Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

ei ole mitenkään taloudellisesti mitään järkeä mitoittaa verkon kapasiteettia piikkikuormitusten mukaisesti.
Tästä olen hieman eri mieltä. Nykyään on järkevää (ja toivottavaa) mitottaa verkon kapasiteetti piikkikuormituksen mukaisesti. Jos korvataan sana piikkikuormitus teoreettisella maksimikuormalla, niin sitten olen samaa mieltä. Kuten @Algron28 seuraavaksi toteaakin niin asiakasyhteydet ovat aina lähtökohtaisesti ylibookattu. Kuitenkin ylibookkaus tulisi tehdä siten, että odotettavissa oleva piikkukuorma on kannettavissa hyvällä marginaalilla.
 
Osaisiko joku valaista miksi Telian Avoimessa kuidussa ei saa symmetrisiä liittymiä 100/100:n jälkeen?
Koska raha. Orvannahkat pöytään niin rupeaa symmetrisiä liittymiä löytymään.

Onko syynä se että uppikaista on operaattorille (potentiaalisesti?) maksullista ja sen takia sitä halutaan säännöstellä vai onko runkoverkossa jotain teknisiä rajoitteita?
Nope. Uppikaista on yhtä kallista/halpaa kun downkaista. Operaattoreiden välisissä laskutuksista vain suuremmasta suunnasta laskutetaan, jos ylipäätään laskutetaan. Runkoverkossa ei ole mitään teknisiä rajoitteita. Sen verran kuitenkin vedän takaisin, että jos liityntäverkko on toteutettu GPON-tekniikalla on uppikaistaa vain puolet downloadista (2.5G vs 1.25G). Pystyyhän GPON:lla tekemään 1G/1G-yhteyksiä, mutta on se vähän ahdas siihen käyttöön. Kaikki Ethernet-pohjaiset liityntäverkot taas ovat symmetrisiä.

Operaattorilla on halua säästää kallista ulkomaankaistaa ja samalla ehkä tehdä hieman eroa kuluttaja ja yritysliittymiin.

Ulkomaankaista on ilmaista tai halpaa kuin saippua. Todellinen syy on tämä jälkimmäinen, eli kuluttaja- sekä yritysliittyminen eriyttäminen rajoituksia lisäämällä ja tuotteistamalla.
 
Tästä olen hieman eri mieltä. Nykyään on järkevää (ja toivottavaa) mitottaa verkon kapasiteetti piikkikuormituksen mukaisesti. Jos korvataan sana piikkikuormitus teoreettisella maksimikuormalla, niin sitten olen samaa mieltä. Kuten @Algron28 seuraavaksi toteaakin niin asiakasyhteydet ovat aina lähtökohtaisesti ylibookattu. Kuitenkin ylibookkaus tulisi tehdä siten, että odotettavissa oleva piikkukuorma on kannettavissa hyvällä marginaalilla.
Toi on niin monisyinen asia, ettei sitä voi oikein noin yksinkertaistaa. Ensin pitää päästä sopuun siitä, mitä tarkoitetaan verkolla. Ja sen lisäksi se riippuu sovelluksista, mitä verkossa ajetaan ja vieläpä mihin aikaan. Samassa verkossa voi olla vuorokauden aikana tilanteita, missä kaistaa riittää aikakriittisille sovelluksille ilman ongelmia, ja toisena ajanhetkenä liikenne leikkaa, mutta se ei taas haittaa ketään, koska pienestä viiveestä ei ole kellekään mitään haittaa.
 
Ensin pitää päästä sopuun siitä, mitä tarkoitetaan verkolla.
Verkko = AS, Autonomous System


Ja sen lisäksi se riippuu sovelluksista, mitä verkossa ajetaan ja vieläpä mihin aikaan. Samassa verkossa voi olla vuorokauden aikana tilanteita, missä kaistaa riittää aikakriittisille sovelluksille ilman ongelmia, ja toisena ajanhetkenä liikenne leikkaa, mutta se ei taas haittaa ketään, koska pienestä viiveestä ei ole kellekään mitään haittaa.
Tässä mennään nyt minun mielestä metsään. Bitit ovat bittejä, eikä reitittimet välitä protokollista tai kellonajoista. Laajakaistaverkoissa missä liityntäyhteydet ovat nopeudeltaan yhden tai useamman suuruusluokaa pienemmät kun runkoverkkoyhteydet ovat ensisijaisesti käyttöasteeltaan riippuvaisia käyttäjämääristä ja käyttäjätottumuksista. Tähän ei paljoa vaikuta yksittäinen käyttäjä tai mitä protokollaa se tykkää ajella.

Mitä tulee viiveisiin, lisäviiveen vähättely ei ole paikallaan. Jos näin olisi kukaan ei valittaisi 4G-yhteyksistä.
 
Verkko = AS, Autonomous System


No edelleen voidaan kiistellä, puhutko suljetusta yritysverkosta, julkisesta internetistä, yhden operaattorin koko runkoverkosta tai verkon osasta. Mä en rehellisesti sanottuna vieläkään ole ihan kartalla, että mitä osaa verkosta tässä nyt ollaan ylibuukkaamassa tai olla ylibuukkaamatta. Mutta ei anneta sen häiritä.

Tässä mennään nyt minun mielestä metsään. Bitit ovat bittejä, eikä reitittimet välitä protokollista tai kellonajoista. Laajakaistaverkoissa missä liityntäyhteydet ovat nopeudeltaan yhden tai useamman suuruusluokaa pienemmät kun runkoverkkoyhteydet ovat ensisijaisesti käyttöasteeltaan riippuvaisia käyttäjämääristä ja käyttäjätottumuksista. Tähän ei paljoa vaikuta yksittäinen käyttäjä tai mitä protokollaa se tykkää ajella.

Mitä tulee viiveisiin, lisäviiveen vähättely ei ole paikallaan. Jos näin olisi kukaan ei valittaisi 4G-yhteyksistä.
Reitittimet eivät välitä, sovellukset välittävät. Tai no jos tarkkoja ollaan, reitittimet nimenomaan välittävät, mutta ei nyt puututa sanojen merkityksiin. Mä nyt kuitenkin tarkennan, koska selitin asian huonosti. Eräässä suljetussa verkossa, millä tällä kertaa tarkoitan verkolla VPN:ää, on tyypillistä, että yöaikaan on liikenne tapissa. Se ei kuitenkaan haittaa ketään, koska se on varmistusajon generoimaa liikennettä ja käyttäjät ovat nukkumassa. Pelkkiä liikennekäyriä tuijottamalla olin sitä mieltä, että kapasiteetti ei riitä. Todellisuus oli kuitenkin toinen. Mitäpä siihen sitten vastaansanomaan, jos kerran verkko on toiminut hyvin.


Sinä nyt kuitenkin taidat puhua verkosta siinä mielessä, miten kuluttajat sen näkevät. Eli yksinkertaistettuna "netistä". Siksi halusin tarkennuksen asiaan, koska verkkojen suunnittelussa netti on vain yksi osa isoa kokonaisuutta. Tuo oma esimerkkini ei kuljeta bittejään samoissa runkoverkon porteissa kuin esim. joku Netflix. Ovat eri AS:ssä, vaikka samalla operaattorilla on takuuvarmasti sekä yritys- että kuluttaja-asiakkaita.

Ja kyllä sillä protokollalla on väliä sille yksittäisellekin käyttäjälle. Jos nykyaikana tyypilliseen tapaan olet etätöissä, kun Suomi on kiinni, voit olla ihan tyytyväinen yhdeksästä viiteen, kun et käytä aikakriittisiä sovelluksia. Skype tai Teams nyt tietysti yskii, mutta niinhän ne tekee konttorillakin. Tai sitten firman VPN (eri VPN kuin tuossa ylempänä) on välillä tukossa. Et luultavasti silti lähde syyttämään sitä omaa nettiäsi, kun se ruuhka voi olla ihan missä vaan tai monessa paikassa yhtä aikaa. Meilit kulkee ja excelit toimii. Mutta kun kello tulee kahdeksan ja Netflix on kuralla, niin sitten se syy voi edelleen olla ihan missä vaan, mutta käyttäjä ei olekaan enää tyytyväinen mihinkään, kun netti ei toimi.

Taisi mennä hiukan tajunnanvirraksi. Yrittäkää ymmärtää, olen ollut eristyksissä jo kohta yhtä kauan kuin Jack Torrance.
 
No edelleen voidaan kiistellä, puhutko suljetusta yritysverkosta, julkisesta internetistä, yhden operaattorin koko runkoverkosta tai verkon osasta.
Eipä nyt oikeastaan, tuo AS:n määritelmä on melko yksiselitteinen :)

Eräässä suljetussa verkossa, millä tällä kertaa tarkoitan verkolla VPN:ää, on tyypillistä, että yöaikaan on liikenne tapissa.
VPN nyt on harvinaisen huono esimerkki, sillä VPN on ns. overlay-verkko, missä olet täysin alla olevien AS:n omistajien armoilla.

Silläkään ei ole merkitystä verkon ruuhkautumisen kannalta että yksittäisellä käyttäjällä on oma liittymä tapissa. Se ei tarkoita että koko alla oleva verkko olisi ruuhkautunut.

Sinä nyt kuitenkin taidat puhua verkosta siinä mielessä, miten kuluttajat sen näkevät.
Minä puhun verkosta sen omistajan perspektiivistä, en kuluttajan näkökulmasta.

Tuo oma esimerkkini ei kuljeta bittejään samoissa runkoverkon porteissa kuin esim. joku Netflix. Ovat eri AS:ssä, vaikka samalla operaattorilla on takuuvarmasti sekä yritys- että kuluttaja-asiakkaita.
Ihan samoissa rööreissä ne sinun VPN-bitit kulkevat kun naapurin Netflixit.
 
Ihan samoissa rööreissä ne sinun VPN-bitit kulkevat kun naapurin Netflixit.
Jätetään tuo muu semantiikka väliin, kun ei oikeastaan kuulu tähän. Mutta juuri siksi otin tuon VPN:n mukaan tähän. Samat röörit, sama käyttäjä, eri kellonaika ja eri protokollat. Käyttökokemus voi heittää laidasta laitaan. Välillä voi olla oma rööri liki tukossa, mutta et vain huomaa sitä oikein mistään. Vasta aikakriittisten sovellusten tökkiminen paljastaa, että jossain on ahdasta. Helpointa on syyttää verkkoa, mutta asiantuntevakaan käyttäjä ei voi ihan helposti todeta, miten lähellä tai kaukana se ongelma on. Melkein voisin väittää, että itse runkoverkko on todella harvoin syyllinen. Ja silloin kun on, se korjataan nopeasti, koska kyseessä on lähes varmasti vika eikä kapasiteetin puute.
 
Mutta juuri siksi otin tuon VPN:n mukaan tähän.

En nyt oikein ymmärrä minkä pointin tuo VPN tuo tähän keskusteluun. Jos oma liittymä on tukossa, ratkaisu asiaan on hankkia nopeampi liittymä tai vähentää omaa käyttöä. Tämä ei mitenkään liity operaattorin verkon ruuhkautumiseen tai käyttöasteeseen.
 
En nyt oikein ymmärrä minkä pointin tuo VPN tuo tähän keskusteluun. Jos oma liittymä on tukossa, ratkaisu asiaan on hankkia nopeampi liittymä tai vähentää omaa käyttöä. Tämä ei mitenkään liity operaattorin verkon ruuhkautumiseen tai käyttöasteeseen.
No sitten multa loppuu rautalanka. Lue keskustelua taaksepäin ja kysy, jos on kysyttävää.
 
RRDtool tallentaa muistaakseni 5 min keskiarvoja tms mediaania, jolloin purskeet eivät näy graafeissa. Tämä taas johtuu siitä että SNMP lukudataa pitäisi hakea laitteilta reaaliajassa - miettikääpä sitä kuormitusta joka siitä syntyy...
Jep, SNMP on tunnetusti hidas ja vaivalloinen tapa kysellä noita liikennemääriä. Helpommalla pääsee jos käyttää jotain muuta tapaa tietojen keräämiseen.

Eräissä reittimissä, kuten esimerkiksi Mikrotikeissä ja Edgeroutereissa, reaaliaikaisen liikennemäärän näkee suoraan käyttöliittymästä. Melkein kaikissa reitittimissä voi lukea countereita suoraan komentoriviltä ilman SNMP:n taakkaa. Näppärimmät tekee pienen scriptinpätkän joka lukee arvot kerran sekunnissa ja saa siten reaaliaikaiset liikennemäärät.

SNMP:tä ja viiden minuutin keskiarvoa käytetään yleisesti sillä se on useimmiten riittävä tarkkuus verkkojen kuorman seuraamiseen. Reaaliaikaiset liikennemäärät on kuitenkin hyvä olla seurannassa, jotta näkee mikroburstit ja niiden vaikutukset viiveisiin.
 
Koska raha. Orvannahkat pöytään niin rupeaa symmetrisiä liittymiä löytymään.

Ulkomaankaista on ilmaista tai halpaa kuin saippua. Todellinen syy on tämä jälkimmäinen, eli kuluttaja- sekä yritysliittyminen eriyttäminen rajoituksia lisäämällä ja tuotteistamalla.

Nämä kuluttaja operaattorit eivät yleensä tarjoa symmetrisiä liittymiä edes rahalla. Toki kerrostalossa tuollainen 40-60e/kk/1G/asunto epäsymmetrisestä on aika hyvä rahastuskeino.

Eero
 
Nämä kuluttaja operaattorit eivät yleensä tarjoa symmetrisiä liittymiä edes rahalla. Toki kerrostalossa tuollainen 40-60e/kk/1G/asunto epäsymmetrisestä on aika hyvä rahastuskeino.
Yritysliittyminä toki saa kaikilta. Hinta tietty ei ole kovin kuluttajaystävällinen.
 
Yritysliittyminä toki saa kaikilta. Hinta tietty ei ole kovin kuluttajaystävällinen.

AS OY:ssä se riippuu suoraan asuntojen määrästä. 90-100 kämppä kun on niin hinta muodostuu hyvin kohtuulliseksi. Mielestäni tämä 2000M symmetrinen hintaan 9e/kk on ihan hyvä hinta-laatusuhde?

Eero
 
Nämä kuluttaja operaattorit eivät yleensä tarjoa symmetrisiä liittymiä edes rahalla. Toki kerrostalossa tuollainen 40-60e/kk/1G/asunto epäsymmetrisestä on aika hyvä rahastuskeino.

Eero
Tässä talossa on Elisan/Saunalahden kiinteistöliittymä 1G kuidun perässä. 10M kuuluu vastikkeeseen kaikkiin asuntoihin. Vajaalla vitosella saa 50/10M, mikä on aika no-brainer, jos hiukankaan striimaa. Siihen nähden tuo yli 40€/kk kuulostaa aika jyrkältä. Olen yrittänyt hiukan udella tuota epäsymmetrian logiikkaa. Mitään järkevää vastausta en ole saanut. Eihän sillä juuri muuta käytännön merkitystä ole, paitsi kuvien uploadaamisesta pilvipalveluihin.
 
Tässä talossa on Elisan/Saunalahden kiinteistöliittymä 1G kuidun perässä. 10M kuuluu vastikkeeseen kaikkiin asuntoihin. Vajaalla vitosella saa 50/10M, mikä on aika no-brainer, jos hiukankaan striimaa. Siihen nähden tuo yli 40€/kk kuulostaa aika jyrkältä. Olen yrittänyt hiukan udella tuota epäsymmetrian logiikkaa. Mitään järkevää vastausta en ole saanut. Eihän sillä juuri muuta käytännön merkitystä ole, paitsi kuvien uploadaamisesta pilvipalveluihin.

Meillä tuo symmetrinen 1000M (2000M) kuuluu vastikkeeseen tässä yhtiössä. Sijoituskämpässä myös symmetrinen 1G/1G kuuluu vastikkeeseen.

Kyllä sen symmetrisen eron huomaa siinä vaiheessa kun joutuu paljon etätöitä tekemään ja vaikka se verkkolevy sijaitsee siellä toimistolla.

Eikö tuo epäsymmetrisyys ole lähinnä teleoperaattorien keksimä rahastus. Ethernet liittymä on luonnostaa symmetrinen, samoin kuitu. Low end tekniikat lähinnä ovat epäsymmetrisiä.

Eero
 
Kyllä sen symmetrisen eron huomaa siinä vaiheessa kun joutuu paljon etätöitä tekemään ja vaikka se verkkolevy sijaitsee siellä toimistolla.

Eikö tuo epäsymmetrisyys ole lähinnä teleoperaattorien keksimä rahastus. Ethernet liittymä on luonnostaa symmetrinen, samoin kuitu. Low end tekniikat lähinnä ovat epäsymmetrisiä.
Mä en ymmärrä, mistä se profit tulee, jos uppikaistaa kuristetaan. Harva sitä oikeasti tarvitsee. Mä olen pari kertaa aiemminkin tehnyt pitkää etätyöjaksoa ja nyt sekin ennätys lyödään koronan takia. Uppikaista on aina ollut se 10M. Mä en huomaa eroa konttoriolosuhteisiin. Se mun verkkolevy muuten ei ole toimistolla, vaan konesalissa, joten toimistoltakin sinne liikennöidään verkon yli.
 
Mä en ymmärrä, mistä se profit tulee, jos uppikaistaa kuristetaan. Harva sitä oikeasti tarvitsee. Mä olen pari kertaa aiemminkin tehnyt pitkää etätyöjaksoa ja nyt sekin ennätys lyödään koronan takia. Uppikaista on aina ollut se 10M. Mä en huomaa eroa konttoriolosuhteisiin. Se mun verkkolevy muuten ei ole toimistolla, vaan konesalissa, joten toimistoltakin sinne liikennöidään verkon yli.

Profit teleoperaattorille on se, että myyvät kalliimpia liittymiä tarpeeseen ja samalla säästävät verkkokaistaansa.
Käytännössä

Oikeastaan sama missä se verkkolevy on vaikkapa siellä microsoftin pilvessä.

Jos teleoperaattorit möisivät autoja, niiden maksiminopeus olisi 90km/h.

Eero
 
Viimeksi muokattu:
Profit teleoperaattorille on se, että myyvät kalliimpia liittymiä tarpeeseen ja samalla säästävät verkkokaistaansa.
Käytännössä
Mä olen varmaan hidas, mutta kun en ymmärrä vieläkään tuota logiikkaa. Mistä se verkkokaistan säästö tulee? Miksi kukaan päivittäisi liittymänsä kalliimpaan uppikaistan takia, kun se kuluttajalle tärkeämpi kaista on se down-suunta? Ymmärtäisin, jos kuvio olisi toisinpäin, eli sisääntulevaa liikennettä kuristetaan, mutta uppikaistaa on vaikka lampaille syöttää. Jos nyt siis puhutaan edelleen oikeasti symmetrisestä tekniikasta, kuten ethernet. Jos operaattori vie 1G kuidun taloyhtiöön, se on 1G kumpaankin suuntaan. Mutta siitä myydään asukkaille 10/10, 50/10, 100/20 (olikohan se satanen täällä myös epäsymmetrinen?). Vaikka kaikilla tässä yli 60 asunnon taloyhtiössä olisi joko 10/10 tai 50/10, se toisen suunnan 1G olisi ihan samalla vajaakäytöllä, vaikka nuo kaistat käännettäisiin nurinpäin. Tosin kukaan järki-ihminen ei maksaisi edes vitosta kuussa siitä ilosta, että uppikaista nousee 10->50M down-kaistan pysyessä samana.
 
Mä olen varmaan hidas, mutta kun en ymmärrä vieläkään tuota logiikkaa. Mistä se verkkokaistan säästö tulee? Miksi kukaan päivittäisi liittymänsä kalliimpaan uppikaistan takia, kun se kuluttajalle tärkeämpi kaista on se down-suunta? Ymmärtäisin, jos kuvio olisi toisinpäin, eli sisääntulevaa liikennettä kuristetaan, mutta uppikaistaa on vaikka lampaille syöttää. Jos nyt siis puhutaan edelleen oikeasti symmetrisestä tekniikasta, kuten ethernet. Jos operaattori vie 1G kuidun taloyhtiöön, se on 1G kumpaankin suuntaan. Mutta siitä myydään asukkaille 10/10, 50/10, 100/20 (olikohan se satanen täällä myös epäsymmetrinen?). Vaikka kaikilla tässä yli 60 asunnon taloyhtiössä olisi joko 10/10 tai 50/10, se toisen suunnan 1G olisi ihan samalla vajaakäytöllä, vaikka nuo kaistat käännettäisiin nurinpäin. Tosin kukaan järki-ihminen ei maksaisi edes vitosta kuussa siitä ilosta, että uppikaista nousee 10->50M down-kaistan pysyessä samana.

Operaattori säästää kaistaansa kun kuristaa uploadia. Tämä lienee aika selkeä asia. 10M ja 50M liittymät ovat aika hitaita. Käytännössä lapsiperheissä siis 100M on yleensä se miniminopeus.

Kyllä moni siitä kaistasta maksaa.

Eero
 
Mistä se verkkokaistan säästö tulee?
Ei mistään.

Miksi kukaan päivittäisi liittymänsä kalliimpaan uppikaistan takia, kun se kuluttajalle tärkeämpi kaista on se down-suunta?
Vaikka sinä et uppikaistaa runsaasti käytä, monet muut käyttävät.

Operaattori säästää kaistaansa kun kuristaa uploadia.
Säästää, mutta ei tuolla säästöllä ole mitään taloudellista merkitystä.
 
Vaikka sinä et uppikaistaa runsaasti käytä, monet muut käyttävät.
Uskon toki, kun saan jonkun käytännön esimerkin, tai joku ilmoittautuu kertomaan, että on maksanut nimenomaan uppikaistasta ja kertoo perustelunsa. Ensimmäisinä ja ainoina käytännön esimerkkinä mulle tulee mieleen varmuuskopiot joihinkin pilvipalveluihin, tai nuo mainitsemani valokuvalataukset. Niissä sillä uppikaistalla on oikeasti jotain merkitystä. Se liikenne on kuitenkin hyttysen pieru toisen suunnan liikenteeseen verrattuna eikä vaikuta operaattorien runkoyhteyksien mitoitukseen millään tavalla. Tuollaiset tiedonsiirrot ovat luonteeltaan kausittaisia eikä heavy duty -käyttäjiä ole oikeasti kovinkaan paljon suhteutettuna ns. taviksiin. Tällä palstalla saattaa olla suhteellisen paljon muita kuin taviksia, mutta Gaussin käyrällä tämä porukka ei osu lähellekään sitä keskipistettä. Ja melkein uskallan väittää, että se oma uppikaista ei ole noissa latauksissakaan autuaaksi tekevä asia. Se pullonkaula tulee vastaan siellä palveluntarjoajalla ennemmin kuin oman kotiyhteyden alkupäässä ja siirtonopeudet jäävät joka tapauksessa vaatimattomiksi verrattuna oman yhteyden maksiminopeuksiin.

Erityisesti siis kiinnitän huomioon tuohon "monet muut". Millaisesta käyttäjämäärästä tässä nyt puhutaan? Olisin taipuvainen uskomaan, että "jotkut käyttävät". Ja painotan siis sitä, että ne jotkut ovat tässä yhteydessä sellaisia kuluttaja-asiakkaita, jotka oikeasti tarvitsevat molempia suuntia jatkuvasti ja kaistantarve on jotain muuta kuin 10M.
 
Uskon toki, kun saan jonkun käytännön esimerkin, tai joku ilmoittautuu kertomaan, että on maksanut nimenomaan uppikaistasta ja kertoo perustelunsa.
Triviaaliesimerkkinä kaikki sisällöntuottajat. Tähän voidaan tänä päivänä lukea monet videoneuvotteluita työkseen tekijät, joiden pitää sen videostreamin lisäksi tunkea nettiin tiedostoja ynnä muuta.

Lisäksi tulee huomioida että lataaminen kuluttaa uppikaistaa noin 10% ACK-vahvistusviestien lähettämiseen. Eli jos uppikaista täyttyy niin lataaminenkin hidastuu.

Uppikaista on epäsymmetrisissä yhteyksissä se heikoin lenkki. Kun uppikaista täyttyy kaikki sakkaa. Lataus hidastuu ja viiveet kasvaa. Hyvän käyttäjäkokemuksen kannalta kapaa pitää olla vapaana molempiin suuntiin.
 
Triviaaliesimerkkinä kaikki sisällöntuottajat. Tähän voidaan tänä päivänä lukea monet videoneuvotteluita työkseen tekijät, joiden pitää sen videostreamin lisäksi tunkea nettiin tiedostoja ynnä muuta.

Lisäksi tulee huomioida että lataaminen kuluttaa uppikaistaa noin 10% ACK-vahvistusviestien lähettämiseen. Eli jos uppikaista täyttyy niin lataaminenkin hidastuu.

Uppikaista on epäsymmetrisissä yhteyksissä se heikoin lenkki. Kun uppikaista täyttyy kaikki sakkaa. Lataus hidastuu ja viiveet kasvaa. Hyvän käyttäjäkokemuksen kannalta kapaa pitää olla vapaana molempiin suuntiin.

Samastahan syystä monet ADSL-linjan käyttäjät suunnilleen kirosivat sitä, jos vähänkään uppasi lähellekkään sitä 1Mbit/s lähtevän maksimia, niin tiedonsiirto rupesi tökkimään. Moni ihmetteli miksi näin käy.
 
HWnat ei ollut nyt päällä, mutta QOS puottaa sen hyödystä n.~50% pois vaikka download olis rajoittamaton.
Vastataan tähän, vaikka on vanha asia, kun tulee usein vastaan.

Edgeroutereissa mitkä tahansa QoS-säädöt kytkevät hardware offloading pois päältä. Eli pitää valita QoS:n ja suorituskyvyn välillä. Tosin isommilla nopeuksilla sitä QoS:ää harvemmin tarvitsee.
 
Triviaaliesimerkkinä kaikki sisällöntuottajat. Tähän voidaan tänä päivänä lukea monet videoneuvotteluita työkseen tekijät, joiden pitää sen videostreamin lisäksi tunkea nettiin tiedostoja ynnä muuta.

Lisäksi tulee huomioida että lataaminen kuluttaa uppikaistaa noin 10% ACK-vahvistusviestien lähettämiseen. Eli jos uppikaista täyttyy niin lataaminenkin hidastuu.

Uppikaista on epäsymmetrisissä yhteyksissä se heikoin lenkki. Kun uppikaista täyttyy kaikki sakkaa. Lataus hidastuu ja viiveet kasvaa. Hyvän käyttäjäkokemuksen kannalta kapaa pitää olla vapaana molempiin suuntiin.

Triviaali upload kaistan käyttö voi olla se, että sulla menee läppärit vaikka acroniksen pilveen. Tai mitä vaan pilveen vaikka ne valokuvat.

10M upload kaista on ihan naurettava jos oikeasti siirtää mitään dataa koneelta pois. Kannattaa myöskin ymmärtää, että jos upload köhii, niin downloadkin kärsii :)

Elän ilmeisesti eri maailmassa?

Eero
 
Samastahan syystä monet ADSL-linjan käyttäjät suunnilleen kirosivat sitä, jos vähänkään uppasi lähellekkään sitä 1Mbit/s lähtevän maksimia, niin tiedonsiirto rupesi tökkimään. Moni ihmetteli miksi näin käy.

Juuri näinhän se menee. Tätä kirjoitellessa acronis kertoo, että 1T dataa menee pilveen. Oli minullakin se DNA 100/10 joskus, mutta se oli täysin käyttökelvoton.

Meillä talossa on esimerkiksi valokuvaaja jonka asiakkaat lataa ne kuvat ja videot hänen verkkolevyltään. Hitailla upload linkeillä homma menee mahdottomaksi.

Eero
 
Sisällöntuottajat tekevät striimiä työkseen. Valokuvaajan tienestit ovat kiinni niissä kuvissa. Kummallekin ryhmälle on viisasta maksaa siitä, että bitti liikkuu ja yhteydet vastaavat käyttötarvetta. Silloin puhutaan bisneksestä. Minä puhuin kuluttajista ja erikseen vielä mainitsin sen viestissäni. Teratavujen tietovarastot eivät ole kuluttajalle arkipäivää. Tällä palstalla ehkä, en osaa sanoa.
 
Sisällöntuottajat tekevät striimiä työkseen. Valokuvaajan tienestit ovat kiinni niissä kuvissa. Kummallekin ryhmälle on viisasta maksaa siitä, että bitti liikkuu ja yhteydet vastaavat käyttötarvetta. Silloin puhutaan bisneksestä. Minä puhuin kuluttajista ja erikseen vielä mainitsin sen viestissäni. Teratavujen tietovarastot eivät ole kuluttajalle arkipäivää. Tällä palstalla ehkä, en osaa sanoa.
Aliarvioit tavallisia kuluttajia aika paljon jos luulet etteivät ne striimaile ja soittele videopuheluita. Gigatavujen siirtely verkkoon päin ei ole mikään harvinaisuus ja siinä hyytyy pienempi nuhapumppu.

Ongelman ydin on enemmänkin se, ette osaa asettautua toisten käyttäjien kenkiin, kun et itse tarvitse uppia sen enempää.
 
Aliarvioit tavallisia kuluttajia aika paljon jos luulet etteivät ne striimaile ja soittele videopuheluita. Gigatavujen siirtely verkkoon päin ei ole mikään harvinaisuus ja siinä hyytyy pienempi nuhapumppu.

Ongelman ydin on enemmänkin se, ette osaa asettautua toisten käyttäjien kenkiin, kun et itse tarvitse uppia sen enempää.
Kyllä sä nyt taidat yliarvioida kuluttajia aika paljon.
 
Aliarvioit tavallisia kuluttajia aika paljon jos luulet etteivät ne striimaile ja soittele videopuheluita. Gigatavujen siirtely verkkoon päin ei ole mikään harvinaisuus ja siinä hyytyy pienempi nuhapumppu.

Ongelman ydin on enemmänkin se, ette osaa asettautua toisten käyttäjien kenkiin, kun et itse tarvitse uppia sen enempää.
Siksi pyysinkin käytännön esimerkkejä, koska tiedän ajatusmaailmani olevan tietyissä kohtaa hiukan rajoittunut. Paljon yksi videopuhelu vie kaistaa? Sivistynyt arvaukseni ilman googlaamista sanoo, että 2Mb/s on aika liki totuutta, ja silloin kuvanlaatu on jo kohtuullisen hyvä. Puhe vie aika harvoin yli 100 kb/s, joten sitä en edes ota huomioon. Kyllä mäkin voin siirtää yli gigan kerralla flickriin, mutta teen sen niin harvoin, etten jaksa ottaa asiasta stressiä. Ja edelleen olen taipuvainen uskomaan, että uploadin nopeus ei ole suoraan verrannollinen kaistan viisinkertaistumiseen, jos siis verrokkina on oma 10M vs. 50M, mikä tulisi symmetrisellä yhteydellä.
 
Kyllä sä nyt taidat yliarvioida kuluttajia aika paljon.
Yllättävän moni nuorempi striimailee pelejään twitchiin yms eikä tee sitä bisneksenä. Ja kesken pelin ei sovi pingin nousta. Videoiden ja valokuvien varmuuskopioiminen pilvipalveluihin on myös yleistä, ja saisi olla vielä yleisempää.
 
Yllättävän moni nuorempi striimailee pelejään twitchiin yms eikä tee sitä bisneksenä. Ja kesken pelin ei sovi pingin nousta. Videoiden ja valokuvien varmuuskopioiminen pilvipalveluihin on myös yleistä, ja saisi olla vielä yleisempää.

Eiköhän 99% kännyköiden kuvista ja videoista mene pilveen ihan 4G:llä suoraan laitteista, ne joilla on järkkärit on sitten tietysti oma lukunsa mutta heitä ei ole paljoa.
 
Siksi pyysinkin käytännön esimerkkejä, koska tiedän ajatusmaailmani olevan tietyissä kohtaa hiukan rajoittunut.
Tässä nyt ihan käsin kosketeltava konkreettinen esimerkki ajankohtaisesta tarpeesta uppikaistalle: lasten koulunkäynti

Kun näinä aikoina lasten koulunti tarkoittaa toistuvien ryhmävideopuheluiden järjestämistä, uppikaistalle on joka lapsiperhetaloudessa käyttöä.
Siinä menee koko perheen päivä pilalle kun uppikaista on tukossa. Lapset itkevät kun kavereita ja opettajaa ei näe. Aikuiset kiroilevat kun töitä ei voi tehdä sillä aikaa kun lapsilla on koulua.

Uppikaistaa pitää olla reilusti. Siinä ei todellakaan mikään 2M riitä.
 
Yllättävän moni nuorempi striimailee pelejään twitchiin yms eikä tee sitä bisneksenä. Ja kesken pelin ei sovi pingin nousta. Videoiden ja valokuvien varmuuskopioiminen pilvipalveluihin on myös yleistä, ja saisi olla vielä yleisempää.
Kyllä mä tiedän kuinka pieni osa kaikista kuluttajista striimailee twitchiin. Se on yllättävän pieni osa.
Pilvipalveluita käyttää sitten varmaan huomattavasti enemmän
 
Tässä nyt ihan käsin kosketeltava konkreettinen esimerkki ajankohtaisesta tarpeesta uppikaistalle: lasten koulunkäynti

Kun näinä aikoina lasten koulunti tarkoittaa toistuvien ryhmävideopuheluiden järjestämistä, uppikaistalle on joka lapsiperhetaloudessa käyttöä.
Siinä menee koko perheen päivä pilalle kun uppikaista on tukossa. Lapset itkevät kun kavereita ja opettajaa ei näe. Aikuiset kiroilevat kun töitä ei voi tehdä sillä aikaa kun lapsilla on koulua.

Uppikaistaa pitää olla reilusti. Siinä ei todellakaan mikään 2M riitä.
Kyllä se 2M riittää yhteen videopuheluun.
 
Tässä nyt ihan käsin kosketeltava konkreettinen esimerkki ajankohtaisesta tarpeesta uppikaistalle: lasten koulunkäynti

Kun näinä aikoina lasten koulunti tarkoittaa toistuvien ryhmävideopuheluiden järjestämistä, uppikaistalle on joka lapsiperhetaloudessa käyttöä.
Siinä menee koko perheen päivä pilalle kun uppikaista on tukossa. Lapset itkevät kun kavereita ja opettajaa ei näe. Aikuiset kiroilevat kun töitä ei voi tehdä sillä aikaa kun lapsilla on koulua.

Uppikaistaa pitää olla reilusti. Siinä ei todellakaan mikään 2M riitä.
Nyt taisi taas maalitolpat siirtyä. Tässä ollaan koko ajan puhuttu epäsymmetrisistä yhteyksistä symmetrisen verkkotekniikan kanssa. Ne ovat olleet operaattorien valikoimissa vuosikausia ennen mitään koronaa. Sulla siirtyi yhtäkkiä DSL-tekniikan puolelle tuo liikenne. Vai onko jopa frame-relayta, CIRreineen? Niihin mä olen kajonnut viimeksi viime vuosituhannen puolella, mutta ei siitä sen enempää. Toki joillakin on vielä hitaita yhteyksiä käytössä, mutta silloin ei nykyaikana riitä edes down-kaista normaaliin käyttöön. Tämä koronan aikainen etätyöskentely ei sitäpaitsi mitenkään uppoa normaalin käytön piiriin, joten vaikka se ihan todellisuutta joillekin on tällä hetkellä, tuo tarve poistuu pandemian hellittäessä. On kyllä arvioitu, että etätyöskentely hiukan lisääntyy normiolosuhteissakin, joten nyt on jonkinlaista markkinarakoa nopeammille yhteyksille.

Kuinka moni noista nuorista muuten maksaa itse omat yhteytensä?
 
Nyt taisi taas maalitolpat siirtyä. Tässä ollaan koko ajan puhuttu epäsymmetrisistä yhteyksistä symmetrisen verkkotekniikan kanssa. Ne ovat olleet operaattorien valikoimissa vuosikausia ennen mitään koronaa. Sulla siirtyi yhtäkkiä DSL-tekniikan puolelle tuo liikenne. Vai onko jopa frame-relayta, CIRreineen? Niihin mä olen kajonnut viimeksi viime vuosituhannen puolella, mutta ei siitä sen enempää. Toki joillakin on vielä hitaita yhteyksiä käytössä, mutta silloin ei nykyaikana riitä edes down-kaista normaaliin käyttöön. Tämä koronan aikainen etätyöskentely ei sitäpaitsi mitenkään uppoa normaalin käytön piiriin, joten vaikka se ihan todellisuutta joillekin on tällä hetkellä, tuo tarve poistuu pandemian hellittäessä. On kyllä arvioitu, että etätyöskentely hiukan lisääntyy normiolosuhteissakin, joten nyt on jonkinlaista markkinarakoa nopeammille yhteyksille.

Kuinka moni noista nuorista muuten maksaa itse omat yhteytensä?

Maksaa? Nuoret ei varmaan maksa vaan se on pappa betalar linjalla.

Itse maksan kaksi laajakaistaa itse ("yhtiövastikkeessa") ja yhden firma..

Eero
 
Kyllä se 2M riittää yhteen videopuheluun.

:lol:
Joo...
Tai sitten laittaa vaan nettiyhteydet kuntoon (ftth) niin saadaan se kaista ihan oikeastikin riittämään. Esim. symmetrinen 100/100 alkaa olemaan nykyisin minimi, jota kunnon operaattoreilla on edes valikoimissa.
Sitten on näitä dinosauruksia operaattoripuollakin, jotka kertovat että "kuluttajille riittää epäsymmetrinen nuhapumppukaista, koska kyllä sillä youtube ja netflix pyörii, ja voi lähettää klippejä ja kuviakin verkkoon" :cautious:
 
:lol:
Joo...
Tai sitten laittaa vaan nettiyhteydet kuntoon (ftth) niin saadaan se kaista ihan oikeastikin riittämään. Esim. symmetrinen 100/100 alkaa olemaan nykyisin minimi, jota kunnon operaattoreilla on edes valikoimissa.
Sitten on näitä dinosauruksia operaattoripuollakin, jotka kertovat että "kuluttajille riittää epäsymmetrinen nuhapumppukaista, koska kyllä sillä youtube ja netflix pyörii, ja voi lähettää klippejä ja kuviakin verkkoon" :cautious:

Muistan kun mulla on DNA nuhapumppukaista 100/10M, niin ei sitä läppäriä varmuuskopioitu pilveen. Miksi? No se siirto kesti niin kauan, ettei sitä saanut koskaan valmiiksi..

Samoin google driven käyttö oli aika tuskaa. Ei pahalla, mutta onnea vaan niille joille se 10M upload riittää..

Eero
 
:lol:
Joo...
Tai sitten laittaa vaan nettiyhteydet kuntoon (ftth) niin saadaan se kaista ihan oikeastikin riittämään. Esim. symmetrinen 100/100 alkaa olemaan nykyisin minimi, jota kunnon operaattoreilla on edes valikoimissa.
Sitten on näitä dinosauruksia operaattoripuollakin, jotka kertovat että "kuluttajille riittää epäsymmetrinen nuhapumppukaista, koska kyllä sillä youtube ja netflix pyörii, ja voi lähettää klippejä ja kuviakin verkkoon" :cautious:
Miten tää nyt liitty tohon paljonko yksi videopuhelu vie kaistaa?
 
Miten tää nyt liitty tohon paljonko yksi videopuhelu vie kaistaa?


2M riittää about yhteen puheluun:

1.2 MbpsPeer-to-peer HD quality video calling with resolution of HD 720p at 30fps
1.5 MbpsPeer-to-peer HD quality video calling with resolution of HD 1080p at 30fps
500kbps/1MbpsGroup Video calling
1Mbps/2MbpsHD Group video calling (540p videos on 1080p screen)

Kannattaa huomioida, että verkossa voi olla muutakin aktiviteettia samaan aikaan.

Eero
 
Muistan kun mulla on DNA nuhapumppukaista 100/10M, niin ei sitä läppäriä varmuuskopioitu pilveen. Miksi? No se siirto kesti niin kauan, ettei sitä saanut koskaan valmiiksi..

Samoin google driven käyttö oli aika tuskaa. Ei pahalla, mutta onnea vaan niille joille se 10M upload riittää..

Eero

Muistan kun minulla oli adsl 6,8/0,86mbps, sillä paljon videotakaan upattu, tai no menihän se gigan tiedosto yön aikana, jos ei sattunut yhteys kaatumaan :lol:



Kannattaa huomioida, että verkossa voi olla muutakin aktiviteettia samaan aikaan.

Tämä.

Mutta kivahan se on jos jollekin riittää 2mbps ;)
 

2M riittää about yhteen puheluun:

1.2 MbpsPeer-to-peer HD quality video calling with resolution of HD 720p at 30fps
1.5 MbpsPeer-to-peer HD quality video calling with resolution of HD 1080p at 30fps
500kbps/1MbpsGroup Video calling
1Mbps/2MbpsHD Group video calling (540p videos on 1080p screen)

Kannattaa huomioida, että verkossa voi olla muutakin aktiviteettia samaan aikaan.

Eero
Niinhän mä just sanoin? Tottakai verkossa voi olla muutakin aktiviteettia samaan aikaan...
Varmaan se pointti nyt oli että jos lähdetään tosta, että paljonko yksi videopuhelu vie kaistaa, niin joku joka tietää vähemmän asioista, voi arvioida sitten paremmin sitä muutakin aktiviteettia, kun on joku vertailukohde.
 
Vai onko jopa frame-relayta, CIRreineen?
CIR ja PIR ovat teknologiariippumattomia käsitteitä. Niitä käytetään joka päivä mm. operaattoreiden välisissä sopimuksissa liikennöinnistä, tutummin commit ja burst -termeinä lyhenteiden sijaan.
 
No ihan sitä, että 2M symmetrinen yhteys on melkoinen harvinaisuus nykyään kuluttajaliittymissä.
Ja kuka sellaisista on puhunut? En minä ainakaan. En mitään siihen viittaavaakaan.

Kirjoitin:
"Uppikaistaa pitää olla reilusti. Siinä ei todellakaan mikään 2M riitä. "

Uppikasta > 2M ei tarkoita 2/2-yhteyttä. Nykyisin uppikaistat alkavat yleisesti siitä 10M kohdalta. Sekin on vielä nafti. Siksi olisi järkevämpää, että liittymät olisivat symmetrisiä, varsinkin alapäässä.
 
Niinhän mä just sanoin? Tottakai verkossa voi olla muutakin aktiviteettia samaan aikaan...
Varmaan se pointti nyt oli että jos lähdetään tosta, että paljonko yksi videopuhelu vie kaistaa, niin joku joka tietää vähemmän asioista, voi arvioida sitten paremmin sitä muutakin aktiviteettia, kun on joku vertailukohde.

Menee aika jaaritteluksi, mutta jos nyt tekee etätöitä, niin sanotaanko että kaksi aikuista ja lapsi vaikka hoitaa työasioita ja videopuheluja, niin siinä uploadia pitäisi olla noin 10M, ettei ala tökkimään. Samaan aikaan pitäisi pitää huolta, ettei mikä muu laite kuormita sitä rajoitettua kaistaa.

Eero
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 125
Viestejä
4 487 393
Jäsenet
74 158
Uusin jäsen
kharim

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom