Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

Puutarhajätteet hoituu mallia risumies. Jos naapurissa on kaupungin maita niin niitä voi yrittää ripotella sinne. Toki ei saisi, mutta kun ne kaikki muutkin tekee niin. Paitsi tietenkin kateelliset naapurit joilla ei ole kuin toisia naapureita oman tontin ympärillä, joten ilmiantavat ympäristörikolliset.

Parasta omakotitalossa on se, että saat itse päättää teetkö jotain vai et. Ja jos jaksat tehdä niin voit tehdä ne hommat itse eikä tarvitse teettää kalliilla 'ammattilaisella'. Tarvittaessa selviää todella halvalla tai sitten rahaa saaa palamaan kyllä niin paljon kuin sitä jaksaa hukata.

Lapsuus tuli asuttua okt:ssä eikä kiinnostanut lainkaan nuorena ne hommat. Parikymppisenäkin mutsi varotteli, että älä vaan osta omakotitaloa, rivitalo korkeintaan. Pohjasi siihen kun mitään koskaan tehnyt. No ostettiin kuitenkin ja ollut kyllä elämän parhaimpia päätöksiä. Alkuksi oli hirveä syyhy tehdä kaikkea ja tuli yhtä ja toista tehtyä, mutta viimiset pari vuotta menty enempi tai vähempi laakereilla. Pesunkestävä nörtti kuitenkin ollut eikä tosiaan mitään kokemusta. Niin on se ihan hauska nähdä kun vaan jostain voi ottaa mallia niin ruuvailemalla (naulat ja varsinkin runkonaulaimen naulat on amatööreille huonoja kun niitä on paha irroitella kun menee vituiksi ) palikoita yhteen saa yhtä ja toista tehtyä aika nolla kokemuksella. Siitä saa kuitenkin jotain kieroa mielihyvää kun saa jotain itse rakenneltua (enempi kuin uusista taknkeista wot:n tallissa).

 

Muutin asumaan vanhempien kanssa samaan reilu 200 m2 ok-taloon muutama vuosi sitten. Oman osakkeeni laitoin vuokralle. Minusta tuli siis peräkammarin poika. Noh, täällä olen autellut vanhoja vanhempiani arjessa.
Aika paljon on myös pienempiä kuluja noiden mainitsemiesi perusjuttujen lisäksi.
Tässä talossa missä asun em. pikkukuluja tulee esim seuraavista asioista:
-keskuspölynimurin suodattimet
-ilmalämpöpumpun suodattimet
-palo- ja häkävaroittimien paristot
-rakennuksien ulkovuorauksen maalaus 10 vuoden välein itse tehden
-polttopuiden hankinta itse tehden omasta metsästä. Bensat autoon ja moottorisahaan.
-peräkärryn hankinta
-yms

Kattoremontti oli 5 vuotta sitten. 15000e. Erikoinen kattorakenne vaati myös pellin leikkausta käsitöinä.

 

Eikös ilmalämpöpumpun suodatin ole ihan sellainen imuroitava ja pestävä? Ainakin mulla molemmissa koneissa.

Ilmanvaihtokoneen suodatin olisi varmaan hyvä vaihtaa ainakin kerran vuodessa (itse imuroin ja pesen ne puolessa välissä, onnistuu kun niin vanha kone ettei ole EU suodatinta). Tässä säästin myös kun ostin suoraan suodatinmattoa mistä leikkasin sopivia paloja niin ei tartte ostaa niitä useamman kympin hintaisia suodatin paketteja.

Keskuspölynimurin suodatinta en ole koskaan vaihtanut. Paineilmalla puhaltelen suodattimen puhtaaksi samalla kun tyhjentää säiliön. e: Kannattaa huomioida tuulen suunta ja naapurit tässä hommassa.

Ei kai nyt paristoja joku voi laskea kuluihin? Enemmän se häkävarotin tulee maksamaan kun sekin pitää uusia joskus 6-7v välein.

 

Joissain tapauksissa auraus, ja joissain jotka on yksityisten teiden varsilla, niin tienhoitomaksut.

Itellä tällä hetkellä parin sadan metrin matka omaa tietä, kustannukset riippuu tekijästä ja talvesta. Tuossa harkinnu omaa traktoria, mutta siinäkin on omat kustannuksensa, ennen ku alkaa haukkua omaa hintaansa takaisin. Kun vielä ei ole muuta käyttöä sille täällä, niin ei varmaan kannata edes hommata.

 

Oma sähkönsiirron kuukausimaksu on muistaakseni 5.5e. Ilpin suodattimia ei tarvitse vaihtaa varmaan ikinä.

 

Itsellä kolme tonnia maksanut traktori. Varusteisiin (lumiketjut, perälevy ja takakauha) meni tonni ja pientä remppaa tehnyt ainakin viidellä sadalla. Mutta melkeimpä paras hankinta ikinä. Talven lumityöt tekee parilla kympillä (n. 300...400m tietä). Pihaa on tasoiteltu ja kiviä siirrelty. Mursketta levitetty ja sepeliä siirrelty muutama kasettirekallinen paikoilleen. Polttopuita olen hakenut metsästä myös kuutiotolkulla. Liian hienoa ei välttämättä kuitenkaan kannata ostaa. Eli takavetoisella pärjää, ei kaikkein suurin traktorimalli niin kääntyy pienessäkin tilassa, ohjaustehostin ei ole pakollinen. Hytti kuitenkin hyvä olla.

 

Meidän kahdessa ilpumpussa on yhteensä 4 suodatinta jotka ovat imuroitavissa ja muistaakseni 2 pitää uusia säännöllisesti.

Tuossa lähellä on ok-taloja joissa on jalkakäytävä tien vieressä. Näiden oktalojen omistajat vastaavat jalkakäytävän hiekoituksesta ja hoidosta. Olen monesti katsellut kun 80-90v pariskunta kolaa ja hiekottaa jalkakäytävää.

 

Tämähän onkin hyvä ketju, on nimittäin mietinnässä omakotitalon ostaminen ja yrittänyt selvitellä mitä se asuminen sellaisessa maksaa nykypäivänä.
Kuinka paljon edullisempaa on lämmittää öljyllä kuin sähköllä? Tai maalämmöllä?
Tutkiskelin että ~120 neliön talossa menee ilmeisesti suunnilleen se 15-17kWh/v sähköä kun taas öljyä menisi 1500-2100l/v?
Tai paljonko ilpin käyttö vähentää lämmityskustannuksia?
Unelmissa olisi talo, jossa on varaav(i)a takka, ilp ja lämmitys maalämmöllä tai öljyllä, putkiremppa tehtynä ja katto siinä kunnossa, ettei tarvitse ainakaan 10 vuoteen koskea siihen.

 

Valitettavasti tulevaisuudessa kiinteistö- ja muut energiaverot tulevat nousemaan.

Nettiaikakaudella veronkierto niin pörssiosakkeiden myyntivoitoista, kuin yhteisöveroista on äärimmäisen helppoa, kotipaikan valinnalla ulkomaille. Tämä johtaa vääjäämättä kiinteiden omaisuuserien verotuksen yleistymiseen suorasti ja epäsuorasti.

 

Öljy taitaa olla huonoin vaihtoehto tällä hetkellä. Mutta uusissa taloissa lämmitys on hyvinkin edullista. Eristettä on seinässä enemmän kuin riittävästi. Itsellä maalämpö. Siinä oli talvella kuukauden ajan vika ja lämmitti vastuksella. Mutta en huomannut sähkölaskussa juuri mitään eroa edellisvuoteen. Lämmitin toki takkaa enemmän kuin yleensä. ILP+suorasähkö on paras uuteen pienehköön taloon (120m2). Itsellä 250m2 eikä silti taitanut sittenkään olla kannattava investointi. Energialuokka siis talolla A.

 

Meillä on -91 valmistunut omakotitalo jossa 95 neliötä asuinpinta-alaa ja 120 neliötä puolilämmintä autotallia. Lämmitysmuotona suora sähkö ja varaava taka ja tallissa ilppi. Nyt asennutettiin myös asuintaloon ilppi joten ensi talvena näkee paljonko siitä tulee täällä säästöä. Sähköä mennyt vuositasolla ilman tätä uutta ilppiä 11-12000kWh. Takka palaa ilmaisilla puilla lämmityskaudella joka päivä, joka näkyy tietysti maltillisena sähkönkulutuksena. Tonttia on puoli hehtaaria johon mahtuu peruna/kasvimaata, marjapensaita, metsää yms. Itse asiassa kesällä naureskeltiinkin kun ruokakin taisi maksaa maitopurkin verran sillä aineiset oli muuten omasta maasta.
Koko lapsuuteni asuin omakotitalossa maaseudulla ja opiskeluajat kerros sekä rivitaloissa olivat aivan tarpeeksi sitä päällekkäin asumista. Onhan omakotitalossa aina omat juttunsa, mutta niinkuin mainittu niin parasta on se että saat ihan itse päättää käytännössä asumiskustannuksista. Itse tekemällä säästää paljon ja ei tarvitse lupia kysellä.
Voisin kerätä myöhemmin vielä ihan faktatietoa pakollisista kustannuksista tällaisessa talossa asumisesta.

 

Korkkia kiinni ja heti maanantaina katkolle.

 

Jos epäonni potkaisee niin kuin sinua, niin omakotitalon voi myydä ja saada omansa pois. Itse olen harrastanut kiinteistösijoittamista ja tehnyt sillä voittoakin.

Sinä et kuitenkaan köyhänä voi myydä muuta kuin reseptilääkkeitäsi pimeästi, jolloin pääsemme nauttimaan taas kirjoituksistasi täällä...

 

Anna mennä, jos se helpottaa ahdistustasi.

Riippuu aivan paikasta, saako omiaan takaisin. Pk-seudulla hinnat nousevat hitaasti, mutta varmasti.

 

Öljyllä lämmittäminen ei ole yhtään edullisempaa mitä suora sähkö. Litrasta öljyä irtoaa noin 10 kWh edestä lämpöä ja hinta alkaa nykyisin olla noin euron luokkaa per litra. Sähkön hinta taas veroineen ja siirtoineen on esim. itsellä hiukan alta 10 snt / kWh eli täysin saman hintaista öljyn kanssa.

 

Maalämmöllä se hinta per kWh lämpöä on vesikiertoiset patterit seinillä-talossa noin 2,5 osa siitä mitä se sähkö maksaa. Jos on vesikiertoinen lattialämmitys niin hinta on noin neljäsosa sähkön hinnasta per kWh.

Ero johtuu siitä, että vesikiertoiseen lattialämmitykseen riittää noin +30-35C vesi kun taas seinäpatterit vaativat pari kymmentä astetta lämpimämpää vettä. Eli paremmalla hyötysuhteella pääsee maalämpöpumppu toimimaan kun ei tarvi vettä kuumentaa niin kuumaksi.

 

Epäonnistumisen pelkoon ei kannata rakentaa tulevaisuuttaan.

Ainakin itte tykkään asustella väljemmin, niin ettei tarvitse naapureista murehtia, tai elellä heidän mukaan. Ainakin itselle nuo jutut on tärkeitä, sen vajaan kymmenen vuotta tuli asusteltua kerrostaloissa ja rivareissa, eikä niihin oikein tottunut koskaan. Se meinaa tuntuu aika klaustrofobiselle asustella jossain kerrostalossa, jos on varttunut "keskellä ei mitään".

 

Itse kanssa asustelleissa ja työn kautta reissanneessa pääkaupunkiseudulla on mukava tulla tänne "rauhalliseen" itä-suomeen. Asunto Joensuussa mikä on 90% maksettu ja asun nyt vanhempien luona.

 

Helsingistäkin löytyy todella rauhallisia omakotilähiöitä. Puolen tunnin bussimatka tai 20 min. autolla keskustaan. Ei juoppoja, mamuja tai liikenteen melua. Hinnat puolen miljoonan kieppeillä. Päälle vielä mökki jonne voi mennä luonnon helmaan.

Vastineeksi saat Suomen suurimmat työmarkkinat aina ydinfyysikosta kirvesmieheen, suurimmat kauppakeskukset vartin ajomatkan päässä, kulttuurimahdollisuudet oopperasta aina lätkään, Suomen parhaimmat korkeakoulut ja yliopisto, rajaton määrä ruoka- (24/7 kotiinkuljetus) ja juomaravintoloja kulinaristeille ja janoisille, joukkoliikenteen joka palvelee arkena melkein kellon ympäri ja viikonloppuna 24/7, Suomen parhaat juna-, bussi-, laiva- ja lentoyhteydet niin kotimaahan kuin ulkomaille, lapsille mahdollisuus yksityiseen tai julkiseen erikoiskouluun, Liikuntamahdollisuudet seuroissa ja niiden ulkopuolella (esim. maastohiihtoa ympäri vuoden, erikoislajeja aina kiipeilystä amerikkalaiseen jalkapalloon), ympäri vuoden ajokelpoisen pyörätieverkoston, virastot ja pankkien konttorit (pitää näissäkin joskus käydä fyysisesti) yms. yms.

Asuntojen hintoja ihmetellessä kannattaa muistaa, että pitää sen oven ulkopuolellakin olla jotain. Jos nyt rakennutat ok-talon Anjalankoskelle, niin et saa siitä edes puoliasi takaisin, vaikka myisit heti. Pk-seudulla hinnat ovat lähes tuplaantuneet v. 2000-2018, kun muualla maassa on menty todella vaihtelevasti aina nollista +20 prosenttiin per kunta.

Muistan erään maatalon isännän toteamuksen: Kyllä ne helsinkiläiset on tyhmiä kun maksavat ihtensä kipiäksi kämpistään! Hyvin sitä pärjää maallakin, päivällä ollaan ulukona ja kun tulloo pimiä niin kahtellaan telekkaria!

 

Onhan pk-seudun ulkopuolella aika merkittävä läjä kasvukeskuksia tai muuten hyviä sijainteja, joissa relevanttien kohteiden hinta on noussut kirpaisevan paljon yli 20% tuolla välillä. Ei sitä pidä millään teoreettisella kunnallisella keskiarvolla pilata, kun ulkohuussillisen kesämökin hinta jämähtää, laskee tai koko mörskä todetaan mädäksi ja myydään joutomaan hinnalla.

 

Kyllä jos on rahaa ostaa ja mahdollisuus ostaa (jos joku on hullu että myy) talo käpylästä.

 

Ihmisillä on eri käsitys rauhallisuudesta. Oma perhe ei keksinyt Etelä-Suomesta (kaikkine kehyskuntineen) yhtään paikkaa minne muuttaa. Grani ainoa poikkeus radan varressa, mutta asuntojen hintataso aika katossa. Toki löytyy joitain kivoja paikkoja joissa joko tarvitsee auton liikkumiseen (jolloin vertailun landeen voi unohtaa koska esim. Helsingin keskustaan ei asiaa autolla nopeasti) ja/tai hintataso on ulottomattomissa. Etelä-Suomessa on Suomen parhaat työmarkkinat, sitä ei käy kiistäminen. Mutta siihen se sitten jääkin lapsiperheen osalta. Työmatkakin venähtää helposti "hieman" pidemmäksi jos et saa päivähoitopaikkaa kodin läheltä tai varsinkin silloin jos muksut on eri päiväkodeissa. Tämä on ihan arkipäivää Etelä-Suomessa.

 

Vedä 10km säteellä ympyrä Kolmen sepän patsaalta niin kyllä sinne sisään aika paljon muutakin mahtuu kuin Käpylä

 

Sähkölämmitteinen 150m2 -90 rakennettu omakoti täällä.

Talossa sähkökattolämmitys joita -90 luvulla viljeltiin. Ei taida olla se energiatehokkain ratkaisu.
Tosin eipä nuo kattolämmöt olleet viime talvena kuin muutamana päivänä päällä, koska
ilmalämpöpumppu hyrrää ja leivinuunia lämmitelty kovimmilla pakkasilla joka toinen päivä.

Itse pitänyt tuommoista taulukkoa missä näkyy toteutuneet laskut ja suurinpiirtein enniste, että tietää varautua laskuihin.

Toki tuohon päälle nuohoukset, kaapeli-tvt jne.

 

Oulunkylä, Paloheinä, Torpparinmäki, Pakila, Vesala, Maununneva, Kumpula, Toukola, Veräjämäki, Tapaninvainio, Tapaninkylä, Töyrynummi, Suutarila, Malmi, Puistola, Heikinlaakso, Mäkkylä, Vartioharju, Mellunkylä, Ramsinranta, Marjaniemi, Tammisalo, Jollas, Hevossalmi, Laajasalo, Kaarela, Marttila, Lehtisaari, Kuusisaari, Kulosaari, Uusmäki.

Siinä vanhan (ennen Sipoon liitosta) Helsingin okt-alueet. Valinnanvaraa löytyy.

 

Kuinka monta henkeä teillä asuu taloudessa, jos haluat vastata? Suurelta äkkiseltään näyttää kulut, mutta en kyllä ole itse koskaan laskenut mitä oikeasti menee.

 

Rouvan kanssa kahdestaan asustellaan Tuo vesi perustuu arvio laskuun ja mitoitettu 80kuutiota vuoteen. Ei ole ihan niin paljoa tainnut mennä ja JKLssa taitaa olla suomen kallein vesi. Jos nuo suhteuttaa perusrivarin vastikkeisiin niin taitaa jopa edullisemmaksi tulee asua okt.

Toki jos jotakin pitää uusia tai rempata niin sitten kaikki menee omasta pussista.

 

Sähkö omakotitalossa vituttelee eniten. Noin 130 neliöö, sähkölämmitys, vesikiertopatterit ja puolessa talossa lattialämmitys. Kesäkuukausina kohtuumielekäs sähkölasku, 40-60/kk. Talvella sitten taas 100-300 riippuen miten jaksaa puita työntää keskuslämmitysuuniin. Tai se sähkö ei maksa paljoa, mutta se siirto..

Plussat:
-saa touhuta pihalla
-aina on jotain pikkupuuhaa
-ei ylä/alakerrassa vittumaisia möykkääjiä tms.
-tilaa harrastaa
-romut ja aarteet mahtuu kätevästi minne vaan

Miinukset:
-pitää touhuta pihatöissä
-aina ilmestyy jotain pikkupuuhaa
-oikealla ja vasemmalla asuu outoja naapureita
-ei rahaa harrastaa tarpeeksi mielenkiintoisia asioita
-romut ja aarteet täyttää varaston, autotallin ja piharakennuksen ja puolet etupihasta

muuten ihan jees

 

Onhan niitä omakotitaloja käytännössä Helsingin keskustassakin. Vielä paljon lisää niitä on jos jonnekkin Lauttasaareen, Kuusisaareen tai Lehtisaareen saakka menee "landelle".

Tosin hinta taso niissä on sellainen että köyhän ei kannata vaivautua.

 

Juu, laiskuus, halvalla sain ja voishan tästä joskus jotain saada. Mitä näitä tekosyitä nyt on. Joka kesä sorttiasemalle tai kierrätykseen lähtee 2-3 kärryllistä edellisen asujan kamaa. Mutta olen itsekkin vissiin jonkin sortin keräilijä.

 

Ehdottaisin, että jatkossa pyrkisitte laitamaan noista sähkönkulutuksista ennenkaikkea sen kWh määrän. Kun näiden laskujen euromäärän perusteella sitä on aika vaikea arvioida, siirtohinnat kun vaihtelee niin kovasti aluettain ja osa kertoo pelkän energian osuuden sähkölaskustaan.

 

-vm. -89 115m2 yhdessä tasossa.
-Suora sähkö, kattolämmitys, varaava takka, ilp.
-Alle 12000kwh vuodessa.

 

Tuo kattolämmitys ilmeisesti yllättävänkin energiaystävällinen. Parilla tuttavalla sellainen ysäritalossa ja ihmeen vähän kuluu sähköä. Toisaalla taas 2000 -luvulla rakennettua suorasähkömökkiä lattialämmityksellä ja sähkö kuluu jopa yli 30000 kwh vuodessa.

 

Tuossa nyt on aika paljon muuttujia, että kannattaisi sanoa kattolämmitystä mitenkään energiaystävälliseksi. Kun siellä ei mitään erikoisempaa tekniikkaa ole, niin ei se sen vähempää kuluta kuin perus patteritkaan.

Tuossakin kämpässä on varaava takka ja ilp, jos niitä käytetään niin kulutus toki on pieni. Asunto voi olla eristettykin fiksusti.

 

Eristeet vaikuttaa todella paljon. Samoin rakennustyyppi. Toinen kerros lämpiää pikkurahalla. Kallein on kaksi (tai useampi) erillistä (tai lähes erillistä) taloa. Näitäkin on kun on laajennettu vanhaa.

 

Ynnäilin vuoden 2017 kuluja sen osalta mitä verkkopankista löytyi hakemalla laskut 1.1. - 31.12.2017 väliltä. Sähkönkulutuksen tosin otin Carunan palvelusta ja arvioin kulut. Kaikki 2017 kulut tässä ei siis välttämättä näy, mutta toisaalta mukana on myös varmaan 2016 kuluja.

• Sähkö 8986kWh (noin 900€?)
• Jätemaksu 185,47€
• Tonttivuokra 1126,48€
• Vesilasku 383,01€
• Kiinteistövero 184,7€

Yhteensä 2 779,66 (231,64€/kk)


Muuta:

• Valokuidun kytkentä 1835€
• Remonttimiehen käynti noin 135€

• Talo on rakennettu 2013 ja lämmityksenä on vesi-ilmalämpöpumppu nestekiertoisella lattialämmityksellä. Asuinpinta-ala 128 neliötä. Autokatoksen yhteydessä oleva muutaman neliön varasto lämpenee patterilla.
  
• Sähköä kului eniten tammikuussa (1328 kWh) ja vähiten kesäkuussa (375 kWh). Muistelisin keskimäärin sähkön maksaneen siirtoineen 10snt/kWh.
• Polttopuiden kulutusta en osaa arvioida. Halkopino ei ole iso, takkaa tuli poltettua satunnaisesti ja en usko sillä olleen paljoa vaikutusta sähkönkulutukseen.
• Poltettava jäte haettiin vuoden alussa useammin, mutta lopussa 2kk välein. Laskun pitäisi olla tänä vuonna toivottavasti vähemmän. Biojäte on naapurin kanssa yhteinen.
• Sitten on tietenkin kuluina myös vakuutukset, netti, ylläpitoon tarvitut tarvikkeet jne., mutta näitä on hankalampi erotella

 

Mitenkäs tietoliikenne? Itsellä mobiilireititin jossa 3G kortti (pihi kun olen 15€/kk, 4G olisi pari kymppiä). Harava-antenni ja satelliittiantenni. Kaapeli-TV tulisi tolpalle mutta se maksaa toistasataa vuodessa, joten no thanks. Lautasantennilla saa mukavasti lisää katselvaa esim. mestarien liigan pelejä.

 

100 megainen 4g 12,90€/kk. Ei nuo kovin kalliita nykään ole. Ulkoiset antennit katolla ja modeemi yläpohjassa. 5ghz wifillä ihan riittävät yhteydet meidän päätelaitteilla. Televisio tulee antenniverkon kautta.

 

Elisa Kaapeli-TV perusmaksu 9e/kk ja Viihde 39,90e/kk. Maksaa, toisaalta niin maksaisi antennitkin eikä tarvitse hajoilla mobiilidataan.

 

Vanhat kuparit tullaan vetämään kaikissa Suomen kaupungeissa ja taajamissa VDSL2-tekniikan alle, jolloin yhteysnopeudet ovat siinä 50 megan kieppeillä.

 

Eli puolet 4G:stä? Ja yhteyden hinta 2..4 kertaa enemmän kuukaudessa?

 

Eiköhän se nopeus ole jotain 100M luokkaa vdsl2:lla.Telialla on muuten ns hybridin eli 4g+adsl/vdsl2 boxi myynnissä.Jotain 300M+100M ilmeisesti teoreettinen max.

 

Tiedoksi nyt vaan että 100M on maksimi, jos laitekoppi on aivan vieressä. Siis tarkoittaen 10-50 metriä. Jo 200-500m lähimmälle laitekopille tarkoittaa 50M maksimia. Tämä on se yleisin tilanne.

VDSL2 on erittäin riippuvainen etäisyydestä. Yhteysnopeus putoaa x4 etäisyyteen nähden vs. normi ADSL.

 

300m wikin mukaan toi 100M jos käsitin oikein.Toi siis että kaikki piuhat on kunnossa yms.Jos omakotitalossa olisi se dslami liian kaukana niin ajattelisin jotain kuitua.Ihan eri luotettavuus ja nopeus vs joku adsl/vdsl.Tosin nykyään kukaan ei taida edes vetää mitään kuparia vaan kaikki on kuitua?.

 

Ehtymättömät varannot kuivaan koivuklapiin vaikuttaa meidän energian kulutukseen. Odotin tuhannen auringon voimalla tulevaa ulinaa kattolämmityksestä. Siinä on aihe, joka 99% kerroista aiheuttaa ihmetystä ja kommenntejä: "Miten typerä! Lämpöhän nousee ylöspäin...".

Itselläni ei ollut ennakkoon mitään odotuksia kattolämmityksestä. Olen kyllä ollut tyytyväinen. Lämpö on tasaista ja seiniltä puuttuu patterit.

 

Tulkaa kertomaan tämä meidänkin piuhojen omistajalle Telialle. T:16mbps maksimit ja hintaa 30€/kk

Niinkuin todettu niin 1000W kattolämmitin lämmittää yhtä paljon kuin se 1000W sähköpatterikin. Lämmön jakautumisessa voi olla eroja näiden välillä. Tuo 30000kWh kuulostaa kyllä sellaiselta, että suosittelen neuvomaan tuttaviasi pitämään ovia kiinni talvellakin...

Tosiaan kattolämmitys toimiessaan ei ole yhtään sen hassumpi vaihtoehto. Lämpöä siirtyy myös muulla tavalla kuin pelkästään ilman liikkeellä. Joka tapauksessa ilppi ja takka sähkölämmitteisessä talossa on nappi valinta ja varmaan tuossakin tapauksessa johtaa maltilliseen energiankulutukseen.

 

No meillä on 250m matkaa ja 50M on suurin mitä tarjotaan. Soitin asiakaspalveluun ja testasivat, että 55M on teoreettinen maksimi.

Kuparia ei vedä enää kukaan. Pelkkä johto maksaa kalliin kuparin vuoksi ja päälle vielä hitaus.

 

On näitä varmaan listattu aiemmin johonkin toiseenkin ketjuun, mutta tumpataan meidänkin talon kulut tänne vertailukohdaksi.

Omakotitalo, rak. 2012, asuinpinta-ala 121 m2 + ~30 m2 ulkovarasto peruslämmöllä, Varsinais-Suomi.
Lämmitystapana talossa suora sähkö (patterit seinissä), ilmalämpöpumppu viime vuodesta lähtien, varaava takka, ulkovarastossa sähköpatteri. Asukkaita 2 aikuista ja 1 lapsi.

Perusmenot per vuosi
- Sähkö (arvio 14 000 kWh/v) 1850 €
- Vesi (~100 m2/v) 415€
- Jätehuolto (oma lajittelulaatikko, tyhjennys 2vk välein) 286€
- Kiinteistövero 408€
- Kotivakuutus (If laajin taso) 604€
- Netti ja KTV (Lounean osamaksusoppari kuidusta sis. liittymät) 50€/kk = 600€/v
- Ilmanvaihtokoneen suodattimet 1/2 vuoden välein ~20€/kerta

ILPin vaikutus sähkönkulutukseen ollut syys-huhtikuun välillä kokonaisuudessaan -10% kun verrataan viime talvea edelliseen, viime talvi tosin oli pajon kylmempi, joten ihan suoraa vertailua ei voi tehdä. Parhaimman säästön saa viileillä/pikkupakkaskeleillä, joilla ILPpi tahkosi lämpöä 30% pienemmällä kokonaiskulutuksella aiempaan verrattuna. Pitää pari vuotta seurailla niin voi vetää yleisempiä johtopäätöksiä, että oliko tuo 1300 euron investointi järkevä vai ei. Tosin se taisi muuttua järkeväksi jo kesän viilennyksen takia

OK-talossa tietty pitää hankkia myös paljon kaikenlaista pienkonetta pihasta ja tontista riippuen, mm. ruohonleikkuri ja trimmeri on aika pakkohankintoja, ja meillä meni ostoon myös pensasleikkuri. Painepesuria myös suosittelen, autojen ja terassien pesuun aika lyömätön laite