Tästä olen hieman eri mieltä. Nykyään on järkevää (ja toivottavaa) mitottaa verkon kapasiteetti piikkikuormituksen mukaisesti. Jos korvataan sana piikkikuormitus teoreettisella maksimikuormalla, niin sitten olen samaa mieltä. Kuten @Algron28 seuraavaksi toteaakin niin asiakasyhteydet ovat aina lähtökohtaisesti ylibookattu. Kuitenkin ylibookkaus tulisi tehdä siten, että odotettavissa oleva piikkukuorma on kannettavissa hyvällä marginaalilla.
Koska raha. Orvannahkat pöytään niin rupeaa symmetrisiä liittymiä löytymään.
Nope. Uppikaista on yhtä kallista/halpaa kun downkaista. Operaattoreiden välisissä laskutuksista vain suuremmasta suunnasta laskutetaan, jos ylipäätään laskutetaan. Runkoverkossa ei ole mitään teknisiä rajoitteita. Sen verran kuitenkin vedän takaisin, että jos liityntäverkko on toteutettu GPON-tekniikalla on uppikaistaa vain puolet downloadista (2.5G vs 1.25G). Pystyyhän GPON:lla tekemään 1G/1G-yhteyksiä, mutta on se vähän ahdas siihen käyttöön. Kaikki Ethernet-pohjaiset liityntäverkot taas ovat symmetrisiä.
Ulkomaankaista on ilmaista tai halpaa kuin saippua. Todellinen syy on tämä jälkimmäinen, eli kuluttaja- sekä yritysliittyminen eriyttäminen rajoituksia lisäämällä ja tuotteistamalla.
Toi on niin monisyinen asia, ettei sitä voi oikein noin yksinkertaistaa. Ensin pitää päästä sopuun siitä, mitä tarkoitetaan verkolla. Ja sen lisäksi se riippuu sovelluksista, mitä verkossa ajetaan ja vieläpä mihin aikaan. Samassa verkossa voi olla vuorokauden aikana tilanteita, missä kaistaa riittää aikakriittisille sovelluksille ilman ongelmia, ja toisena ajanhetkenä liikenne leikkaa, mutta se ei taas haittaa ketään, koska pienestä viiveestä ei ole kellekään mitään haittaa.
Verkko = AS, Autonomous System
en.wikipedia.org
Tässä mennään nyt minun mielestä metsään. Bitit ovat bittejä, eikä reitittimet välitä protokollista tai kellonajoista. Laajakaistaverkoissa missä liityntäyhteydet ovat nopeudeltaan yhden tai useamman suuruusluokaa pienemmät kun runkoverkkoyhteydet ovat ensisijaisesti käyttöasteeltaan riippuvaisia käyttäjämääristä ja käyttäjätottumuksista. Tähän ei paljoa vaikuta yksittäinen käyttäjä tai mitä protokollaa se tykkää ajella.
Reitittimet eivät välitä, sovellukset välittävät. Tai no jos tarkkoja ollaan, reitittimet nimenomaan välittävät, mutta ei nyt puututa sanojen merkityksiin. Mä nyt kuitenkin tarkennan, koska selitin asian huonosti. Eräässä suljetussa verkossa, millä tällä kertaa tarkoitan verkolla VPN:ää, on tyypillistä, että yöaikaan on liikenne tapissa. Se ei kuitenkaan haittaa ketään, koska se on varmistusajon generoimaa liikennettä ja käyttäjät ovat nukkumassa. Pelkkiä liikennekäyriä tuijottamalla olin sitä mieltä, että kapasiteetti ei riitä. Todellisuus oli kuitenkin toinen. Mitäpä siihen sitten vastaansanomaan, jos kerran verkko on toiminut hyvin.
en.wikipedia.org
Eipä nyt oikeastaan, tuo AS:n määritelmä on melko yksiselitteinen
VPN nyt on harvinaisen huono esimerkki, sillä VPN on ns. overlay-verkko, missä olet täysin alla olevien AS:n omistajien armoilla.
Minä puhun verkosta sen omistajan perspektiivistä, en kuluttajan näkökulmasta.
Ihan samoissa rööreissä ne sinun VPN-bitit kulkevat kun naapurin Netflixit.
Jätetään tuo muu semantiikka väliin, kun ei oikeastaan kuulu tähän. Mutta juuri siksi otin tuon VPN:n mukaan tähän. Samat röörit, sama käyttäjä, eri kellonaika ja eri protokollat. Käyttökokemus voi heittää laidasta laitaan. Välillä voi olla oma rööri liki tukossa, mutta et vain huomaa sitä oikein mistään. Vasta aikakriittisten sovellusten tökkiminen paljastaa, että jossain on ahdasta. Helpointa on syyttää verkkoa, mutta asiantuntevakaan käyttäjä ei voi ihan helposti todeta, miten lähellä tai kaukana se ongelma on. Melkein voisin väittää, että itse runkoverkko on todella harvoin syyllinen. Ja silloin kun on, se korjataan nopeasti, koska kyseessä on lähes varmasti vika eikä kapasiteetin puute.
En nyt oikein ymmärrä minkä pointin tuo VPN tuo tähän keskusteluun. Jos oma liittymä on tukossa, ratkaisu asiaan on hankkia nopeampi liittymä tai vähentää omaa käyttöä. Tämä ei mitenkään liity operaattorin verkon ruuhkautumiseen tai käyttöasteeseen.
No sitten multa loppuu rautalanka. Lue keskustelua taaksepäin ja kysy, jos on kysyttävää.
Jep, SNMP on tunnetusti hidas ja vaivalloinen tapa kysellä noita liikennemääriä. Helpommalla pääsee jos käyttää jotain muuta tapaa tietojen keräämiseen.
Nämä kuluttaja operaattorit eivät yleensä tarjoa symmetrisiä liittymiä edes rahalla. Toki kerrostalossa tuollainen 40-60e/kk/1G/asunto epäsymmetrisestä on aika hyvä rahastuskeino.
Yritysliittyminä toki saa kaikilta. Hinta tietty ei ole kovin kuluttajaystävällinen.
AS OY:ssä se riippuu suoraan asuntojen määrästä. 90-100 kämppä kun on niin hinta muodostuu hyvin kohtuulliseksi. Mielestäni tämä 2000M symmetrinen hintaan 9e/kk on ihan hyvä hinta-laatusuhde?
Tässä talossa on Elisan/Saunalahden kiinteistöliittymä 1G kuidun perässä. 10M kuuluu vastikkeeseen kaikkiin asuntoihin. Vajaalla vitosella saa 50/10M, mikä on aika no-brainer, jos hiukankaan striimaa. Siihen nähden tuo yli 40€/kk kuulostaa aika jyrkältä. Olen yrittänyt hiukan udella tuota epäsymmetrian logiikkaa. Mitään järkevää vastausta en ole saanut. Eihän sillä juuri muuta käytännön merkitystä ole, paitsi kuvien uploadaamisesta pilvipalveluihin.
Meillä tuo symmetrinen 1000M (2000M) kuuluu vastikkeeseen tässä yhtiössä. Sijoituskämpässä myös symmetrinen 1G/1G kuuluu vastikkeeseen.
Mä en ymmärrä, mistä se profit tulee, jos uppikaistaa kuristetaan. Harva sitä oikeasti tarvitsee. Mä olen pari kertaa aiemminkin tehnyt pitkää etätyöjaksoa ja nyt sekin ennätys lyödään koronan takia. Uppikaista on aina ollut se 10M. Mä en huomaa eroa konttoriolosuhteisiin. Se mun verkkolevy muuten ei ole toimistolla, vaan konesalissa, joten toimistoltakin sinne liikennöidään verkon yli.
Profit teleoperaattorille on se, että myyvät kalliimpia liittymiä tarpeeseen ja samalla säästävät verkkokaistaansa.
Mä olen varmaan hidas, mutta kun en ymmärrä vieläkään tuota logiikkaa. Mistä se verkkokaistan säästö tulee? Miksi kukaan päivittäisi liittymänsä kalliimpaan uppikaistan takia, kun se kuluttajalle tärkeämpi kaista on se down-suunta? Ymmärtäisin, jos kuvio olisi toisinpäin, eli sisääntulevaa liikennettä kuristetaan, mutta uppikaistaa on vaikka lampaille syöttää. Jos nyt siis puhutaan edelleen oikeasti symmetrisestä tekniikasta, kuten ethernet. Jos operaattori vie 1G kuidun taloyhtiöön, se on 1G kumpaankin suuntaan. Mutta siitä myydään asukkaille 10/10, 50/10, 100/20 (olikohan se satanen täällä myös epäsymmetrinen?). Vaikka kaikilla tässä yli 60 asunnon taloyhtiössä olisi joko 10/10 tai 50/10, se toisen suunnan 1G olisi ihan samalla vajaakäytöllä, vaikka nuo kaistat käännettäisiin nurinpäin. Tosin kukaan järki-ihminen ei maksaisi edes vitosta kuussa siitä ilosta, että uppikaista nousee 10->50M down-kaistan pysyessä samana.
Operaattori säästää kaistaansa kun kuristaa uploadia. Tämä lienee aika selkeä asia. 10M ja 50M liittymät ovat aika hitaita. Käytännössä lapsiperheissä siis 100M on yleensä se miniminopeus.
Ei mistään.
Vaikka sinä et uppikaistaa runsaasti käytä, monet muut käyttävät.
Säästää, mutta ei tuolla säästöllä ole mitään taloudellista merkitystä.
Uskon toki, kun saan jonkun käytännön esimerkin, tai joku ilmoittautuu kertomaan, että on maksanut nimenomaan uppikaistasta ja kertoo perustelunsa. Ensimmäisinä ja ainoina käytännön esimerkkinä mulle tulee mieleen varmuuskopiot joihinkin pilvipalveluihin, tai nuo mainitsemani valokuvalataukset. Niissä sillä uppikaistalla on oikeasti jotain merkitystä. Se liikenne on kuitenkin hyttysen pieru toisen suunnan liikenteeseen verrattuna eikä vaikuta operaattorien runkoyhteyksien mitoitukseen millään tavalla. Tuollaiset tiedonsiirrot ovat luonteeltaan kausittaisia eikä heavy duty -käyttäjiä ole oikeasti kovinkaan paljon suhteutettuna ns. taviksiin. Tällä palstalla saattaa olla suhteellisen paljon muita kuin taviksia, mutta Gaussin käyrällä tämä porukka ei osu lähellekään sitä keskipistettä. Ja melkein uskallan väittää, että se oma uppikaista ei ole noissa latauksissakaan autuaaksi tekevä asia. Se pullonkaula tulee vastaan siellä palveluntarjoajalla ennemmin kuin oman kotiyhteyden alkupäässä ja siirtonopeudet jäävät joka tapauksessa vaatimattomiksi verrattuna oman yhteyden maksiminopeuksiin.
Triviaaliesimerkkinä kaikki sisällöntuottajat. Tähän voidaan tänä päivänä lukea monet videoneuvotteluita työkseen tekijät, joiden pitää sen videostreamin lisäksi tunkea nettiin tiedostoja ynnä muuta.
Samastahan syystä monet ADSL-linjan käyttäjät suunnilleen kirosivat sitä, jos vähänkään uppasi lähellekkään sitä 1Mbit/s lähtevän maksimia, niin tiedonsiirto rupesi tökkimään. Moni ihmetteli miksi näin käy.
Vastataan tähän, vaikka on vanha asia, kun tulee usein vastaan.
Triviaali upload kaistan käyttö voi olla se, että sulla menee läppärit vaikka acroniksen pilveen. Tai mitä vaan pilveen vaikka ne valokuvat.
Juuri näinhän se menee. Tätä kirjoitellessa acronis kertoo, että 1T dataa menee pilveen. Oli minullakin se DNA 100/10 joskus, mutta se oli täysin käyttökelvoton.
Aliarvioit tavallisia kuluttajia aika paljon jos luulet etteivät ne striimaile ja soittele videopuheluita. Gigatavujen siirtely verkkoon päin ei ole mikään harvinaisuus ja siinä hyytyy pienempi nuhapumppu.
Kyllä sä nyt taidat yliarvioida kuluttajia aika paljon.
Siksi pyysinkin käytännön esimerkkejä, koska tiedän ajatusmaailmani olevan tietyissä kohtaa hiukan rajoittunut. Paljon yksi videopuhelu vie kaistaa? Sivistynyt arvaukseni ilman googlaamista sanoo, että 2Mb/s on aika liki totuutta, ja silloin kuvanlaatu on jo kohtuullisen hyvä. Puhe vie aika harvoin yli 100 kb/s, joten sitä en edes ota huomioon. Kyllä mäkin voin siirtää yli gigan kerralla flickriin, mutta teen sen niin harvoin, etten jaksa ottaa asiasta stressiä. Ja edelleen olen taipuvainen uskomaan, että uploadin nopeus ei ole suoraan verrannollinen kaistan viisinkertaistumiseen, jos siis verrokkina on oma 10M vs. 50M, mikä tulisi symmetrisellä yhteydellä.
Yllättävän moni nuorempi striimailee pelejään twitchiin yms eikä tee sitä bisneksenä. Ja kesken pelin ei sovi pingin nousta. Videoiden ja valokuvien varmuuskopioiminen pilvipalveluihin on myös yleistä, ja saisi olla vielä yleisempää.
Eiköhän 99% kännyköiden kuvista ja videoista mene pilveen ihan 4G:llä suoraan laitteista, ne joilla on järkkärit on sitten tietysti oma lukunsa mutta heitä ei ole paljoa.
Tässä nyt ihan käsin kosketeltava konkreettinen esimerkki ajankohtaisesta tarpeesta uppikaistalle: lasten koulunkäynti
Kyllä mä tiedän kuinka pieni osa kaikista kuluttajista striimailee twitchiin. Se on yllättävän pieni osa.
Kyllä se 2M riittää yhteen videopuheluun.
Nyt taisi taas maalitolpat siirtyä. Tässä ollaan koko ajan puhuttu epäsymmetrisistä yhteyksistä symmetrisen verkkotekniikan kanssa. Ne ovat olleet operaattorien valikoimissa vuosikausia ennen mitään koronaa. Sulla siirtyi yhtäkkiä DSL-tekniikan puolelle tuo liikenne. Vai onko jopa frame-relayta, CIRreineen? Niihin mä olen kajonnut viimeksi viime vuosituhannen puolella, mutta ei siitä sen enempää. Toki joillakin on vielä hitaita yhteyksiä käytössä, mutta silloin ei nykyaikana riitä edes down-kaista normaaliin käyttöön. Tämä koronan aikainen etätyöskentely ei sitäpaitsi mitenkään uppoa normaalin käytön piiriin, joten vaikka se ihan todellisuutta joillekin on tällä hetkellä, tuo tarve poistuu pandemian hellittäessä. On kyllä arvioitu, että etätyöskentely hiukan lisääntyy normiolosuhteissakin, joten nyt on jonkinlaista markkinarakoa nopeammille yhteyksille.
Maksaa? Nuoret ei varmaan maksa vaan se on pappa betalar linjalla.
Mistä sinä nyt oikein joriset?
Muistan kun mulla on DNA nuhapumppukaista 100/10M, niin ei sitä läppäriä varmuuskopioitu pilveen. Miksi? No se siirto kesti niin kauan, ettei sitä saanut koskaan valmiiksi..
Joo...
Tai sitten laittaa vaan nettiyhteydet kuntoon (ftth) niin saadaan se kaista ihan oikeastikin riittämään. Esim. symmetrinen 100/100 alkaa olemaan nykyisin minimi, jota kunnon operaattoreilla on edes valikoimissa.
Sitten on näitä dinosauruksia operaattoripuollakin, jotka kertovat että "kuluttajille riittää epäsymmetrinen nuhapumppukaista, koska kyllä sillä youtube ja netflix pyörii, ja voi lähettää klippejä ja kuviakin verkkoon"
Miten tää nyt liitty tohon paljonko yksi videopuhelu vie kaistaa?
Joo...
Tai sitten laittaa vaan nettiyhteydet kuntoon (ftth) niin saadaan se kaista ihan oikeastikin riittämään. Esim. symmetrinen 100/100 alkaa olemaan nykyisin minimi, jota kunnon operaattoreilla on edes valikoimissa.
Sitten on näitä dinosauruksia operaattoripuollakin, jotka kertovat että "kuluttajille riittää epäsymmetrinen nuhapumppukaista, koska kyllä sillä youtube ja netflix pyörii, ja voi lähettää klippejä ja kuviakin verkkoon"
Siten, että epäsymmetrinen 100/10-liittymä on helppo saada tukkoo uppikaistaa käyttämällä ja videopuhelut on yksi keino muiden joukossa saada se tukko aikaiseksi.
| 1.2 Mbps | Peer-to-peer HD quality video calling with resolution of HD 720p at 30fps |
| 1.5 Mbps | Peer-to-peer HD quality video calling with resolution of HD 1080p at 30fps |
| 500kbps/1Mbps | Group Video calling |
| 1Mbps/2Mbps | HD Group video calling (540p videos on 1080p screen) |
Muistan kun minulla oli adsl 6,8/0,86mbps, sillä paljon videotakaan upattu, tai no menihän se gigan tiedosto yön aikana, jos ei sattunut yhteys kaatumaan
Tämä.
Niinhän mä just sanoin? Tottakai verkossa voi olla muutakin aktiviteettia samaan aikaan...Prepare your organization's network for Teams - Microsoft Teams
Learn about preparing your organization's network for Microsoft Teams, including network requirements, network optimization, and bandwidth requirements.docs.microsoft.com
2M riittää about yhteen puheluun:
1.2 Mbps Peer-to-peer HD quality video calling with resolution of HD 720p at 30fps 1.5 Mbps Peer-to-peer HD quality video calling with resolution of HD 1080p at 30fps 500kbps/1Mbps Group Video calling 1Mbps/2Mbps HD Group video calling (540p videos on 1080p screen)
Kannattaa huomioida, että verkossa voi olla muutakin aktiviteettia samaan aikaan.
Eero
CIR ja PIR ovat teknologiariippumattomia käsitteitä. Niitä käytetään joka päivä mm. operaattoreiden välisissä sopimuksissa liikennöinnistä, tutummin commit ja burst -termeinä lyhenteiden sijaan.
No ihan sitä, että 2M symmetrinen yhteys on melkoinen harvinaisuus nykyään kuluttajaliittymissä.
Ja kuka sellaisista on puhunut? En minä ainakaan. En mitään siihen viittaavaakaan.
Menee aika jaaritteluksi, mutta jos nyt tekee etätöitä, niin sanotaanko että kaksi aikuista ja lapsi vaikka hoitaa työasioita ja videopuheluja, niin siinä uploadia pitäisi olla noin 10M, ettei ala tökkimään. Samaan aikaan pitäisi pitää huolta, ettei mikä muu laite kuormita sitä rajoitettua kaistaa.
