja suutuin sille siitä joten nyt vastustan kaikkea mitä se tekee" ja yksi oli ehtinyt jo hankkia jonkun sateliittiyhteyden ja sunken cost fallacy iski (tämän kuidun saamnen olisi tehnyt siitä satellittiyhteydestä "turhan"). Ja sitten kun olisi pitänyt saada vetää piuha tällaisten ihmisten maiden läpi (tai tällaisten ihmisten hallitsemien yhdistysten tms. maiden läpi) niin piti sitten tehdä ylimääräistä mutkaa piuhaan yms näiden kiertämiseksi. Ja muuten vaan nämä ihmiset valittaa ja yrittää torpata hanketta ihan kiusallaan muutenkin. Itsekin kirjoittelin jonnekin aluehallintokeskukseen jonkun vastineen johonkin typerään valitukseen (itse tietotekniikan DI:nä ja 4G-tekniikkaankin jossain määrin tutustuneena osasin ampua alas valituksessa olleita virheellisiä väitteitä)

Ja sitten piti mm. joku valokuitukela hakea jostain toiselta puolelta suomea viikonlopun aikana kun isommat operaattorit kaivoivat ison tien viereen omia kuitujaan ja saatiin tämä meidän paikallinen kuitu n. 5km matkalta menemään maahan samalla kerralla huomattavin säästöin sillä ehdolla että se on valmiina vedettäväksi maahan maanantai-aamulla kun kaivaminen alkaa (tosin tosiasiassa se kaivaminen alkoi kuitenkin viikkoä myöhässä).

Ja sitten päädyttiin myös tekemään jonkinlainen sopimus yhden ison operaattorin kanssa että ostetaan reititys internetiin heiltä ainakin seuraaviksi 5? vuodeksi ja he tarjoavat sekä rahoitusta että asiantuntija-apua verkon rakentamiseen. Ilman tätä sopimusta olisi homma voinut myös failata. Nyt yhteistyö tämän operaattorin kanssa on kyllä toiminut niin hyvin että vaikka alkup sopimusaika on tainnut mennä ja reititysoperaattoria olisi voinut vaihtaa, samassa ollaan pysytty ja taidettiin vaan syventää yhteystyötä.

Mökkini pihan läpi tosi menee kuitu myös järven ali koko verkon eteläiseen osaan ja saaressa on monta muutakin mökkiä, joten ihan pelkästään oman mökkini takia sitä kuitua ei tähän saareen vedetty. Ja järven eteläpuolella on myös tämän ison yhteistyöoperaattorin kännykkäverkkomasto, jonne nyt menee meidän kyläverkon omistama/rakennuttama kuitu mökkini pihan läpi.

Eräällä sukulaisella oli tuossa parin kilsan päässä melko tyhjillään/vähällä käytöllä ollut talo. jota oli myymässä. Sukulainen nuukana ei tätä kyläverkkoamme sinne ottanut, ja käytti sitten viitisen vuotta yrittäessään taloa myydä, hinnan laskiessa reilusti tämän viiden vuoden aikana. Olisi voinut saada talosta aika paljon paremman hinnan, jos olisi sen 2ke sijoituksen tehnyt ja ottanut kuidun sinnekin, se 2ke olisi todennäköisesti maksanut moninkertaisesti hintansa takaisin talon myyntihinnassa.


Mutta joo, kehitän työkseni osia 5G-tukiasemien piireihin ja olen tyytyväinen että en joudu käyttämään 4G-tekniikkaa sen tekemiseen ;)

Toivottavasti homma on kestävällä pohjalla.

Eero
 
Ei ole kysymys siitä mikä on halvempi, vaan mikä on välttämätöntä.
Kunnolliset tietoliikenneyhteydet on sitä tänä päivänä, ja vielä enemmän tulevaisuudessa.
Korona on jo nyt muuttanut paikoin muuttoliikenteen suuntaa, mutta vieläkin enemmän kiinnostusta muuttaa pois keskittämispaikoista.
Kiinnostuksen realisoituminen vaatii sitten kunnon yhteydet jotka ovat muun muassa etätyöläisille välttämättömiä, se on tässäkin kunnassa huomattu.

Tuolla "ei kannata, viimeinen sammuttaa valot" asenteella voisi laittaa jo tänä päivänä n. 98% suomen pinta-alasta tyhjäksi.
Olisi aika karu paikka jo ihan maan huoltovarmuudellekin.

Se mikä olisi pitänyt tehdä toisin, jo vuosikymmeniä sitten, on verkkojen rahoittaminen/rakennuttaminen valtiojohtoisesti.

Kokonaisuutena unohdetaan, että tälläiset parin tuhannen asukkaan kyläpahaset ovat aika nesteessä jo ilman tälläisiä lisälaskujakin.

En suoraan sanoen usko, että kuituverkko näitä paikkoja pelastaa kun ei siellä oikeasti kukaan enää haluaa asua ja asuntojen arvo on suunnilleen 0e.

Eero
 
Kokonaisuutena unohdetaan, että tälläiset parin tuhannen asukkaan kyläpahaset ovat aika nesteessä jo ilman tälläisiä lisälaskujakin.

En suoraan sanoen usko, että kuituverkko näitä paikkoja pelastaa kun ei siellä oikeasti kukaan enää haluaa asua ja asuntojen arvo on suunnilleen 0e.
Tuo saattoi olla tilanne ennen tätä pandemiaa, jolle ei loppua näy. Seuraajia odotellessa...
Jos kiinteistöjä saa vielä edullisesti, niin...
 
Tuo saattoi olla tilanne ennen tätä pandemiaa, jolle ei loppua näy. Seuraajia odotellessa...
Jos kiinteistöjä saa vielä edullisesti, niin...

Enpä usko, että kukaan haluaa sellaista ostaa mitä ei myydä. palvelut alkaa kuolla myös pois. kesämökki valokuidulla!

Eero
 
Enpä usko, että kukaan haluaa sellaista ostaa mitä ei myydä. palvelut alkaa kuolla myös pois. kesämökki valokuidulla!

Eero
Ainakin tänne n. tuhannen asukkaan kylään on tänä vuonna muuttanut yllättävän paljon väkeä kaupungeista. Veikkaan, että trendi tulee olemaan kaupungeista pois päin enenevissä määrin. Omakotitaloihin tänne ei kyllä kuituverkkoa ole hetkeen tulossa, kun kaikilla tuntuu olevan niin pessimistinen asenne kaikkeen uuteen jo valmiiksi... :p

Onneksi sentään mökkipaikkakunnalla on kuituverkon selvitys käynnissä. Parin viikon päästä selviää, lähteekö rakentaminen ensi keväänä käyntiin omalla alueella. Uutta runkoverkkoa tulisi kymmenkunta kilometria ja kuidun ottajia vajaa parikymmentä. Itse en vielä kuitua saa, koska jään kilometrin päähän tuosta hankealueesta, mutta suuri todennäköisyys on, että lähivuosina kuitu omankin tontin ohi kaivetaan mastolle, siinä samalla sen itsekin sitten saisin.
 
Kokonaisuutena unohdetaan, että tälläiset parin tuhannen asukkaan kyläpahaset ovat aika nesteessä jo ilman tälläisiä lisälaskujakin.



En suoraan sanoen usko, että kuituverkko näitä paikkoja pelastaa kun ei siellä oikeasti kukaan enää haluaa asua ja asuntojen arvo on suunnilleen 0e.



Eero
2000 asukkaan kylä ? sehän tarkoittaa useita satoja asuntoja, eli taajamana jo aika iso.

Kylän elinvoimaisuuteen vaikuttaa tietoliikenneyhteydet.

Tietenkin jos on kyllä jossa kukaan ei halua asua, mutta asuu kuitenkin, niin kuullostaa siltä että kunnon yhteyksille tarvetta.

Se kuinkapaljon kannattaa investoida on taasen oma lukunsa, jos yli 500 savua, ja jos niissä ei ole uskoa, niin ei sitä väkisin kannata tuupata, vaan siirtyä kylään jossa halua.

Viittasit asunnonarvoon, jos kylä selkeä muuttotappiokylä, niin siitä seuraa mainitsemasi asuntojen arvo kuvio, siinä on pitkälti kyse ylitarjonnasta (jos seuraa mm merkittäviä rahoitus ongelmia), ei kuitenkaan poista tarvetta ja lisäarvoa mitä kuitua tuo.
 
2000 asukkaan kylä ? sehän tarkoittaa useita satoja asuntoja, eli taajamana jo aika iso.

Kylän elinvoimaisuuteen vaikuttaa tietoliikenneyhteydet.

Tietenkin jos on kyllä jossa kukaan ei halua asua, mutta asuu kuitenkin, niin kuullostaa siltä että kunnon yhteyksille tarvetta.

Se kuinkapaljon kannattaa investoida on taasen oma lukunsa, jos yli 500 savua, ja jos niissä ei ole uskoa, niin ei sitä väkisin kannata tuupata, vaan siirtyä kylään jossa halua.

Viittasit asunnonarvoon, jos kylä selkeä muuttotappiokylä, niin siitä seuraa mainitsemasi asuntojen arvo kuvio, siinä on pitkälti kyse ylitarjonnasta (jos seuraa mm merkittäviä rahoitus ongelmia), ei kuitenkaan poista tarvetta ja lisäarvoa mitä kuitua tuo.

Taisivat saada pari miljoonaa lainaa, että rääkkylä pystyy taas ylläpitämään verkkoaan.

"Rääkkylän kunnanvaltuuston kokouksessa oli melkoisen kireä tunnelma, kun käsillä oli 2,7 miljoonan euron lainan ottaminen Valopiuhan takausvastuiden maksamiseksi. "

Eero
 
2000 asukkaan kylä ? sehän tarkoittaa useita satoja asuntoja, eli taajamana jo aika iso.

Kylän elinvoimaisuuteen vaikuttaa tietoliikenneyhteydet.

Tietenkin jos on kyllä jossa kukaan ei halua asua, mutta asuu kuitenkin, niin kuullostaa siltä että kunnon yhteyksille tarvetta.

Se kuinkapaljon kannattaa investoida on taasen oma lukunsa, jos yli 500 savua, ja jos niissä ei ole uskoa, niin ei sitä väkisin kannata tuupata, vaan siirtyä kylään jossa halua.

Viittasit asunnonarvoon, jos kylä selkeä muuttotappiokylä, niin siitä seuraa mainitsemasi asuntojen arvo kuvio, siinä on pitkälti kyse ylitarjonnasta (jos seuraa mm merkittäviä rahoitus ongelmia), ei kuitenkaan poista tarvetta ja lisäarvoa mitä kuitua tuo.

Ehkä jossain vaiheessa kannattaa talouspuoltakin laskea. Eniten tässä on ikävintä, että maksajia on kaikki vaikkei kuitua ois vedetty edes kämppään asti :)

Eero
 
Kokonaisuutena unohdetaan, että tälläiset parin tuhannen asukkaan kyläpahaset ovat aika nesteessä jo ilman tälläisiä lisälaskujakin.

En suoraan sanoen usko, että kuituverkko näitä paikkoja pelastaa kun ei siellä oikeasti kukaan enää haluaa asua ja asuntojen arvo on suunnilleen 0e.

Eero

Kunnat huonosti päästetään konkurssiin, se raha tulee aina jostain, vaikka sitten sieltä PK-seudulta. Tuskin kuituverkko on suunniteltukaan ketään pelastamaan, kuidunveto tuntuu olevan EUn ja valtion varojen perässä kuolaavien pikkutakkimiesten touhua, toki kylän puuhamiestenkin joskus. Hyvä että tännekin se saatiin, kaikki kuntalaiset kun sitä maksaa koko ajan.

OT: Asunnon arvolla ei minulle ainakaan ole väliä, siitä saa mitä saa 20-30 vuoden kuluttua. Olen asunut 1/4 elämästäni PK-seudulla ja kaupunkiin en ole palaamassa. Passiivinen stressi, ilmasaasteet, kiire yms. on juttuja joita en kaipaa, periferiassa on puhdasta luontoa, hiljaisuutta ja nyt kohta valokuitukin. Jokainen arvottaa elämäänsä miten haluaa, varallisuuden haaliminen/miettiminen tulee siellä häntäpäässä.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä jossain vaiheessa kannattaa talouspuoltakin laskea. Eniten tässä on ikävintä, että maksajia on kaikki vaikkei kuitua ois vedetty edes kämppään asti
Se on toki ynnättävä onko siitä lisäarvo kustannuksiin verrattuna.

Yleisellä tasolla kannatan että ne meksaa jotka käyttää, mutta kunnan / kyllän / tolyhtiön kannalta voi olla kaikkien etu että osallistuvat siihen, vaikka kaikki ei ottaisikaan.
Jossain taloyhtiössä toki prosessi yksikertaisempaa, ja ei se mikään ihmetyksen aihe että kaikki maksaa, vaikka kaikki ei käytä/ota.

Jossain kyläkuviossa käytännössä kuntatarvitaan muka, joka herkästi ei ole ihan tehokkain tapa hoitaa. Mutta se ei tarkoita etteikö voisi olla koko kunnan etu.

(yksilö voi olla häviäjä, voihan se harmittaa että ville saa kuidun kohtuu rahaa ja itse ei saa ja oman kiinteistön arvo kärsii siitä )


Taisivat saada pari miljoonaa lainaa, että rääkkylä pystyy taas ylläpitämään verkkoaan.
Rääkkylän tilanne on omansa, koko kunnassa on reilu 2000 asukasta, en tiedä kuinka tiheissa taajamissa ovat.

Mutta ei pidä Rääkkylän söhlöilyistä pelästyä.
 
Viimeksi muokattu:
Taisivat saada pari miljoonaa lainaa, että rääkkylä pystyy taas ylläpitämään verkkoaan.

"Rääkkylän kunnanvaltuuston kokouksessa oli melkoisen kireä tunnelma, kun käsillä oli 2,7 miljoonan euron lainan ottaminen Valopiuhan takausvastuiden maksamiseksi. "

Eero
Käytännössä kyse oli olemassa olevien lainojen uudelleenjärjestelystä. Kunnan uusi laina korvaa vanhan pankkilainan paremmilla ehdoilla ja alhaisemmalla korolla.

Uudella lainalla osuuskunnan toiminta on voitollista ja lainakin saadaan maksettua. Ongelma vanhoissa lainoissa oli liian nopea takaisinmaksuvaatimus ja korkeampi korko.

Tietysti kysymys kuuluu, miksi ei näin tehty alunperinkin...
 
Käytännössä kyse oli olemassa olevien lainojen uudelleenjärjestelystä. Kunnan uusi laina korvaa vanhan pankkilainan paremmilla ehdoilla ja alhaisemmalla korolla.

Uudella lainalla osuuskunnan toiminta on voitollista ja lainakin saadaan maksettua. Ongelma vanhoissa lainoissa oli liian nopea takaisinmaksuvaatimus ja korkeampi korko.

Tietysti kysymys kuuluu, miksi ei näin tehty alunperinkin...

Niin siis eli toivotaan että saadaan maksettua. Ainut tulohan siellä taitaa pitkälti olla liittymät. Ne pitää saada pidettyä..

Eero
 
Oliko avoimesta kuidusta jollain tietoa että millaisia päätelaitteita ne vaatii? Yritin hieman kysellä sieltä myyntimieheltä mutta jäi vähän nyt auki se vastaus. Tämä tietysti voi riippua myös kenen verkossa on ehkä? mutta kuituosuuskunnan omistama FTTH -verkko.

Pitääkö olla käytössä se Telian tarjoama purkki (ilmeisesti Inteno XG6846) vai voiko käyttää "mitä tahansa" päätelaitetta. Lähinnä kysymys että pitääkö olemassa olevaa vaihtaa jos se tyydyttää. Yritin tosiaan kysellä kun olin juttusissa Telian kanssa, mutta jäin vähän ymmärrykseen että pitäisi vaihtaa, mutta ihan tietoa nyt tästä en saanut vielä.

Tiedän että teorissa toki toimii "mikä vaan" vaikka nyt se Edgerouter X SFP mitä on ajeltu DNA:n FTTH -liittymässä, mutta onko tässä Telian Avoimessa Kuidussa jotain säätöä liittyen...
 
Oliko avoimesta kuidusta jollain tietoa että millaisia päätelaitteita ne vaatii?
Olikos siinä rajapinta se gigabitin kupariethernet * 4. Eli asiakas ei tarvitse kuituhiluja, ne tulee yhteys operaattorilta.

Ei mikään yleispätävä fakta, eli tarkista omalta kuituoperaattorilta.

Jos tilaat useamman yhteyden, niin selvitä tuleeko ne eri porteista, vai miten se hoidettu.

Teknisesti ei kai estetty käyttämästä omaa kuitumodulia, mutta eivät taida suositella -> seuraa harmia kaikille.
 
Olikos siinä rajapinta se gigabitin kupariethernet * 4. Eli asiakas ei tarvitse kuituhiluja, ne tulee yhteys operaattorilta.

Ei mikään yleispätävä fakta, eli tarkista omalta kuituoperaattorilta.

Jos tilaat useamman yhteyden, niin selvitä tuleeko ne eri porteista, vai miten se hoidettu.

Teknisesti ei kai estetty käyttämästä omaa kuitumodulia, mutta eivät taida suositella -> seuraa harmia kaikille.

Operaattorilta kait se päätelaite ostetaan, mutta kuidulla se tulee laitteeseen ja siitä ethernetillä eteenpäin.

Avaimet käteen se yleensä toimitetaan..

Eero
 
Ongelma noissa kuituosuuskunnissa (tai ylipäätään haja-asutuslaueen kuidussa) on se että sen kaapelin maahan kaivattaminen on niin pirun kallista, ettei sitä aloitusmaksua kukaan haluaisi maksaa, ja kun käyttäjiä on vähän jää voluumi niin pieneksi ettei homma kannata.

Pakkoko niitä kuituja on joka paikassa maahan kaivaa? Ennenkin on puhelinlangat laulaneet *ilma*johtoina.

On olemassa myös tällaista tuotetta:
Listahinta 2€/m

Ohjeen mukaan tarvitaan tolppia max 60 metrin välein, eli 17 kpl/km, esim. 8m puutolppa à 145€+kannatintarvikkeet (pitääkö olla pidempi?)

Listahinnoin tuosta kai tulee jotain 5000€/km+alv+työt. Paljonko tuosta lähtee pois, jos alueverkon tarve on kymmeniä-sata kilometriä?

Ilmakaapeli on tietenkin arempi sään vaikutuksille mutta mobiilinetti olisi helppo varayhteys.
 
Pakkoko niitä kuituja on joka paikassa maahan kaivaa? Ennenkin on puhelinlangat laulaneet *ilma*johtoina.

On olemassa myös tällaista tuotetta:
Listahinta 2€/m

Ohjeen mukaan tarvitaan tolppia max 60 metrin välein, eli 17 kpl/km, esim. 8m puutolppa à 145€+kannatintarvikkeet (pitääkö olla pidempi?)

Listahinnoin tuosta kai tulee jotain 5000€/km+alv+työt. Paljonko tuosta lähtee pois, jos alueverkon tarve on kymmeniä-sata kilometriä?

Ilmakaapeli on tietenkin arempi sään vaikutuksille mutta mobiilinetti olisi helppo varayhteys.
Usko pois, ilmajohtoverkko ei ole halpa ylläpitää. Sen takia niitä ei juuri rakennetakkaan kuin sähköpuolella.
 
Ei varmasti olekaan mutta montako vuotta ilmajohtoa ylläpitää ilma- ja maakaapelin hintaerolla?

Riippuu siitä, millaisesta ilmajohdosta on kyse, ja millaisessa paikassa, että kuinka usein sen päälle kaatuilee puita. Valokaapelin korjaaminen tulee selvästi kalliimmaksi kuin kuparisen puhelinlangan korjaaminen.
 
Operaattorilta kait se päätelaite ostetaan, mutta kuidulla se tulee laitteeseen ja siitä ethernetillä eteenpäin.
Avoimessa kuidussa se raja mennyt siinä kupariportissa, eli siinä mielessä vähän isompi kynnys käyttää omia kuitupalikoita.
Jos tilaa useammalta operaattorilta sen nettiyhteyden, niin pitäisi olla kukin omassa kupariporteissa.
 
Riippuu siitä, millaisesta ilmajohdosta on kyse, ja millaisessa paikassa, että kuinka usein sen päälle kaatuilee puita. Valokaapelin korjaaminen tulee selvästi kalliimmaksi kuin kuparisen puhelinlangan korjaaminen.
Kannattaa varmaan käyttää sellaisia tolppakiinnikkeitä, jotka antavat periksi ennen kuin kaapeli katkeaa? Kannatinvaijerillisen ilmakaapelin luvataan kestävän 7 kN (700 kg) vetoa tilapäisesti esim. asennettaessa.

Löytyykö ilmakaapeleille korjausmenetelmät kenttäoloihin vai onko koko katkennut kaapelisegmentti uusittava?
 
Riippuu siitä, millaisesta ilmajohdosta on kyse, ja millaisessa paikassa, että kuinka usein sen päälle kaatuilee puita. Valokaapelin korjaaminen tulee selvästi kalliimmaksi kuin kuparisen puhelinlangan korjaaminen.
Ja vaikka toisin voisi luulla niin tuollainen metallisella kannattimella varustettu valokaapeli ei ole tunteeton ukkoselle vaan ukkonen kyllä aiheuttaa noihinkin vikoja. ei tietenkään yllä laitteisiin asti mutta polttaa helposti kuidut poikki kun metalliosat kuumenevat.
 
Kannattaa varmaan käyttää sellaisia tolppakiinnikkeitä, jotka antavat periksi ennen kuin kaapeli katkeaa? Kannatinvaijerillisen ilmakaapelin luvataan kestävän 7 kN (700 kg) vetoa tilapäisesti esim. asennettaessa.

Löytyykö ilmakaapeleille korjausmenetelmät kenttäoloihin vai onko koko katkennut kaapelisegmentti uusittava?
Kaapelista vaihdetaan pätkä. Yleensä 1-2 tolppaväliä. Eli jatko tehtävä kahdesta kohtaa.
 
Listahinnoin tuosta kai tulee jotain 5000€/km+alv+työt. Paljonko tuosta lähtee pois, jos alueverkon tarve on kymmeniä-sata kilometriä?

Ei materiaalihinta koskaan kuituverkoissa se ongelma ole ollut, vaan se työ. Materiaalit ovat yleensä vain 10-30% projektikustannuksista.

Paljonko tuosta lähtee pois, jos alueverkon tarve on kymmeniä-sata kilometriä?

Listahinnasta lähtee reilusti kun ostaa keloittain. Vaihtoehtoisesti samaan hintaan saa 96 kuituista kaapelia tilalle.

Ilmaverkko ei sitä paitsi ole se halvin vaihtoehto. Halvin verkko rakennetaan auraamalla, mutta se edellyttää että penkassa on tilaa ja maaperä suotuisaa.

Lisäksi ihmiset eivät yleensä halua lisää tolppia rumentamaan maisemiaan, varsinkin jos niista juuri on päästy eroon.
 
Kannattaa varmaan käyttää sellaisia tolppakiinnikkeitä, jotka antavat periksi ennen kuin kaapeli katkeaa? Kannatinvaijerillisen ilmakaapelin luvataan kestävän 7 kN (700 kg) vetoa tilapäisesti esim. asennettaessa.

Jenkkilässä on ruvettu käyttämään vähemmän stydiä ilmakaapelia kun on ongelmaksi muodustuu se, että tolpat katkeavat ennen kun kaapeli. Siitä tulee meinaan aika rumaa jälkeä kun sellainen täyteen lastattu 18 wheeler -rekka osuu kaapeliin ja katkaisee tolpat kuin hammastikut parin kilometrin matkalta ennen kun huomaa vahingon.
 
Pakkoko niitä kuituja on joka paikassa maahan kaivaa? Ennenkin on puhelinlangat laulaneet *ilma*johtoina.
Kyllä mulle Helsingin lähiössä kelpais ilmakaapeli, Helen ja HPY (Elisa) yhteishankkeena! kaivoi noi maan alle joskus 90 luvun lopulla.
Täällä suurempi riski on kaivinkome kuin kaatunut puu.

Ilmeisesti nykyään on vaikea tehdä kestäviä edullisia tolppia?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 156
Viestejä
4 485 424
Jäsenet
74 176
Uusin jäsen
Nahkapaska

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom