Tuo on juuri se pointti. Saamasi ADSL-modeemilla saat sopparin loputtua heittää vaikka vesilintua, sinulla on siihen omistus ja määräysvalta. Valokuitua ja sen päätelaitetta et omista, etkä saa sitä poistaa ilman operaattorin lupaa - et siis ole saanut niitä ilmaiseksi, etkä edes rahaa vastaan itsellesi.
Rasite on lakitekninen termi. Minua ei rasita (ainakaan tällä hetkellä), että pihan poikki kulkee valoputki. Rasite se on kuitenkin kiinteistölle, esim. mikäli ko. alueelle haluaisi tehdä jotain rakennelmia, niin minä, tai kiinteistön mahdollisesti uusi omistaja eivät voi valoputkeen kajota, tai rakentaa sen päälle, ilman valoputken omistajan lupaa.
Järmätään nyt tästä asiasta vielä kerran mutta sitten jätän tämän osaltani tähän koska meistä tuskin kumpikaan on asiasta mielipidettään muuttamassa.
Kyllä, rasite on lakitekninen termi, ja lain mukaan ne pitää ilmoittaa kiinteistöä myydessä ostajalle. Hyödyke on taas taloustieteellinen termi esineelle tai asialle joka tyydyttää henkilön tarpeita.
Tuossa aiemmin käytiin myös sitä läpi ovatko nämä rasitteita lain tarkoittamassa mielessä, vai vain sopimuksia jolloin niiden lakitekninen asema mm. kiinteistön vaihtaessa omistajaa ei ehkä ole ihan niin itsestäänselvä kuin rekisteröityjen rasitteiden kohdalla. Siihen voi joku paremmin lakia tunteva ottaa kantaa voiko kiinteistön sen hetkinen omistaja yhdellä sopimuksella luoda "rasitteen" kiinteistölle ajasta ikuisuuteen jos nämä eivät ole kiinteistörekisteriin merkittyjä rasitteita. Olettaisin että liittymästä voi päästä eroonkin halutessaan eikä Valoo varsinaisesti voi sinua velvoittaa pitämään päätettä seinässä ja kuitua tontilla maailman tappiin saakka jos et liittymää halua pitää, mutta se tuleeko sen (fyysisen) liittymän purku maksamaan jotain on taas eri asia. Rahalla yleensä kaikesta selviää.
Lähtökohtana fyysistä liittymä hankkiessa luonnollisesti pitää olla se, että jos tilaa putkia tai letkuja tontille niin sitten niitä on siellä, jos ei halua putkia tai letkuja tontille pitää olla tilaamatta putkia tai letkuja tontille. Jos haluaa siirtää aiemmin rakennettua infraa niin se ei välttämättä ole helppoa eikä ilmaista, oli kyseessä stten valokuitu, sähköverkon tonttikaapeli tai kunnan vesiputki ja viemäri. Nämä on niitä asioita mihin sitoudutaan kun se liittymä ja infra tilataan kiinteistöön. Kiinteistön mahdolliselle uudelle omistajalle kerrotaan olemassaolevat rasitteet ja sopimukset tontilla ja jos ne vaivaa niin paljon ettei pysty elämään sen kanssa niin sitten jättää kiinteistön ostamatta. Jos haluaa nettiliittymän jossa ei mene kaapelia tontilla niin sitten hankkii xG langattoman.
Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että Valoon valokuituliittymän asiakas nimenomaan saa sen valokuituliittymän kiinteistöönsä veloituksetta, joka myös ilmaisena tunnetaan, siitä huolimatta että se luo rasitteen tontille sopimusehtojen mukaisesti. Vastineeksi tästä liittymän ilmaisuudesta asiakas sitoutunut maksamaan liittymän internetpalveluista vähintään kahden vuoden ajan (määräaikainen sopimus).
Valokuituliittymä nyt vaan on sen luokan tekninen järjestelmä ettei se toimi ilman päätteitä. Tuo on nykyään varsin normaali malli että päätelaitteet on operaattorin omaisuutta ja operaattorin hallinnassa, liityntäpiste asiakkaalle on päätelaitteen LAN-portti. Positiivisena asiana tässä toki se, että operaattori vastaa verkosta siihen LAN-porttiin saakka ja jos kaapeli paskoontuu tai päätelaite hajoaa niin vastuurajauksen mukaisesti operaattori vastaa verkon kunnosta liityntäpisteeseen saakka. Ihan samalla tavalla mun Lounean liittymässä kuitu ja pääte on operaattorin hallussa eikä mulla ole mitään asiaa itse kajota niihin.
Tässä keskusteltu virheellisestä markkinoinnista.
On ihan oikein markkinoida 24 määristä kokonaishinnalla ja siihen kaupanpäälle kuituliittymä. Kuluttaja sitten miettii tarjouksen edullisuutta, jos sinulle se määris on samanhintainen tai halvempi kuin vaihtoehto, niin se on hyvä tarjous.
Jollekkin toiselle se määris on kalliimpi kuin vaihtoehto, monella käytännössä se kokonaishinnan verran.
Eli jos joutuu maksamaan vajaan tonnin ilmaisesta, niin ei se kuullosta ilmaiselta.
Ikea markkinoi joskus lapsi syöilmaiseksi, siinä ole se virhe että tarjous olikin lapsi syö maksavan aikuisen seurassa ilman. (oman aterian maksavan). Markkinointia korjasivat. En tiedä moniko lapsi sen ilmaisen pöperen oikeisti vaati ja sai.
Niin, tässä taas päästään siihen että et maksa kuituliittymästä mitään, mutta maksat 24kk aikana liittymämaksuja sen ~tonnin verran sitoutuessasi määräaikaiseen sopimukseen. Vaakakupin toisessa reunassa maksaisit ensin 2490 euroa kuituliittymästä (Valoon ns. hinnastohinta) ja sitten liittymämaksuja sen mukaan kuinka kauan pidät liittymää. Onko kuituliittymä ensimmäisessä tapauksessa ilmainen, veloitukseton, 0 euron hintainen vai jotain muuta? Ei se ainakaan tonnia maksanut koska se tonni oli sen nettipalvelun hinta kahdelle vuodelle.
Onko mainoksen epäselvyys/tuomittavuus ollut se, että siinä on käytetty sanaa ilmainen eikä jotain muuta termiä? Aiempaan ADSL-modeemivertaukseen peilaten, voiko modeemia markkinoida ilmaisena jos sen ilmaiseksi saadakseen pitää sitoutua 24kk sopimukseen vai onko sekin jotain muuta kuin ilmainen? Voiko termejä "veloitukseton" tai "0 euron hintaan" käyttää siis vapaammin kuin ilmainen, tarkoittaako ilmainen aina täysin vastikkeetta?
Ainakin
KKV:n mukaan "Myyjä voi markkinoida torstain lehden ostajalle ilmaista kahvipakettia, jos lehteä myydään muina päivinä samaan hintaan ilman kahvipakettia".
Onko fyysinen kuituliittymä tässä tapauksessa kylkiäinen vai jotain muuta? Ehkä pakettitarjous? Niihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin kylkiäisiin
"Jos kylkiäistä markkinoidaan ilmaisena, yrityksen on ilmoitettava markkinoinnissaan, mitä sinun on maksettava päätuotteesta, jotta voit saada edun"
Valoon tapauksessa ilmainen kylkiäinen = fyysinen kuituliittymä, päätuotteesta eli nettiyhteydestä maksetaan 24kk kuukausimaksut määräaikaisen sopimuksen puitteissa. Ok vai ei ok?
Mitä yleensä tulee Valoon/Täyskuidun mainontaan, niin en muista henkilökohtaisesti nähneeni tässä viime vuosina yhtäkään mainosta jonka varsinaisissa tarjousehdoissa (mainoksen avaamisen jälkeen / paperimainokseen printattuna) olis ollut mitään epäselvää, mutta en kiellä etteikö jossain vaiheessa olisi julkisuudessa voinut olla mainos/mainoksia jossa varsinaisessa mainoksessa ei ehtoja ole ollut esillä ja ne nähdäkseen on tarvinut klikata se mainos ja siirtyä varsinaiselle (tarjous)sivulle lukemaan mistä on kyse. Tosin tämä nyt on sinänsä hyvin tyypillistä kun puhutaan jostain porkkanaa monimutkaisemmasta tuotteesta kun pieneen mainostilaan on vaikea saada mahtumaan muuta kuin se ns. "tyrkky".
Epäselvää mainontaa voi toki olla sekin, että on käytetty mainoksen pääteemana sanoja "ilmainen liittymä" joka voi joillekin tuoda mielikuvan että saisi sen nettipalvelunkin veloituksetta, mistä ei suinkaan ole koskaan ollut kyse, ja tämä on ollut täysin pläkkiselvästi mainittuna aina Valoon materiaaleissa. Tässä tullaan taas siihen mitä ihminen ymmärtää sanan "liittymä" tarkoittavan. Operaattorit ei toki itsekään tee tätä helpoksi, kun liittymäksi kutsutaan niin fyysisistä liittymää kuin siihen tilattavaa palvelua. Suurin osa ihmisistä ei juuri fyysisten liittymien tilausasioiden kanssa asioi niin mieltävät varmaan sanan liittymä tarkoittavan valokuidussakin liittymäpalvelua samalla tavalla kuin kännykkäliittymässä. Jos tätä haluaa verrata johonkin toiseen saman kaltaiseen tuotteeseen, niin sähköliittymällä tarkoitetaan sitä fyysistä liityntäkaapelia joka tulee siirtoverkosta kiinteistöön, sähköliittymäsopimus tehdään sähkönsiirtoyhtiön kanssa ja sähkösopimus vastais tässä vertauksessa liittymän nettipalveluita, se sopimus taas tehdään sähköyhtiön kanssa.
Mutta yhtäkaikki, eikö Valoo nyt kuitenkin ole jo sitä markkinointiaan muuttanut "selkeämmäksi" kun siitä on napinaa tullut? Onko markkinointi vielä tänä päivänä jotenkin epäselvää tai harhaanjohtavaa? Nykyään näyttää terminologia muuttuneen sen verran että puhutaan valokuidun rakentamisesta tai valokuidun asentamisesta.
Mulla on tosta case Ikeasta itse asiassa sellainen muistikuva, että alussa se nimenomaan oli lapsi syö ilmaiseksi, mutta se muutettiin lapsi syö maksavan aikuisen seurassa sen jälkeen kun futismutsit tuli syöttämään kakaroita ikeaan ilmaiseksi ostamatta itselleen annosta. Puhtaasti ulkomuistin varassa, voin olla väärässäkin
www.valoo.fi
