Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Millä tekniikalla asuntoon, siis ihan mielenkiinnosta kun ketjussa symmetrisen perää kovasti huudeltu, niin 50 paluu kuullostaa aika niukalta kuidun perässä.Tässä lähialueella vetelivät uutta valokuitua maahan pitkin syksyä ja tämäkin pieni kerrostalo missä asun sai yhteyden päivityksen. Elisan kautta yhteys, 1000/50
Elisa viihde, vai mikä boxi ?Boksista osamaksua vitosen kuussa tuohon kylkeen. Ajattelin tuon boksin maksaa omaksi hetipian kun siihen vaihtoehto tarjottiin.
Tuo mieleen päivityksen operaattorin puolella (mukaanlukien, rauta, reitti jne)Niin en tiedä pitäiskö tästä nyt johonki valittaa, että ensinmäistä kertaa yhteys kävi poikki 3min Elisan puolelta.
Omatoimisesta katkosta oli kulunut 16kk ja nyt vaihtui IP, katkon seurauksena.
@pulatunnus tuossahan tuo lukee, että Kerrostalon kellariin tuli kiinteistökuitu. Tällöin vaihtoehdoksi jää vain tämä : yksittäisiin asuntoihin tulee koaksaaliverkon kautta yhteys ja se on 1000/50.
Täyskuitu rakentaa ilmaisia valokuituyhteyksiä myös Jyväskylään | Valoo
Valokuituverkkojen edelläkävijä Täyskuitu on avannut valokuituverkkohankkeen Jyväskylään. Täyskuitu rakentaa yhteydet nopeimmille tilaajille ilmaiseksi.www.sttinfo.fi
Edit, somesta poimin että "Lisää alueita on luvassa lähiaikoina. "
Oikeanlaista kuitupöhinää meneillään.
24kk määräaikainen soppariLounea kauppaa Seinäjoella kuitua 0€+liittymän käyttöönotto 150 €. Seinäjoki | Lounea
Telia, Elisa?Jos se nykyinen 5-kirjaiminen operaattori ei olisi 2000-alussa ostanut sitä Saksasta vaan sijoittanut 4.3miljardia valokuituverkkoon, olisi tilanne aivan eri tänäpäivänä
Eli 2/3 on jo pudonnut, ja enää yhden varassa. Mikään ei varmaan estä sille viimeisellekään käymästä samoin.
Juuri tämä epävarma toiminta on yksi syy minkä takia tulee pyrkiä ulottamaan kuitu koteihin.
SoneraTelia, Elisa?
Jännää puhua kolmesta verkosta Yhteisverkon alueella, Telia ja DNA käyttävät samaa verkkoa (kuten totesitkin niiden toimivan yhtä hyvin/huonosti). Eli ei puhuta kolmesta verkosta, vaan kahdesta (Yhteisverkko + Elisa). Muistaakseni DNA:lla oli jonkinlaista priorisointia (kalliimpi liittymä, enemmän kaistaa ruuhkatilanteessa) mobiililiittymissään, mutta muuta eroa ei pitäisi olla....
Yhteisverkkojen alueella olen, niin Telia ja DNA toimii käytännössä yhtä hyvin tai yhtä huonosti.
...
Eli käytännössä siis 2/3 on jälellä ja teorissa kaikki kolme koska veikkaan että toi elisa toimisi huomattavasti paremmin jos ajelis niiden verkkoon optimoitua firmistä purkissa. Nykyään vaan tahtoo näissä mobiili vehkeissä olla aika mahdotonta vaihtaa firmistä haluamaansa, eli se vaatisi sitten purkin vaihdon. Tällä DNA:lta ostetulla purkilla mulla on kuitenkin 2/3:sta käytettävissä optimitaajuuksilla.
...
...
Ja kyllä olen tietoinen että on myös open connect periaatteella toimivia kuituja joissa voit valita operaattorin. Mutta jos sillä palveluntarjoajalla ei ole omaa rautaa siellä minne kuidut päättyy, niin se vaihtopiste liikenteelle saattaa olla ihan missäpäin suomea tahansa.
Tästä on ADSL ajoilta kokemusta kun vaihdoin Elisan ADSL liittymään, eihän Elisallaa ollut alueella kuparia vaan vuokrasivat sen Telialta. Pingi oli sitten aivan karsee kun lappeenrannasta vietiin liikenne ensin Rovaniemelle Telian verkossa ja siellä vaihdettiin sitten Elisan verkkoon. Kyllä ihmettelin tuota touhua että mitä järkeä? Eivat osannu sanoa muuta kuin että näin on päätetty että rovaniemellä on verkon vaihto. Taisi se myöhemmin hiukan parantua kun vaihto tapahtui loppuajasta Hämeenlinnassa.
Jännää puhua kolmesta verkosta Yhteisverkon alueella, Telia ja DNA käyttävät samaa verkkoa (kuten totesitkin niiden toimivan yhtä hyvin/huonosti). Eli ei puhuta kolmesta verkosta, vaan kahdesta (Yhteisverkko + Elisa). Muistaakseni DNA:lla oli jonkinlaista priorisointia (kalliimpi liittymä, enemmän kaistaa ruuhkatilanteessa) mobiililiittymissään, mutta muuta eroa ei pitäisi olla.
Kertaakaan ei minulla ole millään ns. pienemmällä kuluttajaoperaattorilla tullut vastaan tilannetta, että liikenne kiertäisi ihme reittejä pitkin, vaan aika hyvin peeraa Suomessa (joskaan oma kokemus näistä ei ole erityisen suuri). Sen sijaan kaikilla kolmella suurimmalla (DNA, Elisa, Telia) on tullut vastaan sitä, että liikenne voi kiertää Hollannin, Ranskan tai parhaimmassa worst case scenariossa Ruotsin kautta suomalaiselle palvelimelle, tosin nämäkin taitaa olla melko harvinaisia nykypäivänä.
Jos se nykyinen 5-kirjaiminen operaattori ei olisi 2000-alussa ostanut sitä Saksasta vaan sijoittanut 4.3miljardia valokuituverkkoon, olisi tilanne aivan eri tänäpäivänä
Olisi kyllä ollut ihan mielenkiintoinen nähdä mitä tuosta olisi tullut ja ehkä Sonera olisi säilynyt suomalaisena jopa. Tuota Teliaahan on nyt lähivuosina paloiteltu ja myyty kohdasta jos toisesta. Saa nähdä mitä siitä lopuksi jää jäljelle.Jos se nykyinen 5-kirjaiminen operaattori ei olisi 2000-alussa ostanut sitä (ilmaa) Saksasta vaan sijoittanut 4.3miljardia valokuituverkkoon, olisi tilanne aivan eri tänäpäivänä
Omasta mielestä taas on typerää että hitaampia tiputellaan pois kun se ei mitenkään conffaus työhön vaikuta mitenkään. Mobiilissa sama juttu. Hirmu vaikeaa saada hitaampaa kuin 100Mbps nykyisin ja jos saa niin sen hinta on lähes sama kuin sen satkun. Itte otin puhelimeen 10Mbps liittymän koska 99% ajasta kun sitä puhelimen nettiä tartten, niin en tuon kovempaa nopeutta saa siitä irti ja loppupelissä kun se käyttö on google maps, spotify ja satunnainen surffaus, niin ne myös hoituu ihan ongelmitta tuolla nopeudella.
Täällä vinguttu siitä kun ei saa 10Gbps yhteyttä vaikka haluaisi, aivan samoin se toistepäin toimii, en saa 5Mbps yhteyttä vaikka haluaisin. Mielestäni tiettyyn pisteeseen asti pitäisi olla valinnanvaraa enemmän mitä nyt on niin kiinteissä kuin mobiilissa. Mobiilissa varsinkin moni varmasti maksaa turhasta, myydään väkisellä 5G liittymää vaikka alueella ei ole koko 5G eikä tule olemaan vielä vuosiin.
Kyseinen sveitsiläinen Internet-palveluntarjoaja myy liittymiä samaan hintaan, riippumatta siitä otatko 1 Gbps, 10 Gbps vai 25 Gbps -liittyämän.
DNA:n runkoverkon kapasiteetti ja ohjelmointikyvykkyys nostetaan uudelle tasolle. Töiden valmistuttua DNA:n runko- ja alueverkkojen tuotantoteho kasvaa 5G-verkon vaatimusten tasolle. Jo aloitetut työt ovat osa DNA:n valmistautumista 5G-aikakauteen, mutta ne hyödyttävät matkaviestin- ja kiinteän verkon asiakkaita myös välittömästi, jo ennen 5G-verkkoja, sillä dataliikenne DNA:n verkoissa on kasvanut jälleen uuteen ennätykseen ja kasvaa edelleen.
Verkon kriittiset runkolaitteet on jo vaihdettu, ja DNA:n runkoverkon nopeuksia on nostettu 400 Gbit/s monikertoihin aina 1,2 Tbit/s asti. Lisäksi alueellisten osaverkkojen eli alueverkkojen vähimmäisnopeuksia on nostettu vastaamaan kyseisen alueen uusia ja tulevia vaatimuksia.
"Datan käyttö kasvaa edelleen kovaa vauhtia kaikkialla Suomessa, joten vähimmäisnopeuksia on nostettu ja kapasiteettia lisätty kaikkialla. Eniten kasvaa mobiilidatan käyttö, ja runkoverkon kyvykkyys on tärkeä tekijä myös mobiilidatan sujuvuudessa. Nopeuksia nostetaan ja kapasiteettia lisätään jatkossakin osana verkon normaalia huoltoa ja ylläpitoa", toteaa DNA:n siirtoverkkojohtaja Mikko Kannisto.
Myös verkon arkkitehtuuria ja signalointia päivitetään, jotta valtakunnallisen runkoverkon ja sen osaverkkojen ohjelmoitavuus tehostuu ja niiden keskinäinen yhteentoimivuus tulee saumattomammaksi.
"Entistä paremmasta ohjelmoitavuudesta tulee merkittävästi lisää synergiaetuja. Voimme yksillä ja samoilla töillä tuottaa ja ylläpitää useampia palveluita. Asiakkaan saama palvelu paranee, koska palvelut monipuolistuvat ja yhteysnopeudet kasvavat", sanoo Kannisto.
Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana DNA:n matkaviestinverkossa kulki dataa 20,85 GB per liittymä, kun vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen vastaava lukema oli 14,97 GB per liittymä.
DNA:n 5G-verkon valmistelutyöt etenevät suunnitelmien mukaisesti, ja DNA tulee tarjoamaan kaupallisia 5G-palveluita heti kun se on toimilupien ja päätelaitteiden saatavuuden puolesta mahdollista.
Mutta miksi sitten karttojen perusteella DNA 5G laajeneminen laahaa rajusti perässä kun vertaa Elisaan? Omalle kotiseudulle en ole nähnyt DNA kartalla yhtäkään tulevaa mastopäivitystä. Aiemmin tulevat päivitykset mielestäni näkyivät DNA kartalla.@JiiPee Uusihan DNA tuossa 3.5v sitten runkoverkon laitteistoja tukemaan sitten Tbit/s luokan nopeuksia.
DNA:n runkoverkko nostetaan 5G-valmiuteen | DNA Oyj
Jos ne kaikki rahat meni siihen runkoverkon uusimiseen ja nyt ei ole varaa mennä all in 5G tukiasemien kanssa.Mutta miksi sitten karttojen perusteella DNA 5G laajeneminen laahaa rajusti perässä kun vertaa Elisaan? Omalle kotiseudulle en ole nähnyt DNA kartalla yhtäkään tulevaa mastopäivitystä. Aiemmin tulevat päivitykset mielestäni näkyivät DNA kartalla.
Jos tuossa esimerkkinä ajattelit jotain taloyhtiötä, jossa kuitu kellariin, niin aivan samaa mieltä.Tässä on sellainen harhaluulo taustalla, että kuvitellaan, että hidas yhteys on operaattorille (merkittävästi) halvempi kun nopea yhteys.
Ei ole. Kaikkien Internet-yhteyksien tuotantokustannukset ovat suurinpiirtein samat yhteysnopeudesta huolimatta. Tämä johtuu siitä, että miltei kaikki tuotantokustannukset ovat kiinteitä. Laskennallisestikin hitaimman ja nopeimman yhteyden kustannusero lasketaan senteissä.
Oikeassa elämässä hidas yhteys voi olla jopa kalliimpi tuottaa, sillä se tapittaa todennäköisemmin 100% käyttöasteella koko ruuhka-ajan hitaudestaan johtuen, kun taas nopeampi yhteys toimii purskeisesti, siirtäen nopeasti tarvittavan datan ja jää sitten vähemmälle käytöasteelle.
Kuluttajakäytössä on pari muuttujaa.
- Kuluttajakäytössä nopeus ei maksa mitään lokiikka toimii jos se joukko käyttäytyy oletetusti, ei ole ennustettavissa käytön kasvua.
Mutta miksi sitten karttojen perusteella DNA 5G laajeneminen laahaa rajusti perässä kun vertaa Elisaan? Omalle kotiseudulle en ole nähnyt DNA kartalla yhtäkään tulevaa mastopäivitystä. Aiemmin tulevat päivitykset mielestäni näkyivät DNA kartalla.
Jos on ennustettavissa käytön kasvua, joka vaatii putken teknistä paisuttamista, niin se on lisäkustannus, se siten riippuu kohteesta ylittääkö säästöt.Niinpä niin. Käytön kasvua tapahtuu ihan varmasti, se ei pitäisi tulla yllätyksenä yhdellekään operaattorille.
Onko ihmisillä kokemusta tuosta ja miten tuo asuinalue määritellään? Onko se tie/katukohtaista, vai saman postinumeron alla olevat kiinteistöt?
Palvelut voi vaihdella.Olenko ymmärtänyt oikein, että Valokuitusen palveluntarjoajalla ei ole periaatteessa merkitystä? Ottaa asiakas sitten esim. 100MB liittymän Lounealta tai kuuskaistalta niin yhteys on sama nopeuden ja palvelun suhteen? Sama kuin ostaisi sähköä "mistäpäin suomea tahansa"
Eri operaattoreiden nielu Telian verkkoon voi olla eri paikkakunnilla. Ping voi siis hieman kasvaa ja ulkomaanyhteydet kulkea eri reittiä. Monella pienellä operaattorilla suora C-Lion yhteys Saksaan.Olenko ymmärtänyt oikein, että Valokuitusen palveluntarjoajalla ei ole periaatteessa merkitystä? Ottaa asiakas sitten esim. 100MB liittymän Lounealta tai kuuskaistalta niin yhteys on sama nopeuden ja palvelun suhteen? Sama kuin ostaisi sähköä "mistäpäin suomea tahansa"
Se tukiraha ei autuaaksi tee, se auttaa lähinnä siinä että työt saa käyntiin ja valmiiksi.
Jos tuilla on saatu rekannettua verkko jossa asiakkaat maksaa oman osuuden kustannuksista, niin operaattorille noin lähtökohtaisesti helppo ja suht riskitön tilanne. Jos ei kilpailua niin pitäisi pystyä hinnoitteleen palvelut niin että kannattaa, jos niitä asiakkaita nyt edes sen verran että tilat, hallinnon ja ulkistukset pystyy maksamaan ja jotain hyvää jää.Eli liittymisaste tulee olla joka tapauksessa riittävä, oli tukea tai ei.
Onko tuo lisähintainen palvelu vai sisältyykö normi kk-maksuun?@tkhyla Itse tilasin Lounean myymäläst 100/100Mbit/s yhteyden. Seuraavana päivänä laitoin heidän asiakaspalveluunsa viestiä, että tilaisin julkisen IPv4:sen, niin tuli sopimusvahvistus julkisesta IPv4:sesta sähköpostiin
Lounea:
Otamme 15.3.2021 käyttöön järjestelmän, jossa kuluttajien Valokuitu-liittymiin jaetaan julkisten, vaihtuvien ip-osoitteiden sijasta Lounean verkon sisäinen ip-osoite.
Ilmeisesti kummaltakin saa vain yhden julkisen IPv4 osoitteen, joka dynaaminen.^ Näistä pingeistä ei varmaankaan etukäteen tiedä erkkikään, että onko eroja tarjoajilla?
Itse tarvitsen julkisen IP-osoitteen josta pääsen myös sisäänpäin ssh, yms. tarvittavat yhteyteni. Tulkitsenko oikein, että Kuuskaista ei tätä salli?
...
Tarvittaessa asiakas voi saada käyttöönsä dynaamisen, vaihtuvan ipv4-osoitteen.
Kuuskaista:
Palvelussa asiakas saa käyttöönsä määräajaksi yhden (1) dynaamisen julkisen IP -osoitteen Kuuskaistan hallinnoimasta IP -avaruudesta. IP -osoite toimii ns. NAT –osoitteena
Markkinaehtoisessa operaattorilla pitää laskea että saa kk laskutuksella kuoletettua myös investoinnit.
Onko tuo lisähintainen palvelu vai sisältyykö normi kk-maksuun?
Ilmeisesti kummaltakin saa vain yhden julkisen IPv4 osoitteen, joka dynaaminen.
Lounelta voi joutua pyytämään erikseen.
Telialta on saanut sen perinteisen viisi dynaamista, jotka pysyneet suht hyvin muuttumattomana jos oma MAC osoite pysynyt samana ja ei pitkiä katkoja.
Perustoimituksessa palvelu sisältää tarpeellisen määrän vaihtuvia julkisia tai yksityisiä IP-osoitteita.
Asiakaslaite saa ne käyttöönsä määräajaksi. Osoitteet ovat IPv4 protokollan mukaisia.
Erikseen tilaamalla asiakas saa veloituksetta käyttöönsä perustoimituksen IPv4 osoitteiden lisäksi
tarpeellisen määrän IPv6 osoitteita. IPv6 käyttöönoton alkuvaiheen tietoturvariskien vuoksi IPv6
osoitteita ei toimiteta kuluttaja-asiakkaille kuin eri tilauksesta.
Siitä omat johtopäätöset saa vetää.
Pienemmillä operaattoreilla on IPv4-osoitteet vähissä, niin tuota nattausta tapahtuu varmasti koko ajan enemmän. Julkinen (vaihtuva) IP-osoite on Traficomin mukaan oltava ilmaiseksi saatavilla tarvittaessa, eli ei voi lisähintaa siitä ottaa.