Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[Obi-Lan]

MPY taisi myydä konesalipalveluita. Anvia möi telecom liiketoiminnan Elisalle ja muuttanut nimensä nykyään Loihteeksi, joka taitaa olla aika täysimääräinen IT konsulttitalo.

 

[pulatunnus]

Onko taas syy siihen on että pitkäaikainen pääoma ei ole saatavissa? Jos olisi, kustannukset jakautuvat 7...10...20 vuoden ja kuukausi maksuista tule jatkuuva ja varma raha josta vähitelen investointi maksa itsensä. Sitten hinta asiakaille voi olla tosi matala ja kaikki liittyvät joka taas paina hintoja alas.

Viimeaikoina rahaa yleisesti on ollut tyrkyllä jos sille vain jotain uskottavaa käyttöä keksinyt.

Mutta jos ottaa ketjussa aiemmin mainitun alueellisen operaattorin hankkeen, niin liittymän kustannusta mutuhaarukassa 4000-6000€ (alv0%)

Jos käytetään tuota neljäätonnia+alv eli vajaa 5000€ , 5% korko, ja viisvuotta, niin ollaan yli 90€/kk tasaerissa 10v tasaerissa yli 50€/kk.

Asiakas taasen miettii kokonais kustannusta palveluineen, eli lähinnä se netti, jos viidessäkympissä menee kipukynnys, niin kysyntä alkaa hiipua jos pitäisi maksaa 70-110€/kk ja siitä ylöspäin. sitotuen 5 tai 10v määräaikaisuuteen.

Tuossa hankkeessa näyttää olevan 2000-3000€ (alv0) haarukassa tuki liittymää kohti, eli loppusummalle ollaan jo alle neljässäkympissä/kk (5v).

Osassa hankkeita kunnat on taanneet lainoja, eli ottaneet riskin.

Sitten on niitä kohteita joissa liittymän kustannus ollut keskimäärin kymppitonnin. ja liittymiä myyty murto-osa hintaan.

Kyllä se kuitunetti kelpaa jos joku muu sen maksaa, siinä ei epäilystä.

5% oli vedetty hatusta, huomiotava että rahalle on myös riskittömiä kohteita, ja jos operaattoi kantaa osan riskistä, niin sekin hinnoittelee oman osuutensa, 10v laskelmassa pitäisi käyttää suurempaa korkoa kuin 5v.

 

[Johtaja_Jurmu]

Kyllä se kuitunetti kelpaa jos joku muu sen maksaa, siinä ei epäilystä.

Kyllä sen aina ihan me kuntalaiset, asiakkaat, veronmaksajat maksamme.
Joskus voi saada tukea jopa EU:lta, sinne suomi maksaa esim 3eur, josta saamme takaisin 1-2euroa.
Ilomielin otamme sieltäkin pois sen mitä on saatavissa.

Eduskunnassa kun käyvät vessassa ja vetävät pöntön, sekin maksaa veronmaksajille.

Vielä enemmän maksaa, jos kunnassa ei ole toimivia tietoliikenneyhteyksiä.

 

[pulatunnus]

Kyllä sen aina ihan me kuntalaiset, asiakkaat, veronmaksajat maksamme.

Totta.
Politiikka osiossa Vasemmisto ketjussa aihetta käsitelty.

Ongelma on siinä että veronmaksaja käyttäisi ne rahat mielummin johonkin muuhun.

Toinen ongelma että jos jollekkin tarjoaan muiden maksamaa palvelua niin sitä käytetään, vaikka ei niin tehtäisi jos pitäisi itse maksaa.

Se autovertaus, kyllä se mersu kelpaa jos sen maksaa joku muu (verottaja).
Varsinkin jos siitä kieltäyminen ei alenna veroja.

 

[Johtaja_Jurmu]

Totta.
Politiikka osiossa Vasemmisto ketjussa aihetta käsitelty.
Ongelma on siinä että veronmaksaja käyttäisi ne rahat mielummin johonkin muuhun.

Ei tällä ole vasemmiston kanssa mitään tekemistä, ihan on puoluepoliittisesti sitoutumatonta toimintaa.
Ongelmaa ei ole, sillä veronaksaja haluaa että infra on kunnossa (kuten tietoliikenne, tiet jne). Aivan perus infraa.

Aina toki löytyy muutama oman elämänsä sankari, jotka eivät kuulemma koskaan ole mitään saaneet yhteiskunnalta, eli muutkaan eivät saa saada
Esimerkiksi minä en harrasta montaakaan lajia/asiaa, joihin valtio/kunnat laittaa rahaa. En silti ole niitä muilta kieltämässä.
Yhteiskunta ei toimi niin, että jos mä en jotakin palvelua tarvitse, niin sitten sitä ei muutkaan tarvitse.

Ja kyllä, monet asiat syntyy verovaroin. Se vasta kalliiksi tulisi pidemmässä juoksussa jos lakkautettaisiin kaikki palvelut joita "Joku ei tarvitse".

Mikäli on niin, että pulatunnuksen kotikunnalle/toimijoille ei toimivat tietoliikenneyhteydet kelpaa tuettuna, niin eipä sitä tukea kukaan pakota hakemaan.
Monelle muulle hakijalle kelpaa.

 

[kurkimies]

@Johtaja_Jurmu Jos toimivilla yhteyksillä saadaan vanhukset asumaan edes 5v pidempään kotona, tämähän säästää vanhuksenhoidon kustannuksia mukavasti. Tätä en laskisi mobiilin varaan ollenkaan.

Mutta joo, jos 80-100v saa tosiaan päättää, ettei kuitua tuoda meidän taloon, miksi muidenkaan talon asukkaiden pitäisi saada. Valokuitu olisi halvin keino vanhemmissa taloissa saneerata yhdellä kertaa sisäverkko eli antenniverkko että yleiskaapelointi. Kun antenniverkon kunto saattaa olla hyvin "heikko"

 

[Odi_]

Tuli Lounealta blackfriday tarjous, 1000/1000M ensimmäiset 3kk 19.90€/kk, jonka jälkeen 9kk 49.90€/kk. (12kk määräaikainen sopimus)
Nythän on ollut kamppis hintana 44.90€kk tuo 1000M, vuodessa tuo BF tarjous tulisi 30€ halvemmaksi, ei mikään megadiili

 

[pulatunnus]

Jatkoin tuonne politiikka keskusteluun

Jatkoa tosiesta ketjusta.

Ei tällä ole vasemmiston kanssa mitään tekemistä, ihan on puoluepoliittisesti sitoutumatonta toimintaa.
Ongelmaa ei ole, sillä veronaksaja haluaa että infra on kunnossa (kuten tietoliikenne, tiet jne). Aivan perus infraa.

Aina toki löytyy muutama oman elämänsä sankari, jotka eivät kuulemma koskaan ole mitään saaneet yhteiskunnalta, eli muutkaan eivät saa saada
Esimerkiksi minä en harrasta montaakaan lajia/asiaa, joihin valtio/kunnat laittaa rahaa. En silti ole niitä muilta kieltämässä.
Yhteiskunta ei toimi niin, että jos mä en jotakin palvelua tarvitse, niin sitten sitä ei muutkaan tarvitse.

Ja kyllä, monet asiat syntyy verovaroin. Se vasta kalliiksi tulisi pidemmässä juoksussa jos lakkautettaisiin kaikki palvelut joita "Joku ei tarvitse".

Mikäli on niin, että pulatunnuksen kotikunnalle/toimijoille ei toimivat tietoliikenneyhteydet kelpaa tuettuna, niin eipä sitä tukea kukaan pakota hakemaan.
Monelle muulle hakijalle kelpaa.

Keskustleu kävi "muutaman satasen" (useiden tuhansien) valokuidusta, joka siirty tähän aiheeseen mitä tässä ketjussa keskusteltu.

Kyse siitä että jos keskiluokkaiselle veronmaksajalle rahoitetaan verovaroin useiden tuhansien , jopa kymppitonnin kuituliittymä, jota hän ei omaralla hankkisi edes murto-osahintaan.

Esimerkki siitä millaisia päätöksiä yksilö tekee jos se ei suoraan näy omassa pussissa, rahaa käytetään asioihin joihin ei sitä muuten käyttäisi.

Paikallisesti voi olla kyse myös siitä että yksilö haluaa jotain, mutta ei haluaisi maksaa todellista kustannusta. Tässä valokuidusta kyse, joten käytetään sitä esiemrkkinä.

Oletettu Y haluaa nopean yhteyden kotiinsa, mutta hän ei halua maksaa siitä, joten hän keksii että jos kaikki muutkin ottaa nopean yhteyden, niin hän saisi omansa halvemmalla. Tästä seuraa se että sata muuta maksaa moninkeratisen hinnan siitä että Oletetty Y säästää vähän. Kaikille olisi edullisempaa jo sekin että maksetaan sille Ylle suoraan rahaa kouraan.

sillä veronaksaja haluaa että infra on kunnossa (kuten tietoliikenne, tiet jne). Aivan perus infraa.

---

Mikäli on niin, että pulatunnuksen kotikunnalle/toimijoille ei toimivat tietoliikenneyhteydet kelpaa tuettuna, niin eipä sitä tukea kukaan pakota hakemaan.
Monelle muulle hakijalle kelpaa.

Kenelle ei kelpaisi muiden maksama, mutta tässä rakenentaan juuri sitä ongelmaa, kun rahaa jakamalla nostetaan julkisenpuolen roolia kerta kerralla, siitä seuraa se että entistä vähemmän yksilö voi päättää mitä hän haluaa.
Toinen ongelma on että kun asioista ei tarvi itse maksaa, niin käytetään asioita joita ei muuten käytettäisi.

Kunnat ja niiden päättäjät toki ajattelee kuin yksilö, jos rahaa tarjotaan, niin se otetaan, jopa silloin kun se on epäedullista ottajelle.

---

Jos johonkin mettään kaivetaan miljoonia jotta autioituvaan seutuun jäisi muutama savu enemmän, niin onko siinä järkeä, vai olisiko järkevämpää lunastaa ne tulevat autio mökit sitä mukaan pois kun tuleva myyntiin. siitä hyötyisi kuntalaisia ja maakuntalaisia laajemminkin.

 

[Johtaja_Jurmu]

Jätä jatkossa politiikka pois. Äläkä varsinkaan liitä viestejäni minnekään poliittisiin ketjuihin. Olen ollut puolueeton jo kauan. Valokuitu ei katso puoluetta, joten politisointi pois.

 

[Johtaja_Jurmu]

Yksi valokuidun osalta peränpitäjien joukoissa ollut kuntakin saanee kuitua ensi kesänä, edes osaan kunnasta.

https://livonet.fi/?fbclid=IwAR3M7T6x6jur4rbch7gIvBYHluNvliL0TogCiot4fkZbB6MolFnZx1lb7JA

Ellen väärin muista aiempia listauksia, niin Posiolla ei ole yhtäkään valokuituliittymää kuntalaisilla.
Positiivista pöhinää on nyt vähän joka suunnalla havaittavissa.

 

[Muukalainen]

Onko Suomi todella kuitu kehitysmaa vai se oli vain vitsi/provokaatio? OECD tilastossa %kuitu/laajakaista maailmassa Suomi on No 7 (tai se on joku virhe???)

Todellisuudessa kehitysmaat ovat varmasti USA, Saksa, UK, Itävalta, Belgia...

 

[Spoeghe]

Onko Suomi todella kuitu kehitysmaa vai se oli vain vitsi/provokaatio? OECD tilastossa %kuitu/laajakaista maailmassa Suomi on No 7 (tai se on joku virhe???)



Todellisuudessa kehitysmaat ovat varmasti USA, Saksa, UK, Itävalta, Belgia...

Tuo prosenttihan nousee kuitua vetämättä kun vaan riivitään kuparit pois. Kuidun prosenttiosuus kiinteistä laajakaistoista

 

[moukula]

Joo väärä taulukko. Pitäis olla fibre connections per household tms.

 

[pulatunnus]

Onko Suomi todella kuitu kehitysmaa vai se oli vain vitsi/provokaatio? OECD tilastossa %kuitu/laajakaista maailmassa Suomi on No 7 (tai se on joku virhe???)



Todellisuudessa kehitysmaat ovat varmasti USA, Saksa, UK, Itävalta, Belgia...

Kupari on monessa vanhassa maassa suosittuja ja UK, USA pidetään vähän perässä tulijona aiemminkin.

Suomessa kuituanostaa kilpailu, eli taloyhtiöihin kuparioperaattorin kilpailijat ovat tulleet kuidulla.

Ja kuparia taasen on ajettu ja ajetaan alas edelleen.

Edit:
Suomessa siis kuidun osuus suhteessa asukkaisiinkin korkealla OECD vertailussa.

(Ainakin osassa tilastoja Kuiduksi lasketaan asuntoon , rakennukseen tai kiinteistöön tulevat kuidut, mutta ei näitä korttelikuituja)

Joissain vahvoissa kuitumaissa on myös G.fastia toimitettu, tiedä sitten onko menneen noihin kiinteistö kuituihin, vai noihin "korttelikuituihin":


Edit2:
Osa edelläolevista maista on vahvasti kaupungistuneita, joten mahdolistaa ison prosentin, ja Ruotsi on tunnettu siitä että aikanaan siellä oli vahva kuitu projekti jossa se vedettiin liki joka savuun, se selittää Suomea selkeästi isomman prosentin. (ei johdu pelkästään asukas tiheydestä ja jakautumasta)

 

[kurkimies]

Tuli Lounealta blackfriday tarjous, 1000/1000M ensimmäiset 3kk 19.90€/kk, jonka jälkeen 9kk 49.90€/kk. (12kk määräaikainen sopimus)
Nythän on ollut kamppis hintana 44.90€kk tuo 1000M, vuodessa tuo BF tarjous tulisi 30€ halvemmaksi, ei mikään megadiili

Lounealla oli 2019 samanlainen tarjous, mutta 1000/500Mbit/s eli 19,90 €/kk 2kk ajan + 49,90 €/kk 10kk ajan (norm. 79,90 €/kk).
Itse voisin tilaisin samalla hetkellä, jos olisi 12kk määräaikainen 19.90€/kk hinnalla 1/1Gbit/s yhteyden, mutta en tuolla tarjouksella.

 

[Odi_]

Lounealla oli 2019 samanlainen tarjous, mutta 1000/500Mbit/s eli 19,90 €/kk 2kk ajan + 49,90 €/kk 10kk ajan (norm. 79,90 €/kk).
Itse voisin tilaisin samalla hetkellä, jos olisi 12kk määräaikainen 19.90€/kk hinnalla 1/1Gbit/s yhteyden, mutta en tuola tarjouksella.

En minäkään tuohon tartu, pitäis olla vähintään 6kk tuolla 19.90€/kk niin sit vois ottaakkin.
Pitää seurailla muuttuuko hinnat 10Gbit/s tulon myötä.

 

[Muukalainen]

Joo väärä taulukko. Pitäis olla fibre connections per household tms.

Täällä on menetelma:
Fibre:

• Includes all fibre-to-the-premises (e.g. house, apartment) subscriptions at download speeds greater than 256 kbit/s
• Includes all fibre-to-the-building subscriptions (e.g. Apartment LAN) using fibre-to-the-building but Ethernet to end users. NOTE: This counts only the number of actual subscriptions to the provider, not end users.
• Excludes all fiber-to-the-cabinet subscriptions

Onko siis ongelma tässä että kuitu on 'vain' to-the-building, ei to-the-apartment???

 

[moukula]

Ongelma on se, että tuo taulukko ei kerro kuin että paljonko kuitua on käytössä verrattuna kupariyhteyksiin. Jos suomessa olisi koko maassa vain yksi kiinteä nettiyhteys jollain yksittäisellä henkilöllä ja se olisi kuitua, niin tulos olisi 100% ja me oltaisiin tuolla ykkösenä, vaikka kaikki paitsi se yksi henkilö käyttäisivät jotain surkeaa mobiililaajakaistaa.

Kiinnostavampi tieto olisi se, että miten suureen osaan kotitalouksista tulee kiinteä nettiyhteys joko DOCSIS, kuitu tai ethernet-tekniikalla, eli sellaiset vähintään gigan nopeuksiin kykenevät.

 

[Kilkenblad]

Täällä on menetelma:
Fibre:

• Includes all fibre-to-the-premises (e.g. house, apartment) subscriptions at download speeds greater than 256 kbit/s
• Includes all fibre-to-the-building subscriptions (e.g. Apartment LAN) using fibre-to-the-building but Ethernet to end users. NOTE: This counts only the number of actual subscriptions to the provider, not end users.
• Excludes all fiber-to-the-cabinet subscriptions

Onko siis ongelma tässä että kuitu on 'vain' to-the-building, ei to-the-apartment???

Ongelma on että tässä lasketaan kuituliittymien osuutta kaikista kiinteistä liittymistä. Ei sitä että paljonko kuituliittymiä on.

Jos Suomessa olisi vaikka 100kpl ADSL liittymiä, 900kpl kuituliittymiä ja 5 miljoonaa kpl mobiilinettejä niin tämä graafi näyttäisi silti hyvältä (90%)

Edit. Moukula sairaan nopee

 

[pulatunnus]

Ongelma on se, että tuo taulukko ei kerro kuin että paljonko kuitua on käytössä verrattuna kupariyhteyksiin. Jos suomessa olisi koko maassa vain yksi kiinteä nettiyhteys jollain yksittäisellä henkilöllä ja se olisi kuitua, niin tulos olisi 100% ja me oltaisiin tuolla ykkösenä, vaikka kaikki paitsi se yksi henkilö käyttäisivät jotain surkeaa mobiililaajakaistaa.



Kiinnostavampi tieto olisi se, että miten suureen osaan kotitalouksista tulee kiinteä nettiyhteys joko DOCSIS, kuitu tai ethernet-tekniikalla, eli sellaiset vähintään gigan nopeuksiin kykenevät.

Tilasto järjestys ei suuresti eroa jos verrataan asukasta kohti, Ruotsi nousee vähän yllemmäksi, Suomi jossain kymmenentenä.
Suomessa kuituliittymiä per henkin noin tuplat vs OECD keskimäärin.

Kiinteitä liittymiä per henkin Suomessa on suhteessa vähemmän, OECD kesiarvoin luokkaa. Siinä yksi syy on halpa mobiili (jota Suomessa ei juurikaan lasketa kiinteäksi, vaikka olisi siinä käytössä)

Suomessa DSL reilulla viidellä prosentilla ja kaapeli vajaalla kymmennellä, kuitu vajaalla 20%
Euroopassa maita joissa kiinteä ensisijaisesti DSL.

Edit:
Ruotsi joka on euroopan kuitu kunkku, niin n 30%, siellä liitoitellen myös n 10% yksikköä enemmän kiinteitä liittymiä.

 

[moukula]

Tämmöisen löysin, eli kiinteät internet-liittymät per 100 henkilöä:

World Bank Open Data

Free and open access to global development data

data.worldbank.org

Suomi on sijalla 38. ja prosenttiluku 33,32.

edit: Ja mobiiliyhteys ei ole kiinteä ennen kuin se on 5G ja viipaloitu. Muuten näissä perus 4G-liittymissä vaikuttaa liikaa yhteyden toimivuuteen se kun ihmiset liikkuvat ja esim. jonkun tapahtuman sattuessa lähialueelle tukiasemat ovat tukossa. Oikea kiinteä verkko ei mene tukkoon vaikka alueelle pölähtäisi 10000 mobiilikäyttäjää jotka tukkivat operaattorin mobiilitukiaseman.

 

[MrB]

Yksi valokuidun osalta peränpitäjien joukoissa ollut kuntakin saanee kuitua ensi kesänä, edes osaan kunnasta.

https://livonet.fi/?fbclid=IwAR3M7T6x6jur4rbch7gIvBYHluNvliL0TogCiot4fkZbB6MolFnZx1lb7JA

Ellen väärin muista aiempia listauksia, niin Posiolla ei ole yhtäkään valokuituliittymää kuntalaisilla.
Positiivista pöhinää on nyt vähän joka suunnalla havaittavissa.

Nyt menee jännäksi. Tuleeko mökille kuitu ennemmin kuin kotia Oulussa.

 

[Muukalainen]

Tässä on kirjoitettu Percentage of fibre connections in TOTAL fixed broadband. TOTAL on totaali kiinteästä.
Toinen tilasto olisi Percentage of fibre connections in TOTAL fixed broadband. Eli sis. minun 5G 1000 interneti.

 

[moukula]

Edelleenkään tuo taulukko ei kerro sitä, että montako kuituliittymää meillä on per henkilö. Toki tuosta minun tilastosta sen voi yhdistellä, eli suomessa on 33%:lla ihmisistä käytössään kiinteä nettiyhteys. Niistä 30% on kuituliittymiä. Eli suomessa 10% väestöstä löytyy kuituliittymä.

edit: tuo harmaa palkki olikin siis OECD:n keskiarvo eikä suomi. Eli suomessa ollaan noin 60% lukemassa kaikista kiinteistä yhteyksistä (aika yllättävän iso). Eli se tarkoittaisi tosiaan että vajaalla 20% suomalaisista on käytössään kuituyhteys.

edit2: kuriositeettina tuossa taulukossa ykkösenä olevalla Korealla on siis noin 85% kaikista kiinteistä yhteyksistä kuitua. Ylemmän taulukon mukaan Korea on kaiken kaikkiaan sijalla 12. kiinteissä laajakaistayhteyksissä per capita ja prosenttiluku on 43,55%. Eli noin 37% kaikista Korealaisista on kuidun päässä kiinni.

 

[Muukalainen]

edit: tuo harmaa palkki olikin siis OECD:n keskiarvo eikä suomi. Eli suomessa ollaan noin 60% lukemassa kaikista kiinteistä yhteyksistä (aika yllättävän iso). Eli se tarkoittaisi tosiaan että vajaalla 20% suomalaisista on käytössään kuituyhteys.

Suomen tilasto on vääristynyt tässä kun se on vain fixed broadband, paikka olisi varmast paljon parempi jos sisältaisii broadband langaton intenetin eli mobiili verkkon modeemit. Suomessa monessa tapauksessa kuitu ei
ole kilpailukykyinen mobiili broadbandin. Se olisi vain sveitsilaisen tarjouksen tasolla

 

[Johtaja_Jurmu]

Suomen tilasto on vääristynyt tässä kun se on vain fixed broadband, paikka olisi varmast paljon parempi jos sisältaisii broadband langaton intenetin eli mobiili verkkon modeemit. Suomessa monessa tapauksessa kuitu ei
ole kilpailukykyinen mobiili broadbandin. Se olisi vain sveitsilaisen tarjouksen tasolla

Ei se ole vääristynyt, täällä on valtavasti ihmisiä joille ei ole kunnollista internetyhteyttä.
Langatonta ei tietenkään tule sotkea kiinteän verkon tai valokuituverkon tilastoihin.

 

[pulatunnus]

Suomen tilasto on vääristynyt tässä kun se on vain fixed broadband, paikka olisi varmast paljon parempi jos sisältaisii broadband langaton intenetin eli mobiili verkkon modeemit. Suomessa monessa tapauksessa kuitu ei

ole kilpailukykyinen mobiili broadbandin. Se olisi vain sveitsilaisen tarjouksen tasolla

Se vääristää kiinteiden tilastoa, Suomessa langattomia tekniikoita on noissa kiinteissä yhteyksissä tilastoitu vain 0,1%, joissain maissa niitä on tilastoitu paljon enemmän, mutta jos ne langattomat siivotaan kokonaan pois, niin ei se montaa pykälää Suomea ylöspäin nosta. Lisäksi joissain maissa niitä on tilastoissa niputettu muihin tekniikoihin.

Se vielä noissa huomioitava että monessa maassa ne kiinteäyhteydet on DSL pohjaisia, Suomessa DSLää on korvattu liikkuvalla mobiililla, eli tosiasillisesti paljon useammalla on kotona nettiyhteys.



Suomessa on datamobiili sopimusten määrä vajaa 40% henkeä kohti , kolmosena Japanin ja costarican jälkeen. Data+puhe soppareita Alankomaiden jälkeen kakkosena (vajaa 120%).

Alankomamissa kuitu osuus vajaa puolet Suomen, siellä kaapeli 20% ja DSL 14%.

Edit:
Suomi ei ole kehitysmaa kuidussa.
Ja maantieteestä huolimatta Suomessa on liki joka savuun saatavilla jonkinlainen nettiyhteys, mutta kaikille ei ole sitä kuitutaoista tarjolla kohtuu hintaan, saati sitten selaliseen hintaan että asukas sen haluaisi. Se että alaa suurin osa haluamaa tarkoittaa sitä että ettpä pitäisi olla halvempi kuin nykyinen.


Mutta esim Saksa niin DSL 30, kaapeli yllättävän vähän reilu 10%, kuitu reilu 2%

 

[pulatunnus]

Ei se ole vääristynyt, täällä on valtavasti ihmisiä joille ei ole kunnollista internetyhteyttä.
Langatonta ei tietenkään tule sotkea kiinteän verkon tai valokuituverkon tilastoihin.

Mikä on valtavasti ?
Toki jos itse määritellään "kunnollinen" niin prosentin voi saada haluamakseen. Se voi olla eri mitä ihmiset tervitsee, haluavat. Tyytyväisyys on kuitekin varsin korkea Suomessa.
(Ja se on totta että Suomessa on mm kiinteitä asumuksia joihin ei saa kovinkaan kummoista laajakaistaa ns listahinnoilla.)

 

[Odi_]

Lounealla oli 2019 samanlainen tarjous, mutta 1000/500Mbit/s eli 19,90 €/kk 2kk ajan + 49,90 €/kk 10kk ajan (norm. 79,90 €/kk).
Itse voisin tilaisin samalla hetkellä, jos olisi 12kk määräaikainen 19.90€/kk hinnalla 1/1Gbit/s yhteyden, mutta en tuolla tarjouksella.

Muistin väärin ton 1Gbit/s kamppishinnan, se on 49,90€/kk, eli bläkäri diilillä tulis vuodessa 90€ halvemmaksi, mikä vähän parantaa sitä tarjousta

 

[Jonees]

OmaElisa portaalissa oli itselle ilmestynyt tarjous jossa saa 1000M/400M tarjoushintaan 41,90€ 36kk ajaksi. Aiemmin oli vastaava, jolloin otin 600M/200M mutta se oli vaan vuodeksi, joten tuli nyt päivitettyä. Eipähän tarvitse vähään aikaan miettiä, jos eivät ala parempia nopeuksia tarjoamaan (symmetrisiä odotellessa..). Jyväskylän alueella ainakin kilpailu lisääntynyt kun nyt Lounea sekä Täyskuitu ruvenneet laajentamaan ahkerasti.

 

[kurkimies]

Pitää seurailla muuttuuko hinnat 10Gbit/s tulon myötä.

Aikahan sen näyttää, että paljonko tipahtaa. Mutta onhan ne hinnat tipahtaneet aikaa myöden eli jossain kohti odotettavissa jotain muutosta.
Mutta hyvä idea on, että Lounea on tipauttanut uusista tilauksista hitaammat nopeudet pois eli nykyisin tosiaan 50/20Mbit/s hitain tilattava
nopeus.

Toivottavasti tuovat jotain muitakin nopeuksia 1Gbit/s <-> 10Gbit/s välille kuten tällä hetkellä 100Mbit/s, 250Mbit/s, 500Mbit/s ja 1Gbit/s liittymät.

 

[pulatunnus]

Toivottavasti tuovat jotain muitakin nopeuksia 1Gbit/s <-> 10Gbit/s välille kuten tällä hetkellä 100Mbit/s, 250Mbit/s, 500Mbit/s ja 1Gbit/s liittymät.

Ihan mutua miten ehkä tuotteistettu. Halluttu markkoinoiden nopein tuote, toistaiseksi niin pieni riski että joku sitä putkentäydeltä käyttäisi, niin yhdellä tuotteella täyttää koko tarpeen tuolla nopeusvälillä. Kuormahallinta sitten epätodennäköistä varten ja reklamointi kierre molariksi.

Kun kysyntää ja perusnopeudet nousee, niin voisin kuvitella että portaita tulee, ihan sillä lokiikalla että operaattori laskee millä se saa suurimman liikevaihdon.

 

[pagus]

Aikahan sen näyttää, että paljonko tipahtaa. Mutta onhan ne hinnat tipahtaneet aikaa myöden eli jossain kohti odotettavissa jotain muutosta.
Mutta hyvä idea on, että Lounea on tipauttanut uusista tilauksista hitaammat nopeudet pois eli nykyisin tosiaan 50/20Mbit/s hitain tilattava
nopeus.

Toivottavasti tuovat jotain muitakin nopeuksia 1Gbit/s <-> 10Gbit/s välille kuten tällä hetkellä 100Mbit/s, 250Mbit/s, 500Mbit/s ja 1Gbit/s liittymät.

Genexis XGX datasheet katsoin jota on todistettavasti asennettu näihin uusiin 10G-liittymiin, ja siellä luki näin:

WAN interface (SFP only)
1x1G/2.5/10G SFP+ Ethernet WAN,
compliant with IEEE 802.3u & 802.3x or
SFP 100/1000 Base-X auto sensing

Tuosta varmaan voisi ajatella, että mahdolliset yhteydet ovat 2,5G ja 10G?

edit: kai periaatteessa voivat myös pistää 10G ja sitten softan kanssa pistää mitä tahansa väliin, vaikka 7000/4000M mutta rautatasolla tuetut ovat 1/2,5/10G

 

[Kilkenblad]

Genexis XGX datasheet katsoin jota on todistettavasti asennettu näihin uusiin 10G-liittymiin, ja siellä luki näin:

WAN interface (SFP only)
1x1G/2.5/10G SFP+ Ethernet WAN,
compliant with IEEE 802.3u & 802.3x or
SFP 100/1000 Base-X auto sensing

Tuosta varmaan voisi ajatella, että mahdolliset yhteydet ovat 2,5G ja 10G?

edit: kai periaatteessa voivat myös pistää 10G ja sitten softan kanssa pistää mitä tahansa väliin, vaikka 7000/4000M mutta rautatasolla tuetut ovat 1/2,5/10G

Softalla ne nykyisetkin nopeudet on rajattu. Ei ole olemassa mitään 200 tai 400Mbit portteja.

 

[Muukalainen]

Aikahan sen näyttää, että paljonko tipahtaa. Mutta onhan ne hinnat tipahtaneet aikaa myöden eli jossain kohti odotettavissa jotain muutosta.
Mutta hyvä idea on, että Lounea on tipauttanut uusista tilauksista hitaammat nopeudet pois eli nykyisin tosiaan 50/20Mbit/s hitain tilattava
nopeus.

Näen miniimi 100/100 Omakotinetti | Lounea

Toivottavasti tuovat jotain muitakin nopeuksia 1Gbit/s <-> 10Gbit/s välille kuten tällä hetkellä 100Mbit/s, 250Mbit/s, 500Mbit/s ja 1Gbit/s liittymät.

No ei taas ne absurdi hinnoitelut mega tai gigabitien perustella, kuitulla ei ole mitään eroa 1-10 Gb. Eli tasainen (ja matala) hinta, asiakas maksa end points raudan eli SFP moduuli ja routeri/kytkin kotona.

 

[kurkimies]

Näen miniimi 100/100 Omakotinetti | Lounea

Kävin tuossa lokakuun lopussa tilaamassa Lounean kivijalkamyymälässä 100/100Mbit/s ja samalla kysyin hitainta mahdollista nopeutta eli olisi saanut 50/20Mbit/s 24.90€/kk 12kk ajaksi (normihinta 29.90€/kk). Ei ole enään myynnissä 10/10Mbit/s ja ei sitä ole lukenut enään "virallisesti" tuossa vaikka tilattavissa

 

[pagus]

Softalla ne nykyisetkin nopeudet on rajattu. Ei ole olemassa mitään 200 tai 400Mbit portteja.

Jeps kyllä vain, miettisin vaan maalaisjärjellä että vaikka 500 x 10G liittymän rajoittaminen softalla vaatisi enemmän suorituskykyä kuin 500 x 1G rajoittaminen 200/400M.
Tarkoitan sitä, että onkohan operaattorin kannalta parempi ratkaisu rajoittaa nopeus oikeaksi rautatasolla (asentamalla 2,5G SFP+ eikä rajoittaa softalla 10G+ SFP nopeutta 2,5G.)

Omakohtaista kokemusta asiasta ei ole, vaikuttaa vaan että kaikki 10G liittyvät operaatiot vaativat aika paljon tehoa laitteistolta.

 

[Muukalainen]

Jeps kyllä vain, miettisin vaan maalaisjärjellä että vaikka 500 x 10G liittymän rajoittaminen softalla vaatisi enemmän suorituskykyä kuin 500 x 1G rajoittaminen 200/400M.
Tarkoitan sitä, että onkohan operaattorin kannalta parempi ratkaisu rajoittaa nopeus oikeaksi rautatasolla (asentamalla 2,5G SFP+ eikä rajoittaa softalla 10G+ SFP nopeutta 2,5G.)

Omakohtaista kokemusta asiasta ei ole, vaikuttaa vaan että kaikki 10G liittyvät operaatiot vaativat aika paljon tehoa laitteistolta.

Operatorilla on kytkimet ja niisä on erikois piirit, ei ulkopuolista tehoa tarvitse.

 

[Muukalainen]

Testissa 20-30Gb/s:

Türk Telekom trials 16K technology

 

[Leavre271]

Jeps kyllä vain, miettisin vaan maalaisjärjellä että vaikka 500 x 10G liittymän rajoittaminen softalla vaatisi enemmän suorituskykyä kuin 500 x 1G rajoittaminen 200/400M.
Tarkoitan sitä, että onkohan operaattorin kannalta parempi ratkaisu rajoittaa nopeus oikeaksi rautatasolla (asentamalla 2,5G SFP+ eikä rajoittaa softalla 10G+ SFP nopeutta 2,5G.)

Omakohtaista kokemusta asiasta ei ole, vaikuttaa vaan että kaikki 10G liittyvät operaatiot vaativat aika paljon tehoa laitteistolta.

Ei ole ongelmana, että runkoreitittimellä olisi ongelmia käsitellä hitaampia yhteyksiä. Isoin syy todennäköisesti se, että 1G liittimeen saat suunnilleen räkiä niin se vielä toimii. 10G ei tarvi olla paljoakaan likaa niin alkaa näkymään virheilynä. myöskin hinta ero SFP:n osalta on varmasti osatekijä yhtälössä.

 

[Muukalainen]

Ei ole ongelmana, että runkoreitittimellä olisi ongelmia käsitellä hitaampia yhteyksiä. Isoin syy todennäköisesti se, että 1G liittimeen saat suunnilleen räkiä niin se vielä toimii. 10G ei tarvi olla paljoakaan likaa niin alkaa näkymään virheilynä. myöskin hinta ero SFP:n osalta on varmasti osatekijä yhtälössä.

Katselin mitä maksavat SFP moduulit (alv0):

1Gb/s 5-20€, no jos joku tarvitse yli 100km sitten 50-90€

1000BASE SFP (mini-GBIC) Transceivers - FS.com Europe

FS Gigabit SFP module solutions provide fibre and copper connections up to 160km, includes 1000BASE-SX, 1000BASE-LX/LH, 1000BASE-EX, 1000BASE-ZX, 1000BASE-T on a port-by-port basis.

www.fs.com

10Gb/s 17-50€, jos 80-100km 200-500€

10GbE SFP+ Transceiver Modules - FS.com Europe

FS 10G SFP+ transceiver module solutions provide a wide variety of reliable 10 Gigabit Ethernet connectivity options for data centre, enterprise, and service provider transport applications.

www.fs.com

Siis se SFP hinta voi unohta. Myös kytkin paikka per asiakas on halpa.

 

[pulatunnus]

Siis se SFP hinta voi unohta. Myös kytkin paikka per asiakas on halpa.

Moninkertainen hinta, vai mitä en tajunnut?

Jos pohdit sitä kun tehdään uutta, niin silloin ynnätään sitä koska pitää vaihtaa, jos kesken elinkaaren, niin sitten voi olla halvempaa lätkiä kalliimpaa asennusta samoin tein.

En kyllä yhtää varma mitä viestillä tarkoitat, jotain runkolinjaa, yksittäistä kuitua/kuitupari, vai kuluttajaliittymiä. Vai sitä kumpi on edullisempaa kytkimellä tai vastaavalla rajata kymppi gigasen portin vauhti gigaseen, vai laittaa giganen portti.

 

[kurkimies]

@Muukalainen Entäs sen SFP-moduulin hinta onkin sitten, jos operaattori päättääkin käyttää GPON-yhteyttä?

 

[Muukalainen]

Moninkertainen hinta, vai mitä en tajunnut? Jos pohdit sitä kun tehdään uutta, niin silloin ynnätään sitä koska pitää vaihtaa, jos kesken elinkaaren, niin sitten voi olla halvempaa lätkiä kalliimpaa asennusta samoin tein. En kyllä yhtää varma mitä viestillä tarkoitat, jotain runkolinjaa, yksittäistä kuitua/kuitupari, vai kuluttajaliittymiä. Vai sitä kumpi on edullisempaa kytkimellä tai vastaavalla rajata kymppi gigasen portin vauhti gigaseen, vai laittaa giganen portti.

Se oli vain SFP, ero 1Gb ja 10Gb SFP on olematon. Seurava on operatorin kyktin missä SFP tulevat, 10Gb/s kytkimen hinta per asiakas on halpa. Siis kuitu itse voi olla kalliimpi per asiakas no se on eri analyysi.

 

[Muukalainen]

@Muukalainen Entäs sen SFP-moduulin hinta onkin sitten, jos operaattori päättääkin käyttää GPON-yhteyttä?

Se on satasen luokka?

 

[kurkimies]

Se on satasen luokka?

On se aika iso ero kieltämättä, jos 10Gbit/s GPON SFP maksaa sen satasen ja normi 10Gbit/s SFP moduulin saa 17-50€ hintaan.

 

[pulatunnus]

Se oli vain SFP, ero 1Gb ja 10Gb SFP on olematon. Seurava on operatorin kyktin missä SFP tulevat, 10Gb/s kytkimen hinta per asiakas on halpa. Siis kuitu itse voi olla kalliimpi per asiakas no se on eri analyysi.

Eli, miten tuon nyt tulkkaa, 20-40 euroa enemmän + alv, * 2, ja sitten työ että asentaja käy ne laittamassa, räätälöintitilaus järjestelmään. Jos nostaa nopeuden yli gigasenksi, niin paljonko kertamaksua pitäisi asiakkaalta saada portin nopeuden nostosta ?

Tuossa kai oletus että kytkin on aiemmin päivitetty.

 

[Johtaja_Jurmu]

Täyskuidun Kiimingin FB liveä seurailen, Kiiminkiin monille alueille vahvistettu jo kuidun rakentaminen. Todella nopeasti kertynyt tilauksia, kuidun kysyntä on kovaa Kiimingissäkin.
Myöskin todettu, että pohjois-pohjanmaalla alkaa olemaan harvassa kunnat ja alueet, joissa kuitua ei ole. Kuusamokin, ilmeisesti viimeisenä, on saamassa kuitua ensi kesän aikana.

 

[kurkimies]

@Johtaja_Jurmu Eiköhän jopa Kuusamossa ole jo sitä valokuitua.

Nyt pitäisi tulla loppu "järjettömälle kansalliselle tuhlaukselle" – Kuusamossa laitetaan vähintään putki valokuitua varten, kun sähköverkkoa kaivetaan maahan

Ja

Koilisnetti vetää myös Kuusamoon kuitua Koillisnet- Kaisanetin ja Oulun Seudun sähkön omistama yhtiö

 

[Johtaja_Jurmu]

@Johtaja_Jurmu Eiköhän jopa Kuusamossa ole jo sitä valokuitua.

Nyt pitäisi tulla loppu "järjettömälle kansalliselle tuhlaukselle" – Kuusamossa laitetaan vähintään putki valokuitua varten, kun sähköverkkoa kaivetaan maahan

Tarkoitettiin varmasti että vähän laajemmassa mittakaavassa.

Tuosta kuusamon tyhjästä putkesta ei ole kuulunut mitään jälkeenpäin. Liekkö yhtäkään liittymää rakennettu ja käytössä.
Ehkä tuosta tyhjästä putkesta saa myös jonkinlaisen nähtävyyden kuusamoon?