• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:05 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Kävin Valoon aliurakoitsijan kanssa katsomassa paikan, mihin kuitu vedetään ja sovittiin, että jättää 30 metriä kaapelia kiepille, kun tuota ei sähkösuunnittelijan mukaan kannata katkaista. Tällainen sieltä tontilta sitten löytyi. Onkohan tämä itse se kuitupiuha vai joku naru, jolla kuitu vedetään (puhalletaan)?

1716465302843.png

Mikrokanavaputki jonka sisälle puhalletaan varsinaiset kuidut.
 
Puhelinkaapelilta tuo näyttää ja toinen puolisko taas kaapelitelevision antennikaapelilta.

Tää on just paha, kun nykyisellä asukkaalla ei välttämättä mitään tietoja noista kaapeleista ja yleensä firmojen pitäa kysellä, onko kaapeleita yms... tontilla
 
Puhelinkaapelissa voi myöskin olla enemmän kuin yksi pari. Saattanu aikanaan olla käytössä vaikka kaksi puhelinlinjaa yms...
Ei yksiparisia puhelinmaakaapeleita ole olemassakaan.

Omakotitaloihin tuli yleensä 3-5 parinen kaapeli, mutta myös vähän myös siitä kiinni, mikä kaivuuporukalla on sattunut olemaan. Esim meille tulee 10 parinen, jonka vetivät aikanaan kun ilmakaapeli (nelilierre), rapsittiin pois.
 
Ei yksiparisia puhelinmaakaapeleita ole olemassakaan.

Omakotitaloihin tuli yleensä 3-5 parinen kaapeli, mutta myös vähän myös siitä kiinni, mikä kaivuuporukalla on sattunut olemaan. Esim meille tulee 10 parinen, jonka vetivät aikanaan kun ilmakaapeli (nelilierre), rapsittiin pois.

Kouluaikana käytiin poistamassa yhdestä pois tyyliin 1900-luvun alkupuolen rakennuksesta puhelinkaapeli seinältä ja lapamatoa sekä yksi pari.

Wanhan puhelinkaapelin värit

Vanhat lyijyilmakaapelit (Pulk) olivat parirakenteisiä ja kuparipinta
oli eloksoitu sekä sen päällä pumpulieriste.
Puls-kaapelit olivat muuten samanlaisia, mutta ilman kannatinliinaa.
Niitä käytettiin sisäverkon kaapelointiin aikoinaan.
Niissäkään ei ollut nk-rakennetta ja parimäärät olivat 1,3, 5, 10 jne....
Lyijyvaipasta johtuen, niissä ei ollut erillistä maajohdinta.
 
Eikös sen pitänyt olla niin että tekevät niin siistiä jälkeä ettei juurikaan huomaa että ovat tontilla edes käyneet?;) Vai mitä, Jurmu?

Siistiä jälkeä tekevät, tuskin erottaa enää mitään vuoden kuluttua.
Tuosta kuvastasi ei saa muuta selkoa, kuin että poikki mennyt kaapeli jätetty esille, odottamaan mahdollisia jatkotoimia.
Jos tuo on puheolinkaapeli, niin ei sille välttämättä ole enää käyttöäkään.
 
Siistiä jälkeä tekevät, tuskin erottaa enää mitään vuoden kuluttua.
Tuosta kuvastasi ei saa muuta selkoa, kuin että poikki mennyt kaapeli jätetty esille, odottamaan mahdollisia jatkotoimia.
Jos tuo on puheolinkaapeli, niin ei sille välttämättä ole enää käyttöäkään.
Sinällään hyvä, että jättivät näkyviin, eivätkä peitelleet vahinkoa. Joka tapauksessa kannattaa vaatia yhteyden korjaamista. Vaihtoehtoinen esim. VDSL-yhteys kuitenkin on yksi v-ehto, mikäli kuituoperaattori lähtee vedättämään hintoja.
 
Asun nyt talossa jossa Telian kuitu, ja rakennan naapuritontille uutta taloa. Vanha talo tulee jäämään vuokralle kun pääsen muuttamaan uuteen ja olen miettinyt, mahtaako Telia sallia tämän talon kuitukaapelista kahden kuidun vetämistä tuonne uuteen taloon (internet+kaapelitv) kuten tässä vanhassakin nyt on käytössä. Onko jollain kokemusta tällaisesta, selvittely johti ainoastaan siihen, että tämän kuidun saan siirtää uuteen taloon, mutta kiinnostaisi tietysti jättää sen tarjoamat palvelut myös vuokrataloon.
 
Asun nyt talossa jossa Telian kuitu, ja rakennan naapuritontille uutta taloa. Vanha talo tulee jäämään vuokralle kun pääsen muuttamaan uuteen ja olen miettinyt, mahtaako Telia sallia tämän talon kuitukaapelista kahden kuidun vetämistä tuonne uuteen taloon (internet+kaapelitv) kuten tässä vanhassakin nyt on käytössä. Onko jollain kokemusta tällaisesta, selvittely johti ainoastaan siihen, että tämän kuidun saan siirtää uuteen taloon, mutta kiinnostaisi tietysti jättää sen tarjoamat palvelut myös vuokrataloon.

Vetäisi vain omalla luvalla sen kaapeliteeveen ja nettiyhteyden siitä toiseenkin taloon vieressä?
 
Asun nyt talossa jossa Telian kuitu, ja rakennan naapuritontille uutta taloa. Vanha talo tulee jäämään vuokralle kun pääsen muuttamaan uuteen ja olen miettinyt, mahtaako Telia sallia tämän talon kuitukaapelista kahden kuidun vetämistä tuonne uuteen taloon (internet+kaapelitv) kuten tässä vanhassakin nyt on käytössä. Onko jollain kokemusta tällaisesta, selvittely johti ainoastaan siihen, että tämän kuidun saan siirtää uuteen taloon, mutta kiinnostaisi tietysti jättää sen tarjoamat palvelut myös vuokrataloon.

Vetäisin ihan rehdisti vaan oman uuden liittymän uuteen taloon. Tilanteet voi muuttua ja jos vaikka myyt tai purat vanhan talon niin tontilla kulkevasta kaapelista voi tulla rasite.

Tarkan markan vuokraisäntä taas siirtäisi liittymän uuteen taloon ja vetäisi uudelta talolta vanhalle maakaapeli-catin/-kuidun ja jakaisi omaa yhteyttään vuokralaiselle.
 
Toisesta lähtee useampia ohuita johtoja:

IMG_20240523_131300.jpg


Outoa minustakin että jätetään johto vain maahan törröttämään eikä kerrota mitään asukkaalle...
Taitaa se Coax + puhelin olla kun on kolme paria (vihree, oranssi, sininen + maadotuslanka) eikä neljä kuten 10BASE T
 
Sinällään hyvä, että jättivät näkyviin, eivätkä peitelleet vahinkoa. Joka tapauksessa kannattaa vaatia yhteyden korjaamista. Vaihtoehtoinen esim. VDSL-yhteys kuitenkin on yksi v-ehto, mikäli kuituoperaattori lähtee vedättämään hintoja.

Toki, jos kyseisien paukkulankojen kautta on vielä toistaiseksi saatavissa netti...
 
Ei yksiparisia puhelinmaakaapeleita ole olemassakaan.

Omakotitaloihin tuli yleensä 3-5 parinen kaapeli, mutta myös vähän myös siitä kiinni, mikä kaivuuporukalla on sattunut olemaan. Esim meille tulee 10 parinen, jonka vetivät aikanaan kun ilmakaapeli (nelilierre), rapsittiin pois.
Itse asiassa, kun pilkku on selkeesti puutteessa niin ensimmäiset puhelimet toimivat yhdellä johdolla, ei yhdellä parilla. Tästä johtuen kaikki runkoverkon laitteet toimivat -48V.
 
Toki, jos kyseisien paukkulankojen kautta on vielä toistaiseksi saatavissa netti...

Ei ole saatavissa nettiä puhelinpiuhasta, joten ei tuolle ole mitään tarvetta, mutta voisihan sitä kysäistä jos vaikka suostuisivat hyvittämään ainakin yhden kk-maksun tuosta kaapelin katkaisusta. Luulisinpa että kaapelin korjaaminen tulisi selvästi kalliimmaksi. Pitää laittaa viestiä aspaan.
 
Viimeksi muokattu:
Onko tämä oikein asennettu,vai pitäisikö tuon metallisen suojaputken mennä rasiaan ylös asti?
Äkkiä tuon joku vandaali katkaisee,ei toki metalliputkikaan (tai rasia) mahdottomia kestä.
kuitu.jpg
 
Kyllä ihmisen elämä on vaikeaa.. vielä pyörittelen asennus vaihtoehtoja.

Onko sille joku syy, että miksi kaikki kuidun ulkoboksit tuntuvat olevan asennettu sen reilun vajaan metrin maasta?

Toki saattaa kuidun hitsaajalle aiheuttaa ongelmia, jos se laatikko on 4 metrissä, mutta ei mennä niin korkealle :)
Meillä laitettiin rasia vintille ja hitsattiin kuitu siellä. kaikilla naapureilla näkyy möllöttävän seinässä. Ei kyllä mikään kaunistus.
Yleistäen: Pääsyn ja asennuksen kannalta näppäräkorkeus, + se ettei luonnonilmiöt sun muuta "vaaranna" sitä.

Vintit, ym "sisätilat" eivät välttämättä kelpaa kelvatessakkin voi vaatia suostettulua. Tökkii se asentamisen vaikeus ja se että miten sinne pääsy sujuu jatkossakkin, niin operaattorin kuin kiinteistön omistajan/haltijan kannnalta.
Pääsyn merkitys riippuu kovasta kohteesta, voi siis olla ihan riippuvainen yksittäisestä kohteesta.

Kiinteistönomista tavoittelee mahdollisimman lyhyttä vetoa operaattorilta päin, sillä häntää on helpompi puljata myöhemmin. Mutta ulkonäköjutut, ja se missä suojaisinpaikka myös tärkeitä. (Eli mielikuvitusta missä tulevaisuudessa paikassa voisi muuttua, miettien omat tarpeet ja operaattorin)



Tämä ilmiö liittyy niin sanottuun "fotoniheijastusilmiöön", jossa valonsäteet voivat kimpoilla epätavallisella tavalla lähellä maan pintaa. Tästä syystä valokuituverkkojen asentajat suosittelevatkin valokuidun sijoittamista tietylle korkeudelle ja varmistamaan, että kuitu ei ole suorana, vaan juuri sopivasti kiertynyt, jotta minimoidaan datan heijastuminen ja varmistetaan vakaampi signaalinsiirto.
Lähdetään siitä että ihan vakavissaan kirjoitat, niin mihin tämä ajatus perustuu ?
Maalikkona ajatellan siellä mutkaa ainakin nousussa ja sitten sinne pieneen boxiin rullattaan metrikaupalla sitä kuitua.
Ja tyypillisesti puhutaan vain minimi taivutusäteestä. ja asentajilla ei tyypillisesti pyöri mitään taivutus tulkkia millä ne optimoisia isompia taivutuksia.

Edit, ei tuo kuva olekkaan mikään data nippua, vaan kyniä.
Lumet pitää muutenkin lapioida pois kivijalan vierestä, joten tuo about polvenkorkeus pitää riittää. Jos kasaa ne lumet seinää vasten, niin oikein tekemällä tekee itselleen vesivahinkoa.
Jos nyt puhutaan manner-Suomesta, omakotitalo asumista, niin jos seinustalla oleva lumi on riski, niin silloin jotain siinä rakennuksessa pielessä.

En nyt tarkoita että rakennukset olisi suunniteltu siihen että lumet ajetaan seinustalle. Jossain vanhoissa rakennuksissa on toki se lumien lapioiminen alkutalvesta seinustalle vanha perinne, jos tehty remppaa niin ei välttämättä tarpeen tänäpäivänä, ja voi olla pahimillaan hyödynsijaan haitaksi. Iso merkitys toki sijainnista (ja säästä).
 
Sinällään hyvä, että jättivät näkyviin, eivätkä peitelleet vahinkoa. Joka tapauksessa kannattaa vaatia yhteyden korjaamista. Vaihtoehtoinen esim. VDSL-yhteys kuitenkin on yksi v-ehto, mikäli kuituoperaattori lähtee vedättämään hintoja.
Ymmärsinkö oikein että nyt on kuparinoperaattorin narut katkottu. (KTV/Tele)
Tai toistaalta postaaja ei kyllä mitenkään tuonut esille että kiinteistössä olisi KTV liittymä, mutta jos tuoreempi omistaja eikä kaupassa ole liittyymää siiretty, niin voi olla ajemman irtisanoma, mutta ilmeisesti operaattorin naruja kuitenkin. Jos ei ole tonin sisäisiä vetoja, esim ulkorakennukseen.

Mutta jos on operaattorin naruja, niin kyllä omat riksin kannalta siihen pitää saada selvyys, jos ovat käytöstä poistettuja, niin sekin arvokasta tietoa, jos eivät ole, niin kuitutoimittaja sitten ratkoo kuparioperaattorin kanssa miten korjataan.

Samalla voi sitten sitä omaa liittymäsoppari tavata miten vastuut jaettu kiinteistön alueella olevista kaapeleista.


Asun nyt talossa jossa Telian kuitu, ja rakennan naapuritontille uutta taloa. Vanha talo tulee jäämään vuokralle kun pääsen muuttamaan uuteen ja olen miettinyt, mahtaako Telia sallia tämän talon kuitukaapelista kahden kuidun vetämistä tuonne uuteen taloon (internet+kaapelitv) kuten tässä vanhassakin nyt on käytössä. Onko jollain kokemusta tällaisesta, selvittely johti ainoastaan siihen, että tämän kuidun saan siirtää uuteen taloon, mutta kiinnostaisi tietysti jättää sen tarjoamat palvelut myös vuokrataloon.
Yhtä nettiliittymää on moni käyttänyt samalla tontilla useammassa taloudessa, sopimuksissa voi olla rajoituksia/ehtoja, mutta en väitä, mutta mielikuva että suoranaisestai ei voi kieltää useamman käyttämästä samaa yhteyttä. Vuosia sitten tuosta jotain vääntöä ollut, ja sen jälkeen tulleet verkkoneutraliteetit ym. On noita jaettu eri kiinteistöihinkin.

KTV on vähäneriasia, koska se on talouskohtainen, ihan kustannuksiltaankin, ja siinä toki tulee herkemmin sitten mahdolliset lisäpalvelut ja niiden hankinta haasteet jos useampia talous yhden liittymän perässä.

Jos yhdellä nettiliittymällä ja sitä jakaa, niin jakajalta vaatii toki tavallista enemmän, että molemmilla toimii, ja että tietoturva ja yksityissyys säilyy. Telialla saa useamman julkisen IPv4:n mikä helpottaa. Liittymä sopparin tekiä joutuu vähän kantamaan vastuuta myös naapurista, jos naapuri oikein sikailee, niin ei suoraan se tekemisistä rikoksista, mutta harmia voi tulla, tyypillisin toki vain se että jos naapurilla pöpö, niin automatiikka sulkee liittymän.

Mutta tee mitä tee, niin vedä asialliset kaapelit rakennusten välille, kuparien lisäksi kuitu. ja tee optio maanpäälliseen TV, FM ja SAT vastaanottooin, jos joskus siitä KTV liittymästä luovut. (suunnitelian kanssa käy läpi), todennäköisesti haluat optiota kiinteistä automatiikalle(seurannelle).
 
Asun nyt talossa jossa Telian kuitu, ja rakennan naapuritontille uutta taloa. Vanha talo tulee jäämään vuokralle kun pääsen muuttamaan uuteen ja olen miettinyt, mahtaako Telia sallia tämän talon kuitukaapelista kahden kuidun vetämistä tuonne uuteen taloon (internet+kaapelitv) kuten tässä vanhassakin nyt on käytössä. Onko jollain kokemusta tällaisesta, selvittely johti ainoastaan siihen, että tämän kuidun saan siirtää uuteen taloon, mutta kiinnostaisi tietysti jättää sen tarjoamat palvelut myös vuokrataloon.
Eiköhän tuota lähtökohtaisesti operaattori haluaisi kohdella paritalona, jossa yleensä tontille tulee yksi kuitukaapeli, jonka kuidut jaetaan lahden asunnon välillä, ja operaattori kerää lahdet liittymismaksut, mutta kummallakin on silloin omat itsenäiset liittymät.

Tosin esim. meillä on vastaava toteutettu eräänlaisena taloyhtiönettinä, jossa yksi kuituliittymä on vaan jaettu kumpaankin taloon reitittimellä ja cat6 kupariverkolla, kaapelitv:tä täällä ei ole.
 
Tosin esim. meillä on vastaava toteutettu eräänlaisena taloyhtiönettinä, jossa yksi kuituliittymä on vaan jaettu kumpaankin taloon reitittimellä ja cat6 kupariverkolla, kaapelitv:tä täällä ei ole.
Operaattorille varmaan tehokkaampaa tarjota kaksiliittymää, ihan kuin yksittäiselle asiakkaalle. Siis halvempaa. Jos siis operaattorin ylläpitämää taloyhtiönettiä (kytkin/reititin).

Jos taloyhtiö itse pitää yllä kytkintä/reititintä ostopalveluna ja yhtiö hankkii yhden liittymän, niin hintakilpailukyky voi olla heikko, halppis liittymien hintoihin verrattuna. ja hyödyt niukat.

Kysyjä omisti molemmat talot ja toisessa vuokralainen, niin siinä harrastuneisuutta omaavalle se mahdollisuus että pitää itse yllä, ja riskit sietää säästöt siis ylittää ne. Yleistä myös tilanteissa missä eri taloudet ovat läheisiä, esim vanhemmat, sisaret.

Jos taasen kuvittelee paritalon, jossa naapuri pitäisi nettiäyllä ja jakaisi sitä minulle. niin lähtökohtaisesti sitä pitäisi potenttiaalisena vihamielisenä, suhtautua kuin vihamielisen hallussa olevaa reitittimeen. No niin kai pitää suhtautua kaikkeen netissä olevaan.
 
Onko tämä oikein asennettu,vai pitäisikö tuon metallisen suojaputken mennä rasiaan ylös asti?
Äkkiä tuon joku vandaali katkaisee,ei toki metalliputkikaan (tai rasia) mahdottomia kestä.
kuitu.jpg

Olisihan se parempi jos se menisi suojaputkessa loppuun asti, mutta aika hyvin tuo on suojassa iskuilta ja osumilta. Jos tuon haluaa katkaista niin sehän onnistuu kaivamalla 10 senttiä maata.
 
Onko tämä oikein asennettu,vai pitäisikö tuon metallisen suojaputken mennä rasiaan ylös asti?
Äkkiä tuon joku vandaali katkaisee,ei toki metalliputkikaan (tai rasia) mahdottomia kestä.
kuitu.jpg
Putken varjosta päätellen jos putkea vähän nostaisi niin että jatkoholkki on puoliksi tippapellin päällä ja siinä kinni, niin mutkan pää olisi likempänä laatikkoa, mutta ei se silti ihan riitä. Voinut laskeutua kun mikrokuituputki on taputeltu monttuunsa. Mutkaa saa myös nitkuteltua jatkoholkista ulos, jos ei jo ole huulilla vaan pohjassa. Siihen toki jää nitkutuksesta naarmuja.
 
Vajaaks jättivät myös minulla tuon suojaputken asennuksen 1cm matkalta, vaikka oli suora putki ja seinä. Nostin suojaputken ylös.

Tuli itse tehtyä tonttikaivuut, niin ei tarvinnut valittaa lopputuloksesta :)
 
Putken varjosta päätellen jos putkea vähän nostaisi niin että jatkoholkki on puoliksi tippapellin päällä ja siinä kinni, niin mutkan pää olisi likempänä laatikkoa, mutta ei se silti ihan riitä. Voinut laskeutua kun mikrokuituputki on taputeltu monttuunsa. Mutkaa saa myös nitkuteltua jatkoholkista ulos, jos ei jo ole huulilla vaan pohjassa. Siihen toki jää nitkutuksesta naarmuja.
Maalikon silmään tuo boxi ei vaikuta siltä että sinne saakka joku jappi pitäisi vetää, vaan ihan hyvä että vähän liikuntavaraa.
Jos joku haluaa tuo kuidun pätkiä, niin tuo putki ei sitä taida estää, siitä saa hyvä otteen
 
Eikä pidä. Koskaan ole lumia lapioitu pois. Täysin hölmöläisten touhua sellainen. Sehän on ihan mainio eriste se lumi joten senkään puoleen ole järkeä poistaa sitä. Ennenvanhaan talon seinustat lumettiin ihan tarkoituksella kun taloissa oli rossipohja. Eipä siitä nykyisinkään haittaa ole.
OK. Omapahan on mökkis.

 
Juu! Tajusin myös niin poistin editin. Se WA-alkuinen onkin se wifilaite joka tuli mukana. Kovasti se mun modeemi/reititin näyttäisi tuolta Huawei OptiXstar HG8012Hv6, josta on kuva mukana. Elisan sivulta:
1714839713006.png

Osaako kukaan sanoa, tuleeko tuosta Elisan Huawei OptiXstar HG8012Hv6 antenniliittimistä nyt sitten TV-lähetyksiä, vai onkohan se Elisalla erikseen tilattava palvelu?
 
Vähän eriasia kasataluntaseinälle ja pitää mahdolliset tuuletuskanavat avonaisena. Ja sijainnillakin on merkitystä.

Jos rakennus ei kestä alueen normaalilla vaihteluvälillä syntyvää lumikuormaa, niin sitten tarve, ja iso merkitysä on myös milläalueella rakennus on. (säät)
Rossipohjat mainittu, niin aikanaan oli tapana jopa laipioida sitä pakkaslunta seinustalle, tänäpäivänä sitä pitää harkita ennen toimeen ryhtymistä, säät muuttuneet ja niitä satavuotiaita rakennuksia on rempattu, joiden seurauksena hyödyt ei ole entisensä ja voi olla jopa haitallista. Riskitön vaihtoehto on se että jättää lapioimatta lunta seinustalle.

Rossipohjaisissa idea oli myös tukki niitä pohjan tuuleetusaukkoja. mutta tänäpäivänä pitää huolehtia että se alapohja tuulettunut kunnolla ennenkuin alkaa seinälle lapioimaan, ja ehkä kannattaa pitää huoli että jäljelle jää
jotain reikiä. ja tietenkin ne korvausilma reitit avoinna.

PK seudulla, ja etelämmässä yleensäkkin sitten miettiä erityisen huolellisesti kohde kohtaisesti. Jos ei varma, niin todellakkin pienempi riski pitää lumivapaana, tarvittaessa jopa poistaa lunta. Mutta tarvelapioida kivijalan vierestä kuullostaa silti riskirakenteilta, suunnittelu/toteutus/kunnossapitovirheeltä. jos nyt normi omakotitaloista puhutaan.

Sielläpäin suomea missä "oikeatalvi" niin sitä lunta ylttää pienempää ihmistä napaanasti. Eikä niitä taloja ole ympärilapioitu, ja turhaahan se olisi kun seuraavan pienen pyryn jälkeen jälleen toistametriä kinosta vasten seinään. Matalalla olevat ikkunat voi olla alle lumirajan alareunasta.

Jos se boxi pitää olla lumirajan yläpuolella, niin sitten vaatisin sen asentamista niin ylös ettei se todellakaan jää lumenalle, jos näkököjuttu, niin sinne ylereunaan räystään alle.

Se sitten mikä oikeariski on siinä että boxi on lumirajanalapuolella, onhan niitä maassakin. Eli siinä kai kyse enemmän siitä kiertyykö sinne vettä, joka ei pääse pois. Ja senkin osalta se että mihin se vesi kulkeutuu onko siitä jäätyessä riskiä. Enemmän kai boxin asennuksessa tärkeää se että asennettu niin ettei se pitkässä juoksussa vauriota ulkovuorausta, mutta taitavat olla irtiseinästä, eli raka takana, ja se tärkein juttu se läpivienti sisälle.
 
Viimeksi muokattu:
OK. Omapahan on mökkis.

Jos luit uutiset niin tärkeintä on pitää tuuletus toiminnassa ja eikä blokata sitä lumella.
 
Osaako kukaan sanoa, tuleeko tuosta Elisan Huawei OptiXstar HG8012Hv6 antenniliittimistä nyt sitten TV-lähetyksiä, vai onkohan se Elisalla erikseen tilattava palvelu?

Pitää tilata Elisalta tulee jonka jälkeen tulee suoraan ktv-signaalia telkkariin. Tuossa ei ainakaan vielä ole palvelua kytketty koska CATV valo ei pala.

OK. Omapahan on mökkis.

Jos luit uutiset niin tärkeintä on pitää tuuletus toiminnassa ja eikä blokata sitä lumella.

Lumikeskustelua voisi jatkaa vaikka jossain muualla.

 
No niin puhutaans kuidusta.
Mistä muusta täällä on puhuttu ? Ketjun ydinaihetta on kuituasennukset nimenomaan omakotitalo kohteisiin, ja koska meillä on parivuotta ollut todella kuuma kuituasennus ja myyntikausi, nyt koskettaa hyvin monia nämä tonttiasennukset.

Taloyhtiönetille on toiset ketjut.
 
Onko tämä oikein asennettu,vai pitäisikö tuon metallisen suojaputken mennä rasiaan ylös asti?
Äkkiä tuon joku vandaali katkaisee,ei toki metalliputkikaan (tai rasia) mahdottomia kestä.
kuitu.jpg

No mutta siinähän on vallan oiva esimerkkikuva miten ei kannata tehdä.

Suurimpana ongelmana tuossa on toi jappi jota ei ole kiinnitetty ollenkaan tuosta yläpäästä. Persläpi sentään on jappiin laitettu.
 
No mutta siinähän on vallan oiva esimerkkikuva miten ei kannata tehdä.

Suurimpana ongelmana tuossa on toi jappi jota ei ole kiinnitetty ollenkaan tuosta yläpäästä. Persläpi sentään on jappiin laitettu.
Sentään on persläpi pistetty, nykyään on nähnyt niin paljon asennuksia joissa putken päissä ei ole persläpiä ja sitten vuoden-parin päästä ihmetellään kun on piuha kulunut puhki tms. Tosiaan kiinnitys puuttuu tuosta putken yläpäästä ja itseäni häiritsee myös tuo jatko ja erillinen mutka. Itse olisin taivuttanut jappia päästä niin olisi ainakin omaan silmään siistimpi. Toki tuo on helpompi ja nopeampi tehdä, ei tarvitse taivutella alumiiniputkea.
 
Katselin hiukan läpi kuitufirmojen tuloksellisuutta Suomessa ja tuo pisti silmään, että vuosien jälkeenkin Itä-Suomessa kuitu ei vaan kannata. Esim. Karelnet Oy, Saimaan Kuitu Oy, Kaisanet Oy, Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO), VaaranValo OSK kaikki miinuksella viimeisimmissä taloustiedoissa. Kaisanetillä, VaaranValolla ja KPO:lla liikevaihdon suunta on myös alaspäin, kun monet firmat raketoivat. Muilla esim. Traficomin vuoden 2023 tukilistalla mainituilla menee aika hyvinkin.

Ehkä pahiten epäonnistunut hanke on VaaranValo OSK (entinen Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta). Pian 15 vuotta pelkkää tappiota. Rautavaaralla oli 2010 hankkeen alussa noin 1900 henkeä, nyt noin 1400. Riittääköhän asukaspohja pian pitämään kuitufirmaa pystyssä?
 
Katselin hiukan läpi kuitufirmojen tuloksellisuutta Suomessa ja tuo pisti silmään, että vuosien jälkeenkin Itä-Suomessa kuitu ei vaan kannata. Esim. Karelnet Oy, Saimaan Kuitu Oy, Kaisanet Oy, Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO), VaaranValo OSK kaikki miinuksella viimeisimmissä taloustiedoissa. Kaisanetillä, VaaranValolla ja KPO:lla liikevaihdon suunta on myös alaspäin, kun monet firmat raketoivat. Muilla esim. Traficomin vuoden 2023 tukilistalla mainituilla menee aika hyvinkin.

Ehkä pahiten epäonnistunut hanke on VaaranValo OSK (entinen Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta). Pian 15 vuotta pelkkää tappiota. Rautavaaralla oli 2010 hankkeen alussa noin 1900 henkeä, nyt noin 1400. Riittääköhän asukaspohja pian pitämään kuitufirmaa pystyssä?

Saimaankuitua voin kommentoida kun sen alueella itte asun. Ovat rakentanu Lappeenrannan ymäryskuntien alueelle verkkoa. Melko harvaanasuttua aluetta nää kunnat taajamia lukuunottamatta, joten ei varmasti halvinta rakentamista ole. Edelleen uusia alueita rakentaavat.
Toinen on sitten niiden hinnoittelu politiikka. 100M yhteydestä kun pyydetään 33€ niin mielestäni kallis hinnaltaan kun ainakin tässä oman kunnan alueella on varsin hyvin toimiva yhtenäisverkon mobiili.
 
Katselin hiukan läpi kuitufirmojen tuloksellisuutta Suomessa ja tuo pisti silmään, että vuosien jälkeenkin Itä-Suomessa kuitu ei vaan kannata. Esim. Karelnet Oy, Saimaan Kuitu Oy, Kaisanet Oy, Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO), VaaranValo OSK kaikki miinuksella viimeisimmissä taloustiedoissa. Kaisanetillä, VaaranValolla ja KPO:lla liikevaihdon suunta on myös alaspäin, kun monet firmat raketoivat. Muilla esim. Traficomin vuoden 2023 tukilistalla mainituilla menee aika hyvinkin.

Käyttöaste on varmasti heikko. Tuppaa olemaan monelle "kalliita", kun 100M liittymän hinnalla saa 600M mobiilin. Kuten yllä tulikin. Vaikka jokainen täällä tietää, että tuo 100M kuitu päihittää mobiilin 10-0.
 
Vaikka jokainen täällä tietää, että tuo 100M kuitu päihittää mobiilin 10-0.

Tähän asiaan pitäisi tarttua jollakin aiheeseen liittyvällä viranomaisella.
Toinen myy todellista nopeutta esim 100M, ja toinen myy teoriassa 600M nopeuksista yhteyttä, joka käytännössä voi antaa esim 50M, 5M tai 2M.

Toinen on (useimmissa tapauksessa) symmetrinen, toinen ei koskaan.
Kaikessa markkinoinnissa pitäisi tänä päivänä älytä ilmoittaa myös lähtevä nopeus.
 
Toinen on sitten niiden hinnoittelu politiikka. 100M yhteydestä kun pyydetään 33€ niin mielestäni kallis hinnaltaan kun ainakin tässä oman kunnan alueella on varsin hyvin toimiva yhtenäisverkon mobiili.

Halpaa on siellä kuitu käyttää, monessa muussa paikassa oltaisiin kateellisia tuosta hinnasta.
Ja moni vaihtaisi vaikka 50/50M liittymään, jos hinta halpenisi verraten nopeampi liittymä, ja kunhan se on kuitu.
 
Saimaankuitua voin kommentoida kun sen alueella itte asun. Ovat rakentanu Lappeenrannan ymäryskuntien alueelle verkkoa. Melko harvaanasuttua aluetta nää kunnat taajamia lukuunottamatta, joten ei varmasti halvinta rakentamista ole. Edelleen uusia alueita rakentaavat.
Toinen on sitten niiden hinnoittelu politiikka. 100M yhteydestä kun pyydetään 33€ niin mielestäni kallis hinnaltaan kun ainakin tässä oman kunnan alueella on varsin hyvin toimiva yhtenäisverkon mobiili.
Hitaat nopeudet on suhteettoman kalliita, koska niilläkin pitää sitä infraa ja muita kuluja kustantaa.
Mikä on hinta suuremmille nopeuksille, kuten 1000Mbit/s, vai saako niitä edes?
33€ satasen kiinteästä kuidusta on kohtuullinne, varsinkin kun se liittymismaksu tainnut olla parintonnin luokkaa.
Sivujen mukaan kolmesatanen liittymä maksaa niukan 40€, ja giganen niukan 70€

Hintamielikuvaa nykyään vähän sumentaa se että ketjussa pinnalla nämä halpakuitujen sisäänheittohinnat, ja taloyhtiöhinnat.

Käyttöaste on varmasti heikko. Tuppaa olemaan monelle "kalliita", kun 100M liittymän hinnalla saa 600M mobiilin. Kuten yllä tulikin. Vaikka jokainen täällä tietää, että tuo 100M kuitu päihittää mobiilin 10-0.
Jos se kuitu toimii, niin ei ensimmäisenä tule mieleen että siirrytään johonkin nopeaan 5G mobiiliin jos maksaa saman. Kuidusta luopuu lähinnä ne joille kuitu ei tuo lisäarvoa mistä ovat valmiitamaksamaan ylimääräistä, eli jokin selkeästi halvempi tarpeet täyttävät, eli lähinnä ne 10-20€ mokkulaliittymät, tai pelkällä puhelimella. Se liittymän irtisanominen on kuitenkin työlästä ja ilmeisesti tuolla myös kustannus



Edit:
Taloudesta, Saimaan Kuitu näyttää olevan kuntaomisteinen ja lähinnä julkisenvaroin rakentanut verkkoja, yhtiön ei ole tarkoitus tehdä rahaa, vaan väline millä järjestetään kuntien alueille kuituyhteyksiä ja niihin palveluita. Pitäs kaivella onko yhtiötä tarvinnut kriisipääomittaa vai ei.

Toki jos operaattori pääsisi asemaan missä se voisi vapaasti hinnoitella niin kyllä siellä varmaan rahanteko alkaisi kiinnostaa. Mutta kuituoperaattoritkaan ei ole immuuneita kilpialulle.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän asiaan pitäisi tarttua jollakin aiheeseen liittyvällä viranomaisella.
Toinen myy todellista nopeutta esim 100M, ja toinen myy teoriassa 600M nopeuksista yhteyttä, joka käytännössä voi antaa esim 50M, 5M tai 2M.

Toinen on (useimmissa tapauksessa) symmetrinen, toinen ei koskaan.
Kaikessa markkinoinnissa pitäisi tänä päivänä älytä ilmoittaa myös lähtevä nopeus.
Toki lienee niinkin, että jos operaattori tarjoaa 300 Mbps 5G:n winback-tarjouksella ja hinnaksi sorvautuu 17,99 €/kk, niin se on enemmän kuin kohtuullinen monelle vaikka toimisi 20-50M:n nopeudella. Jos laskee montako bittiä per sekunti per euro saa, niin voi olla ihan kilpailukykyinen. 4k-tasoinen Netflixikään ei käytä kaistaa 15 megaa enempää ja 720p/1080p-katselijat pääsevät 5-10 megalla. Ei tarkoitus dissata kuitua, mutta monella taviksella on down-painotteinen kaistankäyttö lähes pelkästään. Suhdeluku voi olla esim. 1:5 nettikäytössä. Ja down-kaistassakin ainut vaikutus on selailun lagittomuus.
 
Toki lienee niinkin, että jos operaattori tarjoaa 300 Mbps 5G:n winback-tarjouksella ja hinnaksi sorvautuu 17,99 €/kk, niin se on enemmän kuin kohtuullinen monelle vaikka toimisi 20-50M:n nopeudella. Jos laskee montako bittiä per sekunti per euro saa, niin voi olla ihan kilpailukykyinen. 4k-tasoinen Netflixikään ei käytä kaistaa 15 megaa enempää ja 720p/1080p-katselijat pääsevät 5-10 megalla. Ei tarkoitus dissata kuitua, mutta monella taviksella on down-painotteinen kaistankäyttö lähes pelkästään. Suhdeluku voi olla esim. 1:5 nettikäytössä. Ja down-kaistassakin ainut vaikutus on selailun lagittomuus.
Siinä vaiheessa kun liittymän käyttäjämäärät nousevat yli yhden, niin esim. tuo vain 15megainen netflix streami voi kuitenkin saada mobiililiittymän latenssit satoihin millisekunteihin ja se ei välttämättä muita liittymän takana olevia käyttäjiä naurata.
 
Siinä vaiheessa kun liittymän käyttäjämäärät nousevat yli yhden, niin esim. tuo vain 15megainen netflix streami voi kuitenkin saada mobiililiittymän latenssit satoihin millisekunteihin ja se ei välttämättä muita liittymän takana olevia käyttäjiä naurata.
Liikuvamobiilikaista voi nätisti kestää paljonko kuormaa, mutta jos sen kanssa menee katveeseen niin ei mitään liikettä, saa siinä välillä sitten kaikkea siltäväliltä.

Mutta jos joku vaihtaa kuidusta mobiiliin, niin yleensä silloin mennään hintaedellä ja ei arvosteta sitä kuidun tarjoamaan kiinteänpaikan tasalaatuista yhteyttä. Mutta ihan käyttöpaikasta riippuen se mobiili voi tarjota niin tyydyttävän yhteyden ettei käyttäjä koe palvelulaadussa eroa. Siellä missä mobiili ei tarjoa kelvollista yhteyttä, niin silloin joku 40€ kuitu on keskiverotaloudella halpaa, jos talous on tiukka, niin se Netflix lähtee ennenkuin toimiva netti.

Tosin jos ollaan hyvällä mobiilialueella niin se netflix soi nätisti ihan niillä mobiililaitteilla, jos ei sitä mökkiä ole foliolla vuorannut.

Osa maksaa ihan iloisesti kuidusta 40€/kk vaikka suurinpiirtein kaiken vetää mobiililla.
 
Siinä vaiheessa kun liittymän käyttäjämäärät nousevat yli yhden, niin esim. tuo vain 15megainen netflix streami voi kuitenkin saada mobiililiittymän latenssit satoihin millisekunteihin ja se ei välttämättä muita liittymän takana olevia käyttäjiä naurata.

Tämä ja vahvasti. Siinä vaiheessa kun Steam alkaa lataamaan päivityksiä toisella laitteella, niin tekee mieli läiskiä mobiiliyhteyksien keksijää mokkulalla pitkin poskia. Mut hyvä latausnopeus hei.
 
Hitaat nopeudet on suhteettoman kalliita, koska niilläkin pitää sitä infraa ja muita kuluja kustantaa.
Mikä on hinta suuremmille nopeuksille, kuten 1000Mbit/s, vai saako niitä edes?

40€ 300M ja 70€ tonninen.

Aivan kohtuuttoman kovia hintoja.

Käyttöaste on varmasti heikko. Tuppaa olemaan monelle "kalliita", kun 100M liittymän hinnalla saa 600M mobiilin. Kuten yllä tulikin. Vaikka jokainen täällä tietää, että tuo 100M kuitu päihittää mobiilin 10-0.

No ei se päihitä. Mulla on 200M mobiili joka pääsääntöisesti antaa tuon 200M joten toi 100M kuitu joka on ensinnäkin kalliimpi kuin tämä 200M mobiili ei tarjoaisi minulle mitään. Pingi tippuisi joo ja uppi nousisi. Kumpikaan ei ole ittellä kovin tärkeitä. Mobiilissa riittävän alhainen pingi.

Halpaa on siellä kuitu käyttää, monessa muussa paikassa oltaisiin kateellisia tuosta hinnasta.
Ja moni vaihtaisi vaikka 50/50M liittymään, jos hinta halpenisi verraten nopeampi liittymä, ja kunhan se on kuitu.

On tyhmää maksaa liikaa. Ei ole mitään järkeä ottaa kuitua jos reilusti halvempi mobiili toimii riittävän hyvin että sen toiminta ei aiheuta jatkuvaa kiroilua.

Edit:
Taloudesta, Saimaan Kuitu näyttää olevan kuntaomisteinen ja lähinnä julkisenvaroin rakentanut verkkoja, yhtiön ei ole tarkoitus tehdä rahaa, vaan väline millä järjestetään kuntien alueille kuituyhteyksiä ja niihin palveluita. Pitäs kaivella onko yhtiötä tarvinnut kriisipääomittaa vai ei.

Juurikin näin.

Ja tuossa juuri karttaa katoin niin uudet suunnitellut alueet on tosiaan haja-asutusta. Käytännössä pitkälti sinne rakentaavat minne nää muut ei ole innokkaita menemään, toki siinä ovat saanu joitain merkittäviä taajamiakin samalla, mutta pääsääntöisesti rakentaminen on haja-asutusta.
 
No ei se päihitä. Mulla on 200M mobiili joka pääsääntöisesti antaa tuon 200M joten toi 100M kuitu joka on ensinnäkin kalliimpi kuin tämä 200M mobiili ei tarjoaisi minulle mitään. Pingi tippuisi joo ja uppi nousisi. Kumpikaan ei ole ittellä kovin tärkeitä. Mobiilissa riittävän alhainen pingi.
Ymmärränkö niin ettet ole ko operaattorin kuitua ottannut.
Siis sitä mietin että onko alkuunkaan ollut tarvetta kuidulle, vai oletko siitä luopunut.

Tämä ja vahvasti. Siinä vaiheessa kun Steam alkaa lataamaan päivityksiä toisella laitteella, niin tekee mieli läiskiä mobiiliyhteyksien keksijää mokkulalla pitkin poskia. Mut hyvä latausnopeus hei.
Steamilla saa toki kuidun perässä olevan liittymän tukkoon, jos reititin tai käyttäjä ei hommaa hanskaa.

Laadukkaalla kuituliittymällä toki homma helpompi hanskata .
 
Ymmärränkö niin ettet ole ko operaattorin kuitua ottannut.

Sen kuituvarauksen otin joka maksoi 2000€. Taino sitä maksellaan 200€ aina kerta vuoteen vielä jokunen vuosi.

Saa nähdä että tuleeko toi olemaan turha sijoitus. Nää kun eivät ole oikein nopeusprofiileita muuttanut ja hintaa on vaan hilattu ylös niin ei toi kuitu kyllä houkuttele yhtään.
 
Nää kun eivät ole oikein nopeusprofiileita muuttanut ja hintaa on vaan hilattu ylös niin ei toi kuitu kyllä houkuttele yhtään.

Mikäs tää tällainen firma on? Omakotitalo vai joku muu kyseessä?
Aika harvinainen homma että ylipäänsä hintaa nostetaan kuitupalvelussa etenkään omakotitalossa.
 
Johan ne mobiilit maksaa sen 30-40 e/kk, mut ilmeisesti jos 4G:llä ajaa niin pääsee vähän halvemalla. Kuitenkin jos tuon jakaa ajallisesti netille niin 75% ajasta toimiva mobiili 30 eurolla vai kympin kalliimpi kuitu niin valinta on helppo.

Ainoa vaan ettei tuota kuitua nyt oikein saa mitenkään, tuntuu buumi laantuneen. Tuossa kun kävin lähikaupassa kävellen niin paluumatkalla tuli kyllä huomattua GlobalConnectin mainoslätkät, pistinkin toivomuksen heidän toivomuskaivoon että tulisi tännekin. Valoolla "tilaus" sisässä jo kolmatta vuotta, Lounealle ja Valokuituselle toivomukset laitettu mut eipä noi enää vastaile yhteydenottoihin tältä perältä.
 
Eipä ole Valokuitusen toimesta kuituhitsareita täällä näkynyt ( 01390 ).
Paikat on kyllä käyty aika pitkälle siistimässä, pl. tuo kotikadun tien reunustan asvaltointi odottaa vielä myös, mutta muuten.

Vajaa 2kk sitten Aspa lupaili, että bitti liikkuu toukokuun loppuun mennessä... Vahva veikkaus että ei liiku :D Yllättävää oli, että Aspa jotain aikataulua antoi.
Ja 4.4.2024 tuli täyteen tasan 2v tilauksesta, Valokuitusen lupaus oli 18kk...

Noh, laitellaan ensi viikolla Aspaan taas viestiä, jos toista lahjakorttia edellisen 100e lisäksi tarjoaisivat.
Edelleen mielestäni mulla on jo oikeus perua koko tilaus jos sikseen, kuitenkin aika räkäinen myöhästyminen :P
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 212
Viestejä
4 486 019
Jäsenet
74 182
Uusin jäsen
jampp-77-

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom