Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[kurkimies]

No mikäs vittu sitten KTV netissä sitte on kun nekin on 1000/50 tms. Vähän sama ongelma. Download kaista saadaan aikaan suurella modulaatiolla, mutta media on fullduplex. Siinä pitäs saada samalla tv kanavat tulemaan ruutuun full hd:lla jne. Miten se sitten luonnistuu. No kaistaa on käytössä, vedetään hatusta 500MHz. Jos se jaetaan 6Mhz siivuihin ja moduloidaan siirtokyvvn maksimoinniksi. 6MHz siivulla saa 19Mbps taikaa aikaiseksi. Tms joten 500/6*19 = saat käsityksen mikä on kokonaiskapasiteetti. Jos kaikkeen laitetaan 256QAM modulaatio, tiedonsiirto menee puuroksi. Siksi sinne tehdään vaihtelua ja niin päin että download kapaa on enemmän koska sitä kuluu enemmän.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78739/Julkaisuja_23_2006.pdf?sequence=1

2006 dvb-c:ssä arvioitiin verkon kapasiteetiksi 4Gbit/s. Teoreettinen kapasiteetti 5 GBit/s, ylärajataajuus 862 MHz, QAM 256-modulaatio

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Miksi nämä Suomen yhteydet ovat aina 1000/100 tai 100/10 tai 10/1 download/upload- suhteella?

Keski-Eurooppalaisilla pelikavereilla on kuidut ja muut liittymät järkiään 500/500 tai vastaavasti 1/1 ja ne menee kyllä netti liittyemiensä kanssa selkeästi edelle tuosta minun 1000/100-liittymästä, eikä parempaa ole luvassa.

Kyllä mulla ainakin 100/100 on telialta ja 9,90€ maksan siitä kuukaudessa. 10/10 olisi ilmainen ja sitten olisi vielä nopeampikin saatavilla jos enemmän on valmis maksamaan, mutta ei ole tarvetta.

 

[tavallinen viikari]

Kyllä mulla ainakin 100/100 on telialta ja 9,90€ maksan siitä kuukaudessa. 10/10 olisi ilmainen ja sitten olisi vielä nopeampikin saatavilla jos enemmän on valmis maksamaan, mutta ei ole tarvetta.

Hyvä, mutta herää kysymys. Onko tuossa rajattu tuo saapuvakin nopeus lähtevän miniminopeuden mukaan?

Paljonko maksaisi esimerkiksi 1000/1000 tai 500/500 liittymä?

 

[Eikkas]

Vielä jos joku osaisi kertoa, että onko tuohon 10/1 download/upload suhteeseen joku tekninen syy, esimerkiksi jotkut purkit, joita operaattorit käyttävät ja niiden uusinnasta aiheutuisi kustanannuksia vai ihan vanhan tavan mukaanko ne tarjoavat vain näitä hitaan uploadin liittymiä?

Eniten minua ihmetyttää nähdyt esimerkit 5G liittymsitä, kun siellänäyttää olevan käytössä tuo sama suhde tulevan ja lähtevän yhteyden nopeudessa.

Vanhat hallitasoftat operaattoreilla, ei myydä kun sitä ei haluta ja kaistan käytön lisääntyminen..

Eero

 

[kurkimies]

Hyvä, mutta herää kysymys. Onko tuossa rajattu tuo saapuvakin nopeus lähtevän miniminopeuden mukaan?

Paljonko maksaisi esimerkiksi 1000/1000 tai 500/500 liittymä?

Jos kuluttajaliittymä, niin Telialla tosiaan saa 100/10Mbit/s tai 100/100Mbit/s ja yli 100Mbit/s liittymissä uppi on maksimissaan aina 100Mbit/s.

 

[Eikkas]

Jos kuluttajaliittymä, niin Telialla tosiaan saa 100/10Mbit/s tai 100/100Mbit/s ja yli 100Mbit/s liittymissä uppi on maksimissaan aina 100Mbit/s.

Eipä näitä isoilta operaattoreilta saa yli 100M uploadia edes 5G liittymiin.

Onkohan tämä minun 2G upload overkill?

Eero

 

[kurkimies]

Eipä näitä isoilta operaattoreilta saa yli 100M uploadia edes 5G liittymiin.

Onkohan tämä minun 2G upload overkill?

Eero

Ja monessa 5G reitittimessä suurin uppi on siellä 200-400Mbit/s välillä ja pienillä sekä osuuskunnilla uppi menee 500-1000Mbit/s. Enkä tiedä, paljonko Kalajoen kuidulla on heidän 10Gbit/s uppi (ainoa firma, jolta saa noin nopeaa kuluttajalle), mutta he myy kuluttajalle suoraan 1/1Gbit/s.

Onhan tuo 2Gbit/s jo kova lukema

 

[Eikkas]

Ja monessa 5G reitittimessä suurin uppi on siellä 200-400Mbit/s välillä ja pienillä sekä osuuskunnilla uppi menee 500-1000Mbit/s. Enkä tiedä, paljonko Kalajoen kuidulla on heidän 10Gbit/s uppi (ainoa firma, jolta saa noin nopeaa kuluttajalle), mutta he myy kuluttajalle suoraan 1/1Gbit/s.

Onhan tuo 2Gbit/s jo kova lukema

Ehkä pitäisi upgradettaa jo 10G:ksi?

Eero

 

[Algron28]

Vanhat hallitasoftat operaattoreilla, ei myydä kun sitä ei haluta ja kaistan käytön lisääntyminen..

Eero

No ei kyllä liity mitenkään hallintasoftiin tuo.

 

[Eikkas]

No ei kyllä liity mitenkään hallintasoftiin tuo.

Isot operaattorit hallitsevat koko connection poolia hallintaliittymästä. vaikka pooliin lisätää 1000/1000M kytkin, niin silti nopeus voi olla 100M, juuri tästä syystä.

Pienemmät tunkkaavat kytkimiä manuaalisesti tms.

Eero

 

[Algron28]

Isot operaattorit hallitsevat koko connection poolia hallintaliittymästä. vaikka pooliin lisätää 1000/1000M kytkin, niin silti nopeus voi olla 100M, juuri tästä syystä.

Pienemmät tunkkaavat kytkimiä manuaalisesti tms.

Eero

Niin, siis isoilla operaattoreilla on custom myynti frontend mutta niitä kyllä ylläpidetään aktiivisesti koska ne ovat niitä operaattorien tärkeimpiä työkaluja. Kun operaattori tuotteistaa jonkun liittymätyypin niin se parametroidaan valmiiksi tuotteeksi järjestelmään. Kun operaattori alkaa käyttämään uutta laitetyyppiä pitää senkin asiakasporttien ominaisuudet kertoa järjestelmälle jo ihan siitä syystä että automaatio osaa saatavuuden näyttää oikein ja tilauksen jälkeen suorittaa konffauksen oikein. Tästä syystä operaattorit haluaa pitää verkossa olevien laitteiden eri tyyppien määrän pienenä.

Koska ethernet ja kuituliittymät on joka tapauksessa pitänyt tuotteistaa erikseen, ei ole mitään teknistä syytä jättää upload nopeutta epäsymmetriseksi. Lisäksi noista ihan samoista laitteista voidaan toteuttaa symmetrisiä yritysliittymiä jotka ilman erikoistoiveita menee myös automaation kautta. Syy kuluttajaliittymien epäsymmetrisyyteen on siis puhtaasti tuotteistamisessa tehtyjen päätösten johdosta.

 

[Pakana]

On kaapeleihin, mutta voi olla liittimiinkin kun katsot tarkkaan onko pientä pränttiä liittimen naamassa.

Se liittimen naamaan kirjoitettu merkintä ei puhu kuin siitä itse liittimestä. Käytännössä vanha cat5 liitin yhdistettynä cat6 kaapeliin, niin 10G paukkuu komeasti, se liitin kyllä näkyy vaimennuspiikkinä, mutta käytännössä sen merkitys on melko mitätön suhteessa kaapeliin.

 

[Mustis1]

Tänään se kuitu vihdoista viimein kytkettiin =) .. tämä suoraan dkt:tlä .. jos Asuksen rt-ac68u välissä niin ei anna kuin ~500Mbps sisään.

 

[Johtaja_Jurmu]

Tänään se kuitu vihdoista viimein kytkettiin =) .. tämä suoraan dkt:tlä .. jos Asuksen rt-ac68u välissä niin ei anna kuin ~500Mbps sisään.

Onnittelut!
Ja erityisesti onnittelen aina niitä kuntia, joissa on rakennettu käytännössä koko kunnan kattava verkko, eli "peittoalue" on jo melko lähellä sataa prosenttia vakituisista asunnoista.

Onhan se huojentavaa joilla on yhteys joka riittää nyt ja seuraavat 50 vuotta, käytännössä enemmänkin, ilman että tarvitsee häslätä jatkuvasti jonkun uuden verkon perässä, joka jo ilmestyessään on vanhentunut siinä määrin että siitä suunnitellaan jo uutta versiota.

 

[Mustis1]

Ei tullut tämä kuitu halvalla.. Kunta onneksi kuidutti 2 vuokra rivitaloa viime kesänä jonka johdosta kuitujatko tuli parin sadan metrin päähän.. Kaivettavaa jäi tuon jälkeen maybe 80 metriä + jatkot auki .. 3650€ tuli tolle hintaa, mut kerta sijoitus. Eipähän tarvitse enään miettiä ottaako VDSL vai 4G vai 5G. Tää vaan on parempi ku mikään noista.

 

[snow28]

Vielä jos joku osaisi kertoa, että onko tuohon 10/1 download/upload suhteeseen joku tekninen syy, esimerkiksi jotkut purkit, joita operaattorit käyttävät ja niiden uusinnasta aiheutuisi kustanannuksia vai ihan vanhan tavan mukaanko ne tarjoavat vain näitä hitaan uploadin liittymiä?

Eniten minua ihmetyttää nähdyt esimerkit 5G liittymsitä, kun siellänäyttää olevan käytössä tuo sama suhde tulevan ja lähtevän yhteyden nopeudessa.

Ei tuossa DL/UL suhteessa ole mitään ihmeellistä mobiiliverkoissa, pääsyyt ovat:

• DL isommat modulaatiot (256QAM DL vs 64QAM UL)
• DL 2x2 tai 4x4 MIMO-antennit eli enemmän striimejä (vrt. UL 1x1)
• DL-puolella useita kantoaaltoja Carrier aggreationilla (CA), esim. 5CA mahdollista (UL käytännössä max 2CA)
• Tukiasemassa merkittävästi isommat lähetystehot päätelaitteelle päin (DL) verrattuna päätelaite->tukiasema (UL)
• TDD aikajakoinen taajuusalue, jossa DL ja UL vuorottelee samalla taajuudella on UL:n osalta erittäin hidasta perinteisesti. Suomessa 5G:llä käytetty n78 3.5 GHz taajuus on aikajakoista TDD:tä, jossa DL/UL suhde on esimerkiksi 8:2.
• 3.5 GHz signaali tukiasemaan päin vaimenee hyvin helposti -> download tippuu nopeasti pelkällä NR:llä
• LTE+NR UL parantaa tilannetta, kunhan käytössä Qualcomm X55 tai riittävän kehittynyt Huawein laite
• Operaattorit rajoittavat liittymäteknisesti UL-nopeuksia ja tyypilliset maksimiprofiilit ovat 50-100 Mbps
• Tulevaisuudessa nopeudet paranevat myös 2x2 MIMO NR UL:n myötä

OnePlus 8 Pro, LTE+NR UL Telian 5G-verkossa Vantaalla:

Sony Xperia X1 4G UL-CA SYVin verkossa:

Huawei Mate 20 X 5G LTE+NR UL Elisan sisätukiasemalla:

 

[kurkimies]

@snow28 millä liittymätyypillä tuo Sony Xperia X1 4G UL-CA SYVin verkossa tulos on saatu? Ja tuo millä Elisan liittymällä saatu 1.6Gbit/s, kun kuluttajille on max 1000/100Mbit/s 5G-verkossa?

Itse testasin Hämeenlinnassa Telia 450Mbit/s mobiililiittymällä ja hyvin pääsee jopa lähelle 100Mbit/s uppia.

 

[Pakana]

Kyllähän nuo 5G yhteydet kuituun liittyy tietysti siten että ovat joissain tapauksissa se kilpaileva tekniikka, ja tekniikoiden vertailusta voi ja on hyväkin puhua, mutta puhtaalle 5G höpinälle on tuo omakin topikkinsa.

 

[snow28]

@snow28 millä liittymätyypillä tuo Sony Xperia X1 4G UL-CA SYVin verkossa tulos on saatu? Ja tuo millä Elisan liittymällä saatu 1.6Gbit/s, kun kuluttajille on max 1000/100Mbit/s 5G-verkossa?

Itse testasin Hämeenlinnassa Telia 450Mbit/s mobiililiittymällä ja hyvin pääsee jopa lähelle 100Mbit/s uppia.

X1:ssa oli DNA Max, jonka simmin AMBR on 1100M/164M. Huaweissa oli Elisan testisimmi, jonka profiili on 2000M/236M (UL:sta en ole ihan varma, pitäisi tarkistaa jostain arkistokuvasta). Elisan nopeusleikkuri on kaikista jyrkin kolmesta operaattorista.

Tuo on oikein mukava nopeus Nokialaiselle ja vieläpä Telian verkossa.

 

[kurkimies]

Tänään se kuitu vihdoista viimein kytkettiin =) .. tämä suoraan dkt:tlä .. jos Asuksen rt-ac68u välissä niin ei anna kuin ~500Mbps sisään.

Tuossa RT-AC68U:ssa pitää laittaa asetuksista NAT-kiihdytys päälle, että jos meinasit piuhalla saada sen lähemmäs 1Gbit/s lukeman. Itse huomasin aikanaan saman, mitä oli Elisan kuitu jakamoon ja siitä eteenpäin ethernetillä.

Onnittelut!
Ja erityisesti onnittelen aina niitä kuntia, joissa on rakennettu käytännössä koko kunnan kattava verkko, eli "peittoalue" on jo melko lähellä sataa prosenttia vakituisista asunnoista.

Onhan se huojentavaa joilla on yhteys joka riittää nyt ja seuraavat 50 vuotta, käytännössä enemmänkin, ilman että tarvitsee häslätä jatkuvasti jonkun uuden verkon perässä, joka jo ilmestyessään on vanhentunut siinä määrin että siitä suunnitellaan jo uutta versiota.

Täällä ei ole edelleenkään koko kunnan alueella saatavilla paikallisen operaattorin kuituja. Näyttävät tälläkin hetkellä rakentavan uutta kuitua vanhoille asuinalueille ja viime vuoden loppupuolella näytti tulevan keskustaan pariin taloon kuitu.

Paikallisen operaattorin heidän sivulla osoitehaulla näyttää olevan useampi paikka, johon ei vieläkään saa.

 

[Mustis1]

Oli kyllä NAT-Kiihdytys päällä mutta Qos oli myös käytössä joka tappo nopeudet. Oma RT-AC68U ekaa revikkaa jossa prossu 800MHz ja muistit 666MHz. Toki kellotettuna kulkee 1200 prossu ja 800 MHz muistit. Silti tekee tuolle tiukkaa reitittää tuota gigasta. Yleensä speedtestillä nopeudet 840-910Mbit välissä.

 

[Mane]

Oli kyllä NAT-Kiihdytys päällä mutta Qos oli myös käytössä joka tappo nopeudet. Oma RT-AC68U ekaa revikkaa jossa prossu 800MHz ja muistit 666MHz. Toki kellotettuna kulkee 1200 prossu ja 800 MHz muistit. Silti tekee tuolle tiukkaa reitittää tuota gigasta. Yleensä speedtestillä nopeudet 840-910Mbit välissä.

Sori, menee offtopiksi kyllä mutta pakko kysyä että reititin kellotettuna? En ole näitä seurannut mutta ihanko tosissaan voi nykyään reitittimiä kellottaa nopeammiksi? Itselleni muistuu mieleen lähinnä ~20v sitten murossa modeemin ylikellotus threadi (paljon keskustelua), joka ei kyllä onnistunut.

 

[Mustis1]

En tiedä muista reitittimistä, mutta tästä kyseisestä reitittimestä on niin monta varianttiakin että saisivat olla hieman eri malli nimillä. RT-AC68U / RT-AC68P / RT-AC1900 / RT-AC1900P .. Ja tarkoitin nyt tätä RT-AC68U mallia pelkästään..

 

[jessenic]

Noniin, nyt on tarvikkeet tilattu kerrostalon puhelinkaapeloinnin cat6:lla korvaamista varten, huomenna pitäisi käydä tukusta hakemassa. Isoin ongelma oli löytää 70-luvun Strömfors Vakio-sarjan kalusteille sopivat keystone-keskiölevyt, jottei tarvitse pistorasioita uusia samalla. Nekin sitten sai tilaamalla oman myyjän kautta. Ihan siistit jopa, vaikka ei värit ihan satu:


Reilu kilometri olisi kaapelia ja iso purkki liukkaria tukussa odottamassa, saa nähdä onko vanhat piuhat miten jumissa putkissaan...

 

[Charun]

Emäntä saa etätöiden takia netin "virman piikkiin" myös jatkossa ja ajateltiin sitten vaihtaa 100/10 meganen DNAn liittymä 1000/100:n, joten modeemi tarttee vaihtaa joka tapauksessa ja aiempien kokemusten perusteella noi palveluntarjoajan purkit ei ole kovinkaan hyviä, niin ajattelin kysellä viisaammilta neuvoa.
Kuitu tulee taloyhtiön jakoboksiin ja jatkaa sieltä antennikaapelia pitkin kämppiin ja DNA:lta ainoa tarjokas on "DNA Valokuitu Plus -modeemi F-3686ACv2". Tarkoitus on vetää CAT6:lla piuha modeemilta tietokonehuoneeseen kämpän toiselle puolelle ja liittää myös olkkarin kone/pleikka suoraa letkulla ja muuten käytellä WiFin kautta kännyköillä ja padeilla. WiFiin löytyy omiin tarpeisiin riittävä TP-Link AC-1750.
Eli, löytyykö tuolle DNAn modeemille pätevämpää korviketta? Olisi tietysti ihan mukava liittää nuo langan päässä olevat vermeet 10GB verkkoon keskenään, mutta siihen taitaa ainoa vaihtoehto olla kytkimen lisääminen väliin..?

 

[Nocknet]

Vielä jos joku osaisi kertoa, että onko tuohon 10/1 download/upload suhteeseen joku tekninen syy, esimerkiksi jotkut purkit, joita operaattorit käyttävät ja niiden uusinnasta aiheutuisi kustanannuksia vai ihan vanhan tavan mukaanko ne tarjoavat vain näitä hitaan uploadin liittymiä?

Eniten minua ihmetyttää nähdyt esimerkit 5G liittymsitä, kun siellänäyttää olevan käytössä tuo sama suhde tulevan ja lähtevän yhteyden nopeudessa.

Tuo 10/1 suhde tulee siitä, että se on about se minimi millä päästään download-suunnassa täyteen nopeuteen. Jos upload-kaistaa on vähempi, kaikki ACK-paketit eivät ehdi perille ja asiakas valittaa kun liittymästä ei voi saavuttaa nopeustesteissä luvattua maksiminopeutta.

Koska 10/1 on se minimi, millä homma toimii, niin se on se mitä myydään.

 

[NPS]

Emäntä saa etätöiden takia netin "virman piikkiin" myös jatkossa ja ajateltiin sitten vaihtaa 100/10 meganen DNAn liittymä 1000/100:n, joten modeemi tarttee vaihtaa joka tapauksessa ja aiempien kokemusten perusteella noi palveluntarjoajan purkit ei ole kovinkaan hyviä, niin ajattelin kysellä viisaammilta neuvoa.
Kuitu tulee taloyhtiön jakoboksiin ja jatkaa sieltä antennikaapelia pitkin kämppiin ja DNA:lta ainoa tarjokas on "DNA Valokuitu Plus -modeemi F-3686ACv2". Tarkoitus on vetää CAT6:lla piuha modeemilta tietokonehuoneeseen kämpän toiselle puolelle ja liittää myös olkkarin kone/pleikka suoraa letkulla ja muuten käytellä WiFin kautta kännyköillä ja padeilla. WiFiin löytyy omiin tarpeisiin riittävä TP-Link AC-1750.
Eli, löytyykö tuolle DNAn modeemille pätevämpää korviketta? Olisi tietysti ihan mukava liittää nuo langan päässä olevat vermeet 10GB verkkoon keskenään, mutta siihen taitaa ainoa vaihtoehto olla kytkimen lisääminen väliin..?

AVM FRITZ!Box 6591 Cable. Taitaa olla kovinta rautaa mitä markkinoilta löytyy.

 

[Eikkas]

AVM FRITZ!Box 6591 Cable

Huomioithan nyt, että teleoperaattorit eivät monesti salli kuin tiettyjä kaapelimodeemeja käytettävän heidän verkossaan.

Kaapelimodeemin suhteen järkevin ratkaisu on laittaa laite bridge moodiin ja sitte siihen perään oikea laite...

Eero

 

[NPS]

Huomioithan nyt, että teleoperaattorit eivät monesti salli kuin tiettyjä kaapelimodeemeja käytettävän heidän verkossaan.

Kaapelimodeemin suhteen järkevin ratkaisu on laittaa laite bridge moodiin ja sitte siihen perään oikea laite...

Eero

Kyllä sallii. Ainakin DNA:n kanssa AVM:n boxit toimii hienosti, soittaa vaan asiakaspalveluun ja ilmoittaa MAC-osoitteen. Toinen hyvä vaihtoehto lienee FRITZ!Box 6660 Cable.

 

[Eikkas]

FRITZ!Box 6660 Cable

Kombolaitteet on harvoin hyviä ratkaisuja. Käyttäjällä on jo laite eli silti ja perään oikea tuote, kun laite on muutettu sillaksi.

Eero

 

[pulatunnus]

Kombolaitteet on harvoin hyviä ratkaisuja. Käyttäjällä on jo laite eli silti ja perään oikea tuote, kun laite on muutettu sillaksi.



Eero

Juu, modeemi modeemina, ja modeemi operaattorilta, jolloin vikaselvittely helpompaa.



Ja kun kyse kaapelimodeemista, niin sen sijoittaminen reititin , wlan tukiasema käytössä optimipaikkaan usein vähän haasteellista, ellei sitten pieni kämpää ja nettiä tarvitaan siinä telkan luona.

Ymmärrän kyllä yhdistelmälaitteiden käytön, säästäähän se tilaa ja rahaa. Tässä alkuperäisellä kysyjällä oli jokin WLAN, eli sitä ei tarvi hankkia, reitin/kytkin tarpeen mukaan, gigabitin yhteyttä oli ottamassa, no oliko syy tuo paluukanava, eikä niinkaan alaspäinvauhti.

 

[jessenic]

Kombolaitteet on harvoin hyviä ratkaisuja. Käyttäjällä on jo laite eli silti ja perään oikea tuote, kun laite on muutettu sillaksi.

Eero

Nämä DNA:n kaapelimodeemit vaan taisivat olla sellaisia, että unohtavat siltauksen aina kun DNA tekee päivityksen?

 

[Eikkas]

Nämä DNA:n kaapelimodeemit vaan taisivat olla sellaisia, että unohtavat siltauksen aina kun DNA tekee päivityksen?

En ole enää vuosiin käyttänyt welho/dna:ta kaapelimodeemilla. Itselläni oli sellainen welholta tullut cisco purkki siltana.

Eero

 

[HikinenM]

Mutta mutta sitten se hyvä kysymys on, miksi halwatussa FTTH kuidussa on sama nopeusjako. Sitä en ymmärrä alkuunkaan. Ei ainakaan mitään syytä minun tiedossani. Lähetystehot, molemmissa päissä samat. Aallonpituudet Bidirissä omansa per lähtevä/tuleva, eivätkä risteä. Tai sitten on omat tx/rx kanavat dedikoiduilla kuiduilla.

Jos kuluttajan kuituliittymä on toteutettu aktiivilaitteilla niin ei pitäisi olla mitään teknistä syytä. Ehkä halutaan esim. erottaa kalliimmat yritysliittymät symmetrisiksi jotta niiden kalliille hinnalle on peruste. Tai jokin muu syy.

Mutta on kuituliittymille myös tekninen syy olla asymmetrinen. Kuidun tarjoaja on voinut toteuttaa verkkonsa passiivisen kuituverkon eli passive optical network (PON) muodossa. Perinteisesti PON-protokollat ovat olleet asymmetrisia. Esim. GPON latausnopeus 2.5Gbps tai 1.25Gbps, lähetysnopeus 1.25Gbps tai 622 Mbps. 10G-PON (XG-PON) voi tarjota 10gbps latausnopeuden ja 2.5gbps lähetysnopeuden. Nykyään taitaa olla tosin käytössä XGS-PON joka tarjoaa symmetrisen 10G/10G.

 

[demu]

Jos kuluttajan kuituliittymä on toteutettu aktiivilaitteilla niin ei pitäisi olla mitään teknistä syytä. Ehkä halutaan esim. erottaa kalliimmat yritysliittymät symmetrisiksi jotta niiden kalliille hinnalle on peruste. Tai jokin muu syy.

Mutta on kuituliittymille myös tekninen syy olla asymmetrinen. Kuidun tarjoaja on voinut toteuttaa verkkonsa passiivisen kuituverkon eli passive optical network (PON) muodossa. Perinteisesti PON-protokollat ovat olleet asymmetrisia. Esim. GPON latausnopeus 2.5Gbps tai 1.25Gbps, lähetysnopeus 1.25Gbps tai 622 Mbps. 10G-PON (XG-PON) voi tarjota 10gbps latausnopeuden ja 2.5gbps lähetysnopeuden. Nykyään taitaa olla tosin käytössä XGS-PON joka tarjoaa symmetrisen 10G/10G.

Jos myös nopeimpia (1g+) laajakaistaliittymiä myytäisiin symmetrisinä, voisi yrityskäyttöön olla vaikeaa myydä symmetrisiä MPLS-liittymiä 10-kertaiseen hintaan. Yritysten WAN-ratkaisut kun voitaisiin tehdä nopeilla laajakaistaliittymillä ja SD-WAN-ratkaisuina.
Tämä taas tekisi kuituliittymien rakentamisen yrityskäyttöön kannattamattomaksi, kun yrityskohtaisen kuituliittymän rakentamista + tukipalveluita (kuten yritysasiakaspalvelut, SLA-tukipalvelut, valvonta- ja hallintapalvelut jne.) ei saataisi katettua laajakaistapalveluiden hintatasoisilla kuukausimaksuilla.
Tällöin yrityksille rakennettavien kuituliittymien rakentamiskustannukset pitäisi veloittaa kertakustannuksina (tätä toki tehdään nykyäänkin), mikä saattaisi nostaa kuituyhteyden hankintakynnystä aika lailla. Yleensä nämä rakentamiskustannukset veloitetaankin korkeina kuukausimaksuina ja/tai pitkinä sopimuskausina.

Vastaavasti kuidun / Metroethernetin vuokraaminen toiselta operaattorilta olisi täysin poissa laskuista, kun vuokrakustannukset voivat myös olla 10-kertaisia vastaavan asymmetrisen kuitulaajakaistan hintoihin.
Vaikka kuituliittymissä last mile on hintareguloitu, on tämä regulointihinta yleensä yhtä tyhjän kanssa, kun harvoin tuo last mile päätyy sellaiseen laitetilaan, jossa on muittenkin kuin kuidun rakentaneen operaattorin verkkorautaa. Tähän laitetilaan pitäisi saada laitepaikka toisen operaattorin raudalle sekä kuituyhteys /useampia yhteyksiä (ja laitetilapaikkoja), kunnes kuitu saadaan päätettyä tuon toisen operaattorin runkoverkkoon).

Ainoa toivo saada isot operaattorit (D/E/T) tarjoamaan nopeita symmetrisiä kuluttajakuitulaajakaistoja on tehdä kyseisten palveluiden tarjoaminen pakolliseksi regulaattorin määräämänä.

 

[dot1q]

@HikinenM kiitos, en tiennyt että PON/GPON toteutuksia on tehty asymmetrisinä - ei ole tullut vielä yhtäkään vastaan.

 

[Nocknet]

Mutta on kuituliittymille myös tekninen syy olla asymmetrinen. Kuidun tarjoaja on voinut toteuttaa verkkonsa passiivisen kuituverkon eli passive optical network (PON) muodossa. Perinteisesti PON-protokollat ovat olleet asymmetrisia. Esim. GPON latausnopeus 2.5Gbps tai 1.25Gbps, lähetysnopeus 1.25Gbps tai 622 Mbps. 10G-PON (XG-PON) voi tarjota 10gbps latausnopeuden ja 2.5gbps lähetysnopeuden. Nykyään taitaa olla tosin käytössä XGS-PON joka tarjoaa symmetrisen 10G/10G.

Syy PON-verkkojen asymmetrisyyteen on taloudellinen. Käyttämällä hitaampaa upload-nopeutta, asiakkaan päässä voidaan käyttää halvempaa laseria. Tämä on taloudellisesti perusteltua, sillä asiakaspäätelaitteiden hinta on merkittävin osa verkon laitekustannuksista.

 

[Charun]

Kombolaitteet on harvoin hyviä ratkaisuja. Käyttäjällä on jo laite eli silti ja perään oikea tuote, kun laite on muutettu sillaksi.

Eero

Juu, modeemi modeemina, ja modeemi operaattorilta, jolloin vikaselvittely helpompaa.



Ja kun kyse kaapelimodeemista, niin sen sijoittaminen reititin , wlan tukiasema käytössä optimipaikkaan usein vähän haasteellista, ellei sitten pieni kämpää ja nettiä tarvitaan siinä telkan luona.

Ymmärrän kyllä yhdistelmälaitteiden käytön, säästäähän se tilaa ja rahaa. Tässä alkuperäisellä kysyjällä oli jokin WLAN, eli sitä ei tarvi hankkia, reitin/kytkin tarpeen mukaan, gigabitin yhteyttä oli ottamassa, no oliko syy tuo paluukanava, eikä niinkaan alaspäinvauhti.

Nämä DNA:n kaapelimodeemit vaan taisivat olla sellaisia, että unohtavat siltauksen aina kun DNA tekee päivityksen?

Tällä hetkellä on pelkkä modeemi siltaavana ja tuo TP-Link hoitaa reititykset, mutta "ongelma" on siinä, ettei nykyään juuri taida pelkkiä modeemeita olla tarjolla, vaan kaikki on comboja täysin turhilla ja yleensä vajavaisilla ominaisuuksilla. Aiemmin oli joku liittymän mukana tullut Thompsonin combo, joka ei siltaavanakaan toiminut kunnolla ja tästä jäänyt melko syvät antipatiat niitä kohtaan.
Löytyykö mistään tuolle gigaselle käypää kuitukaapelimodeemia, jonka perään sitten nakkais vaikka 10Gb reitittimen ja sen perään vielä tuon WiFin?
Toisaalta kyllä noi Frizit on kyllä ihan päteviä arvostelujen perusteella, eli jos ei muuta löydy, niin hommaa sitten alkuun semmosen ja jos tuntuu heikolta, niin sitten siltaavaksi ja em. romut perään..?

 

[Pakana]

Tuo 10/1 suhde tulee siitä, että se on about se minimi millä päästään download-suunnassa täyteen nopeuteen. Jos upload-kaistaa on vähempi, kaikki ACK-paketit eivät ehdi perille ja asiakas valittaa kun liittymästä ei voi saavuttaa nopeustesteissä luvattua maksiminopeutta.

Koska 10/1 on se minimi, millä homma toimii, niin se on se mitä myydään.

Ei se nyt kymmenesosaa vaadi paluukaistaa, kyllähän asim 24/1ADSL on vieläkin monessa paikassa käytössä, eikä noissa uppi rajoita sitä DL nopeutta, mutta tietysti jos käyttäjiä on useita tuolla suhteella se latausnopeus alkaa pian kärsiä.

 

[ztec]

Ei se nyt kymmenesosaa vaadi paluukaistaa, kyllähän asim 24/1ADSL on vieläkin monessa paikassa käytössä, eikä noissa uppi rajoita sitä DL nopeutta, mutta tietysti jos käyttäjiä on useita tuolla suhteella se latausnopeus alkaa pian kärsiä.

Jep. Cumulative acknowledgment / SACK auttaa huomattavasti. Tilanne tietysti muuttuu jos tuon TCP featuren pistää pois päältä.

 

[jessenic]

Reilu kilometri olisi kaapelia ja iso purkki liukkaria tukussa odottamassa, saa nähdä onko vanhat piuhat miten jumissa putkissaan...

Noniin, nyt on malliksi kahteen asuntoon vaihdettu catit. Omaan asuntoon meni ongelmitta, mutta naapurilla oli olohuoneen rasialle menevään putkeen mennyt laastia rakennusvaiheessa, eli naapurin catin jouduin päättämään nettikäyttöä ajatellen tyhmästi eteiseen. Vielä 22 asuntoa edessä, saa nähdä mitä yllätyksiä tulee vastaan...

 

[djmake]

Nämä DNA:n kaapelimodeemit vaan taisivat olla sellaisia, että unohtavat siltauksen aina kun DNA tekee päivityksen?

Jos yhtään osaa itse säätää niin nuo operaattorin tarjoamat voi varsin surutta tunkea suoraan serriin. Niissä on juuri tuollaisia mainitsemiasi ongelmia ja helposti turhan paljon kaikkia rajoituksiakin. Ja jos taas haluaa pelkästään siltaavan, on siihen paljon parempia vaihtoehtoja kuin joku sagemcomin tai Intenon tekemä valmiiksi surkea purkki pilattuna operaattorispessulla firmiksellä.

Ja mitä taas tuolla edellä mainittuun "modeemi ja wlani erikseen" tulee niin toimii tekkiläisillä. Monelle peruskäyttäjälle se (surkea) combolaite on silti paras valinta. Mieluiten vielä operaattorilta jolloin homma pelaa helpoimmin. Paitsi jos suvun tekkiläinen haluaa olla 24/7 mikrotuki.

En ole enää vuosiin käyttänyt welho/dna:ta kaapelimodeemilla. Itselläni oli sellainen welholta tullut cisco purkki siltana.

Eero

DPC3010 oli osalla operaattoreista käytössä ja varsin asenna ja unohda. Ja suoraan siis siltaava ilman mitään extraa. Vastaavasti taas EPC3925/3928 (enpä muista, kumpi vai molemmat) oli wlanilla varustettua viritystä ja kelvotonta mihinkään, jossa tarvitseee luotettavan ja monipuolisesti säädettävän laitteen.

 

[Rensu]

31. päivä pitäisi Elisan kuitu olla tulilla taloyhtiössä. Tänään olivat alkaneet piilottamaan kuitua kadun varteen. Vähän reilu 300 m näyttää tulevan pituutta vedolle. Melkosen myöhään ne jätti kaivuun, ku sopimus on tehty 9 kuukautta sitten.

Erikoista oli että asukastiedotteessa sanottiin, että liittymä pitää tilata viimeistään 23. päivä, jos haluaa sen käyttöö kytkentäpäivänä. No saatavuuskysely tarjoaa edelleen pelkää 4G:tä. Kyselin viikko sitten mistä johtuu, niin sanottiin että saatavuus tulee näkyviin vasta kun laitteisto on asennettu ja työ on aikataulussa. No katellaan mitä tuleman pitää.

 

[tavallinen viikari]

"DNA Valokuitu Plus -modeemi F-3686ACv2".

Minulla on tuo sama DNA purkki ja 1000/100 liittymä. Hyvin tuo on minulla toiminut, kun laitoin siltaavaksi ja hommasin Jenssenin laatikon reitittimeksi.

 

[nestori]

Jos yhtään osaa itse säätää niin nuo operaattorin tarjoamat voi varsin surutta tunkea suoraan serriin. Niissä on juuri tuollaisia mainitsemiasi ongelmia ja helposti turhan paljon kaikkia rajoituksiakin. Ja jos taas haluaa pelkästään siltaavan, on siihen paljon parempia vaihtoehtoja kuin joku sagemcomin tai Intenon tekemä valmiiksi surkea purkki pilattuna operaattorispessulla firmiksellä.

Olikos jotain suosituksia mihin kannattaisi kallistua? Tänne tulossa syksyllä DNA:n kaapeli mihin tunkevat ilm. F-3686ACv2:n mukaan oletuksena nykyisin.

 

[djmake]

31. päivä pitäisi Elisan kuitu olla tulilla taloyhtiössä. Tänään olivat alkaneet piilottamaan kuitua kadun varteen. Vähän reilu 300 m näyttää tulevan pituutta vedolle. Melkosen myöhään ne jätti kaivuun, ku sopimus on tehty 9 kuukautta sitten.

Erikoista oli että asukastiedotteessa sanottiin, että liittymä pitää tilata viimeistään 23. päivä, jos haluaa sen käyttöö kytkentäpäivänä. No saatavuuskysely tarjoaa edelleen pelkää 4G:tä. Kyselin viikko sitten mistä johtuu, niin sanottiin että saatavuus tulee näkyviin vasta kun laitteisto on asennettu ja työ on aikataulussa. No katellaan mitä tuleman pitää.

Kuulostaa aivan normaalilta. Nuo kuviot on nähty, kuultu ja koettu. Sitä lakua laitetaan maahan viimeisellä hetkellä jos silloinkaan ja kokonaisuus on valmis joskus tai jouluna. Tiedotteet taas hoitaa yleensä joku aivan muu ja toki sen mukaan, millaista tietoa on annettu. Monesti siis virheellistä.
Eikä valitettavasti ole uusi asia tuokaan, ettei saatavuuskysely ole ajan tasalla. Voisi epäillä tahallista toimintaa jotta voidaan myydä jotain 24kk sopparia.

Olikos jotain suosituksia mihin kannattaisi kallistua? Tänne tulossa syksyllä DNA:n kaapeli mihin tunkevat ilm. F-3686ACv2:n mukaan oletuksena nykyisin.

Viimeisimmät oikeasti omakohtaiset kokemukset ovat tuolla DPC3010 :llä joten olen vähän jäävi vastaamaan. Jos tarve olisi ajankohtainen, katsoisin myös itse em Fritzin suuntaan. Tosin riippuen nopeudesta. Noita pelkästään siltaavia Ciscoja saa ilmaiseksikin joten miksipä ei vaikka sillä.

Joku muu jatkanee tästä...

 

[Eikkas]

Jos yhtään osaa itse säätää niin nuo operaattorin tarjoamat voi varsin surutta tunkea suoraan serriin. Niissä on juuri tuollaisia mainitsemiasi ongelmia ja helposti turhan paljon kaikkia rajoituksiakin. Ja jos taas haluaa pelkästään siltaavan, on siihen paljon parempia vaihtoehtoja kuin joku sagemcomin tai Intenon tekemä valmiiksi surkea purkki pilattuna operaattorispessulla firmiksellä.

Ja mitä taas tuolla edellä mainittuun "modeemi ja wlani erikseen" tulee niin toimii tekkiläisillä. Monelle peruskäyttäjälle se (surkea) combolaite on silti paras valinta. Mieluiten vielä operaattorilta jolloin homma pelaa helpoimmin. Paitsi jos suvun tekkiläinen haluaa olla 24/7 mikrotuki.


DPC3010 oli osalla operaattoreista käytössä ja varsin asenna ja unohda. Ja suoraan siis siltaava ilman mitään extraa. Vastaavasti taas EPC3925/3928 (enpä muista, kumpi vai molemmat) oli wlanilla varustettua viritystä ja kelvotonta mihinkään, jossa tarvitseee luotettavan ja monipuolisesti säädettävän laitteen.

Itselläni taisi olla tuo Cisco DPC3010. Asiasta on kummiskin vuosia aikaa, niin eipä enää muista.

Siltapurkki se taisi olla ilman mitään wlaneja tms. Taisi olla aikaa kun eurodocsis v3 tuli suomeen? tai ainakin welholle..

Eero

 

[pulatunnus]

Jos myös nopeimpia (1g+) laajakaistaliittymiä myytäisiin symmetrisinä, voisi yrityskäyttöön olla vaikeaa myydä symmetrisiä MPLS-liittymiä 10-kertaiseen hintaan. Yritysten WAN-ratkaisut kun voitaisiin tehdä nopeilla laajakaistaliittymillä ja SD-WAN-ratkaisuina.

Tämä taas tekisi kuituliittymien rakentamisen yrityskäyttöön kannattamattomaksi, kun yrityskohtaisen kuituliittymän rakentamista + tukipalveluita (kuten yritysasiakaspalvelut, SLA-tukipalvelut, valvonta- ja hallintapalvelut jne.) ei saataisi katettua laajakaistapalveluiden hintatasoisilla kuukausimaksuilla.

Tällöin yrityksille rakennettavien kuituliittymien rakentamiskustannukset pitäisi veloittaa kertakustannuksina (tätä toki tehdään nykyäänkin), mikä saattaisi nostaa kuituyhteyden hankintakynnystä aika lailla. Yleensä nämä rakentamiskustannukset veloitetaankin korkeina kuukausimaksuina ja/tai pitkinä sopimuskausina.

Et ihan selittänyt, miten kuluttajaliittymän myyminen tekee yritysliittymän myymisestä kannattamatonta.

Jos meinaat että yritys pärjää kuluttajaliittymällä, niin kaippa ne kuluttajaliittymät myydään kannattavasti, joten missä pihvi, no siinä että asiakasta ei enään nyhdetä höpöhöpöstä.

Ongelma enemminkin se että myyjä ehkä vaivautuu kun asiakas kyselee miksi tämä maksaa y-tunnukselle enemmän, no kun provikka.

Kilapilutilanteet vaihtelee, mutta myyjät ynnää paljonko se yhteydenrakentaminen maksaa ja hinnoittelvat sen mukaan, en nyt ymmärtänyt mikä muuttuisi jos kuluttaja saisi 1gb/1gb liittymiä. Ei siellä yrityspuolella hyväntekeväisyyttä ole tehty.

 

[demu]

Et ihan selittänyt, miten kuluttajaliittymän myyminen tekee yritysliittymän myymisestä kannattamatonta.

Jos meinaat että yritys pärjää kuluttajaliittymällä, niin kaippa ne kuluttajaliittymät myydään kannattavasti, joten missä pihvi, no siinä että asiakasta ei enään nyhdetä höpöhöpöstä.

Ongelma enemminkin se että myyjä ehkä vaivautuu kun asiakas kyselee miksi tämä maksaa y-tunnukselle enemmän, no kun provikka.

Kilapilutilanteet vaihtelee, mutta myyjät ynnää paljonko se yhteydenrakentaminen maksaa ja hinnoittelvat sen mukaan, en nyt ymmärtänyt mikä muuttuisi jos kuluttaja saisi 1gb/1gb liittymiä. Ei siellä yrityspuolella hyväntekeväisyyttä ole tehty.

Yrityslaajakaistaliittymä on käytännössä aivan sama kuin kuluttajalaajakaista.Tietoturvallisessa ja hallittavassa SD-WAN:ssa yritysverkkoratkaisu voidaan tehdä minkä tahansa laajakaistaliittymän päälle. ADSL, SHDSL, 4G, 5G, kaapeli, kuitu käyvät riippumatta siitä, onko kyseinen ratkaisu kuluttajakäyttöön vai yrityskäyttöön tarkoitettu, kunhan sillä vain päästään päästää internetiin. Operaattorillakaan ei ole väliä, kaikki liittymät voivat olla eri operaattoreilta - sieltä mistä halvimmalla saadaan.
Jos kuluttajille myytäisiin symmetrisiä 1G kuituliittymiä, aika moni yritys ostaisi sellaisen aina kun se on saatavissa sen sijaan, että ostaisi kymmenen kertaa kalliimman yrisyskuituliittymän (yritysverkko tai yritysinternet-pohjaiset, tuotenimet vaihtelevat operaattoreittain).
SD-Wan -laitteet sisältävät monesti mahdollisuuden mobiilibackupiin (tai jopa molempien samanaikaiseen käyttöön).

Tokihan pelkästään SD-WAN:lla ja laajakaistaliittymillä ei kriittisimpiä kohteita (laitesaleja, suurimpia toimipisteitä, tapahtumakriittisiä kohteita kuten tavarataloja tms. jne.) toteuteta SD-WAN:n kanssakaan. Mutta niissäkin SD-WAN yhdistettynä SLA-valvottuun yrityskuituliittymään tarjoaa mm. perinteisiä MPLS-ratkaisuja joustavampaa liittymien ja liikenteen hallintaa ja valvontaa.
Tässäkin maassa on toteutettu hyvin suuria verkkoja SD-WAN:lla ja kiinteillä/mobiililaajakaistaliittymillä.

Ja mitä kuidun rakentaminen maksaa?
Hiljattain tiedustelin yhtä kohdetta. 400m kaivamista, 800m kuidun vetämistä osittain valmiissa putkessa. Kaksi tien alitusta. Hinta-arvio sulan maan aikaan oli 40 000€ ALV0%. Tähän sitten kuituliittymä päälle. Tämä Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa.

 

[Eikkas]

Et ihan selittänyt, miten kuluttajaliittymän myyminen tekee yritysliittymän myymisestä kannattamatonta.

Jos meinaat että yritys pärjää kuluttajaliittymällä, niin kaippa ne kuluttajaliittymät myydään kannattavasti, joten missä pihvi, no siinä että asiakasta ei enään nyhdetä höpöhöpöstä.

Ongelma enemminkin se että myyjä ehkä vaivautuu kun asiakas kyselee miksi tämä maksaa y-tunnukselle enemmän, no kun provikka.

Kilapilutilanteet vaihtelee, mutta myyjät ynnää paljonko se yhteydenrakentaminen maksaa ja hinnoittelvat sen mukaan, en nyt ymmärtänyt mikä muuttuisi jos kuluttaja saisi 1gb/1gb liittymiä. Ei siellä yrityspuolella hyväntekeväisyyttä ole tehty.

Kuten mainittu, sdwan (software wan) on muuttanut tilannetta merkittävästi. Moneen käyttöön voisi ostaa vaan halvimman 1G/1G liittymän ja käyttää sitä sdwanin osana. Tälläisiä siis ei ole tarjolla yleensä.

Isoissa taloyhtiöissä on taas järkevintä ostaa järeä yritysliittymä, kuin maksaa esimerkiksi 49e*115 asuntoa joka kuukausi. Tässäkin ovat nihkeitä myymään. (ymmärrät varmaan syyn eli rahan).

esimerkki:
- yksityisliittymillä iso taloyhtiön kulurakenne on 115as*49e*12kk = n. 70 tonnia vuosi
- yritysliittymällä kulurakenne on murto-osa tuosta. esimerkiksi vaikka 12 tonnia vuodessa.

Yleensä hommassa seurataan rahaa. Tehdään niin mistä saadaan paras tulovirta sisään yhtiöön.

Eero