Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[WR-HW95]

Niin en tiedä pitäiskö tästä nyt johonki valittaa, että ensinmäistä kertaa yhteys kävi poikki 3min Elisan puolelta.
Omatoimisesta katkosta oli kulunut 16kk ja nyt vaihtui IP, katkon seurauksena.

 

[pulatunnus]

Tässä lähialueella vetelivät uutta valokuitua maahan pitkin syksyä ja tämäkin pieni kerrostalo missä asun sai yhteyden päivityksen. Elisan kautta yhteys, 1000/50

Millä tekniikalla asuntoon, siis ihan mielenkiinnosta kun ketjussa symmetrisen perää kovasti huudeltu, niin 50 paluu kuullostaa aika niukalta kuidun perässä.

Boksista osamaksua vitosen kuussa tuohon kylkeen. Ajattelin tuon boksin maksaa omaksi hetipian kun siihen vaihtoehto tarjottiin.

Elisa viihde, vai mikä boxi ?

Edit:
Kaapelinetti, kaapelimodeemi ?

Niin en tiedä pitäiskö tästä nyt johonki valittaa, että ensinmäistä kertaa yhteys kävi poikki 3min Elisan puolelta.
Omatoimisesta katkosta oli kulunut 16kk ja nyt vaihtui IP, katkon seurauksena.

Tuo mieleen päivityksen operaattorin puolella (mukaanlukien, rauta, reitti jne)

Kuidut on kotikäyttäjälle kyllä katkottoman maineessa, jossain taloyhtiössä voi katkokset seurata sähkökatkoja jos ei ole operaattori tuomiaan aktiivilaitteita varmistanut.

Markkinoilla on ollut operaattoreita joilla tyyliin kerran kuussa katkos, eikä välttämättä mainittu 3min aina riittänyt.

 

[dot1q]

@pulatunnus tuossahan tuo lukee, että Kerrostalon kellariin tuli kiinteistökuitu. Tällöin vaihtoehdoksi jää vain tämä : yksittäisiin asuntoihin tulee koaksaaliverkon kautta yhteys ja se on 1000/50. Jolloin juurikin kaapelimodeemi boxista maksaa femman kuussa.

 

[pulatunnus]

@pulatunnus tuossahan tuo lukee, että Kerrostalon kellariin tuli kiinteistökuitu. Tällöin vaihtoehdoksi jää vain tämä : yksittäisiin asuntoihin tulee koaksaaliverkon kautta yhteys ja se on 1000/50.

Ok, eli Elisalla kiinteistökuitu tarkoittaa kaapelimodeemia?
Mitäs jos Asuntoon Ethernet (kupari), G.Fast

Korttelikuitu, DSLää, mutta silloin ei yleensä tuoda asiakkaankiinteistöön kuitua.



Edit.

Olit ensimmäinen joka mainitsi kiinteistökuitu sanan.

Edit.
Vai tarkoititko että Elisa toi kiinteistöön kuidun, ja siitä päädyit samaan päätelmään kuin allekirjoittanut, että asuntoihin netti ehkä koaksilla (kaapelimodeemi). Sillä onnistuisi riittävän tasokkaassa koaksiverkossa 1000/50 ja modeemi on voitu hinnoitella erikseen.

 

[dot1q]

Mainitsin kiinteistö, koska osake/asunto on eri asia kuin kerrostalo. Jotta ymmärrettäisiin miten noi hallinnalliset rajat yleensä menevät liittymien ja niiden kytkentöjen välillä. Kiinteistö on se, johon liittymäpiste tuodaan. Jos kiinteistössä on useampia osakkeita/asuntoja/whatever, niille kiinteistötoimittaa loppupätkän vaihtelevalla tavalla.

 

[83kY]

Kyllä eli siis kuituna taloon ja kaapelimodeemitekniikalla asuntoihin. En ole niin perehtynyt erilaisiin ratkaisuihin joten jäi epäselväksi aikaisemmassa viestissä. Enkä näe tässä ratkaisussa henk. koht. mitään moitittavaa, tuo uppikaista riittää omiin toimintoihini riittävästi (esm. streamaus) varsinkin kun on "horjumaton" ja jopa päälle tuon luvatun. Latauspuolikin puksuttaa liki täyttä luvattua vauhtia (~950).

 

[Johtaja_Jurmu]

Täyskuitu rakentaa ilmaisia valokuituyhteyksiä myös Jyväskylään | Valoo

Valokuituverkkojen edelläkävijä Täyskuitu on avannut valokuituverkkohankkeen Jyväskylään. Täyskuitu rakentaa yhteydet nopeimmille tilaajille ilmaiseksi.

www.sttinfo.fi

Edit, somesta poimin että "Lisää alueita on luvassa lähiaikoina. "
Oikeanlaista kuitupöhinää meneillään.

 

[kurkimies]

Täyskuitu rakentaa ilmaisia valokuituyhteyksiä myös Jyväskylään | Valoo

Valokuituverkkojen edelläkävijä Täyskuitu on avannut valokuituverkkohankkeen Jyväskylään. Täyskuitu rakentaa yhteydet nopeimmille tilaajille ilmaiseksi.

www.sttinfo.fi

Edit, somesta poimin että "Lisää alueita on luvassa lähiaikoina. "
Oikeanlaista kuitupöhinää meneillään.

Tulee aika kova kisa, kun Lounea on ehtinyt rakentamaan verkkoa eli saa nähdä asentavatko edes samalle alueelle. Yleensähn se, joka tekee ekana aluelle toimivan valokuituverkon yleensä on sen asuinalueen "voittaja".

 

[Johtaja_Jurmu]

Varmaankin siellä on sitten aukkoja verkossa, kun täyskuitu näkee alueessa potentiaalia.
Paljonko on Lounealla liittymismaksu, jos liittymää ei ole vielä rakennettu?

Moni joutuu tietty sinnittelemään muilla yhteyksillä, jos kuituyhteyden rakentaminen maksaa asiakkaalle tonneja.
Näkeekö täyskuitu osin tässä sauman?

 

[pulatunnus]

En tiedä tuon alueen hinnoittelua,

Jos arvotaan kohteen sivusta.

Lounealla on julkinen mainos. (ilmeisesti halvin aluea)

kk kustannus niukka 60€/kk (59,96) , viiden vuoden rahoitussoppari.

Hintaan kuuluu liittymän kaivuineen rahoituksen, satameganen netti ja kaapelitv.

Kuitu, 30,82, netti 24,9, KTV 4,23.
Kuituliittymän osuudeksi tulee n. 1850€ , sinänsä halpaa.

Täyskuidulla n 40€/kk (39,9€) + liittymismaksu liittyessä, ei kaapelitvtä, tiettävästi ei edes mahdollista.

Noilla vertailuhinnoilla Lounea ei pärjää, kuin KTV tarvitseville.

Asiakashankintasopparin määräaikaisuuden jälkeen hinnat on mitä on, niitä voi vain arvailla, Täyskuitu näkee hommassa busineksen, joten ottavat se minkä saavat (kuten muutkin) Lounealla on hyvää asiakaslähtöistä mainetta, mutta luonollisesti rahan sekin ottaa.


Asiakkaan hinnanousua pelkoja helpottaa se että vaihtoehtona on mobiili, joten niillä alueilla kuituoperaattori ei voi sikailla rajattomasti, käyvän mobiilin ulkopuolella satanen kuussa tarvitsevalla tuskin ongelma.

 

[tonde88]

Lounea kauppaa Seinäjoella kuitua 0€+liittymän käyttöönotto 150 €. Seinäjoki | Lounea

 

[pulatunnus]

Lounea kauppaa Seinäjoella kuitua 0€+liittymän käyttöönotto 150 €. Seinäjoki | Lounea

24kk määräaikainen soppari

250/250 netti, 29,9/kk * 12kk + 39,9€kk/ * 12 + 150€
Eli vajaan tonnin maksaa, 24kk, jos laatu netisti halukas edes jotain maksaa niin ei ole hinnasta kiinni.

KTV 8€/kk, ymmärtääkseni ei pakollinen.

 

[Muukalainen]

Takapajulasta Kuitumahti

 

[kurkimies]

Takapajulasta Kuitumahti

Jos se nykyinen 5-kirjaiminen operaattori ei olisi 2000-alussa ostanut sitä (ilmaa) Saksasta vaan sijoittanut 4.3miljardia valokuituverkkoon, olisi tilanne aivan eri tänäpäivänä

 

[Jimla]

Jos se nykyinen 5-kirjaiminen operaattori ei olisi 2000-alussa ostanut sitä Saksasta vaan sijoittanut 4.3miljardia valokuituverkkoon, olisi tilanne aivan eri tänäpäivänä

Telia, Elisa?

 

[JiiPee]

Eli 2/3 on jo pudonnut, ja enää yhden varassa. Mikään ei varmaan estä sille viimeisellekään käymästä samoin.
Juuri tämä epävarma toiminta on yksi syy minkä takia tulee pyrkiä ulottamaan kuitu koteihin.

Elisa on tippunut pois ja ei välttämättä ole edes täysin elisassa vika sillä mulla oli/on käytössä DNA:n purkki joka ei välttämättä ole firmiksen suhteen optimaalinen elisan taajuuksille vaikka ei operaattori lukittu purkki olekkaan.
Yhteisverkkojen alueella olen, niin Telia ja DNA toimii käytännössä yhtä hyvin tai yhtä huonosti. Syy miksi vaihdoin DNA:n on oma mielenkiinto räpeltää kaikkea ja Telia ei tarjoa IPv6:sta mobiilissa, tarjoaako oikein missään natiivina, kun taas DNA:lla on ollut jo vuosia IPv6 mobiilissa. Taisi Telian puolella olla nihkeää myös julkisen IPv4 saanti, kun taas DNA puolella se hoituu ihan APN:n vaihdolla.

Eli käytännössä siis 2/3 on jälellä ja teorissa kaikki kolme koska veikkaan että toi elisa toimisi huomattavasti paremmin jos ajelis niiden verkkoon optimoitua firmistä purkissa. Nykyään vaan tahtoo näissä mobiili vehkeissä olla aika mahdotonta vaihtaa firmistä haluamaansa, eli se vaatisi sitten purkin vaihdon. Tällä DNA:lta ostetulla purkilla mulla on kuitenkin 2/3:sta käytettävissä optimitaajuuksilla.

Mobiilissa sentään on varaa valita kolmesta. Kuidussa se on hyvin monen kohdalla että olet naimisissa sitten sen yhden kanssa. Eli ei kannata alkaa tuollaisia olkikukkoja rakentelmaan että mobiilissa ei ole valinnan varaa kun kuidussa se valinnan vara on vielä heikompaa.

Ja kyllä olen tietoinen että on myös open connect periaatteella toimivia kuituja joissa voit valita operaattorin. Mutta jos sillä palveluntarjoajalla ei ole omaa rautaa siellä minne kuidut päättyy, niin se vaihtopiste liikenteelle saattaa olla ihan missäpäin suomea tahansa.
Tästä on ADSL ajoilta kokemusta kun vaihdoin Elisan ADSL liittymään, eihän Elisallaa ollut alueella kuparia vaan vuokrasivat sen Telialta. Pingi oli sitten aivan karsee kun lappeenrannasta vietiin liikenne ensin Rovaniemelle Telian verkossa ja siellä vaihdettiin sitten Elisan verkkoon. Kyllä ihmettelin tuota touhua että mitä järkeä? Eivat osannu sanoa muuta kuin että näin on päätetty että rovaniemellä on verkon vaihto. Taisi se myöhemmin hiukan parantua kun vaihto tapahtui loppuajasta Hämeenlinnassa.

 

[Miksa]

Telia, Elisa?

Sonera

 

[Pikkis]

...
Yhteisverkkojen alueella olen, niin Telia ja DNA toimii käytännössä yhtä hyvin tai yhtä huonosti.
...
Eli käytännössä siis 2/3 on jälellä ja teorissa kaikki kolme koska veikkaan että toi elisa toimisi huomattavasti paremmin jos ajelis niiden verkkoon optimoitua firmistä purkissa. Nykyään vaan tahtoo näissä mobiili vehkeissä olla aika mahdotonta vaihtaa firmistä haluamaansa, eli se vaatisi sitten purkin vaihdon. Tällä DNA:lta ostetulla purkilla mulla on kuitenkin 2/3:sta käytettävissä optimitaajuuksilla.
...

Jännää puhua kolmesta verkosta Yhteisverkon alueella, Telia ja DNA käyttävät samaa verkkoa (kuten totesitkin niiden toimivan yhtä hyvin/huonosti). Eli ei puhuta kolmesta verkosta, vaan kahdesta (Yhteisverkko + Elisa). Muistaakseni DNA:lla oli jonkinlaista priorisointia (kalliimpi liittymä, enemmän kaistaa ruuhkatilanteessa) mobiililiittymissään, mutta muuta eroa ei pitäisi olla.

...
Ja kyllä olen tietoinen että on myös open connect periaatteella toimivia kuituja joissa voit valita operaattorin. Mutta jos sillä palveluntarjoajalla ei ole omaa rautaa siellä minne kuidut päättyy, niin se vaihtopiste liikenteelle saattaa olla ihan missäpäin suomea tahansa.
Tästä on ADSL ajoilta kokemusta kun vaihdoin Elisan ADSL liittymään, eihän Elisallaa ollut alueella kuparia vaan vuokrasivat sen Telialta. Pingi oli sitten aivan karsee kun lappeenrannasta vietiin liikenne ensin Rovaniemelle Telian verkossa ja siellä vaihdettiin sitten Elisan verkkoon. Kyllä ihmettelin tuota touhua että mitä järkeä? Eivat osannu sanoa muuta kuin että näin on päätetty että rovaniemellä on verkon vaihto. Taisi se myöhemmin hiukan parantua kun vaihto tapahtui loppuajasta Hämeenlinnassa.

Kertaakaan ei minulla ole millään ns. pienemmällä kuluttajaoperaattorilla tullut vastaan tilannetta, että liikenne kiertäisi ihme reittejä pitkin, vaan aika hyvin peeraa Suomessa (joskaan oma kokemus näistä ei ole erityisen suuri). Sen sijaan kaikilla kolmella suurimmalla (DNA, Elisa, Telia) on tullut vastaan sitä, että liikenne voi kiertää Hollannin, Ranskan tai parhaimmassa worst case scenariossa Ruotsin kautta suomalaiselle palvelimelle, tosin nämäkin taitaa olla melko harvinaisia nykypäivänä.
Toki jos haluaa ottaa operaattorilla X yhteyttä saman kaupungin sisällä olevaan palvelimeen, joka on operaattorin Y verkossa, niin liikenne voi, ja todennäköisesti kiertääkin jossain (ei kaikissa) pisteessä PKS-Tampere-Oulu.
Saa nähdä tuleeko operaattorien välillä olemaan enemmänkin liikenteenvaihtopisteitä pieniin kaupunkeihin kuin nykyään.

 

[JiiPee]

Jännää puhua kolmesta verkosta Yhteisverkon alueella, Telia ja DNA käyttävät samaa verkkoa (kuten totesitkin niiden toimivan yhtä hyvin/huonosti). Eli ei puhuta kolmesta verkosta, vaan kahdesta (Yhteisverkko + Elisa). Muistaakseni DNA:lla oli jonkinlaista priorisointia (kalliimpi liittymä, enemmän kaistaa ruuhkatilanteessa) mobiililiittymissään, mutta muuta eroa ei pitäisi olla.

Niin puhuin koska ei ole tavatonta että sillä itse operaattorilla on omassa verkossaan jossain muualla kuin mobiilissa ongelmia, jolloin se operaattorin verkko on jumissa kun taas toisen operaattorin verkko toimii. Jos taas yhteisverkon itse mobiiliverkossa tulee häikkää niin silloinhan se on molempiin osuva.

Kertaakaan ei minulla ole millään ns. pienemmällä kuluttajaoperaattorilla tullut vastaan tilannetta, että liikenne kiertäisi ihme reittejä pitkin, vaan aika hyvin peeraa Suomessa (joskaan oma kokemus näistä ei ole erityisen suuri). Sen sijaan kaikilla kolmella suurimmalla (DNA, Elisa, Telia) on tullut vastaan sitä, että liikenne voi kiertää Hollannin, Ranskan tai parhaimmassa worst case scenariossa Ruotsin kautta suomalaiselle palvelimelle, tosin nämäkin taitaa olla melko harvinaisia nykypäivänä.

Tilanne on varmasti parantunut. Kokemukseni on siis jostain 10v takaa, mutta se on hyvä tiedostaa että niitä vaihtopisteitä ei ole joka kylässä jolloin liikenteeseen voi tulla ylimääräisiä mutkia.

 

[Johtaja_Jurmu]

Jos se nykyinen 5-kirjaiminen operaattori ei olisi 2000-alussa ostanut sitä Saksasta vaan sijoittanut 4.3miljardia valokuituverkkoon, olisi tilanne aivan eri tänäpäivänä

Niinhän ne perkeleet tekivät.

 

[Algron28]

Jos se nykyinen 5-kirjaiminen operaattori ei olisi 2000-alussa ostanut sitä (ilmaa) Saksasta vaan sijoittanut 4.3miljardia valokuituverkkoon, olisi tilanne aivan eri tänäpäivänä

Olisi kyllä ollut ihan mielenkiintoinen nähdä mitä tuosta olisi tullut ja ehkä Sonera olisi säilynyt suomalaisena jopa. Tuota Teliaahan on nyt lähivuosina paloiteltu ja myyty kohdasta jos toisesta. Saa nähdä mitä siitä lopuksi jää jäljelle.

 

[Nocknet]

Omasta mielestä taas on typerää että hitaampia tiputellaan pois kun se ei mitenkään conffaus työhön vaikuta mitenkään. Mobiilissa sama juttu. Hirmu vaikeaa saada hitaampaa kuin 100Mbps nykyisin ja jos saa niin sen hinta on lähes sama kuin sen satkun. Itte otin puhelimeen 10Mbps liittymän koska 99% ajasta kun sitä puhelimen nettiä tartten, niin en tuon kovempaa nopeutta saa siitä irti ja loppupelissä kun se käyttö on google maps, spotify ja satunnainen surffaus, niin ne myös hoituu ihan ongelmitta tuolla nopeudella.

Täällä vinguttu siitä kun ei saa 10Gbps yhteyttä vaikka haluaisi, aivan samoin se toistepäin toimii, en saa 5Mbps yhteyttä vaikka haluaisin. Mielestäni tiettyyn pisteeseen asti pitäisi olla valinnanvaraa enemmän mitä nyt on niin kiinteissä kuin mobiilissa. Mobiilissa varsinkin moni varmasti maksaa turhasta, myydään väkisellä 5G liittymää vaikka alueella ei ole koko 5G eikä tule olemaan vielä vuosiin.

Tässä on sellainen harhaluulo taustalla, että kuvitellaan, että hidas yhteys on operaattorille (merkittävästi) halvempi kun nopea yhteys.

Ei ole. Kaikkien Internet-yhteyksien tuotantokustannukset ovat suurinpiirtein samat yhteysnopeudesta huolimatta. Tämä johtuu siitä, että miltei kaikki tuotantokustannukset ovat kiinteitä. Laskennallisestikin hitaimman ja nopeimman yhteyden kustannusero lasketaan senteissä.

Oikeassa elämässä hidas yhteys voi olla jopa kalliimpi tuottaa, sillä se tapittaa todennäköisemmin 100% käyttöasteella koko ruuhka-ajan hitaudestaan johtuen, kun taas nopeampi yhteys toimii purskeisesti, siirtäen nopeasti tarvittavan datan ja jää sitten vähemmälle käytöasteelle.

Tässä esimerkki, joka alleviivaa asiaa:

Fiber7 – Unrivalled peak performance

Fiber7 products are high-performance (upload and download) internet packages for both private and business customers: up to 25 Gbit/sec download and 25 Gbit/sec upload.

www.init7.net

Kyseinen sveitsiläinen Internet-palveluntarjoaja myy liittymiä samaan hintaan, riippumatta siitä otatko 1 Gbps, 10 Gbps vai 25 Gbps -liittyämän.

 

[JiiPee]

Kyseinen sveitsiläinen Internet-palveluntarjoaja myy liittymiä samaan hintaan, riippumatta siitä otatko 1 Gbps, 10 Gbps vai 25 Gbps -liittyämän.

Kyseisellä operaattorilla on todennäköisesti myös omat vehkeet kunnossa. Olis kyllä kiva nähdä mitä tapahtuis kun elisa taikka telia alkais tarjota 25Gbps liittymiä nykyisellä raudalla ja oletuksella että asiakaspäässä olis lelut myös siinä kunnossa että tuota voitaisiin hyödyntää.

Kunhan nyt ensin suomessa saataisiin edes ne gigaiset symmetriset yhteydet lähes kaikille saataville joilla kuitu on, niin sen jälkeen voidaan alkaa onanoimaan oikein joukolla entistä kovemmista nopeuksista.

Täytyy muistaa että ei noi operaattorit uusi rojujaan joka vuosi kuten iotechin nörtit uusii prosessoreita ja näytönohjaimia. Ja maailman laajuisesti ei uusita samaan aikaan leluja. Noi runkoverkon lelut on sen verran arvokkaita.
Eli kyseinen init7 on todennäköisesti juuri hetki sitten uusinut koko leluarsenaalin, kun taas vaikkapa telialla voi mennä vielä vuosia että isompi päivitys tehdään, mutta kun se sitten tehdään niin on mahdollisuus todennäköisesti tarjota halutessaan vieläkin kovempia nopeuksia kuin kyseinen init7.
Tai sitten kyseessä on joku alueellinen vaikuttaja eli ei kovin iso operaattori, yleensä mitä isommasta putkasta on kyse, niin sen jäykempää toiminta on.

Lisäksi kannattaa huomioida se fakta että sveitsissä väestöntiheys hiukan toista luokkaa kuin suomessa. Ja käsittääkseni asutus keskittynyt vielä tehokkaammin tietylle alueelle kuin suomessa, eli verkon rakennuskustannukset huomattavasti edullisempi kuin suomessa.
Sveitsi 208/km2 vs Suomi 16,3/km2.

 

[kurkimies]

@JiiPee Uusihan DNA tuossa 3.5v sitten runkoverkon laitteistoja tukemaan sitten Tbit/s luokan nopeuksia.

DNA:n runkoverkko nostetaan 5G-valmiuteen | DNA Oyj

DNA:n runkoverkon kapasiteetti ja ohjelmointikyvykkyys nostetaan uudelle tasolle. Töiden valmistuttua DNA:n runko- ja alueverkkojen tuotantoteho kasvaa 5G-verkon vaatimusten tasolle. Jo aloitetut työt ovat osa DNA:n valmistautumista 5G-aikakauteen, mutta ne hyödyttävät matkaviestin- ja kiinteän verkon asiakkaita myös välittömästi, jo ennen 5G-verkkoja, sillä dataliikenne DNA:n verkoissa on kasvanut jälleen uuteen ennätykseen ja kasvaa edelleen.

Verkon kriittiset runkolaitteet on jo vaihdettu, ja DNA:n runkoverkon nopeuksia on nostettu 400 Gbit/s monikertoihin aina 1,2 Tbit/s asti. Lisäksi alueellisten osaverkkojen eli alueverkkojen vähimmäisnopeuksia on nostettu vastaamaan kyseisen alueen uusia ja tulevia vaatimuksia.
"Datan käyttö kasvaa edelleen kovaa vauhtia kaikkialla Suomessa, joten vähimmäisnopeuksia on nostettu ja kapasiteettia lisätty kaikkialla. Eniten kasvaa mobiilidatan käyttö, ja runkoverkon kyvykkyys on tärkeä tekijä myös mobiilidatan sujuvuudessa. Nopeuksia nostetaan ja kapasiteettia lisätään jatkossakin osana verkon normaalia huoltoa ja ylläpitoa", toteaa DNA:n siirtoverkkojohtaja Mikko Kannisto.

Myös verkon arkkitehtuuria ja signalointia päivitetään, jotta valtakunnallisen runkoverkon ja sen osaverkkojen ohjelmoitavuus tehostuu ja niiden keskinäinen yhteentoimivuus tulee saumattomammaksi.

"Entistä paremmasta ohjelmoitavuudesta tulee merkittävästi lisää synergiaetuja. Voimme yksillä ja samoilla töillä tuottaa ja ylläpitää useampia palveluita. Asiakkaan saama palvelu paranee, koska palvelut monipuolistuvat ja yhteysnopeudet kasvavat", sanoo Kannisto.
Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana DNA:n matkaviestinverkossa kulki dataa 20,85 GB per liittymä, kun vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen vastaava lukema oli 14,97 GB per liittymä.

DNA:n 5G-verkon valmistelutyöt etenevät suunnitelmien mukaisesti, ja DNA tulee tarjoamaan kaupallisia 5G-palveluita heti kun se on toimilupien ja päätelaitteiden saatavuuden puolesta mahdollista.

 

[Satelite]

@JiiPee Uusihan DNA tuossa 3.5v sitten runkoverkon laitteistoja tukemaan sitten Tbit/s luokan nopeuksia.

DNA:n runkoverkko nostetaan 5G-valmiuteen | DNA Oyj

Mutta miksi sitten karttojen perusteella DNA 5G laajeneminen laahaa rajusti perässä kun vertaa Elisaan? Omalle kotiseudulle en ole nähnyt DNA kartalla yhtäkään tulevaa mastopäivitystä. Aiemmin tulevat päivitykset mielestäni näkyivät DNA kartalla.

 

[Algron28]

Mutta miksi sitten karttojen perusteella DNA 5G laajeneminen laahaa rajusti perässä kun vertaa Elisaan? Omalle kotiseudulle en ole nähnyt DNA kartalla yhtäkään tulevaa mastopäivitystä. Aiemmin tulevat päivitykset mielestäni näkyivät DNA kartalla.

Jos ne kaikki rahat meni siihen runkoverkon uusimiseen ja nyt ei ole varaa mennä all in 5G tukiasemien kanssa.

 

[pulatunnus]

Tässä on sellainen harhaluulo taustalla, että kuvitellaan, että hidas yhteys on operaattorille (merkittävästi) halvempi kun nopea yhteys.

Ei ole. Kaikkien Internet-yhteyksien tuotantokustannukset ovat suurinpiirtein samat yhteysnopeudesta huolimatta. Tämä johtuu siitä, että miltei kaikki tuotantokustannukset ovat kiinteitä. Laskennallisestikin hitaimman ja nopeimman yhteyden kustannusero lasketaan senteissä.

Oikeassa elämässä hidas yhteys voi olla jopa kalliimpi tuottaa, sillä se tapittaa todennäköisemmin 100% käyttöasteella koko ruuhka-ajan hitaudestaan johtuen, kun taas nopeampi yhteys toimii purskeisesti, siirtäen nopeasti tarvittavan datan ja jää sitten vähemmälle käytöasteelle.

Jos tuossa esimerkkinä ajattelit jotain taloyhtiötä, jossa kuitu kellariin, niin aivan samaa mieltä.

Operaattorille kohde on lähinnä se paljonko siitä tulee liikevaihtoa. Jos asiakas haluaisi niin kaikille sama nopeus, ei kannata tuotteistaa pienempiä nopeuksia. eli vähän pienempikin liikevaihto riittää. Vähemmän tarvitsevat "maksavat" nopeampaa haluvien.

Mutta, kauppa käy paremmin, jos hinnat alkean on edullisempi, ja operaattori laskee että osa maksaa nopeammasta. Nopeamman valisevat "maksavat" hitaampien yhteyksiä.

Jos sinne kinteistöön tarvitaan paksumpi netti, niin se maksaa enemmän kuin hitaampi, se sitten vaihtelee paljonko. Eli kaikille nopein, voi olla kustannus, mutta ei välttämättä isompi kuin se että luodaan eri nopeusluokat, tilatessa voidaan valita nopeimmaksi sellainen missä oletus että kiinteistöön tuleva/suunniteltu yhteys riittää.

Mutta noin yleisemmin

Kuluttajakäytössä on pari muuttujaa.

- Säädöksillä määrätty vaihteluvälit mitkä pitää toteuttaa, joita operaattori ei voi omilla ehdoilla heikentää
- Kuluttajakäytössä nopeus ei maksa mitään lokiikka toimii jos se joukko käyttäytyy oletetusti, ei ole ennustettavissa käytön kasvua.
- Tuotteistus, kilpailu.
- Se nopeampi yhteys voi oikeasti nostaa kustannuksia.

 

[Johtaja_Jurmu]

Kuluttajakäytössä on pari muuttujaa.

- Kuluttajakäytössä nopeus ei maksa mitään lokiikka toimii jos se joukko käyttäytyy oletetusti, ei ole ennustettavissa käytön kasvua.

Niinpä niin. Käytön kasvua tapahtuu ihan varmasti, se ei pitäisi tulla yllätyksenä yhdellekään operaattorille.
Keskustelin taannoin erään astetta pienemmän operaattorin edustajan kanssa, että riittääkö se kaista rungoissa varmasti tulevaisuudessakin, että nopeuslupaukset sun muut täyttyy.
Vastaus oli hyvin selkeä: hankitaan lisää kaistaa jos ei riitä

Ja sitä kaistaa on jokainen operaattori joutunut "erään kerran" lisäämään vuosien ja vuosikymmenien aikana.

 

[dot1q]

Ihmettelisin jos ei jokainen operaattori seuraisi linkkiensä kuormitusastetta ja reagoisi jo 75% kohdalla fyysisillä asennuksilla, eli rautaa lisäämällä.

 

[snow28]

Mutta miksi sitten karttojen perusteella DNA 5G laajeneminen laahaa rajusti perässä kun vertaa Elisaan? Omalle kotiseudulle en ole nähnyt DNA kartalla yhtäkään tulevaa mastopäivitystä. Aiemmin tulevat päivitykset mielestäni näkyivät DNA kartalla.

Elisahan aloitti 5G-asennukset huomatttavasti DNA:ta aikaisemmin, joten tämän takia on luonnollista, että DNA on tullut perässä päivitystahdissa. Lisäksi Yhteisverkon 5G-päivitykset vaikuttavat myös paljon DNA:n 5G-leviämiseen. Mutta kyllä DNA:lla on ollut tänä vuonna todella kova vauhti tukiasemien päivityksissä.

 

[pulatunnus]

Niinpä niin. Käytön kasvua tapahtuu ihan varmasti, se ei pitäisi tulla yllätyksenä yhdellekään operaattorille.

Jos on ennustettavissa käytön kasvua, joka vaatii putken teknistä paisuttamista, niin se on lisäkustannus, se siten riippuu kohteesta ylittääkö säästöt.

Tuossa siis kommentoitiin sitä että onko hitaiden nopeusprofiilien nostaminen "max" nopeudeksi kustannus.

 

[Kahvilalli]

Tuli "tilattua" Lounean kuitu, kun ilmoittivat että Jyväskylän alueella saisi 0€ asennus/kaivuu/laite-kuluilla ja 150€ käyttöönottomaksulla.

Tuolta ehdoista ongin, että n 40% asuinalueen talouksista pitäisi tuo kuitu ottaa, että alkaisivat sitä tekemään. Käytännössä tuo tuntuu kovin mahdottomalta, eli sikäli en ole toiveikas, että pääsisin 4g liittymästä vielä kuitukäyttäjäksi.

Onko ihmisillä kokemusta tuosta ja miten tuo asuinalue määritellään? Onko se tie/katukohtaista, vai saman postinumeron alla olevat kiinteistöt?

Kuitu kiinnostaa ja siitä voisi jopa maksaakkin, mutta tuo tarjous kuullostaa kyllä hyvältä. Toteutuessaan velvoittaa 24kk laajakaistatilaukseen, hintaan 29,90€/kk ensimmäiset 12kk, ja siitä suraavat 39,90€/kk. Kyseessä 250/250 netti.

 

[pulatunnus]

Onko ihmisillä kokemusta tuosta ja miten tuo asuinalue määritellään? Onko se tie/katukohtaista, vai saman postinumeron alla olevat kiinteistöt?

Ei tuosta oli hajua.


Yleisemmin, operaattoria kiinnostaa koko alueen kokonaismäärän lisäksi pienempien osasten kananttavuus. (Eli kannattaako alueella yleensä tulla ja se mihin asti laajentua)

Mutta tukirahalla muuttujia voi olla enemmän, markkinaehtoisesti katsotaan kannattaako ja jokin prosentti voi olla tavoite, kipuraja, tai se missä kannattaa ilman muuta.

Eli jos jokin millä ainakin luvattu tehtä, niin vajaaksi jääminen ei välttämättä ole ehdoton hankkeen kaatuminen, vaan riippuu miten tilaajat on jakautuneet, jääkö jotain pois. ja onko raja minimi, vai ainakin silloin tehdään.

Käytännön hankkeissa on voinut jokin haara jäädä pois, jos sinne ei tule riittävästi tilaajia, vastaavasti voi tingata jatkoa jos vakuuttaa maksuhaluja. Epä kannattava vetokin on voinut toteutua jos joku kriittinen minimi asiakas tavoite liipasimella muutamasta tilaajasta.

 

[Vesa59]

Mulle Valokuitusen mies sanoi, että on kaupunginosakohtainen (tämä siis Vantaalla). Oma kaupunginosani on omakotitaloja/rivitaloja.

 

[Johtaja_Jurmu]

Se tukiraha ei autuaaksi tee, se auttaa lähinnä siinä että työt saa käyntiin ja valmiiksi.
Verkon valmistuttua käytännön operointiin ei mitään tukirahaa tule, vaan juoksevat käyttökulut, lainat yms maksetaan siitä kuukausimaksusta.
Eli liittymisaste tulee olla joka tapauksessa riittävä, oli tukea tai ei.

 

[tkhyla]

Olenko ymmärtänyt oikein, että Valokuitusen palveluntarjoajalla ei ole periaatteessa merkitystä? Ottaa asiakas sitten esim. 100MB liittymän Lounealta tai kuuskaistalta niin yhteys on sama nopeuden ja palvelun suhteen? Sama kuin ostaisi sähköä "mistäpäin suomea tahansa"

 

[WR-HW95]

Siikaverkkokin on ilmeisesti päivittänyt rojunsa.
"Tilaajaliittymät toteutetaan kiinteillä valokuituyhteyksillä, joilla tarjotaan vähintään 100 Mbit/s:n symmetrisiä laajakaistayhteyksiä. Yhteysnopeudet ovat nostettavissa 10 000 Mbit/s:iin asti. "

 

[pulatunnus]

Olenko ymmärtänyt oikein, että Valokuitusen palveluntarjoajalla ei ole periaatteessa merkitystä? Ottaa asiakas sitten esim. 100MB liittymän Lounealta tai kuuskaistalta niin yhteys on sama nopeuden ja palvelun suhteen? Sama kuin ostaisi sähköä "mistäpäin suomea tahansa"

Palvelut voi vaihdella.
Ei ajankohtaisesti tarkastettu, mutta aiemmin oli eroja nettiyhteyden osalta, mm julkisten IP osoitteiden osalta, mm. montako, saiko kiinteää (joillain kuluttaja sai "yrityspalveluita") , ja Ipv6 tuen osalta oli eroja. Jotain voi kiinnostaa reitit ja millaista menoa mailmalle , ja isoimpiin palveluihin.


Lisäpalveluissa eroja, IPTV, sisältö palvelut, kytkyhinnoittelu jne. Harvaa taitaa kiinnostaa SMTP sun muut vanhat peruspalavelut, mailitkin varmaan erillisesti hankittu. Mutta jos tarve, niin varmistaa.

 

[jessenic]

Olenko ymmärtänyt oikein, että Valokuitusen palveluntarjoajalla ei ole periaatteessa merkitystä? Ottaa asiakas sitten esim. 100MB liittymän Lounealta tai kuuskaistalta niin yhteys on sama nopeuden ja palvelun suhteen? Sama kuin ostaisi sähköä "mistäpäin suomea tahansa"

Eri operaattoreiden nielu Telian verkkoon voi olla eri paikkakunnilla. Ping voi siis hieman kasvaa ja ulkomaanyhteydet kulkea eri reittiä. Monella pienellä operaattorilla suora C-Lion yhteys Saksaan.

 

[tkhyla]

^ Näistä pingeistä ei varmaankaan etukäteen tiedä erkkikään, että onko eroja tarjoajilla?

Itse tarvitsen julkisen IP-osoitteen josta pääsen myös sisäänpäin ssh, yms. tarvittavat yhteyteni. Tulkitsenko oikein, että Kuuskaista ei tätä salli?


Lounea:
Otamme 15.3.2021 käyttöön järjestelmän, jossa kuluttajien Valokuitu-liittymiin jaetaan julkisten, vaihtuvien ip-osoitteiden sijasta Lounean verkon sisäinen ip-osoite. Toiminne otetaan ensin käyttöön hitaimmissa nopeusluokissa.
Verkon sisäinen ip-osoite toimii asiakkaiden käyttämien palveluiden kanssa hyvin pitkälti samoin kuin julkinenkin osoite. Verkossamme oleva laitteisto muuttaa sisäisen osoitteen julkiseksi osoitteeksi, tästä käytetään myös nimitystä operaattori-NAT.
Valtaosalle asiakkaista tämän muutoksen ei pitäisi näkyä mitenkään, mutta joissain harvinaisissa käyttötilanteissa asiakkaan omassa sisäverkossa olevan reitittimen tekemä uusi osoitemuunnos (NAT) voi vaikuttaa esim. pelikonsolin toimintaan.
Tarvittaessa asiakas voi saada käyttöönsä dynaamisen, vaihtuvan ipv4-osoitteen.

Kuuskaista:
Palvelussa asiakas saa käyttöönsä määräajaksi yhden (1) dynaamisen julkisen IP -osoitteen Kuuskaistan hallinnoimasta IP -avaruudesta. IP -osoite toimii ns. NAT –osoitteena

 

[pulatunnus]

Se tukiraha ei autuaaksi tee, se auttaa lähinnä siinä että työt saa käyntiin ja valmiiksi.

Tukirahat mahdollistaa muuten kannattamattoman hankkeen toteuttamisen.

Tukirahoissa voi olla ehtoja.

Tukirahoitus voi olla suoraatukea, ja tai voi olla takaus / rahoitustukea.

Jos asiakas ei maksa todellisia liittymiskustannuksia, niin tuetussa saattaa kannattaa operaattorin vetää myös sellaisiin kohteisiin , mitkä ei muuten kannata.


Markkinaehtoisessa operaattorilla pitää laskea että saa kk laskutuksella kuoletettua myös investoinnit.

Tuet voi siis myös olla rasite, jos niihin kuuluu velvoitteita, eli toimija voi joutu kuiduttamaan sellasiakin välejä jotka ei suoranaisesti edes tuilla kannata, mista voi seurata erikoisia tilanteinta.

Eli liittymisaste tulee olla joka tapauksessa riittävä, oli tukea tai ei.

Jos tuilla on saatu rekannettua verkko jossa asiakkaat maksaa oman osuuden kustannuksista, niin operaattorille noin lähtökohtaisesti helppo ja suht riskitön tilanne. Jos ei kilpailua niin pitäisi pystyä hinnoitteleen palvelut niin että kannattaa, jos niitä asiakkaita nyt edes sen verran että tilat, hallinnon ja ulkistukset pystyy maksamaan ja jotain hyvää jää.

Tukioperaattori kaatuneet yleensä siihen että suorien tukien lisäksi käytetty isoavelkavipua ja houkuteltu asiakkaat hinnalla.

 

[kurkimies]

@tkhyla Itse tilasin Lounean myymäläst 100/100Mbit/s yhteyden. Seuraavana päivänä laitoin heidän asiakaspalveluunsa viestiä, että tilaisin julkisen IPv4:sen, niin tuli sopimusvahvistus julkisesta IPv4:sesta sähköpostiin

 

[tkhyla]

@tkhyla Itse tilasin Lounean myymäläst 100/100Mbit/s yhteyden. Seuraavana päivänä laitoin heidän asiakaspalveluunsa viestiä, että tilaisin julkisen IPv4:sen, niin tuli sopimusvahvistus julkisesta IPv4:sesta sähköpostiin

Onko tuo lisähintainen palvelu vai sisältyykö normi kk-maksuun?

 

[kjns]

Lounea:
Otamme 15.3.2021 käyttöön järjestelmän, jossa kuluttajien Valokuitu-liittymiin jaetaan julkisten, vaihtuvien ip-osoitteiden sijasta Lounean verkon sisäinen ip-osoite.

Meinasin saada sydärin kun tästä luin mutta julkisen ip:n sai taattua itselleen viestillä asiakaspalveluun. Sain samalla myös tiedon, että ensivaiheessa muutos koskee alle 10M liittymiä, mutta jos julkista osoitetta tarvitsee niin kannattaa esto nattaukselle pyytää aspasta niin ei tule vaikka laajentaisivatkin noita tulevaisuudessa.

edit: eikä vaikuta hintaan

 

[pulatunnus]

^ Näistä pingeistä ei varmaankaan etukäteen tiedä erkkikään, että onko eroja tarjoajilla?

Itse tarvitsen julkisen IP-osoitteen josta pääsen myös sisäänpäin ssh, yms. tarvittavat yhteyteni. Tulkitsenko oikein, että Kuuskaista ei tätä salli?

...
Tarvittaessa asiakas voi saada käyttöönsä dynaamisen, vaihtuvan ipv4-osoitteen.

Kuuskaista:
Palvelussa asiakas saa käyttöönsä määräajaksi yhden (1) dynaamisen julkisen IP -osoitteen Kuuskaistan hallinnoimasta IP -avaruudesta. IP -osoite toimii ns. NAT –osoitteena

Ilmeisesti kummaltakin saa vain yhden julkisen IPv4 osoitteen, joka dynaaminen.
Lounelta voi joutua pyytämään erikseen.

Telialta on saanut sen perinteisen viisi dynaamista, jotka pysyneet suht hyvin muuttumattomana jos oma MAC osoite pysynyt samana ja ei pitkiä katkoja.

 

[Johtaja_Jurmu]

Markkinaehtoisessa operaattorilla pitää laskea että saa kk laskutuksella kuoletettua myös investoinnit.

Ihan samalla tavalla se kuukausimaksun/liittyjien riittävyys lasketaan myös tuetuissa rakennushankkeissa. Tuetussa tapauksessa lasketaan vieläkin tarkemmin, varsinkin jos liittymishinta on lähes ilmainen.

 

[kurkimies]

Onko tuo lisähintainen palvelu vai sisältyykö normi kk-maksuun?

Ilmeisesti kummaltakin saa vain yhden julkisen IPv4 osoitteen, joka dynaaminen.
Lounelta voi joutua pyytämään erikseen.

Telialta on saanut sen perinteisen viisi dynaamista, jotka pysyneet suht hyvin muuttumattomana jos oma MAC osoite pysynyt samana ja ei pitkiä katkoja.

Siitä omat johtopäätöset saa vetää.

Ja Lounean Valokuitu palvelukuvaus sanoo seuraavaa koskien IPv4-osoitteiden määrästä:

Perustoimituksessa palvelu sisältää tarpeellisen määrän vaihtuvia julkisia tai yksityisiä IP-osoitteita.
Asiakaslaite saa ne käyttöönsä määräajaksi. Osoitteet ovat IPv4 protokollan mukaisia.

Erikseen tilaamalla asiakas saa veloituksetta käyttöönsä perustoimituksen IPv4 osoitteiden lisäksi
tarpeellisen määrän IPv6 osoitteita. IPv6 käyttöönoton alkuvaiheen tietoturvariskien vuoksi IPv6
osoitteita ei toimiteta kuluttaja-asiakkaille kuin eri tilauksesta.

 

[kjns]

Siitä omat johtopäätöset saa vetää.

Tästä tosiaan lounean aspasta sain käsityksen että se on liittymää koskeva asetus/parametri joka kytketään päälle ja tämän perusteella liittymälle ei aleta tuuppaamaan ip-osoitteita natin takaa. Tuo näkyy omalouneassa erillisenä palveluna. Eli veikkaisin (vahva mutu) ettei vaikuta asiakkaalle liisattavien osoitteiden määrään, vaan ainoastan tyyppiin.

 

[jessenic]

Pienemmillä operaattoreilla on IPv4-osoitteet vähissä, niin tuota nattausta tapahtuu varmasti koko ajan enemmän. Julkinen (vaihtuva) IP-osoite on Traficomin mukaan oltava ilmaiseksi saatavilla tarvittaessa, eli ei voi lisähintaa siitä ottaa.

 

[kurkimies]

Pienemmillä operaattoreilla on IPv4-osoitteet vähissä, niin tuota nattausta tapahtuu varmasti koko ajan enemmän. Julkinen (vaihtuva) IP-osoite on Traficomin mukaan oltava ilmaiseksi saatavilla tarvittaessa, eli ei voi lisähintaa siitä ottaa.

Koskeeko tuo ilmainen julkinen IP pelkästään mobiilia vai kiinteää verkkoa? Ainakin Elisa/Telia rahastaa mobiiliverkossa siitä