Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[mailman]

Valokuitunen;

01390 alueella tonttikaivuut tehty jo ~kk sitten.
Kadun päähän ja oman tontin kulmalle tuotu taas Valokuitusen kyltti.
Runkokaivuuta ei ainakaan meidän kadulla ei vielä ole näkynyt.

Rakentamispäätös tosiaan tullut 06/2022 (tilaus 04/2022) ja muistaakseni 18kk lupasivat toimitusajaksi, joten laskentatavasta riippuen 17kkssa mennään nyt, vähintään 16kkssa.
Saapa nähdä ehtivätkö tälle vuodelle... Toivottavasti. Kuituhitsarit ainakin kiroavat pakkaskelejä.

Minunhan piti itse tuo tonttikaivuu tehdä, reipas 2kk meni ensimmäisestä kuituputken ja varoitusnauhan pyytämisestä siihen että ne minulle toimitettiin.
Noh, yksi kaunis maanantai-aamu kun ovikelloa pimputteli JR Yhtiöiden (joku viherrakennusfirma, näköjään alihankintaketjussa Eltelillä) miehet ja kertoivat tulevansa kaivamaan kuituputken. Siinä vähän hämmennyksissä mietin ja sanoin et antaa mennä vaan
Minulle ei siis koskaan kerrottu edes, että mihin mennessä kuituputki pitää maassa olla.

Noh, nyt on ylimääräistä kuituputkea aika pitkä kieppi. Varoitusnauhaa varmaan kilometri

 

[Algron28]

Nyt on talo liitetty runkoputkeen. Ei ole turhaa hifistelyä . Kuori puukolla halki, talokohtainen putki poikki ja siihen päähän muovinen jatkoholkki.

Olisin kuvitellut liitännän olevan jonkinlainen boksi .

Mikroputkituksessa ei bokseja tarvi jos vain on tarve erkaannuttaa putki nipusta.

 

[Nacklemadge]

Valokuitu taloyhtiöön - Valokuitunen

Valokuitu on nopea, häiriötön ja huoleton kodin kiinteä nettiyhteys. Hoida nettiyhteydet kerralla kuntoon ja tilaa valokuitu taloyhtiöön.

valokuitunen.fi

Tuolla on sivulla kaksi linkkiä eteenpäin. Jos klikkaa tuota "Kerros- ja luhtitalot" linkkiä, niin sieltä selviää että kyllä nekin myy ainakin Valokuitusella noita kiinteistölaajakaistoja taloyhtiöille.

Luultavasti se onnistuu tuollaiselle kuuden huoneiston rivitaloyhtiöllekkin kun pyytää tarjouksen vain. Toki ne varmaan yrittää saada myytyä jokaiseen huoneistoon oman tulonlähteen ja moninkertaistaa tulonsa, mutta eiköhän sieltä löydy muutakin kun tekee selväksi ettei sellainen kiinnosta eikä missään nimessä sellaista voi taloyhtiöön ottaa.

EDIT: Korjaus Valoo --> Valokuitunen.

Ok, kiitos tiedosta. Seison korjattuna. Molempien yhtiöiden kanssa keskustelleena tämä kuva minulle jäi, mutta ehkä johtuu sitten siitä ettei meillä ole sisäverkkoa niin ehkä siksi jäi kuva etteivät toteuta.

 

[Johtaja_Jurmu]

WLANilla pystyy tekemään kohtuullisen toimivaa lähiverkkoa. Jos haluat henkistä tukea kuituhankintaan, niin olet oikeassa ketjussa. Jos taas haet objektiivista mielipidettä...

Wlanilla pystyy tekemään erinomaisen verkon. Mutta itsestään se ei synny.
Objektiivisesti katsoen, kun lähdetään vertaamaan mobiiliverkkoja ja wlan verkkoa kotona, on niissä sellainen aika merkittävä ero, että mobiilin osalta olet erittäin pitkälle operaattorin/mobiiliverkon "ominaisuuksien" armoilla.

WLANin kohdalla taas pystyy itse vaikuttamaan asiohin erittäin paljon.
Jos lähdetään ihan perusteista, niin wlanissa sä määräät ketä siihen verkkoon pääsee kaistaa käyttämään.

 

[Pakana]

Mikroputkituksessa ei bokseja tarvi jos vain on tarve erkaannuttaa putki nipusta.

No eikös tuossa juurikin erkaannuteta putki nipusta ilman boksia?

 

[Juzzi]

No eikös tuossa juurikin erkaannuteta putki nipusta ilman boksia?

Kyllä, miksi kysyt?

 

[nz1]

Ajattelin hyppiä Valokuitusella kerta vuoteen aina uuteen liittymään missä ensimmäinen kuukausi ilmainen 12kk sopimuksessa (säästö se on pienikin),ellei tule samaan hintaan jatko tarjousta (200M ~27€/500M 31€/kk).
Tästä ei ole vielä näkynyt paljon juttua että saako oikeat tarjoukset vasta kun laittaan siirron toiselle operaattorille (vai mikä tuo nyt on tässä tapauksessa),kuten puhelinliittymissä,jää nähtäväksi.
Normihinnat on melko karuja.

e: Kaisanet on alkanut kilpailemaan Bahnhoffin kanssa sitten viime kerran kun katsoin,500M ~29€/kk (laskettu ensimmäinen kk ilmainen) ja EI määräaikaisuutta,ei paha,miinuksena liikenne kiertänee Kajaani/Iisalmi kautta.

e2: Telia (500M 33,90€/kk ensimmäinen 12kk) vaikka onkin kallein niin voisi ehkä kytkyttää muita liittymiä/suoratoistoja/laitetarjouksia sinne,viive ehkä myös paras eteläsuomessa (Localnet lienee myös viiven puolesta hyvä eteläsuomessa).

Itsellä Localnet (1000M/1000M) ollut jo käytössä melkein vuoden verran ja en ole tähän mennessä kohdannut ongelmia. Viive on hyvä, kun kerran pk seudulla sijaitsee.

Bahnhoff kyselty syyskuussa tuota viiveestä ja vastaus oli "Olemme vielä uusia suomalaisilla markkinoilla, minkä vuoksi yhteytenne toimitetaan tällä hetkellä Ruotsin verkon kautta. Kehitämme parhaillaan suomalaista infrastruktuuriamme, ja yhteytenne tullaan toimittamaan lähitulevaisuudessa Suomen kautta."

 

[tumppiz]

Täällä tulivat 10t Volvolla pihaan ja kolmen miehen voimin todettiin ettei tuolla aivan maaliin asti mahduta. Tämän jälkeen kuski sanoi etteivät itse kerkeä lapioimaan ja jatkoivat matkaa.

Tähän hieman päivitystä. Oltiin palveluntarjoajaan uudelleen yhteydessä kahteenkin eri henkilöön. Molemmat olivat asiasta eri mieltä.... Loppujen lopuksi ehdottivat, että kaivetaan itse ja he tulevat vastaan liittymismaksussa.

 

[B12]

Ottaisin vaikka viiden firman kyltit pihalle, jos oletuksena olisi, että se edistäisi kuidun/kuitujen tuloa alueelle.

Meillä oli BLC kuitu viime talvena ennakkomyynnissä "0€" ja tein tilauksen jo silloin ja kannustin naapureitakin. Talvella tais tulla vielä joku lappukin postilaatikkoon. Nyt kesällä alkoivat vetää kuitua kylälle ja olivat palkanneet vielä jonkun ovelta ovelle kaupustelijan BLC takki päällä ja heidän autolla mattimyöhäsiä varten. Melkein joka pihalle ilmestyi kyltti. Meille ei tullut kun vissiin olin suunnilleen ainoa ennakkotilannut.

Tosi monella (lähes kaikilla) on täällä kaapelinetti /-tv ja sen uhkaavat lakkauttaa 2026 mennessä ja kuitu tilalle tai antenni, jos ei halua kuitua syystä tai toisesta.

 

[Johtaja_Jurmu]

Vaikka monissa kunnissa asia on jo erinomaisessa jamassa, ja osassa kunnista tilanne paranee kaiken aikaa, niin tekemistä riittää vielä.

Suomi on kuidun kehitysmaa

etn.fi

 

[B12]

Vaikka monissa kunnissa asia on jo erinomaisessa jamassa, ja osassa kunnista tilanne paranee kaiken aikaa, niin tekemistä riittää vielä.

Suomi on kuidun kehitysmaa

etn.fi

Suuri ja harvaan asuttu maa, niin ei se kuitu voi kaikkia heti tavoittaa ainakaan järjellisellä hinnalla. Paljon panostetaan juuri siitä syystä langattomiinkin. Gigaisen ihannointi ja vaatimus taas monelle normiperheelle ei hintansa väärti, vaan vähempikin riittää paremmin kuin hyvin. Ei meillä olosuhteisiin nähden asiat mitenkään erityisen huonosti ole.

 

[caveat lector]

Suuri ja harvaan asuttu maa, niin ei se kuitu voi kaikkia heti tavoittaa ainakaan järjellisellä hinnalla. Paljon panostetaan juuri siitä syystä langattomiinkin. Gigaisen ihannointi ja vaatimus taas monelle normiperheelle ei hintansa väärti, vaan vähempikin riittää paremmin kuin hyvin. Ei meillä olosuhteisiin nähden asiat mitenkään erityisen huonosti ole.

Toisaalta väestöstä 85% asuu taajamissa ja näiden alueiden kuiduttamisella pääsisi jo varsin hyvälle tasolle.

 

[B12]

Taajamiakin on monenlaisia. On harvempaa ja tiheämpää jne. Asuu vanhempaa ja nuorempaa väkeä.

 

[Lucas]

Suuri ja harvaan asuttu maa, niin ei se kuitu voi kaikkia heti tavoittaa ainakaan järjellisellä hinnalla. Paljon panostetaan juuri siitä syystä langattomiinkin. Gigaisen ihannointi ja vaatimus taas monelle normiperheelle ei hintansa väärti, vaan vähempikin riittää paremmin kuin hyvin. Ei meillä olosuhteisiin nähden asiat mitenkään erityisen huonosti ole.

Internetissä liikenne kasvaa noin Mooren lakia noudattaen eli kaksinkertaistuu 18 kuukauden välein. Jos laskisi että se kaksinkertaistuu kahden vuoden välein, niin se noin 30 kertaistuu kymmenessä vuodessa. Eli se nykyinen gigainen letku vastaa kymmenen vuoden päästä samaa kuin nykyään 30 megainen letku.

Mobiilinetti ei tule pystymään tuollaisiin nopeuksiin koko kansalle vaan pakko vetää niihin asuntoihin omat valokaapelit, joita pitkin ihmiset sitä nettiä pääosin käyttävät. Esimerkiksi se 3,5 GHz 5G verkko on todella pahasti ruuhkainen kymmenen vuoden päästä jos valokuidut eivät yleisty nyt kovaa vauhtia. Sekin 3,5 GHz verkko kattaa vain suurimpia kaupunkia ja taajamia ja kantaa luokkaa kilometrin tukiaseamalta. Millimetriaaltojen 5G verkko toisi kaistaa luokkaa 10+ Gbit/s, mutta se toimii vain näköyhteydellä tukiasemasta päätelaitteeseen ja tukiasema vaadittaisiin luokkaa 100 metrin välein että sillä saisi kunnollista peittoa.

Ei siitä 5G mobiiliverkosta eikä tulevasta 6G tai 7G verkosta ole pidempiaikaiseksi ratkaisuksi vaan loputon kujan juoksu on siinä edessä. Eikä se niin halpakaan ole verrattuna valokuituun kun niitä "mokkula-reitittimiä" pitää uusia kodeissa kenties noin 4 vuoden välein ja hintaluokka taitaa olla noin sata euroa vuodessa sille uusimiselle. Eli suuruusluokaltaan noin 10 euroa kuussa. Eli jos valokuituliittymän kk-maksu on vajaa 10 euroa korkeampi kuin 5G liittymän kk-maksu, niin tuo 5G päätelaitteiden uusiminen ajoittain syö sen erotuksen.

En minä vähättele niitä mobiiliverkkojakaan kun nehän on kuitenkin ainoa tapa tuoda nettiyhteys vaikka liikkuvaaan autoon tai kun kävelee kaupungilla. Naurettava jo ajatuksenakin olisi sitä valokuitunippua raahata mukana autossa tai kävellessä.

 

[MrB]

Internetissä liikenne kasvaa noin Mooren lakia noudattaen eli kaksinkertaistuu 18 kuukauden välein. Jos laskisi että se kaksinkertaistuu kahden vuoden välein, niin se noin 30 kertaistuu kymmenessä vuodessa. Eli se nykyinen gigainen letku vastaa kymmenen vuoden päästä samaa kuin nykyään 30 megainen letku.

Voi olla noinkin. Omakohtainen kokemus ei ihan ole noin paha. 10 vuotta sitten muutettiin landelle ja alkuun paras mitä rahalla sai oli dual carrier 3g ja se ~30 megaa oli auttamatta liian vähän kun edellisessä kämpässä oli satameganen eteri. Nyt toi 4/5g tarjoama ~120 megaa alkaa ahdistaa about samalla lailla. Eli mun vitutuskerrointa mittaamalla kaistan tarve on kymmenessä vuodessa vain nelinkertaistunut.

Tästä huolimatta mulla on tilaus sisällä 2 gigan kuidusta jos maailmankaikkeus sen meille suo ja Valoo toimittaa. Jolloin ollaankin sitten aika lähellä tota Moorea =)

 

[kurkimies]

Tästä huolimatta mulla on tilaus sisällä 2 gigan kuidusta jos maailmankaikkeus sen meille suo ja Valoo toimittaa. Jolloin ollaankin sitten aika lähellä tota Moorea =)

Eikä olla lähellä Mooren maksimia. Valon ennakkotilauksessa on mahdollista saada 20/20Gbit/s. Louneahan ilmoitti, että toisivat vielä tänä vuonna 40Gbit/s ja tekniikka 50GPON ja vielä 100Gbit/s kuluttajayhteyksiä eli sitten kun palvelut "vaativat" tuollaisia yhteyksiä.

Ja esim. se Suomen ja Saksan välisessä valokuitukaapelissa alunperin suunniteltu 120Tbit/s, päästiin 144Tbit/s ja yhtä kuitua pitkin siis 9Tbit/s nopeus

 

[terpaa]

Suuri ja harvaan asuttu maa, niin ei se kuitu voi kaikkia heti tavoittaa ainakaan järjellisellä hinnalla. Paljon panostetaan juuri siitä syystä langattomiinkin. Gigaisen ihannointi ja vaatimus taas monelle normiperheelle ei hintansa väärti, vaan vähempikin riittää paremmin kuin hyvin. Ei meillä olosuhteisiin nähden asiat mitenkään erityisen huonosti ole.

Harvaanasutulla seudulla kuidun saatavuus tuntuu olevan parempi suomessa kun vanhemmilla omakotitaloalueilla. Suomen suurimmissa kaupungeissakin peitto surkea.

 

[Pakana]

Kyllä, miksi kysyt?

Mä olen näköjään kehittänyt jonkun lukihäiriön, kun luin että vaatii boksin.

 

[Johtaja_Jurmu]

Internetissä liikenne kasvaa noin Mooren lakia noudattaen eli kaksinkertaistuu 18 kuukauden välein. Jos laskisi että se kaksinkertaistuu kahden vuoden välein, niin se noin 30 kertaistuu kymmenessä vuodessa. Eli se nykyinen gigainen letku vastaa kymmenen vuoden päästä samaa kuin nykyään 30 megainen letku.

Mobiilinetti ei tule pystymään tuollaisiin nopeuksiin koko kansalle vaan pakko vetää niihin asuntoihin omat valokaapelit, joita pitkin ihmiset sitä nettiä pääosin käyttävät. Esimerkiksi se 3,5 GHz 5G verkko on todella pahasti ruuhkainen kymmenen vuoden päästä jos valokuidut eivät yleisty nyt kovaa vauhtia. Sekin 3,5 GHz verkko kattaa vain suurimpia kaupunkia ja taajamia ja kantaa luokkaa kilometrin tukiaseamalta. Millimetriaaltojen 5G verkko toisi kaistaa luokkaa 10+ Gbit/s, mutta se toimii vain näköyhteydellä tukiasemasta päätelaitteeseen ja tukiasema vaadittaisiin luokkaa 100 metrin välein että sillä saisi kunnollista peittoa.

Ei siitä 5G mobiiliverkosta eikä tulevasta 6G tai 7G verkosta ole pidempiaikaiseksi ratkaisuksi vaan loputon kujan juoksu on siinä edessä. Eikä se niin halpakaan ole verrattuna valokuituun kun niitä "mokkula-reitittimiä" pitää uusia kodeissa kenties noin 4 vuoden välein ja hintaluokka taitaa olla noin sata euroa vuodessa sille uusimiselle. Eli suuruusluokaltaan noin 10 euroa kuussa. Eli jos valokuituliittymän kk-maksu on vajaa 10 euroa korkeampi kuin 5G liittymän kk-maksu, niin tuo 5G päätelaitteiden uusiminen ajoittain syö sen erotuksen.

En minä vähättele niitä mobiiliverkkojakaan kun nehän on kuitenkin ainoa tapa tuoda nettiyhteys vaikka liikkuvaaan autoon tai kun kävelee kaupungilla. Naurettava jo ajatuksenakin olisi sitä valokuitunippua raahata mukana autossa tai kävellessä.

Se on juuri näin.
Keskusteluissa unohtuu usein verkon riittävyys myös tulevaisuudessa.
Voi rakentaa kerralla pitkälle tulevaisuuteen riittävän verkon.

Kumpaakin tarvitaan, koska liikkuvaan käyttöön ei valitettavasti parempaa ole.

 

[Ogeli]

Internetissä liikenne kasvaa noin Mooren lakia noudattaen eli kaksinkertaistuu 18 kuukauden välein. Jos laskisi että se kaksinkertaistuu kahden vuoden välein, niin se noin 30 kertaistuu kymmenessä vuodessa. Eli se nykyinen gigainen letku vastaa kymmenen vuoden päästä samaa kuin nykyään 30 megainen letku.

Epäilen että liikenne/käyttäjä tuskin gigasta nousee, sen sijaan kokonaisliikenne varmaan kasvaa kun useammat alkavat saamaan videokelpoisia yhteyksiä.

 

[Lucas]

Epäilen että liikenne/käyttäjä tuskin gigasta nousee, sen sijaan kokonaisliikenne varmaan kasvaa kun useammat alkavat saamaan videokelpoisia yhteyksiä.

Kyllä sille kaistalle tahdotaan käyttöä keksivän. Videokuvan osaltakin kaistan tarve kasvaa kun fullhd resoluutiosta siirrytään enemmän 4k ja 8k kuvaan ja laajempaan väriavaruuteen ja kenties kuvan laatua halutaan muutenkin nostaa. Ja tiedä miten paljon ne erilaiset tekoälyjutut tulevat aikanaan vielä vaatimaan kaistaa.

Oma veikkaus on, että kodeissa aletaan 20 vuoden sisällä kaipaamaan jo teraisia nettiyhteyksiä. Se tera on tuhat gigaa. Joskus 1990-luvulla olisi porukka huulipyöreänä kuunnellut, että vuonna 2023 kotona ei tahdo kaikilla gigainen nettiyhteys riittää vaan osa tilailee jo 10 gigaista nettiä kotiin ja nopeampaakin. Sama juttu se on nyt, että vaikea edes uskoa että 2040-luvulla kodeissa on teraista nettiyhteyttä käytössä ja tarpeen.

 

[Ogeli]

Kyllä sille kaistalle tahdotaan käyttöä keksivän.

Näinhän tuo on

Oma veikkaus on, että kodeissa aletaan 20 vuoden sisällä kaipaamaan jo teraisia nettiyhteyksiä

Tuo on jo aika rohkea ennustus jo nyt kellotaajuudet ja piirien piirtoleveydet ovat tulossa vastaan. Kvantti??

Noh jatketaan 20 vuoden päästä

 

[kurkimies]

Tuo on jo aika rohkea ennustus jo nyt kellotaajuudet ja piirien piirtoleveydet ovat tulossa vastaan. Kvantti??

Noh jatketaan 20 vuoden päästä

No jos laitetaan tästä 20v taaksepäin eli 2003, niin silloinhan vasta alkoi yleistymään ADSL1-linjat eli hyvä jos 256Kbit/s yhteys ja ISDN/puhelinmodeemi oli monessa perheessä käytössä.
Eli en mä jaksa ihan tuohon ennustukseen nähdä, että ihmisillä olisi 1Tbit/s linjoja 20v päästä vaan jotain 50-500Gbit/s väliltä saattaa olla

 

[demu]

Näinhän tuo on

Tuo on jo aika rohkea ennustus jo nyt kellotaajuudet ja piirien piirtoleveydet ovat tulossa vastaan. Kvantti??

Noh jatketaan 20 vuoden päästä

Minä kun kaipailen sitä terabitin kuituyhteyttä jo nyt.

Ongelmana vain on, että mihin sellaisen terabitti-ethernet -portin saisi kiinni?
PCIe gen5 tukee x16 -väylässä 63GB/s eli 504 Gbit/s. Tarvitaisiin kaksi gen5 x16 -korttia rinnakkain, että tuo terabitti saataisiin kulkemaan kuituliittymän ja PC:n välillä.
Ja kun minulla on vain gen4 -emolevy.

No, PCIe Gen6 pystyy sitten 121GB/s (968 Gbit/s) eli melkein yhdellä x16 gen6 -kortilla pärjättäsiin (nuo puuttuvat gigabitit kyllä antaisin anteeksi).
Gen7-x16 pystyy taas tuplaan vs. gen6, joten siellä pärjättäsiin jo x8 -kortilla.

Sitten kun se terabit/s data saataisiin koneelle, niin mihinkähän se datastreami purettaisiin?
Nykyisen normikoneen RAM-muistitkin pystyvät normaalisti tuollaiseen 400-800 Gbit/s nopeuksiin (2-kanavainen muistiväylä), joten mihin sitä prosessoria enää tarvittaisiinkaan kun kuituliittymä pystyisi ruokkimaan RAMmia yhtä nopeasti kuin koneeen oma prosessori (no, toki 20 vuodessa saadaan hiukan RAMmillekin lisää nopeutta).
Geforce NOW ja vastaavat remote -pelipalvelut noista kyllä hyötyisivät, mutta vain kuvanlaadun osalta - valon nopeudelle ja sen rajoittaille latensseille nekään eivät voi yhtään mitään edes 20 vuoden päästä.

Levylle talletukseen tarvittaisiin vähintään gen7 x8 SSD, mutta jos tuollaisella nopeudella pystyttäisiin kirjoittamaan SSD:lle, niin se kuumenisi alta aikayksikön valkohehkuiseksi.

Mutta kaikkeahan toki voi 20 vuoden aikana tapahtua. Ehkä tällekin kommentille silloin naureskellaan...

 

[Lucas]

Mutta kaikkeahan toki voi 20 vuoden aikana tapahtua. Ehkä tällekin kommentille silloin naureskellaan...

Tämä taisi olla maailman tehokkain supertietokone vuonna 1988.

Cray Y-MP - Wikipedia

en.wikipedia.org

Hintaa oli siihen aikaan aparaatilla 5 miljoonaa US dollaria ja painoakin 635 kilogrammaa.

Nykyään älypuhelimien suorituskyky pyyhkii perusteellisesti lattiaa tuolla supertietokoneella.

Itse pitäisin hämmästyttävänä jos 2040-luvulla terabitin nettiyhteydet eivät olisi yleisiä kodeissa Suomessa.

Moni voi olla perustellusti täysin päinvastaista mieltä. Kun en ole ennustajaeukko, niin paha mennä sanomaan kumpi on oikeassa. Aika näyttää. Vuonna 2049 ollaan paljon viisaampia.

 

[JiiPee]

Internetissä liikenne kasvaa noin Mooren lakia noudattaen eli kaksinkertaistuu 18 kuukauden välein. Jos laskisi että se kaksinkertaistuu kahden vuoden välein, niin se noin 30 kertaistuu kymmenessä vuodessa. Eli se nykyinen gigainen letku vastaa kymmenen vuoden päästä samaa kuin nykyään 30 megainen letku.

Eikä kasva. Mooren laki mahdollistaa moisen kasvun jos oletetaan että virrankulutus pysyy vakiona ja romut uusitaan heti kun on uusinta hottia saatavilla. Pikemminkin ollaan menty siihen että nopeampia yhteyksiä pystytään tarjoamaan halvemmalla koska yhteyksiä mahdollistavat laitteet halpenee ja niiden virrankulutus pienenee.
Tästä oli juttua jo aiemmin ja Ficix tilastot osoittaa että tuollaista kasvua ei yksinkertaisesti ole tapahtunut.

siinä 10v siivu. 2017 jälkeen jopa laskenut. 2020 lopulla alkanut nousta ja aiemmin itse virheellisesti tulkitsin asian koronalla, mutta joku korjasi että tuon jälkeen on ficixiin liittynyt paljon lisää operaattoreita.

Ja kyllähän omat kokemuksetkin asiaa tukee että näin ei ole. vuoden 2000 alussa mentiin 256Kbps ADSL:n kanssa. Jos väittämä pitäisi paikkaansa niin nyt pitäisi olla 2-4Gbps yhteys ja se tuntuisi yhtä tunkkaiselta kuin tuo 256Kbps ADSL aikoinaan.

Ittelle 100Mbps VDSL2 oli aikoinaan sellainen käänteen tekevä joskus 2010 jälkeen joka tuntui älyttömän nopealta. 2Mbps ADSL:stä kun moiseen siirtyi.
Nyt on alla 200Mbps 4G joka edelleen tuntuu ihan riittävältä. Vuosi sitten oli vielä 100Mbps jolla edelleen tulisin toimeen varsin hyvin.

 

[Lucas]

Eikä kasva. Mooren laki mahdollistaa moisen kasvun jos oletetaan että virrankulutus pysyy vakiona ja romut uusitaan heti kun on uusinta hottia saatavilla. Pikemminkin ollaan menty siihen että nopeampia yhteyksiä pystytään tarjoamaan halvemmalla koska yhteyksiä mahdollistavat laitteet halpenee ja niiden virrankulutus pienenee.
Tästä oli juttua jo aiemmin ja Ficix tilastot osoittaa että tuollaista kasvua ei yksinkertaisesti ole tapahtunut.

siinä 10v siivu. 2017 jälkeen jopa laskenut. 2020 lopulla alkanut nousta ja aiemmin itse virheellisesti tulkitsin asian koronalla, mutta joku korjasi että tuon jälkeen on ficixiin liittynyt paljon lisää operaattoreita.

Mielenkiintoinen kuvaaja. Tuo taulukko kertaa Ficix solmupisteiden data-liikennemäärät. Ne ovat niitä verkon pisteitä, joissa nettiliikenne siirretään operaattorin verkosta toisen operaattorin verkkoon.

Esimerkiksi Netflix on käsittääkseni tuonut Suomessakin isoimmille operaattoreille suorat yhteyden Netflixin palvelinkeskuksiin, jolloin niiden liikenne ei koukkaa missään vaiheessa käsittääkseni Ficixin kautta toisen operaattorin verkkoon (ks. esim. Open Connect - Wikipedia )

Sitä en tiedä miten esimerkiksi Google ja vaikka Yle Areenan käyttämä Akamai toimittaa videot katsojille ja vaikka Facebook ja kulkeeko niiden datat Ficixin kautta vai ei.

Mahdollisesti tuollaisista syistä leijonan osa siitä nettiliikenteestä Suomessa puuttuu noista Ficixin tilastoista.

Matkapuhelinoperaattoreilla ja suurimmilla suomalaisilla kiinteitä yhteyksiä tarjoavilla internet-operaattoreilla olisi varmaan omat tilastonsa niistä omien asiakkaidensa nettiliikennemääristä ja niiden perusteella voisi yrittää laskea suuruusluokkaa koko Suomen nettiliikenteen määrille eri vuosille. Kenties jossain löytyy jo sellainen tilasto valmiina?

 

[Johtaja_Jurmu]

Kyllä datalle aina käyttöä on, JOS löytyy verkko jossa napsu riittää sen käyttöön.
Täällä dataa kuluu jo lähemmäs 400Gt/asiakas/kuukausi. Arvaan että kohtalaisen suuri osuus tuosta datasta tulee IPTV:n käytöstä,
eli ei vielä puhuta edes 4k, 8k yms tarkkuuksista, jotka väistämättä yleistyy kaikissa palveluissa.

 

[Andan]

Mielenkiintoinen kuvaaja. Tuo taulukko kertaa Ficix solmupisteiden data-liikennemäärät. Ne ovat niitä verkon pisteitä, joissa nettiliikenne siirretään operaattorin verkosta toisen operaattorin verkkoon.

Esimerkiksi Netflix on käsittääkseni tuonut Suomessakin isoimmille operaattoreille suorat yhteyden Netflixin palvelinkeskuksiin, jolloin niiden liikenne ei koukkaa missään vaiheessa käsittääkseni Ficixin kautta toisen operaattorin verkkoon (ks. esim. Open Connect - Wikipedia )

Sitä en tiedä miten esimerkiksi Google ja vaikka Yle Areenan käyttämä Akamai toimittaa videot katsojille ja vaikka Facebook ja kulkeeko niiden datat Ficixin kautta vai ei.

Mahdollisesti tuollaisista syistä leijonan osa siitä nettiliikenteestä Suomessa puuttuu noista Ficixin tilastoista.

Matkapuhelinoperaattoreilla ja suurimmilla suomalaisilla kiinteitä yhteyksiä tarjoavilla internet-operaattoreilla olisi varmaan omat tilastonsa niistä omien asiakkaidensa nettiliikennemääristä ja niiden perusteella voisi yrittää laskea suuruusluokkaa koko Suomen nettiliikenteen määrille eri vuosille. Kenties jossain löytyy jo sellainen tilasto valmiina?

Eikä noista käppyröistä muutenkaan voi päätellä paljon mitään ilman oheistietoa itse verkosta ja tarkempia kuvaajia. Muistanpa itsekin menneisyydestä kuinka erään firman IT-osasto taisteli yhteyksien kasvattamista vastaan päivätason käppyröillä kustannussyistä ja perusteli, että ei ole läheskään kapasiteetti käytössä. Sopivasti jättäen näkvyistä sen, että työpäivän aikana verkko huuti hoosiannaa kaista koko ajan tapissa tuntitasolla ja sitten yllättäen, kun porukka ei ollut töissä, niin sitä kaistaa ei ollut käytössä. Juu, hyvin riittää _päivätasolla_, kun lähemmäs 2/3 päivästä on kaistankäyttö lähempänä nollaa lukuunottamatta jotain automaattisia operaatioita.

Esim. liikenteen kasvua jossain verkossa on vähän hankala saada kuvaajaan, jos kaista on käytännössä jo tapissa.

Edit: Operaattoreiden siirretyt kokonaisdatamäärät voisi tosiaan olla kyllä mielenkiintoista tietää vuositasolla, vielä kun olisivat jonkinlaisen kapasiteetti-indikaattorin kera ts. nouseeko käyttö sitä mukaa kuin kapasiteettiakin lisätään.

 

[Lucas]

Kyllä datalle aina käyttöä on, JOS löytyy verkko jossa napsu riittää sen käyttöön.
Täällä dataa kuluu jo lähemmäs 400Gt/asiakas/kuukausi. Arvaan että kohtalaisen suuri osuus tuosta datasta tulee IPTV:n käytöstä,
eli ei vielä puhuta edes 4k, 8k yms tarkkuuksista, jotka väistämättä yleistyy kaikissa palveluissa.

Datan käyttö voi kasvaa "täysin huomaamatta" ja "automaattisesti" kun nopeampi yhteys tulee kännykkään mobiilisti ja kotiin vaikka kuidulla. Tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi YouTube, Yle Areena, Netflix yms. videokuvaa välittävät kaistarohmut pudottavat laadun esimerkiksi jonnekkin 480p tasolle kun yhteys on paska ja kaistaa ei riitä jolloin se kuva ja ääni tulee noin yhden megan kaistalla. Jos taas kaistaa on tarjolla, niin laatu pompsahtaa videolla 1080p tasolle ja tarvittava bittivirta noin kymmenkertaistuu. Netflixissä ja YouTubessa saattaa nousta myös 4k tasolle videon laatu ja kaistaa mennä se 15-20 Mbit/s sekunnissa. Toki sama tapahtuisi myös Yle Areenassa, mutta siellä ei ole 4k sisältöä kuin kerran pari vuodessa tai kahdessa. Tyyliin viimeksi jalkapallon MM-kisoista ja seuraavan kerran todennäköisesti Pariisin kesäolympialaisista ensi kesänä. Eiköhän Yle Areenassakin kaikki uudet ohjelmat ja suorat lähetykset tule jakeluun myös 4k laadulla 2030-luvulla viimeistään.

Itsellä olisi jotain kaistasyöppöjä projekteja mielessä, mutta ei viitsi niitä toteuttaa kun ainakaan mobiiliverkon kautta kun se olisi liian itsekästä rajallisen jaetun kaistan tuhlausta. Esimerkiksi kesämökillä on 4G netin perässä Yhteisverkon 800 Mhz alueella viisi valvontakameraa, jotka kuvaavat mökillä 10 Mbit/s bittivirralla per kamara kuvaa ja tallentavat ääntä per kamera. Mielelläni siirtäisin niiden NAS-palvelimen kotiin ja striimaisin niiden kuvan 24/7/365 netin yli kotona olevalle NAS-palvelimelle. Eli kaistan käyttö olisi se 50 Mbit/s aina. Jos olisi gigainen tai nopeampi netti mökillä käytössä kuidun kautta, niin mikä ettei tuokin etenisi tuumailua pidemmälle. Nyt ei vain viitsi kun kaistaa tukiaseamasta on jaossa upload suuntaan se luokkaa 75 Mbit/s tms. kolmeen eri sektoriin kuhunkin. Eli veisin luokkaa viidesosan koko kylän tukiaseman mobiilikaistasta tuolla.

 

[Johtaja_Jurmu]

Datan käyttö voi kasvaa "täysin huomaamatta" ja "automaattisesti" kun nopeampi yhteys tulee kännykkään mobiilisti ja kotiin vaikka kuidulla. Tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi YouTube, Yle Areena, Netflix yms. videokuvaa välittävät kaistarohmut pudottavat laadun esimerkiksi jonnekkin 480p tasolle kun yhteys on paska ja kaistaa ei riitä jolloin se kuva ja ääni tulee noin yhden megan kaistalla.

Pudottaa kyllä, riippuen palvelusta, mutta kuka sellaista yhteyttä jaksaa käyttää, jos parempaa on tarjolla.
Alkaa kirvelemään silmiä moinen ja suupielet roikkuu.

 

[mölyä]

Minkälainen toimitusaika porukalla on ollut operaattorin vaihdolle jo valmiiksi kytketyissä Valokuitusen liittymissä? Vuosi sitten kilpailutin Telialta Lounealle, ja vaihto sujui muitta mutkitta. Nyt ei meinaa homma toimia, Lounean netti on irtikytketty ajat sitten mutta uutta ei saada toimimaan millään.

 

[Richard]

Itsellä olisi jotain kaistasyöppöjä projekteja mielessä, mutta ei viitsi niitä toteuttaa kun ainakaan mobiiliverkon kautta kun se olisi liian itsekästä rajallisen jaetun kaistan tuhlausta. Esimerkiksi kesämökillä on 4G netin perässä Yhteisverkon 800 Mhz alueella viisi valvontakameraa, jotka kuvaavat mökillä 10 Mbit/s bittivirralla per kamara kuvaa ja tallentavat ääntä per kamera. Mielelläni siirtäisin niiden NAS-palvelimen kotiin ja striimaisin niiden kuvan 24/7/365 netin yli kotona olevalle NAS-palvelimelle. Eli kaistan käyttö olisi se 50 Mbit/s aina. Jos olisi gigainen tai nopeampi netti mökillä käytössä kuidun kautta, niin mikä ettei tuokin etenisi tuumailua pidemmälle. Nyt ei vain viitsi kun kaistaa tukiaseamasta on jaossa upload suuntaan se luokkaa 75 Mbit/s tms. kolmeen eri sektoriin kuhunkin. Eli veisin luokkaa viidesosan koko kylän tukiaseman mobiilikaistasta tuolla.

Antaisit vain mennä. Nokkela vorohan vie sen NASsin kameroineen muuten mukanaan.

Ilman käyttöä ei operaattorit muuten ikinä päivitä niitä romujaan kun "nykyinen riittää".

Itse ainakin olen operaattorille valittanut todella pienellä kynnyksellä jos jokin taajuus puuttuu ja nopeudet putoavat. Kuukausikulutus on tällä hetkellä n. 3 TB, enemmänkin menisi jos nämä mobiiliyhteydet olisi sellaisia että näihin voisi luottaa vuorokaudenympärisenä kodin Internet-yhyteytenä.

Kuitukauppiaita ei ole vieläkään näkynyt ja Telian mobiilia kaupustelleelle kaverille kerroin kuitukiinnostuksesta.

 

[vemkki]

Ei täällä ainakaan valokuitunen rivareihin jokaiseen asuntoon vedä liittymiä vaan vedetään kuidulla talolle ja sieltä kuparilla jatkuu asuntoihin

Valokuitusen tyyppi sanoi, että taloyhtiössä pitää olla vähintään Cat3-kaapelointi, että suostuvat myymään taloyhtiölaajakaistan.

 

[Jevggis]

Valokuitusen verkon rakennustyöt alkaa täällä Lahen suunnalla meikeläisen kotikulmilla olemaan loppusuoralla. Yritin löytää Valokuitusen operaattoreista suosituksia tästä ketjusta, mutta ei onnistanut ainakaan vielä. Sen sijaan silmään pisti useampikin postaus, jossa pidetään Valokuitusta liian kalliina.

Meinaako väki, että nämä nollan euron liittymismaksua tarjoavat firmat kuten Valoo eivät tule perimään verkon rakennuskustannuksia asiakkailta korkeampien operaattorimaksujen muodossa?

Mitä olen itse seurannut rakennustöitä omakotialueella, niin kaapelin veto ei ole mitään halpaa lystiä:
- tonttisuunnitelma+päätelaitteen ja muuntimen asennus: 1 äijä, 1 tunti
- runkokaapelin asennus tienvarteen maahan: 4 äijää kahdella kaivinkoneella, vähintään 1 tunti per talo
- uudet asfaltit: 4 äijää, puoli tuntia per talo
- maanpinnan ennallistaminen: 2 äijää, 0,5 tuntia per talo

Eli pelkästään noista tulee talokohtaisesti jo vähintään 8 tuntia työtä paikan päällä plus koneiden kustannukset. Siihen tonttikaivuut, hitsaukset, puhallukset, päätelaitteet yms kulut.

Melkein varmaksi voisin sanoa, että toista verkkoa ei tänne ala kukaan rakentamaan, koska homma on sitä hitaampaa, mitä enemmän infraa maassa kulkee. Ellei sitten DNA:lla ole puhelinjohdot valmiiksi sellaisissa suojaputkissa, joita voisi käyttää valokuituverkon rakentamiseen.

 

[JiiPee]

Eikä noista käppyröistä muutenkaan voi päätellä paljon mitään ilman oheistietoa itse verkosta ja tarkempia kuvaajia.

Ei tietenkään voi päätellä mitään jos ei edes halua päätellä mitään.

Väitehän nyt oli että mooren lain mukaan datamäärät tuplaantuu 18kk välein, jota sitten toki pakiteltiin 24kk.

Vihreällä se hetki jota eletään. Vasemmalla siis 18kk ja oikealla 24kk.

Kyllä toi 24kk mielestäni heijastelee enemmän reaalimaailmaa. Ja edelleen. se 256Kbps ADSL vuonna 2003 tuntui tunkkaiselta, kun taas 256Mbps nyt on aivan varmasti suurimmalle osalle enemmän kuin riittävä. Tuolloin elettiin aikaa kun nopeutta janottiin jatkuvasti lisää.

Mutta ainahan on ollut myös pieni määrä käyttäjiä joilla on ollut pääsy huomattavasti nopeampiin nopeuksiin. Kuten 2003 itse vetelin 256Kbps ADSL:n kanssa ja IRC kaverilla 10Mbps symmetrinen.
Samoiten nyt pieni piiri vetelee 10Gbps netillä.

Toinen asia joka pitää myös huomioida on päätelaitteiden kyky. Vuonna 2003 100Mbps verkko himan laitteissa oli jo ihan normi kamaa. Nykyään ei vielä edes 2,5Gbps ole normikamaa, lähellä aletaan olla. Suurin osa emoista tulee jo 2,5Gbps verkolla mutta edelleen on myös niitä 1Gbps verkolla olevia emoja myynnissä.
Se milloin 10Gbps verkko on emoissa normi, niin siihen menee vielä vuosia. Saatikka 100Gbps.
Ja ei pidä unohtaa että vaikka nvme asemat crystaldiskmark pelissä antaa kovia lukuja, niin niiden kyky pitää yllä niitä huippunoepuksia romahtaa kun aletaan oikeasti tallettamaan dataa. 10Gbps yhteys pistää jo monen nvme aseman kyykkyyn.

Jo loppujenlopuksi mihin on niin kiire valmissa maailmassa? Se että joku pelin lataus kestää 10sec taikka 10min niin onko sillä hirveästi väliä? Eihän sitä tartte jopa tunti taikka päivä olla lataamassa.

 

[terpaa]

Omalla kohdalla ainakaan kuukausitasolla siirretty datamäärä ei ole juurikaan kasvanut viimeisen 20v aikana. 20v sitten mulla oli 10mbps netti joka oli hyvin aktiivisella käytöllä... yli 1TB/kk. 15v sitten sain 100Mbps netin ja sillä linja idlaili paljon enempi eikä siirtomäärät juurikaan tuosta kasvanut. Nyt viimeset 3v on ollut giganen netti ja kk tasolla siirtomäärät pyörii edelleen jossain 500Gt-2TB/kk. Netin käyttö muuttunut etten lataile itselleni vaan varmuuden vuoksi vaan vasta sitten kun tarvitsen.
En jaksa uskoa, että 1Tbps yhteydet kotikäyttöön tulee tarpeelliseksi vielä 20v sisään. 1Gbps yhteys riittää vielä seuraavat 15v kodin perustarpeisiin... toki joillakin voi 100gbps nettejä olla 15v päästä. Toki jos tavoitellaan sitä ettei paikallista levyä tarvita niin 100gbps netti voi hyvin olla perusteltu jo 5v sisään.

 

[larppa9]

Valokuitusen verkon rakennustyöt alkaa täällä Lahen suunnalla meikeläisen kotikulmilla olemaan loppusuoralla. Yritin löytää Valokuitusen operaattoreista suosituksia tästä ketjusta, mutta ei onnistanut ainakaan vielä. Sen sijaan silmään pisti useampikin postaus, jossa pidetään Valokuitusta liian kalliina.

Meinaako väki, että nämä nollan euron liittymismaksua tarjoavat firmat kuten Valoo eivät tule perimään verkon rakennuskustannuksia asiakkailta korkeampien operaattorimaksujen muodossa?

Mitä olen itse seurannut rakennustöitä omakotialueella, niin kaapelin veto ei ole mitään halpaa lystiä:
- tonttisuunnitelma+päätelaitteen ja muuntimen asennus: 1 äijä, 1 tunti
- runkokaapelin asennus tienvarteen maahan: 4 äijää kahdella kaivinkoneella, vähintään 1 tunti per talo
- uudet asfaltit: 4 äijää, puoli tuntia per talo
- maanpinnan ennallistaminen: 2 äijää, 0,5 tuntia per talo

Eli pelkästään noista tulee talokohtaisesti jo vähintään 8 tuntia työtä paikan päällä plus koneiden kustannukset. Siihen tonttikaivuut, hitsaukset, puhallukset, päätelaitteet yms kulut.

Melkein varmaksi voisin sanoa, että toista verkkoa ei tänne ala kukaan rakentamaan, koska homma on sitä hitaampaa, mitä enemmän infraa maassa kulkee. Ellei sitten DNA:lla ole puhelinjohdot valmiiksi sellaisissa suojaputkissa, joita voisi käyttää valokuituverkon rakentamiseen.

Näin itsekin ajattelin, ettei toinen valokuituverkko perus kaupunkitaajamaan ole yrityksen näkökulmasta järkevä. Ja kappas, alle vuosi siitä, kun Valokuitunen lopetteli verkkonsa rakentamista, Valoo alkoi mainostaa 0 e hintaa.

Itse luulen, että esim. Valoolla laskelmat menevät niin, että 2 v määräaikaisen aikana saavat omansa pois kunhan riittävän moni liittyy. Sitten valtaosa jatkaa varmasti heillä asiakkaana. Ovat myös luvanneet avata verkkonsa muille operaattoreille.

Valokuitusen täytyisi saada omansa pois asiakkaalta pitkälle jo liittymismaksulla ja oletettavasti operaattorin maksuista valtaosa menee itse operaattorille. Tästä huolimatta heillä on tuo kuukausimaksu könttähintaisessakin liittymässä, jos nettiliittymää ei halua pitää. Aiemmin ajattelin, että lähtökohtaisesti tuo liittymä toki olisi aina käytössä, mutta sittemmin on tullut näitä muita operaattoreita, joilla ei ole mitää maksua siitä, että liittymä on käyttämättä. Valokuitusen kanssa siis todellinen eri kuiturakentajien välinen kilpailutus ei ole mahdollista.

Itselläni on myös antipatiat ihan Valokuitusen asiakaspalvelua kohtaan. Kesäkuun lopulla kysyin, että minkälainen homma ja minkä hintainen prosessi olisi hankkiutua heidän liittymästään eroon. Viitsivät vastata kyseiseen asiaan heti viikko sitten - lähes 4 kk yhteydenotosta, vaikka ensimmäisen kuukauden pommitin aspaa säännöllisesti. Tuli tuntuma, ettei siihen firmaan tee mieli laittaa euroakaan liikaa.

Kuluttaja on kyllä haastavassa asemassa tässä kuitukamppailussa. Ei ole mielekästä, että ensin yksi tekee alueelle kuitua ja kerää innokkailta rahat. Sitten tulee toinen, selvästi halvempi, mutta riippumatta ensimmäisen toimijan projektin tilanteesta, ensimmäisestä liittymästä voi olla melko kallista irtaantua. Ymmärrän toki yrityksen riskin ja eri toimintaperiaatteet, mutta olisiko näissäkin alkujaan ollut järkevää lähteä siltä pohjalta, että tehdään 1 verkko per alue ja siinä verkossa sitten eri firmat voivat kilpailla vrt sähköverkko?

 

[kekra]

Nyt on talo liitetty runkoputkeen. Ei ole turhaa hifistelyä . Kuori puukolla halki, talokohtainen putki poikki ja siihen päähän muovinen jatkoholkki.

Olisin kuvitellut liitännän olevan jonkinlainen boksi .

Jos kadun varrella on esim. 10 taloa jotka ovat kuidun tilanneet, niin miten tuohon yhdistetään 10 huushollia? Tuossa sinisessä putkessa on käsittääkseni 4 kaapelia, ja eikäs ne ole talokohtaisia? Vai voiko jokaiseen johtoon yhdistää useita liitoksia?

Omalle kadulleni tuo sininen runkojohto on vedetty jo pari kuukautta sitten, ja mullatkin jo ajettu päälle. Viikko sitten tuli tiedote postiluukkuun, että vielä ehtii mukaan, nollatarjous päättyy 19.11.2023. Hitto kun tekisi mieleni ottaa 500/500 kuitu, mutta kun tuo 4g pelaa niin hyvin ettei mitään tarvetta olisi kuidulle, mutta kuitenkin..

 

[Osku]

Meinaako väki, että nämä nollan euron liittymismaksua tarjoavat firmat kuten Valoo eivät tule perimään verkon rakennuskustannuksia asiakkailta korkeampien operaattorimaksujen muodossa?

Yleensä valokuidusta saa rahat takaisin pitämällä huolen, että käyttöaste on korkealla. Tätäkin ketjua lukemalla on tullut huomattua, että esim. Lounea tarjoaa uutta tarjousjaksoa automaattisesti, kun vanha päättyy. Koska se on ainoa tapa varmistaa, että rahaa tulee jatkossakin. Jos ei tarjousjaksoa tule, niin uusi tarjous tulee taatusti, kun ilmoittaa, että liittymän voi katkaista. Tätä vaihtoehtoa Valokuitusella ei ole. Siellä pidetään huoli, että maksat valokuidusta jatkossakin käytit sitä tai et. Nerokas malli tehdä bisnestä, kun rahaa tulee aina.

Kuten yllä @larppa9 vastauksessakin kävi selväksi, niin Valokuitusen liittymää ei voi aidosti kilpailuttaa.

 

[Johtaja_Jurmu]

Eikös tuo ole vain mikrokuituputkea, johon sitten myöhemmin puhalletaan varsinaiset kuidut.

 

[tkhyla]

Maahan laitetaan isompaa putkea, että riittää kaikille taloille

 

[Kilkenblad]

Jos kadun varrella on esim. 10 taloa jotka ovat kuidun tilanneet, niin miten tuohon yhdistetään 10 huushollia? Tuossa sinisessä putkessa on käsittääkseni 4 kaapelia, ja eikäs ne ole talokohtaisia? Vai voiko jokaiseen johtoon yhdistää useita liitoksia?

Omalle kadulleni tuo sininen runkojohto on vedetty jo pari kuukautta sitten, ja mullatkin jo ajettu päälle. Viikko sitten tuli tiedote postiluukkuun, että vielä ehtii mukaan, nollatarjous päättyy 19.11.2023. Hitto kun tekisi mieleni ottaa 500/500 kuitu, mutta kun tuo 4g pelaa niin hyvin ettei mitään tarvetta olisi kuidulle, mutta kuitenkin..

Tuossa "sinisessä kaapelissa" eli mikrokanavassa voi olla montakin putkea joista jokainen voidaan haaroittaa omaan kohteeseen. Ja yhteen mikrokanavan putkeen voidaan puhaltaa useampi valokuitu.

 

[Jenkx]

mutta kun tuo 4g pelaa niin hyvin ettei mitään tarvetta olisi kuidulle, mutta kuitenkin

Kaduttaa siinä vaiheessa kun se gee ei enää toimikkaan hyvin. Vähänkin pidemmälle jos miettii niin aika no brainer olisi hommata 0e

 

[JPN]

Jos kadun varrella on esim. 10 taloa jotka ovat kuidun tilanneet, niin miten tuohon yhdistetään 10 huushollia? Tuossa sinisessä putkessa on käsittääkseni 4 kaapelia, ja eikäs ne ole talokohtaisia? Vai voiko jokaiseen johtoon yhdistää useita liitoksia?

Omalle kadulleni tuo sininen runkojohto on vedetty jo pari kuukautta sitten, ja mullatkin jo ajettu päälle. Viikko sitten tuli tiedote postiluukkuun, että vielä ehtii mukaan, nollatarjous päättyy 19.11.2023. Hitto kun tekisi mieleni ottaa 500/500 kuitu, mutta kun tuo 4g pelaa niin hyvin ettei mitään tarvetta olisi kuidulle, mutta kuitenkin..

Kuvassa olevassa 'kaapelissa' on ohuen sinisen kuoren alla 12 kpl oman värisiä 7/3.5mm putkia. Esim. ko. katuosuudella on 8 tonttia, joista yhdellä on paritalo. Jokaiselle tontille on siis varattu oma putki, ja muutama jää ylikin. Ensimmäisessä asennusvaiheessa (ojan kaivuu) ko. kadulle (runkokaapeliin) tuli liittymät kolmelle tontille.

 

[Andan]

Ei tietenkään voi päätellä mitään jos ei edes halua päätellä mitään.

Tarkoitin siis, että tuollaisesta pelkästä kuvaajasta ei voi halullakaan oikeasti päätellä mitään yleistystä. Itse datamäärien kehitykseen en lähde ottamaan tarkempaa kantaa kuin että kasvussa ovat pitkällä aikavälillä.

ps. Itselläni oli jo 10Mbit symmetrinen yhteys 90-luvun puolivälissä ja siitä sitten alas 512kbit DSL:ään muuton takia 2000-luvun alkupuolella ja välimuotojen kautta nykyiseen gigabitin kuituun. Että onhan noita erilaisia kehityspolkuja

 

[kekra]

Tuossa sinisessä kaapelissa jota vetivät omalle kadulleni, on neljä putkea sisällä. Katselin kun vetivät sitä kaapelia ojaa pitkin koneella, kunnes pysähtyivät yhtäkkiä, ja alkoivat taivutella sitä käsissään, ja tuntuivat ihmettelevän jotain. Sitä kävi useampikin ukko taivuttelemassa, ja ihmettelemässä. Sitten yksi kaveri kaivoi puukon taskustaan, ja vetäisi kaapelin raakasti poikki. Kaivoi neljä putkea esiin, ja istui perseelleen asfaltille, ja alkoi touhuilemaan jotain niiden putkien kanssa. Jotain se teippaili siinä puolisen tuntia, jonka jälkeen jatkoivat kaapelin vetoa eteenpäin. Kait siinä kaapelissa oli jotain vikaa, kun piti alkaa korjailemaan kesken vedon. Mutta tosiaan, vain neljä putkea siinä käsittääkseni oli sisällä.

 

[Pakana]

Valokuitusen tyyppi sanoi, että taloyhtiössä pitää olla vähintään Cat3-kaapelointi, että suostuvat myymään taloyhtiölaajakaistan.

Cat3 on perinteinen puhelinkaapelointi. Monessako taloyhtiössä ei ole edes puhelinkaapelointia? Sen puolesta outo lausunto. Vähintään cat5 vaatimus olisi siten looginen että operaattorin tarvitsemat laitteet ovat huomattavasti edullisemmat kuin puhelinverkossa, johon pitää dslam asentaa.

 

[turaukko]

Omalle kadulleni tuo sininen runkojohto on vedetty jo pari kuukautta sitten, ja mullatkin jo ajettu päälle. Viikko sitten tuli tiedote postiluukkuun, että vielä ehtii mukaan, nollatarjous päättyy 19.11.2023. Hitto kun tekisi mieleni ottaa 500/500 kuitu, mutta kun tuo 4g pelaa niin hyvin ettei mitään tarvetta olisi kuidulle, mutta kuitenkin..

Pääseehän siitä sen 24kk jälkeen eroon. ~1000€ saa kuidun taloon ja kahdeksi vuotta 500/500 nopeudella olevan liittymän.

 

[Kilkenblad]

Cat3 on perinteinen puhelinkaapelointi. Monessako taloyhtiössä ei ole edes puhelinkaapelointia? Sen puolesta outo lausunto. Vähintään cat5 vaatimus olisi siten looginen että operaattorin tarvitsemat laitteet ovat huomattavasti edullisemmat kuin puhelinverkossa, johon pitää dslam asentaa.

Varmaan tarkoitetaan että se on vedetty yksittäisinä MHSinä per asunto eikä esim jollain vanhoilla lyijykaapeleilla ja lapamadoilla asuntoihin.