Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Joillekin toi kuitu on pääasiallinen tapa saada se KTV niin se on siksi sinne olkkariin ängetty, näin faijalla. Siellä tosin lopulta päädyttiin lopulta eteisen sähkökaappiin ja kissakaapelilla loppumatka telsulle.
 
Joillekin toi kuitu on pääasiallinen tapa saada se KTV niin se on siksi sinne olkkariin ängetty, näin faijalla. Siellä tosin lopulta päädyttiin lopulta eteisen sähkökaappiin ja kissakaapelilla loppumatka telsulle.
Tämä hyvä nosto, kuitu liittymiä tilataan monenlaisiin kohteisiin, ja joukossa varmaan sellaisiakin taloja joissa ennestään TV rasia vain yhdessä huoneessa, ja jos joku vanha alkuperäinen rintsikka tai vanhempi, niin ei välttämättä edes sitä rasiaa. koaksi tulee seinästä... Ja osa kohtista voi olla selalaisia ettei ole omistajalla ole tarkoitus mitään remppaa tehdä elinaikanaan, niin ei paljoa kiinnosta sellaista miettiminen.

kissakaapelilla loppumatka telsulle.
Kissakaapeli termistä tulee mieleen CAT kaapeli, sori vähän tyhmäutelu, siis oliko eteisessä antenni tähtipiste josta se KTV, ja CAT kaapeli sitten "älytelkalle" ?
Vai tarkoititko kissakaapelilla antennikaapelia, koaksiaali kaapelia. vai sekä koaksi että lähiverkko, cat.

Joo, sori, ei varmaan juttusi pointti, mutta se miten eri kohteissa on homma toteuttu voi olla jollekkin kullanarvoinen idea.
 
Hauska lukea vääntöä siitä mihin päin taloa kuitu pitäisi asentaa :) Olen ostamassa asuntoa johon on valokuitusen kuitu asennettu juurikin olohuoneeseen. Sen verran on rakennuksella ikää että yleiskaapelointia ei ole, mutta tässäkin tapauksessa olisi kyllä joka huoneeseen pitkä matka vedellä kaapelia jos kuitu olisi viety vaikkapa tuulikaappiin jossa on sähköpääkeskus, se on kaukana kaikista oleskelutiloista. Laite on asennettu lattiatasoon jossa se jää piiloon kalusteiden taakse.

En oikein ymmärrä tuota että kaapelit menee väistämättä ympäri lattiaa. Eikö kuka tahansa osaa sen verran tehdä itse että hakee liimattavaa muovikourua ja vetää tarvittavat kaapelit siinä vaikka jalkalistan päällä? Tai sitten jos oikein hurjaksi remonttimieheksi rupeaa niin ostaa sellaista jalkalistaa jonka taakse mahtuu kaapelit piiloon ja esim. väliseinään reiän poraaminen ei ole toimenpiteenä vaativimmasta päästä?

Juuri näin.
Kukin tech bbs jäsen taablaa toki tyylillään, elikkäs sen päätelaitteen voi asennuttaa vaikka navetan taakse, jos siltä tuntuu, ja viritellä haluaa.
Toiset eivät ole virittelijöitä, joten päätelaitteen sijoitukseen kannattaa kiinnittää silloin ihan oikeasti huomiota.

Btw, raahen kuidulla on sentään yritystä kertoa asiakkaalle asiasta, harva firma viitsii edes tämän verran valistaa tilaajia.
Ne huonoon paikkaan sijoitetut päätelaitteet ovat erittäin huono homma niin liittymän käyttäjälle, kuin firmallekin.
 
Viimeksi muokattu:
Kissakaapeli termistä tulee mieleen CAT kaapeli, sori vähän tyhmäutelu, siis oliko eteisessä antenni tähtipiste josta se KTV, ja CAT kaapeli sitten "älytelkalle" ?
Vai tarkoititko kissakaapelilla antennikaapelia, koaksiaali kaapelia. vai sekä koaksi että lähiverkko, cat.
CAT-kaapeli eli kuituboksin IPTV RJ45-tökkelistä digiboksin RJ45-tökkeliin. Nätti rasia ujutettiin telsun taakse ja haravat pois. Tuosta nyt on jo kymmenisen vuotta, sen jälkeen jokaiselle kesämökille on myös ilmestynyt kuitu kun sen tuolla maaseudulla saa niin helposti, toisin kuin täällä kaupungissa.
 
CAT-kaapeli eli kuituboksin IPTV RJ45-tökkelistä digiboksin RJ45-tökkeliin. Nätti rasia ujutettiin telsun taakse ja haravat pois. Tuosta nyt on jo kymmenisen vuotta, sen jälkeen jokaiselle kesämökille on myös ilmestynyt kuitu kun sen tuolla maaseudulla saa niin helposti, toisin kuin täällä kaupungissa.
Ok, eli hän luopu KTVn tilaamisesta. otti silti yhdelle telkalla IPTV boxin. ?
 
Ei ikinä ollut KTV:tä ennen, ei ole maaseudulle vedetty. Yksi TV oli käytössä niin yhdellä boksilla selvis.
Sori sekoilen vähän tilanteen harmottamisessa, yritän tällä kerralla kysyä selkeämmin
Sen ymmärsin että otti ainakin IPTVn.

Mutta tuo KTV, oliko sitä ottamassa ja jos oli ottamassa niin ottiko sen.

Rivien välistä ymmärrän että Ilmeisesti maanpäällinen tv jakelu kohteessa niukka tarjonnaltaan ?
 
Ei ikinä ollut KTV:tä ennen, ei ole maaseudulle vedetty. Yksi TV oli käytössä niin yhdellä boksilla selvis.
IPTV on eri asia kuin KTV. Kaapeli-TV:n voi myös kuidun yli tuoda ja moni operaattori tuokin, myös maaseudulla. Tällöin kuitumuuntimesta lähtee antennijohto telkkariin ja ei tarvitse mitään bokseja.
 
Joillekin toi kuitu on pääasiallinen tapa saada se KTV niin se on siksi sinne olkkariin ängetty, näin faijalla. Siellä tosin lopulta päädyttiin lopulta eteisen sähkökaappiin ja kissakaapelilla loppumatka telsulle.

KTV ja IPTV ei ole sama asia. Jälkimmäinen selkeesti huonompi ratkaisu.
 
KTV ja IPTV ei ole sama asia. Jälkimmäinen selkeesti huonompi ratkaisu.
No anteeksi etten tiennyt että ovat eria asia. Minulle kuitenkin boksi johon 1) tulee samat kanavat kuin perinteisestä KTV:stä b) joka tulee talouteen jonkinlaista lankaa pitkin 3) saa samat palvelut kuin KTV:n kanssa erilaisilla korteilla on KTV. Tässä nyt vain viimeinen 50 m oli CAT-kaapelin yli. En muista mikä tämä toteutus oli tarkalleen, joten voi olla että olen väärässä. Kuitenkin tilaajan päämäärä eli säästä riippumattomasti toimiva lineaari-TV totetutui. Mökkitotetutuksesa kuitenkin oli helpompi laittaa palikka joka jakoi coaxiin valmiin KTV:n.
 
No anteeksi etten tiennyt että ovat eria asia. Minulle kuitenkin boksi johon 1) tulee samat kanavat kuin perinteisestä KTV:stä b) joka tulee talouteen jonkinlaista lankaa pitkin 3) saa samat palvelut kuin KTV:n kanssa erilaisilla korteilla on KTV. Tässä nyt vain viimeinen 50 m oli CAT-kaapelin yli. En muista mikä tämä toteutus oli tarkalleen, joten voi olla että olen väärässä. Kuitenkin tilaajan päämäärä eli säästä riippumattomasti toimiva lineaari-TV totetutui. Mökkitotetutuksesa kuitenkin oli helpompi laittaa palikka joka jakoi coaxiin valmiin KTV:n.
KTV, eli kaapelitv, ja nykyään DVB-C standartin. Antennin kaapelilla jakelu telkoille, katsottavissa tavallisella televisiolla, digiboxeilla (DVB-C) jne. hinnoittelu talouskohtainen. Samanaikaisesti voi katsoa/tallentaa niin montaa vapaata kanavaa kun laitteitta ja sähköäpiisaa.

IPTV palveluita moneen lähtöön ja vähän vaihtelee mitä niihin lasketaan. Vastaanottamiseen/katsomiseen tarvitaan palvelun kanssa yhteensopiva laite tai sovellus. Kaapelitvhen verrattuna pari etua, kotona siirtotieksi käy jokin IP verkko (*, mm se CAT yleiskaapelointi, WiFi osa palveluista ei ole yhteys (netti) operaattori riippuvaisia. riittää että riittävä putki palveluntarjoajalle. Osa palveluista on yhteys/netti operaattori riippuvaisia, ja voi olla erillään varsinaisesta nettiyhteydestä (esim erillinen virtuaLAN) ja kytkimestä/reittimestä oma portti.

Hinnoittelu voi olla päätelaitekohtaista, jos rajattu asiakasohjelma/päätelaite tuki, niin omat tallenteet voi "estetty", joissain on ympätty pilvipalvelu tallentamista varten. Oletuksen/tyypillisesti IPTV vaatii lisäksi nettiyhteyden ja varaa / vaatii siitä sen oman osuuden kaistasta.



(*
Toteutuksesta riippuen voi vaatia vähän jumppaa ja harrastuneisuutta kun rakentaa kotiverkkoa millä jaellaan koko talouteen, riippuen siitä miten IPTV palvelu on toteutettu. Sinänsä aiemmin kertomasi ristiinkytkentäpiste, josta sitten kaapelointi käyttöpaikoille on se juttu, IPTV ei sen etuja vähennä, ehkä jopa päinvastoin. (IPTV voi toki jollain entisestään lisätä intoa asennettuu kuitu sinne olkkarin seinälle)
 
Iptv systeemissä vaan yleensä jokainen telkkari vaatii aina oman sopimuksensa. Tai soppari voi sisältää esim kaksi laitetta tms, mutta ne siellä lähetyspäässä voi määritellä sen kuinka monella laitteella katsellaan.
 
Tänä keväänä loppuu kärvistely 5M 4G yhteyksien varassa ja aletaan kaivamaan kuuskaistan kuitua maahan. 3400€ tuli hintaa kaikkineen kun pitää kaivaa 350m tien vartta pitkin ja matkalla silta. Ilmeisesti joen ali eivät mene vaan kiinnittävät kaapelin siltaan :hmm:
Lainaan omaani ja totean että nyt ollaan lähellä. Kuitu on maassa, ja hitsari tulee huomenna. Eiköhän jo ensi viikolla ala bitti liikkumaan :tup:
 
Lounea edustaja kävi eilen kyselemässä saako laittaa kylttiä, että tänne tulee Lounean kuitu. Toki annoin luvan laittaa kyltin, niin ehkä joku matti myöhänen vielä tajuaa ottaa kuidun. Kumpa vaan alkaisi pian kaivuut. Rakentamispäätös on, mutta aikataulusta eivät ole vielä tarkemmin informoineet.
 
Osaatteko selventää:

Talossa on tällä hetkellä 1Gb kuitu, mutta parin kuukauden päästä vaihtuu 3Gb:ksi jolloin kuitupääte päivitetään. Emolevyssä on 2,5Gb portti. Kytkimenä tällä hetkellä Gigabit-kytkin, eli ilmeisesti täytyy päivittää. Kytkimiä kun selasin, niin tosiaan tuota 2,5Gb:tä tulee vastaan, eikä niinkään 3Gb -versioita, vaan hypätään joko suoraan viiteen, tai kymmeneen tuosta 2,5Gb:stä. Miksi emossa ja kytkimissä ei ole tuollaista 3Gb:tä, vaan vajaavainen 2,5Gb? Kannattaako minun tapauksessa hommata nyt tuollainen 2,5Gb -kytkin, vai suoraan tulevaisuutta ajatellen siirtyä jo kymmeneen? Oletan myös, että tuosta 2,5Gb:stä ei saa ulos kuin juuri tuon verran, jolloin 500M jää istumaan hyödyttömänä ellen päivitä myös kaikkia laitteita 2,5Gb:tä isommaksi.
 
Tilattua kuitua odotellassa viivästys viivästyksen perään, on tekniikkakin ehtinyt muuttua (tai siis muuttumassa) toimittajalla alkuperäisestä point to pointista. XGS-PON tulollaan joskus lähitulevaisuudessa, eli se on näitä GPON tyylisiä virityksiä mutta uudempaa ja on symmetrinen ja mahdollistaa jopa yli gigaisen liittymänkin periaatteessa myöhemmin. Sanoin periaatteessa koska ne menee keskuksella yhteen reittimen porttiin, joka on 2.5Gbps tai jossain tapauksissa enemmän. Splitti on 32, joten ei ehkä ihan yhtä toivoton kuin 4g ja 5g mutta sama periaate pois lukien säätila ja "huono hillavuosi" sun muut vaikuttavat tekijät. Kuulosti, että tuohon olivat siirtymässä "parannuksena" PTP:stä, joka rajoitti maksimit gigaiseen downstreamiin eikä ollut symmetrinen... :rolleyes:

Mitä mieltä väki tällä on XGS-PONista?
 
Viimeksi muokattu:
Osaatteko selventää:

Talossa on tällä hetkellä 1Gb kuitu, mutta parin kuukauden päästä vaihtuu 3Gb:ksi jolloin kuitupääte päivitetään. Emolevyssä on 2,5Gb portti. Kytkimenä tällä hetkellä Gigabit-kytkin, eli ilmeisesti täytyy päivittää. Kytkimiä kun selasin, niin tosiaan tuota 2,5Gb:tä tulee vastaan, eikä niinkään 3Gb -versioita, vaan hypätään joko suoraan viiteen, tai kymmeneen tuosta 2,5Gb:stä. Miksi emossa ja kytkimissä ei ole tuollaista 3Gb:tä, vaan vajaavainen 2,5Gb? Kannattaako minun tapauksessa hommata nyt tuollainen 2,5Gb -kytkin, vai suoraan tulevaisuutta ajatellen siirtyä jo kymmeneen? Oletan myös, että tuosta 2,5Gb:stä ei saa ulos kuin juuri tuon verran, jolloin 500M jää istumaan hyödyttömänä ellen päivitä myös kaikkia laitteita 2,5Gb:tä isommaksi.

Ei 3Gbps ethernetiä ole olemassakaan, kuten ei ole esim 500Mbps joka on myös yleinen liittymänopeus. Operaattori on vaan päättänyt rajata yhteyden tuohon. Täyden kaistan hyödyntäminen edellyttää että rauta on vähintään seuraavaa nopeusluokkaa.

2,5Gbps ethernet oli käsittääkseni vaan ratkaisu jolla saatiin cat5e kaapeliin lisää vauhtia ja siten säästettin kaapeloinnin uusimiskustannuksia.

Tietysti jos halutaan oikein huolella viimeisetkin pilkut rakastella, tuossa 2,5G nopeudessa se todellinen bittitason nopeus on muistaakseni vähän yli 3Gbps, ihan samoin kuingigaisessa se on jotain 1,2Gbps tms, mutta noilla nopeuksilla noita ei markkinoida.
 
Osaatteko selventää:

Talossa on tällä hetkellä 1Gb kuitu, mutta parin kuukauden päästä vaihtuu 3Gb:ksi jolloin kuitupääte päivitetään. Emolevyssä on 2,5Gb portti. Kytkimenä tällä hetkellä Gigabit-kytkin, eli ilmeisesti täytyy päivittää. Kytkimiä kun selasin, niin tosiaan tuota 2,5Gb:tä tulee vastaan, eikä niinkään 3Gb -versioita, vaan hypätään joko suoraan viiteen, tai kymmeneen tuosta 2,5Gb:stä. Miksi emossa ja kytkimissä ei ole tuollaista 3Gb:tä, vaan vajaavainen 2,5Gb? Kannattaako minun tapauksessa hommata nyt tuollainen 2,5Gb -kytkin, vai suoraan tulevaisuutta ajatellen siirtyä jo kymmeneen? Oletan myös, että tuosta 2,5Gb:stä ei saa ulos kuin juuri tuon verran, jolloin 500M jää istumaan hyödyttömänä ellen päivitä myös kaikkia laitteita 2,5Gb:tä isommaksi.
Pikemminkin kysymys on ehkä toisinpäin, miksi palveluntarjoaja valitsi tuollaisen epästandardin 3Gbit rajoituksen :) Käytännössä nuo rajoitetut liittymät usein päästää läpi vähän alle sen nimellisen nopeuden eli todennäköisesti 2,5Gbit ethernet on ihan hyvä pari. Se on sitten toinen kysymys, että kannattaako panostaa suoraan 10Gbit laitteisiin, jos lähtee päivittämään. Itse varmaan laittaisin 10Gbit laitteet ainakin ns. taloverkon runkoon, jos lähtisin päivittämään. Osa päätelaitteista voisi olla sitten kiinni hitaammissakin porteissa.

Suurin yksittäinen hankinta lienee reititin, josta saa tuon 2,5Gbit tahi 3Gbit menemään symmetrisenä läpi täydellä nopeudella. Kuitupäätteessä todennäköisesti on 10Gbit ethernet portti, jolloin vastaava tulisi löytyä tuosta reitittimestäkin.
 
Viimeksi muokattu:
Pikemminkin kysymys on ehkä toisinpäin, miksi palveluntarjoaja valitsi tuollaisen epästandardin 3Gbit rajoituksen :) Käytännössä nuo rajoitetut liittymät usein päästää läpi vähän alle sen nimellisen nopeuden eli todennäköisesti 2,5Gbit ethernet on ihan hyvä pari. Se on sitten toinen kysymys, että kannattaako panostaa suoraan 10Gbit laitteisiin, jos lähtee päivittämään. Itse varmaan laittaisin 10Gbit laitteet ainakin ns. taloverkon runkoon, jos lähtisin päivittämään. Osa päätelaitteista voisi olla sitten kiinni hitaammissakin porteissa.

Suurin yksittäinen hankinta lienee reititin, josta saa tuon 2,5Gbit tahi 3Gbit menemään symmetrisenä läpi täydellä nopeudella. Kuitupäätteessä todennäköisesti on 10Gbit ethernet portti, jolloin vastaava tulisi löytyä tuosta reitittimestäkin.
Tällä hetkellä on käytössä Deco M9 Plus, kolmen kappalein. Näyttää olevan vain Gigabitin portit. En pikaisesti löytänyt toista Decoa, jossa olisi kaksi 2,5Gb Ethernet -porttia. Eikö tuo 3Gb nopeus vaadi tuollaisen portin kuitupäätteeseen sekä kytkimen suuntaan?
 
Tällä hetkellä on käytössä Deco M9 Plus, kolmen kappalein. Näyttää olevan vain Gigabitin portit. En pikaisesti löytänyt toista Decoa, jossa olisi kaksi 2,5Gb Ethernet -porttia. Eikö tuo 3Gb nopeus vaadi tuollaisen portin kuitupäätteeseen sekä kytkimen suuntaan?

Tuossa pitäisi riittää portit yhteyden hyödyntämiseen ja jää vielä vara nostaakin.
 
Tällä hetkellä on käytössä Deco M9 Plus, kolmen kappalein. Näyttää olevan vain Gigabitin portit. En pikaisesti löytänyt toista Decoa, jossa olisi kaksi 2,5Gb Ethernet -porttia. Eikö tuo 3Gb nopeus vaadi tuollaisen portin kuitupäätteeseen sekä kytkimen suuntaan?
Jep, siellä pitäisi siis olla kuitupääte 10Gbit -> 10Gbit reititin 10Gbit -> 10Gbit kytkin. Tai vähintään se 2,5Gbit portti noihin kaikkiin. Tosin itse laittaisin 10Gbit ainakin kuitupääte - reititin välille, vaikka muuten olisi 2,5Gbit.

Edit: Kuitupäätteessä todennäköisesti on sitten RJ45 se 10Gbit portti, niin kannattaa varmistaa, että reitittimeen saa sen 10Gbit ethernetin kiinni jollain tapaa.
 
Jep, siellä pitäisi siis olla kuitupääte 10Gbit -> 10Gbit reititin 10Gbit -> 10Gbit kytkin. Tai vähintään se 2,5Gbit portti noihin kaikkiin. Tosin itse laittaisin 10Gbit ainakin kuitupääte - reititin välille, vaikka muuten olisi 2,5Gbit.
Pidän vähän outona Lounean ratkaisua mainostaa tätä 3Gb -liittymää (päivitys on ilmainen ja vuoden kk-maksut ei muutu 1Gb:stä), ja ohessa tarjota mukaan Decon uutta modeemia, jossa on vain yksi 2,5Gb portti ja kaksi gigabitin porttia. Tällöinhän nopeutta ei saada perille asti. Mitähän tässä on mietitty?

Onko ehdottaa molempia, pelkkää 2,5Gb reititintä, tai 10Gb reititintä? En kyllä lähde päivittämään mitään, jos näistä saa ~tonnin maksaa kuten edellisessä viestissä.

Edit: eikö tällä toimisi esimerkiksi? Asus TUF-AX6000 -WiFi 6-pelireititin 249,99
en tiedä mikä helvetti on pelireititin, mutta ainakin vaikuttaisi sopuhinnalta.
 
Viimeksi muokattu:
Pidän vähän outona Lounean ratkaisua mainostaa tätä 3Gb -liittymää (päivitys on ilmainen ja vuoden kk-maksut ei muutu 1Gb:stä), ja ohessa tarjota mukaan Decon uutta modeemia, jossa on vain yksi 2,5Gb portti ja kaksi gigabitin porttia. Tällöinhän nopeutta ei saada perille asti. Mitähän tässä on mietitty?

Onko ehdottaa molempia, pelkkää 2,5Gb reititintä, tai 10Gb reititintä? En kyllä lähde päivittämään mitään, jos näistä saa ~tonnin maksaa kuten edellisessä viestissä.
Hmmm, onko se tämä Deco malli, mitä Lounealta tarjoavat: WiFi 7 | Lounea ?

Eli BE19000 Tri-Band Whole Home Mesh WiFi 7 System

Tuossa kyllä näyttäisi olevan ihan 10Gbit portit ja pari 2,5 Gbit porttia päälle. Vaikea sanoa kuinka hyvä laite tuo on muuten, mutta yhtäkkiä näyttäisi riittävältä sen 3Gbit liittymän hyödyntämiseen.
 
Pikemminkin kysymys on ehkä toisinpäin, miksi palveluntarjoaja valitsi tuollaisen epästandardin 3Gbit rajoituksen :) Käytännössä nuo rajoitetut liittymät usein päästää läpi vähän alle sen nimellisen nopeuden eli todennäköisesti 2,5Gbit ethernet on ihan hyvä pari.

Käytännössä noista rajoitetuista liittymistä tulee pääsääntöisesti vähän enemmän kuin se nimellinen nopeus läpi.

Esim 200M liittymän maksimit 215M, (mulla) 500M tulee 540M, mutta 1G liittymästä ei tule kuin n. 940M, koska putkesta ei enempää mahdu (ellei liittymä ole teknisesti esim 10G).

Käytännössä nettiliittymät ovat oikeastaan aina "epästandardeja" nopeuksia. Siis ainoa yleisesti myynnissä oleva "standardinopeuksinen" liittymä ovat nuo 1/1Gbps liittymät.
 
Tilattua kuitua odotellassa viivästys viivästyksen perään, on tekniikkakin ehtinyt muuttua (tai siis muuttumassa) toimittajalla alkuperäisestä point to pointista. XGS-PON tulollaan joskus lähitulevaisuudessa, eli se on näitä GPON tyylisiä virityksiä mutta uudempaa ja on symmetrinen ja mahdollistaa jopa yli gigaisen liittymänkin periaatteessa myöhemmin. Sanoin periaatteessa koska ne menee keskuksella yhteen reittimen porttiin, joka on 2.5Gbps tai jossain tapauksissa enemmän. Splitti on 32, joten ei ehkä ihan yhtä toivoton kuin 4g ja 5g mutta sama periaate pois lukien säätila ja "huono hillavuosi" sun muut vaikuttavat tekijät. Kuulosti, että tuohon olivat siirtymässä "parannuksena" PTP:stä, joka rajoitti maksimit gigaiseen downstreamiin eikä ollut symmetrinen... :rolleyes:

Mitä mieltä väki tällä on XGS-PONista?

XGSPON taitaa olla voittava teknologia puhuttaessa yli 1G liittymistä kotitalouksiin. Suomessa selkeästi näkynyt viimeisen vuoden aikana siirtymää ja muualla euroopassa lie vielä yleisempää. Todella maltillinen jakosuhde tuollainen 1:32 ja XGSPON portti kun on symmetrinen 10G niin kyllä siinä kaistaa riittää. Samalla tavalla se P2P on jaettua kaistaa siitä kytkimeltä eteenpäin, 10G rungolla palvelee helposti pari tuhatta kuluttaja-asiakasta ilman isompia haasteita kapasiteetin riittävyyden kanssa.
 
Käytännössä noista rajoitetuista liittymistä tulee pääsääntöisesti vähän enemmän kuin se nimellinen nopeus läpi.

Esim 200M liittymän maksimit 215M, (mulla) 500M tulee 540M, mutta 1G liittymästä ei tule kuin n. 940M, koska putkesta ei enempää mahdu (ellei liittymä ole teknisesti esim 10G).

Käytännössä nettiliittymät ovat oikeastaan aina "epästandardeja" nopeuksia. Siis ainoa yleisesti myynnissä oleva "standardinopeuksinen" liittymä ovat nuo 1/1Gbps liittymät.
Aika lailla taitaa olla tapauskohtaista. Itse en ole kertaakaan saanut rajoitetustakaan maksimeja. Nykyinen 1Gbit:kin toimi aluksi lähelle 1Gbit milloin vain, mutta nykyään jää alle 900Mbit päiväsaikaan, kun on tullut alueelle enemmän liittymiä. Hyvä jos jossain tulee kuitenkin reilummalla kädellä kaistaa :)

En siis itse ihmettelisi, jos 3Gbit jäisi käytännössä 2,5Gbit tasolle, vaikka siihen laittaisi 10Gbit laitteet kiinni.

Edit: Tuon standardinopeuden osalta siis vain ihmettelin tuota valintaa, kun siihen paikkeille olisi ollut tuo 2,5Gbit laitettavissa toisin kuin noihin mainitsemiisi hitaampiin nopeuksiin. Ehkä kokonaislukua on mukavampi kuitenkin käsitellä tjms. :)
 
Viimeksi muokattu:
Aika lailla taitaa olla tapauskohtaista. Itse en ole kertaakaan saanut rajoitetustakaan maksimeja. Nykyinen 1Gbit:kin toimi aluksi lähelle 1Gbit milloin vain, mutta nykyään jää alle 900Mbit päiväsaikaan, kun on tullut alueelle enemmän liittymiä. Hyvä jos jossain tulee kuitenkin reilummalla kädellä kaistaa :)

En siis itse ihmettelisi, jos 3Gbit jäisi käytännössä 2,5Gbit tasolle, vaikka siihen laittaisi 10Gbit laitteet kiinni.

Edit: Tuon standardinopeuden osalta siis vain ihmettelin tuota valintaa, kun siihen paikkeille olisi ollut tuo 2,5Gbit laitettavissa toisin kuin noihin mainitsemiisi hitaampiin nopeuksiin. Ehkä kokonaislukua on mukavampi kuitenkin käsitellä tjms. :)
No tuo 940 on suunnilleen se mikä 1G Ethernet verkosta menee läpi, ilman että sitä vartavasten modaa. Siis ihan LAN sisälläkin mitattuna.

Sen sijaan, jos tältä istumalta laitan speedtestin laulamaan, niin en mäkään todennäköisesti saa 500M läpi, mutta syynä on se että reitittimestä vaan loppuu potku. 500M on jo sellainen nopeus että alkaa vaatia raudalta jo vääntöä.

Yleensä operaattorit laittaa sen rajoituksen vähän yli sen tilatun, koska käyttäjät ajavat speedtestin ja itkevät kun tulos ei vastaa tilattua, kun normi kuluttaja ei tajua sitä tiedonaiirron rakennetta. Tuo alkoi jo siis dsl yhteyksillä, esim. mun 10M nimellä myyty yhteys oli oikeasti 12M, mutta tuo 10M toteutui aina.
 
No tuo 940 on suunnilleen se mikä 1G Ethernet verkosta menee läpi, ilman että sitä vartavasten modaa. Siis ihan LAN sisälläkin mitattuna.

Sen sijaan, jos tältä istumalta laitan speedtestin laulamaan, niin en mäkään todennäköisesti saa 500M läpi, mutta syynä on se että reitittimestä vaan loppuu potku. 500M on jo sellainen nopeus että alkaa vaatia raudalta jo vääntöä.

Yleensä operaattorit laittaa sen rajoituksen vähän yli sen tilatun, koska käyttäjät ajavat speedtestin ja itkevät kun tulos ei vastaa tilattua, kun normi kuluttaja ei tajua sitä tiedonaiirron rakennetta. Tuo alkoi jo siis dsl yhteyksillä, esim. mun 10M nimellä myyty yhteys oli oikeasti 12M, mutta tuo 10M toteutui aina.
Jees, mulla on jostain syystä erilaisia kokemuksia, huonompia operaattoreita varmaan :) Esim. viimeinen VDSL kätteli reilut 130Mbit, mutta rajoitettiin hitusen alle 100Mbit. Taisivat muuten nimetä sen myöhemmin 100Mbit sijaan 80Mbit liittymäksi. Viimeinen ADSL(2) tosin oli ns. full-speed eli sieltä sai koko kaistan millä yhteys syntyi. Etäisyyden takia ei täyttä 24Mbit tullut, mutta ei toisaalta ollut mitään rajoituksiakaan.

Noita kuluttajien itkuja vartenhan noissa liittymissä nykyään lukee tuo nopeusalue ja mikä on se miniminopeus, minkä alle voi alkaa itkemään. Esim. oman kohdalla lukee downlinkin osalta: Lataus 1000M 700-1000, normaalinopeus 900M. Tosin saattaisin kyllä lähteä valittamaan, jos tuo pidempiä aikoja alkaisi 800Mbitin alle mennä, vaikka pitäisikin olla vielä ok. Nyt on heikoimmillaan jossain 860 paikkeilla.

Edit: Jos tuo Elisa nyt sitten blokkaa Lounean täältä, niin toivottavasti alkavat miettimään myös nopeampien liittyminen tarjoamista. Alkoi jo vähän kiinnostaa reitittimen ja sisäverkon päivitys Lounean kuitua odotellessa :)
 
Viimeksi muokattu:
Kun tuntuu että nuo PON -verkot rupeaa jyrämään ihan tosissaan, siinä missä vielä GPON:n aikana niille lähinnä naureskeltiin, niin kyllähän tuo suuntaus näyttää aika selvältä tässä kuten juuri ketjussa todettiin. Mietin sellaista että onkohan mahdollista (teknisesti ehkä? mutta noin järkevää tai onkohan maailmalla jo tehty) että noita nykyisiä kuluttajille tulevia kuituyhteyksiä on ruvettu vaihtamaan PON-tyyppisiin yhteyksiin siinä vaiheessa kun halutaan yli gigaisiin vauhteihin?

Jos se tarjoaisia kustannustehokkaamman tavan päivittää verkot ja samalla hieman lisää joustavuutta verkon laajentamiseen. Mietin että ei varmaan koko aluetta ehkä kannata swapata kerrallaan mutta rinnakkain ajella kunnes rupeaa olemaan laitteeet SER-kunnossa, tai tietysti jos haluaa kenties satoja päätelaitteita käydä samalla vaihtamassa, ja kuka sen lystin taas maksaa...
 
Niin mistä syystä se PON on parempi kuin P2P jos kustannuksia ei oteta huomioon?

No ainakin ero on siinä, että yhdellä kuidulla voidaan päätelaitteelle tuoda sekä KTV että laajakaista.
Jos olisi P2P, niin silloin netti tulisi 1-2 kuidulla ja KTV omalla kuidullaan. Pahimmillaan 3 kuitua käyttöön.
 
No ainakin ero on siinä, että yhdellä kuidulla voidaan päätelaitteelle tuoda sekä KTV että laajakaista.
Jos olisi P2P, niin silloin netti tulisi 1-2 kuidulla ja KTV omalla kuidullaan. Pahimmillaan 3 kuitua käyttöön.
Niin ja ktv on PON-toteutus jo itsessään, eli periaatteessa samalla infralla saa enemmän. Huono puoli PON-toteutuksissa tietty, että kuitu on jaettu usealle tilaajalle.
 
Kun tuntuu että nuo PON -verkot rupeaa jyrämään ihan tosissaan, siinä missä vielä GPON:n aikana niille lähinnä naureskeltiin, niin kyllähän tuo suuntaus näyttää aika selvältä tässä kuten juuri ketjussa todettiin. Mietin sellaista että onkohan mahdollista (teknisesti ehkä? mutta noin järkevää tai onkohan maailmalla jo tehty) että noita nykyisiä kuluttajille tulevia kuituyhteyksiä on ruvettu vaihtamaan PON-tyyppisiin yhteyksiin siinä vaiheessa kun halutaan yli gigaisiin vauhteihin?

Jos se tarjoaisia kustannustehokkaamman tavan päivittää verkot ja samalla hieman lisää joustavuutta verkon laajentamiseen. Mietin että ei varmaan koko aluetta ehkä kannata swapata kerrallaan mutta rinnakkain ajella kunnes rupeaa olemaan laitteeet SER-kunnossa, tai tietysti jos haluaa kenties satoja päätelaitteita käydä samalla vaihtamassa, ja kuka sen lystin taas maksaa...

Oishan tuo teknisesti helposti toteutettavissa kun vaan ne jaottimet mitä olisi katujakamoissa niin laitetaan suoraan sinne keskukselle mistä on jo suorat kuidut asiakkaille. Mutta tosiaan sitten pitäisi samalla vaihtaa tosiaan kaikki asiakkaiden kuitupäätteet, eli aika show.


Niin mistä syystä se PON on parempi kuin P2P jos kustannuksia ei oteta huomioon?

Ei mitenkään. Ehkä nopeampi viankorjaus jos joku kuitu kaivetaan poikki niin siinä ei ehkä ole sitä 96 tai enempää kuitua vaan vähäisempikin määrä riittää.
 
Tuon PON toteutuksen etu on se että aktiivilaitetiloja tarvii huomattavasti vähemmän koska PON rungon voi tuoda alueelle kaukaakin. P2P tekniikalla taas joko kuitumäärä tai aktiivilaitetilojen tarve kasvaa huomattavasti.
 
Kustannukset edellä toki mietin asiaa lähinnä, niin en tosiaan ajatellut että lähtökohtaisesti kannattaisi yliheittää koko verkkoa kun on kerta olemassaolevat tavarat molemissa päissä kuitua kiinni, mutta josko vaikka rinnalle jos verkkoa laajennetaan ja voisiko siinä käydä myös niin samalla jos verkkoa laajennettaisiin niin kannataisiko yli gigaset liittymät tarjota sitten vaan PON-verkossa enemmin jos kerta uudet vehkeet on hankittu.

Tosin jos haluaisi yksittäisen kuituliittymän siirtää P2P -> PON niin tarvisiko siinä jotain hitsausta vai voisiko sen suoraan tökätä johonkin sovittimeen kiinni ja matka jatkuisi, en nyt oikein pysty hahmottamaan miten se yliheitto kävisi.

Kyllähän se saattaa olla ihan todellinen ongelma joissain paikoin että ei ole kuituja vapaana (tai ovat vähissä). Ja siis onhan se ihan ymmärettävää ettei operaattorit nyt vähissä olevia kuituja halua uhrata välttämättä ihan ekana siihen että saa jonkun kuluttajaliittymän myytyä mistä saa kymppeja, jos voisi saada vähintään satoja euroja kuussa rahaa myymällä jonkun ihan ison rahan yhteyden. Ja vielä vähemmän kukaan tuskin haluaa rakentaa laitetiloja huvin vuoksi tai vuokrata, toki jos on jo olemassa mutta onhan niissä aina omat murheensa silti.

Onko parempaa vai ei, niin paha sanoa mutta jos PON tarjoaaa joustavuutta sekä kustannusäästöjä ja ei ole mainittavia haittoja, niin aivan varmasti sitä käytetään jatkossa enenevissä määrin.

Jos joutuu jakamaan sen kaistan 32 käyttäjän kanssa niin se jakosuhde on vielä hyvin maltillinen silti suhteessa kaistaan, ja kertaluokkaa parempi kun siinä kohti lähtee se varsinainen yhteys sinne internettiin anyway hyvin suurella todennäköisyydellä.

En tiedä oikein voiko noissa PON-yhteyksissä käyttää omia päätelaitteita, P2P-yhteyksissä ymmärtääkseni voi periaatessa ainakin (kokemusta DNA), Avoimessa kuidussa taas vaati ainakin aikaisemmin heidän oman päätelaitteen jokatapauksessa vaikka olisi ollut ihan P2P. Onko sillä sitten väliä taas, no varmaan osalle - mutta kuinka moni jättää sen liittymän rakennusalueella ihan oikeasti ostamatta sen takia ainakaan jos ei ole toista kuitua tarjolla, luultavasti lähestytään 0:aa kumminkin aika voimakkaasti ja hyödyt taitaa kirkkaasti viedä voiton operaattorin näkökulmasta.

Mutta en ole koskaan tietoisesti käyttänyt PON-yhteyttä eikä tekniikasta juuri sen enempää tietoa ja vähän skeptisesti suhtaunut siihen mutta rupee tässä nyt vähän takki kääntymään kun noita viimeaikaisia tapahtumia seuraillut.

Sitä en tiedä miten Valokuitunen verkkonsa rakentaa, mutta eikös Valoo, Lounea ja MPY ainakin ovat tarjonneet GPON-yhteyksiä. Varmaan moni muukin pienempi, muistelen että noi rannikon pienistä useampi olis tarjonnut kanssa GPON-yhteyksiä jo pidemmän aikaa.

Joskus kävi kyllä mielessä että olisiko voinut olla myös halua operaattoreilla rakentaa sen takia PON-yhteyksiä että jos joskus lainsäädäntö pakottaa vuokraamaan kuitua kilpailijoille epämieluisaan hintaan, niin ois voinut vähän yrittää kampittaa tuolla mutta tuo oli vain ihaan omaa mietintää.
 
Kun tuntuu että nuo PON -verkot rupeaa jyrämään ihan tosissaan, siinä missä vielä GPON:n aikana niille lähinnä naureskeltiin, niin kyllähän tuo suuntaus näyttää aika selvältä tässä kuten juuri ketjussa todettiin. Mietin sellaista että onkohan mahdollista (teknisesti ehkä? mutta noin järkevää tai onkohan maailmalla jo tehty) että noita nykyisiä kuluttajille tulevia kuituyhteyksiä on ruvettu vaihtamaan PON-tyyppisiin yhteyksiin siinä vaiheessa kun halutaan yli gigaisiin vauhteihin?

Jos se tarjoaisia kustannustehokkaamman tavan päivittää verkot ja samalla hieman lisää joustavuutta verkon laajentamiseen. Mietin että ei varmaan koko aluetta ehkä kannata swapata kerrallaan mutta rinnakkain ajella kunnes rupeaa olemaan laitteeet SER-kunnossa, tai tietysti jos haluaa kenties satoja päätelaitteita käydä samalla vaihtamassa, ja kuka sen lystin taas maksaa...

Eipä noita yliheittoja voi tehdä "yhdessä yössä". PON ja P2P toimii kuitenkin ihan hyvin rinnakkain, jos verkko on alunpitäen suunniteltu P2P käyttöön. Tällöin splittaus voidaan tehdä siinä heti laitetilassa. Yliheitto käytännössä sitten vaatii asiakkaan kuidun siirtämisen kytkimeltä splitterille ja asiakaspäässä kuitumuuntimen vaihdon. Tyypillisesti näitä tehdään siinä vaiheessa kun sen nykyisen laiteinfran käyttöikä alkaa tulla tiensä päähän.

Niin mistä syystä se PON on parempi kuin P2P jos kustannuksia ei oteta huomioon?

Loppukäyttäjälle ei toiminnallista eroa pitäisi näkyä. Operaattorille taas toki suurin motivaattori on kustannussäästöt, joita tulee monista asioista: Laitetiloja voidaan muuttaa passiivisiksi, PON OLTit vievät huomattavasti vähemmän sähköä vs. P2P kytkimet samoilla tilaajamäärillä -> myös lämpöä vähemmän -> parhaassa tapauksessa voidaan luopua kokonaan aktiivisesta jäähdytyksestä.
Sähkön kulutuksen myötä voidaan myös akustojen kokoa pienentää.

Toki PONin osalta operaattorin näkökulmasta on myös tiettyjä hankalia asioita. P2P on perinteisesti tuttua sekä asiantuntijoille että asentajille, viankorjaukset ja asennukset hoituvat rutiinilla olemassa olevilla työkaluilla. PONin osalta vaatii varmasti koulutusta, mahdollisesti uusia järjestelmiä sekä erilaista ymmärrystä koko tekniikasta. Myöskään esimerkiksi perinteiset OTDR:t eivät välttämättä osaa mitata oikein splitattua verkkoa. Lisäksi suunnittelussa, kytkennöissä jne. täytyy olla tarkempi, saman PON-portin sisällä tilaajien pitää olla tietyn matkan päässä toisistaan, jotta OLT voi neuvotella jokaiselle ONTille oman aikavälinsä jolloin se voi lähettää tietoa.

En tiedä oikein voiko noissa PON-yhteyksissä käyttää omia päätelaitteita, P2P-yhteyksissä ymmärtääkseni voi periaatessa ainakin (kokemusta DNA), Avoimessa kuidussa taas vaati ainakin aikaisemmin heidän oman päätelaitteen jokatapauksessa vaikka olisi ollut ihan P2P. Onko sillä sitten väliä taas, no varmaan osalle - mutta kuinka moni jättää sen liittymän rakennusalueella ihan oikeasti ostamatta sen takia ainakaan jos ei ole toista kuitua tarjolla, luultavasti lähestytään 0:aa kumminkin aika voimakkaasti ja hyödyt taitaa kirkkaasti viedä voiton operaattorin näkökulmasta.

PONin osalta oman kuitupäätteen/optiikan käyttö on joko hankalaa tai täysin mahdotonta. Operaattorin täytyy provisioida se asiakkaan kuitupääte verkkoon, jotta se saa liikennöidä ja toisaalta taas sitten kaikki ylimääräinen säätö aiheuttaa turhaa työtä kun nykyään pyritään automaatioon mahdollisimman paljon.

Olen itsekin ollut aikoinaan skeptinen PONin suhteen ja kovasti vastaankin. Nyt useampi vuosi tullut työn kautta noiden kanssa pelattua ja liputan täysin XGSPONin puolesta.
 
Onko muuten olemassa ulkoisia splittereitä? Siis valmiin kuidun kumpaankin päähän vaan välikuidulla laite joka splittaa sen useamman yhteyden yhteen kuituun ja toisessa päässä taas sen yhden yhteyden useammaksi?

En mä nyt oikein tiedä missä tuota tarvitsisi.. Vaikka jossain parin jakokaapin välillä tms?
 
Onko muuten olemassa ulkoisia splittereitä? Siis valmiin kuidun kumpaankin päähän vaan välikuidulla laite joka splittaa sen useamman yhteyden yhteen kuituun ja toisessa päässä taas sen yhden yhteyden useammaksi?

En mä nyt oikein tiedä missä tuota tarvitsisi.. Vaikka jossain parin jakokaapin välillä tms?

Siis puhutko nyt PON-verkoista vai yleisesti? Ainakin ihan normi verkossa käytetään CWDM mux/demux splittereitä joilla saadaan yhteen kuitupariin (ja jopa kuituun) useampi yhteys. Molemmissa päissä vain tarvii olla tiettyä allonpituutta lähettävät optiikat.

PON-verkossa en näe että tuollaiselle olisi käyttöä? Kuitenkin se yhteys lähtee keskukselta yhdellä kuidulla ja jakaantuu useammaksi matkan varrella.
 
Siis puhutko nyt PON-verkoista vai yleisesti? Ainakin ihan normi verkossa käytetään CWDM mux/demux splittereitä joilla saadaan yhteen kuitupariin (ja jopa kuituun) useampi yhteys. Molemmissa päissä vain tarvii olla tiettyä allonpituutta lähettävät optiikat.

PON-verkossa en näe että tuollaiselle olisi käyttöä? Kuitenkin se yhteys lähtee keskukselta yhdellä kuidulla ja jakaantuu useammaksi matkan varrella.

WDM-PON vs GPON vs XG-PON | FS Community

Tuossahan noista eroista selitetään ja kyllä PON-verkossa voidaan käyttää myös WDM-systeemiä
 
Siis puhutko nyt PON-verkoista vai yleisesti? Ainakin ihan normi verkossa käytetään CWDM mux/demux splittereitä joilla saadaan yhteen kuitupariin (ja jopa kuituun) useampi yhteys. Molemmissa päissä vain tarvii olla tiettyä allonpituutta lähettävät optiikat.

PON-verkossa en näe että tuollaiselle olisi käyttöä? Kuitenkin se yhteys lähtee keskukselta yhdellä kuidulla ja jakaantuu useammaksi matkan varrella.
Siis ajattelin ihan p2p kuituun kumpaankin päähän vaan jakopala jolla siihen yhteen kuituun saisi useamman yhteyden ilman että toisessa päässä pitäisi olla aktiivilaite niitä jakamassa. Mutta joo, siis ainakin jako kahteen on.

Ei mulla tuolle mitään käyttöä ole, kunhan vaan mielenkiinnosta höpisen.
 
Kävi eilen Lahdessa Renkomäen alueella Valokuitusen myyjät. Heidän mukaan lähtevät ensi viikolla hakemaan rakentamispäätöstä, kun alkaa olla riittävä määrä tilauksiä täynnä. Ellei ole jo.
Koko aluetta eivät aio rakentaa, mutta olisi sopiva keskittymä osunut alueelle: Johtokatu/Arometsänkatu/Erkinkatu. Liityntäpiste runkoverkkoon kuulemma Johtokadulla. Lienee tuon uudehkon 5g maston lähellä.

Hinta kertamaksulla on kyllä mielestäni todella kohtuullinen. 1090 €, josta 31.6. asti 100 € alennus = 990 €. Tuosta kotitalousvähennys huomioiden jää maksettavaa 630 €. Työn osuus noin 900 €, joten veroista vähennettävää 360 €.

Kuukausimaksulla olisi 7,90 €/kk seuraavat 60 kk ja sen jälkeen indeksikorotusten mukaisilla maksuilla hamaan tappiin saakka. Kertamaksuisesta jää laskennallisesti 9€/kk jaettuna 60 kk:lle ja maksut Valokuituselle oli siinä. Helppo päätös kuukausi- ja kertamaksun välillä.
 
Kävi eilen Lahdessa Renkomäen alueella Valokuitusen myyjät. Heidän mukaan lähtevät ensi viikolla hakemaan rakentamispäätöstä, kun alkaa olla riittävä määrä tilauksiä täynnä. Ellei ole jo.
Koko aluetta eivät aio rakentaa, mutta olisi sopiva keskittymä osunut alueelle: Johtokatu/Arometsänkatu/Erkinkatu. Liityntäpiste runkoverkkoon kuulemma Johtokadulla. Lienee tuon uudehkon 5g maston lähellä.

Hinta kertamaksulla on kyllä mielestäni todella kohtuullinen. 1090 €, josta 31.6. asti 100 € alennus = 990 €. Tuosta kotitalousvähennys huomioiden jää maksettavaa 630 €. Työn osuus noin 900 €, joten veroista vähennettävää 360 €.

Kuukausimaksulla olisi 7,90 €/kk seuraavat 60 kk ja sen jälkeen indeksikorotusten mukaisilla maksuilla hamaan tappiin saakka. Kertamaksuisesta jää laskennallisesti 9€/kk jaettuna 60 kk:lle ja maksut Valokuituselle oli siinä. Helppo päätös kuukausi- ja kertamaksun välillä.
Tämä valokuitusen hinnoittelu alueittain on kyllä veikeää. Meillä kun oli 6,9€/kk 60kk ja lunastus 990€, kertamaksu 1990€. Oli helppo valinta, saa indeksi nousta aika paljon, että olisi halvempi ollut maksaa kerralla.
 
Tulisipa tännekin tuollainen kauppias kylään, ottaisin heti. Lähimarketilla oli kyllä Valokuitusen auto joten toivoa on.
 
Tämä valokuitusen hinnoittelu alueittain on kyllä veikeää. Meillä kun oli 6,9€/kk 60kk ja lunastus 990€, kertamaksu 1990€. Oli helppo valinta, saa indeksi nousta aika paljon, että olisi halvempi ollut maksaa kerralla.

Ainut että kuukausimaksullisessa ne maksut ei lopu 60 kk kohdalla vaan jatkuvat ellet tee lunastusta.

Pitääkö odottaa tuo 60 kk, jotta voi tehdä lunastuksen? Eihän tuohon kummoista matematiikkaa tarvita, että maksaa ensin kuukausimaksua ja sitten lunastaa. Tulee vielä 60 kk jälkeen lunastettunakin melkein 600€ halvemmaksi kertamaksuiseen nähden jos ei huomioida kotitalousvähennystä, jota ei varmaan tuossa vaiheessa voi enää hyödyntää.
 
Ainut että kuukausimaksullisessa ne maksut ei lopu 60 kk kohdalla vaan jatkuvat ellet tee lunastusta.

Pitääkö odottaa tuo 60 kk, jotta voi tehdä lunastuksen? Eihän tuohon kummoista matematiikkaa tarvita, että maksaa ensin kuukausimaksua ja sitten lunastaa. Tulee vielä 60 kk jälkeen lunastettunakin melkein 600€ halvemmaksi kertamaksuiseen nähden jos ei huomioida kotitalousvähennystä.
Kyllä, pitää maksaa tuo 60kk, jonka jälkeen voi lunastaa tai jatkaa. Mahtoiko olla taktinen kun GlobalConnect riehui alueella, että sitovat omiin operaattoreihin 5 vuodeksi. Oli ihan nobrainer kun GC ei sitten rakentanutkaan (vaikka 50m päähän alempaan taloyhtiöön vetivät) ja oli 20m päässä talosta pihatien alla jo valmis putkitus.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 156
Viestejä
4 485 424
Jäsenet
74 176
Uusin jäsen
Nahkapaska

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom