GPON on aikamme party line:
Party line (telephony) - Wikipedia
Nuo säästösyistä rakennetut jaetut puhelinlinjat vaihdettiin aikanaan kaikki tilaajakohtaisiin puhelinliittymiin. Saa nähdä tehdäänkö samoin GPON-verkkojen kanssa.
GPON:in osalta tilanne ei kuitenkaan ole täysin lohduton: jakosuhdetta voidaan madaltaa liikenteen kasvaessa (vrt. KTV node split), GPON-verkkoja voi ajaa useampaa rinnakkain samassa kuidussa eri aallonpituuksilla, laitteet voi vaihtaa 10G-versioiksi ja/tai GPON-splitterin voi vaihtaa WDM MUX:iin. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa saadaan kokonainen oma aallonpituus asiakkaalle asti. Se on jo melkein yhtä hyvä kun oma kuitu perille asti. Yhdelle aallonpituudelle kun saa tänä päivänä jo 100G-laitteita.
Kaikki ei tietysti ole ruusuilla tanssimista GPON:in kanssa kuten mm.
@Algron28 totesi aikaisemmin.
GPONissa itsellä hiertää eniten se että näen sen pääasiassa operaattorien säästöhaluna(rakennetaan edullinen verkko, monikäyttöisyydestä viis) SEKÄ niiden tapana estää kilpailu. Suomeen on yritetty saada kiinteisiin kuluttajaliittymiin kilpailua jo vuosia huonoin tuloksin. Viimeisin yritys oli taas viestintäviraston liityntäverkon kuitujen vuokrahintojen sääntely.
GPON verkossa liityntä kuitua ei vain voi vuokrata mitenkään joten kun kerrat otatte GPON tekniikalla toteutetun kuituliittymän niin olette sitten sen operaattorin asiakkaita sen kuidun kautta aina eli mikään toinen operaattori ei sen kautta voi toimittaa liittymää mitenkään. Ja tämä jos mikä on myrkkyä kilpailulle.
Näinhän se asia menee. Pääasiallinen syy käyttää GPON-tekniikkaa on kustannussäästöt. GPON-laitteet ovat huomattavasti halvempia kun Active Ethernet -laitteet, vievät vähemmän tilaa ja käyttävät vähemmän sähköä. GPON-verkko voidaan rakentaa huomattavasti pienemmällä kuitumäärällä kun Active Ethernet -verkko. Vaikka tämä voi tuntua ensi vaikutukselta vähäpätöiseltä säästöltä, nämä kuitukustannukset kertaantuvat:
- pienemmät kaapelit on helpompi asentaa ja näin ollen halvemmat asentaa
- pienemmät kaapelit tarvitsevat vähemmän tilaa putkista. Tämä voi olla merkittävä kustannussäästö sillä putkikapasiteetin lisääminen voi olla todella kallista.
- pienemmät kaapelit käyvät pienempiin ja halvempiin jatkoskoteloihin. Ison jatkoskotelon kustannus voi yllättää pahasti, jos se ei mahdukkaan kaapelikaivoon.
- pienempiä kaapeleita on halvempi ja nopeampi hitsata. Tällä on merkityksensä, varsinkin vikatilanteissa.
- samalle kuitumäärälle tarvitaan vähemmän laitetiloja. Laitetila varasähköineen on kallis investointi.
Kilpailuteknisesti GPON on verrattavissa VDSL:ään. Kilpaileva operaattori ei voi samassa kuidussa toimia. Kilpailevalla operaattorilla pitää olla oma kuitu siihen jakokaappiin missä GPON-splitteri sijaitsee. Ei täysin mahdotonta, muttei helppoakaan. Jos kuitenkin splittereitä on useammassa tasossa (esim. tyypillinen 1:4 plus 1:8 jako), homma menee helevetin vaikeaksi. Samalla tietysti GPON:in kuitukapasiteetin säästö vesittyy, jos jokaisella operaattorilla pitää olla oma kuitu jokaiselle jakokaapille. Puhumatta siitä, että jokaisen operaattorin splitterit pitäisi mahtua kaappiin ja pitäisi olla tilaa tehdä ristikytkennät.
Kilpailuteknisiä ongelmia voidaan tietysti kiertää sillä että GPON-verkon omistajaa velvoitetaan tarjoamaan muille operaattoreille bitstream- tuotteita, jonka päälle he voidat rakentaa palveluitaan. Tästä seuraa kuitenkin muita ongelmia: tuotteistus (esim. pakotetaan kaikille virtuaalioperaattoreille samat asymmetriset tuotteet, esim: 1000/100, 100/10,...), hinnoittelu (vrt. hintaruuvi), rajapintakita, SLA:t,...
Lisäksi tuo GPON tarjoaa luonnostaan tuon RF overlayn -> säästöä kun ei tarvitse investoida IP-tv rautaan operaattorin päässä ja valtayleisö tyytyväisiä kun se tavallinen vanha digi-TV toimii ilman IPtv-boxeja.
RF overlay voidaan laskea GPON-verkon eduksi, joskin myös Active Ethernet -verkkoihin on saatavissa tripleksereitä jotka ajavat saman asian. Ovat tosin kalliimpia toteuttaa, kun volyymit ovat pienemmät.
Ainakin osassa gpon splittereitä tuo jako on toteutettu jakamalla se kuitu eri aallonpituuksille fyysisesti ihan joten teoriassa fyysisesti mahdotonta linjan liikenteen näkyä toiselle.
Valitettavasti GPON-verkot eivät toimi näin. GPON-verkoissa kaikki laitteet käyttävät samoja aallonpituuksia. Keskuspään OLT lähettää kaikille asiakaslaitteille 1490 nm aallonpituudella. Asiakaslaitteet lähettävät keskuksen suuntaan 1310 nm aallonpituudella. OLT huutaa verkkoon kokoajan ja vastaanottajat valikoivat sanomansa. Asiakaslaitteet vuorottelevat ja lähettävät sanomansa annetuilla time sloteillaan.
@-jeppez kuvailee kommentissaan WDM-PON-verkon WDM MUX:ia, joka toimii periaatteella yksi aallonpituus per asiakas. Valitettavasti WDM-PON ei yleistynyt kustannustekijöiden takia. Kallis laseri per asiakas ei toiminut taloudellisesti.
Loppukevennyksesi todettakoot, että GPON-verkon voi tietysti myös toteuttaa Active Ethernet -verkolle tyypillisellä tähtiverkkona. Fyysisen topologian ei ole pakko noudattaa loogista topologiaa. Tällöin GPON-splitterit asennetaan keskuspäähän, josta menee oma kuitu jokaiselle asiakkaalle. Tällöin saavutetaan kaikki GPON-laitteille tyypilliset kustannussäästöt, mutta menetetään ulkoverkon kustannushyödyt. Operointi ja viankorjaus tietysti helpottuu, paitsi niissä tapauksissa missä joudutaan isoja kaapeleita hitsaamaan.
www.bahnhof.se
