Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[pulatunnus]

Ainakin itsellä närkästyksen aihe on tuo, että kuidun hyödyistä pikkukunnille en ole nähnyt juuri yhtään positiivista vaikuttavuusanalyysiä.

Jotain prjujuja nähty, tiedä sitten kuinka hyviä. Koska hyödyt on se mikä säännönmukaisesti on perustelu hankkeissa, koska kyse ei mistään uudesta jutusta niin aika perus juttua olisi että myös seurantaa. Lliian vähän silmiin osunut,eikä puutetta voi laittaa Yli-Viikarin piikkiin.



Mutta ilmeisesti näissä harvempaan asutuissa muuttotappio aluiden kuidutus hankkeissa kuitu ei ole suuntaa muuttanut, mutta tilastoissa ilmeisesti havaittu muuttotappion vähenemistä lyhyellä ajalla.



Harvaan asuttujen aluiden kuihtumisen lievä hidastuminen, on talous vaikeuksissa olevan kunnan kannalta vähän ongelmallinen, joten se ei ole ehkä se mitä kannattaa hehkuttaa.
Tietenkin kunta joka ei ole suoraan ajautumassa kuntaliitokseen kannattaa tehdä kaikki kannattava toiminta kunnan elinvoimasuuden parantamiseen, infra hankkeissa keskittyä terveisiin hankkeisiin(ei haja-astusualueelle itseisarvoisesti). Politiikassa toki hankalaa tasapuolisuus vs se missä eurokannattaa.

Tosiaan 4g/5g-lobbaus on syönyt monella intoa maksaa 25-50 eur/kk kuidusta, kun sen mobiilinetin saa puolet halvemmalla ja sekin on 100-1000 megaa operaattorien mainosten mukaan, vaikka todellisuus on paljon surullisempi. On ihan kestämätön tilanne, että pitää muuttaa poispäin palveluista, töistä jne. sivistyksestä, jotta netin nopeus nousisi.

Jos asiakkaalle ei ole kuitua, niin hänellä todennäköisesti on palvelut hoidettu jotain muutakautta, joten hän pystyy tekemään arvion siitä paljonko on valmis maksamaan kuidusta.

Kysynnän puutte aiheuttaa sen ongelman että osa on halukas maksamaan sen 3000-5000€ ja 90-50€/kk (siis palvelut), mutta vain niin pieni määrä että kustannukset liittymää kohta karkaa, joten hanke ei kananttava (no monesti ei edes noilla hinnoilla). Halukkuus tuntuu nousevan jos hinta olisi <1000€ ja <50€/kk (sis palvelut), eli monet ihmiset on valmiita maksamaan kuidunkautta tarjotusta netistä vähän enemmän kuin pulkki mobiilista.

Tämänpäivän hankkeitta rahoittavat joutuvat miettimään kiristyvää kilpailua mobiilin puolelta.

Miksi joku haluaisi katkaista ja sitten uudelleen kytkeä hyvän nettiyhteyden?

Uudelleen haluaa kytkeä sen takia että yhteys on hyvä ja sille jälleen tarvetta, jos se ei olisi hyvä ja kilpailukykyinen niin tuskin haluaa.

Nettiyhteys taasen halutaan katkaista sen takia että yhteyttä ei tarvita, tai halutaan säästää rahaa.

Yksi tärkeä tekiä kuituliittymän hankinta päätöstä tehdessä on, sen minimi kk kustannukset. Jos markkinoinnissa voidaan luvata 0/kk kustannus, 0€ tai ainakinhyvin kohtuullinen uudelleen kytkentä, niin se on merkittävä etu.

Huomaa että nettiyhteyden voi saada muutamalla eurolla per kk + päätelaite. 600€/a vs 50€/a on jo niin iso ero että se vaikuttaa jo hyvätuloisenkin päätöksiin.

mm monissa avoimenkuidun hankkeissa ostoa hidastava tekijänä on minimi kk maksut, tai irtisanomisen jälkeen uudelleen kytkennän huomattavan korkea hinta.

Huomattava että avoimenkuidun hankkeet on usein markkinaehtoisia tai tuettunakin ilman kunnan lisätukea, ja siis alueilla joissa monelle on tarjolla moneen tarpeeseen riittävät muut edullisemmat yhteydet.

 

[love_doctor]

Jotain prjujuja nähty, tiedä sitten kuinka hyviä. Koska hyödyt on se mikä säännönmukaisesti on perustelu hankkeissa, koska kyse ei mistään uudesta jutusta niin aika perus juttua olisi että myös seurantaa. Lliian vähän silmiin osunut,eikä puutetta voi laittaa Yli-Viikarin piikkiin.

Mutta ilmeisesti näissä harvempaan asutuissa muuttotappio aluiden kuidutus hankkeissa kuitu ei ole suuntaa muuttanut, mutta tilastoissa ilmeisesti havaittu muuttotappion vähenemistä lyhyellä ajalla.

Hypoteesi hankesuunnitteluvaiheessa tietenkin on, että joko luo kasvua, pysäyttää muuttotappion tai edes jarruttaa sitä. Kuitenkin ilman vakavasti otettavaa tilastollista analyysiä on ihan mahdoton sanoa, mikä on minkäkin investoinnin osuus. Kuntien lukumäärä mahdollistaisi kyllä kohtalaisella n-arvolla arvioinnin. Lisäksi muitakin kilpailevia tekniikoita olisi suhteellisen pienellä budjetilla saatavilla. Esim. 4g/5g mastolla ja suunta-antennilla saa speksien mukaan katettua 6-12 km säteitä tukiasemasta vähän halutuista nopeusluokista riippuen ja E. Muskin satelliittiverkkojakin kovasti ollaan laukomassa taivaalle. Tietenkin vaikea sanoa, minkälaisiin yhteysnopeuksiin ihmisillä pitäisi olla pääsy. Tietenkin mahdollisimman nopeisiin, mutta esim. meille kaupunkilaisille 4g:n luvataan olevan just riittävä kaikkeen.

 

[pulatunnus]

Hypoteesi hankesuunnitteluvaiheessa tietenkin on, että joko luo kasvua, pysäyttää muuttotappion tai edes jarruttaa sitä. Kuitenkin ilman vakavasti otettavaa tilastollista analyysiä on ihan mahdoton sanoa, mikä on minkäkin investoinnin osuus. Kuntien lukumäärä mahdollistaisi kyllä kohtalaisella n-arvolla arvioinnin. Lisäksi muitakin kilpailevia tekniikoita olisi suhteellisen pienellä budjetilla saatavilla.

Totta, laajakaistaa on toteutettu eri tekniikoilla pitkään, joten olisi ihan kiinnostavaa lukea valmista prujua jossa olisi pureskeltu pidemmältä ajalta eri toteutuksia ja myös rahan osalta. Ne tuoreemmat on keskittyneet kuituun, toki ymmärettävää koska kuihankkeita on ollut paljon.

Kunnan on mietittävä tarkkaan millä perusteilla sen on järkevää tukea haja-astusuelueiden laajakaista hankkeita.

4G tekniikoilla on kiinteitä laajakaista hanekkeita toteuttu missä viimeiset metrit varatulla 4Gllä, mutta niissä vähän samaa kuin Wimaxilla, toimijat kuolleet.

meille kaupunkilaisille 4g:n luvataan olevan just riittävä kaikkeen.

Kaupungeissa (jos sillä tarkotietaan tiheämmin asuttuja), niin siellä kaupallista kiinteää yhteyttä tarjolla ja sitä myydään.

4Gllä toki päästään yleisillä kaupallisilla mobiiliverkoilla satoihin megabitteihin alaspäin, mutta tyypillisemmin alueilla missä markkinaehtoisesti saatavilla muitakin siirtoteita. Eli 4G ei välttämättä pärjää aina edes hintakisassa, saati kaikissa palveluissa. (osassa kiinteää käyttö toki vahva)



Vaikka 4G voimissaan, niin ehkä tässä yhteydessä se on vähän eilistä päivää, 5G on mihin mobiliin laajakaista osalta panostukset ja on se tämänpäivän kilpailia kaapelinkaivuulle. 5G ero 4G aikaan mm. siinä että 5Gllä voidaan "kiinteä" hommaa toteuttaa kaupallisen verkon päällä.

Satelliittilaajakaista varmaan jatkossakin säilyy "viimeisenä" vahtoehtona, sen tarjonnan uskon säilyvän, mm valtamerillä ja ilmassa tarvitaan yhteksiä jatkossakin ja maanpäällisillä haasteita kilpailla siellä.

Jos miettii haja-astuslueen asiakasta, niin hänen kannattaa äänestää lompakolla kuitupainotteisesti, vaikka se olisi kalliimpi, niin nimenomaan kuolevilla alueilla se on konsti millä voi yrittää turvata itselleen pitkäksi aikaa toimivan kiinteän yhteyden. Se sitten tapauskohtaista kuinkapaljon siitä kannattaa maksaa ylimääräistä.

 

[demu]

Englannissa aiotaan kokeilla kuituyhteyksien vetämistä vesijohtojen (tai viemäreiden) kautta. Vesijohto kun tulee käytännössä joka kotiin, jolloin kuidun vetäminen ei vaatisi ylimääräisiä kaivuutöitä. Ainoastaan vesijohdon läpiviennin tiivistäminen ja vuotoanturi riittäisivät.
Menetelmä on kuulemma käytössä Espanjassa ja Etelä-Afrikasssa yleisemminkin.

UK Gov back £4m trial of fibre broadband via water pipes

The same strategy proved a success in Spain and other countries.

www.hexus.net

 

[Nizi]

Englannissa aiotaan kokeilla kuituyhteyksien vetämistä vesijohtojen (tai viemäreiden) kautta. Vesijohto kun tulee käytännössä joka kotiin, jolloin kuidun vetäminen ei vaatisi ylimääräisiä kaivuutöitä. Ainoastaan vesijohdon läpiviennin tiivistäminen ja vuotoanturi riittäisivät.
Menetelmä on kuulemma käytössä Espanjassa ja Etelä-Afrikasssa yleisemminkin.

UK Gov back £4m trial of fibre broadband via water pipes

The same strategy proved a success in Spain and other countries.

www.hexus.net

Sen minäki olisin halunnut nähdä että kuitu ensin vedetään maan sisään kaivolle ja sieltä kellariin n. 5 metrin matkalta.

Taivalkoski hyvänä esimerkkinä että vesiputkia ei mene taajaman ulkopuolella juuri yhteenkään taloon.

 

[demu]

Sen minäki olisin halunnut nähdä että kuitu ensin vedetään maan sisään kaivolle ja sieltä kellariin n. 5 metrin matkalta.

Taivalkoski hyvänä esimerkkinä että vesiputkia ei mene taajaman ulkopuolella juuri yhteenkään taloon.

Ehkei mene Taivalkoskella taajaman ulkopuolella, mutta taajama-alueella on varsin käyttökelpoinen ratkaisu.
(Ja toivottavasti siellä Taivalkosken haja-asutusalueella menee kaivovesi kellarista vesijohtoa pitkin keittiöön / muihin kosteisiin tiloihin ).
(Ei se Taivalkoski minullekaan tuotematon paikka ole.)

 

[Hyrava]

Heh, jotenkin vaan tuli mielikuva että joku virolainen halpisduunari työntelisi kuitua viemäriin ja yhtäkkiä pöntöllä täysistunnolla ollessa rupeaisi kuitukaapelin pää tökkimään hanuriin... Melkoisia vilperttejä tuntuvat Elisankin kuitua vetävät aliurakoitsijat olevan kun olen niiden toimia seuraillut samalla kun olen kävelyllä iltapäivisin käynyt. Käyvät kaupassakin pienellä kauhakuormaajalla niin että pari-kolme sälliä istuu kauhassa ja yksi ajaa ihan reikä päässä pikkuteitä pitkin

 

[dot1q]

Ai jukra tulee ihan varhaisnuoruus tuosta kuvauksesta mieleen @Hyrava koska kaivurin kauha on hyvä karuselli.

 

[pulatunnus]

Heh, jotenkin vaan tuli mielikuva että joku virolainen halpisduunari työntelisi kuitua viemäriin ja yhtäkkiä pöntöllä täysistunnolla ollessa rupeaisi kuitukaapelin pää tökkimään hanuriin... Melkoisia vilperttejä tuntuvat Elisankin kuitua vetävät aliurakoitsijat olevan kun olen niiden toimia seuraillut samalla kun olen kävelyllä iltapäivisin käynyt. Käyvät kaupassakin pienellä kauhakuormaajalla niin että pari-kolme sälliä istuu kauhassa ja yksi ajaa ihan reikä päässä pikkuteitä pitkin

Viemäri ja vesiputki juttu voisi toimia kohteissa missä päästään välejä mitkä kalliita kaivaa uusiksi, tai päästään niin pitkiä vetoja että perus auraaminen/kaivaminen selkeästi kalliimpi vaihtoehto. En tiedä kuinka paljon noita on loppujenlopuksi tehty, aina välillä ollut juttua.

Jokin sekoitus voisi toimia kohteissa, jossain alentaa kustannuksia, jos esim asiakas pidemmän matkan päässä, jolloin voidaan osa kaivuu hommista välttää, joilla säästöillä kattaa hyvin sitten ne putken kyljästä ulos otot, sisään mennot. kun Sulut, mittariti,pumput/pumppusemat kiertää. Jokin kustannus laitettava ylläpidollekkin (riskille).

 

[Pakana]

Kuvittelisin että tuollaiset vesiputkikuidut ovat ajateltu juurikin jo rakennetun alueen päivitykseen siihen viimeisen muutaman sadan metrin matkalle.

Suomalaisessa asennustavassa jossa suunnilleen tontin rajan kohdalle laitetaan aina sulku, voi olla hankalampi homma.. Se sulku ei oikein toimi jos sieltä menee kuitu läpi.

 

[Johtaja_Jurmu]

Juu, tehdään kerralla kunnolla, ei sotketa paska tai muitakaan putkia enää kaapeleilla sentään...

 

[Algron28]

Paskaputkien kautta vetäminen voi toimia paremmin niissä maissa missä on tapana että nuo putket kulkee esim ulkoseinän ulkopuolella esim yläkertaan. Tällöin kaapelin ulos saaminen putkesta on aika vaivatonta.

 

[tavallinen viikari]

Englannissa aiotaan kokeilla kuituyhteyksien vetämistä vesijohtojen (tai viemäreiden) kautta. Vesijohto kun tulee käytännössä joka kotiin, jolloin kuidun vetäminen ei vaatisi ylimääräisiä kaivuutöitä. Ainoastaan vesijohdon läpiviennin tiivistäminen ja vuotoanturi riittäisivät.
Menetelmä on kuulemma käytössä Espanjassa ja Etelä-Afrikasssa yleisemminkin.

UK Gov back £4m trial of fibre broadband via water pipes

The same strategy proved a success in Spain and other countries.

www.hexus.net

Aika hankalaa. Saattaa alkaa tulemaan mieleen, että jos olisi riittävän nopea langaton tiedonsiirto, niin se alkaisi yleistymään,

 

[Pakana]

Paskaputkien kautta vetäminen voi toimia paremmin niissä maissa missä on tapana että nuo putket kulkee esim ulkoseinän ulkopuolella esim yläkertaan. Tällöin kaapelin ulos saaminen putkesta on aika vaivatonta.

Viemäreissä on se huono puoli että niistä joutuu joskus rassaamaan isoimpia sattumia irti. Jos vesiputkia joudutaan putsaamaan se tehdään yleensä kemiallisesti.

 

[pulatunnus]

Kuvittelisin että tuollaiset vesiputkikuidut ovat ajateltu juurikin jo rakennetun alueen päivitykseen siihen viimeisen muutaman sadan metrin matkalle.

Suomalaisessa asennustavassa jossa suunnilleen tontin rajan kohdalle laitetaan aina sulku, voi olla hankalampi homma.. Se sulku ei oikein toimi jos sieltä menee kuitu läpi.

Ajatus varmaan tulla ennen sulkua ulos ja sulun jälkeen takaisin. Suomessakin varmaan erilaisia totetuksia, mutta ainakin osa suluista on sen rungon haaraa lähellä, joten jos se joka tapauksessa joudutaan kaivamaan auki, niin kummatkin (haara ja sulku) menee samalla kuopalla, sitten jos haara aivan eri paikassa, kaukan asiakkaasta ja sulku on asiakkaan lähellä, niin sulun kohdalta voisi tulla ulos, ulos luulisi kuitekin ennen mittaria tulevan.

Mutta omakotitalo alue, jossa haarat/sulut tien reunassa tontin rajaojalla, niin voi olla vaika hakea etua, maalikosta alkaa tuntumaan että samalla vaivalla aurais ne kuituputket. Aina ei sitä mahdollisuutta, jos esim päällystetyt pinnat kivijalkaan asti.

Viemäreissä on se huono puoli että niistä joutuu joskus rassaamaan isoimpia sattumia irti. Jos vesiputkia joudutaan putsaamaan se tehdään yleensä kemiallisesti.

En tiedä kuinka usein viemäreitä rassataan auki, siis viemärilaitoksen linjoja, ja niitä asiakkaan haaroja ?

Mutta joo, kustannuksiin on laskettava riski, viemärilaitos/firma haluaa siitä korvauksen ja jotekin sovitaan vastuujaot. Ja jos on pätkä missä odotettavissa rassaamistarvetta, niin sen luulis olevan aika iso kynnys parillakin tapaa, läpiviennit ja kaapeli eivät ehkä vähennä rassaamistarvetta, ja se todennäköisempi vaurioitumis, ja tai auki kaivuu tarve heikentää kyllä kannattavuutta.

Viemärin helppous lokiikka kai siinä että linjat on tehty sieltä asiakkaalta poispäin jouhevaksi, että jollain menetelmällä ehkä se kuitu sinne ujutettavissa haarojen sun muiden läpi . Jos siis niitä viimeisiä metrejä ollaan vetämässä. Suomessakin on erilaisia kunnallisia viemäreitä.

 

[Pakana]

Tuli mieleen että tuo vesiputkikuitu voisi toimia esim jossain rivitaloyhtiössä, ne kuidut saisi vietyä rakennusten välillä ilman että täytyy pihoja aukoa, ja se vetäminenkin onnistuisi sulkujen väliltä.

 

[Nocknet]

Englannissa aiotaan kokeilla kuituyhteyksien vetämistä vesijohtojen (tai viemäreiden) kautta. Vesijohto kun tulee käytännössä joka kotiin, jolloin kuidun vetäminen ei vaatisi ylimääräisiä kaivuutöitä. Ainoastaan vesijohdon läpiviennin tiivistäminen ja vuotoanturi riittäisivät.
Menetelmä on kuulemma käytössä Espanjassa ja Etelä-Afrikasssa yleisemminkin.

UK Gov back £4m trial of fibre broadband via water pipes

The same strategy proved a success in Spain and other countries.

www.hexus.net

Tuli tätä vesijohtokuitua selvitettyä hieman yksityiskohtaisemmin jokunen vuosi sitten kun se tuli markkinoille. Käytännössä koko homma kaatuu siihen, että se on todella kallis tekniikka.

Jututettuani valmistajaa aikansa myönsivät he itsekin että se ei ole kustannustehokas rakennusmalli, jos vaan on muita vaihtoehtoja. Käytännössä katsoen tekniikka soveltuu vain ja ainoastaan ydinkeskustoihin, missä kaivaminen on vielä kalliimpaa, tai sellaisiin kohteisiin missä nyt ei vain voi repiä maata auki.

Eli kyseessä on kuiturakentamisen Starlink-tekniikka, ihan kiva jos muita vaihtoehtoja ei ole ja pätäkkää on tarpeeksi, mutta ei sovi yleiskäyttöön.

Toinen käytännön ongelma on se, että jos rakennuttaja ei ole vesiputken omistaja, koko homman voi unohtaa. Ei kukaan vesiyhtiö tai -osuuskunta halua päästää kolmatta osapuolta häärimän vapaasti niiden putkiin. Kukaan kuituverkon omistaja ei taas halua sotkeutua vastuukysymyksiin vesihuollon toimintavarmuuden osalta tai osallistua mahdollisesti valtaviin huolto- ja korjauskustannuksiin.

Vesiyhtiöt ovat sen verran konservatiivisia että harvemmin lähtevät rakentamaan kuituverkkoja ja harvassa ovat yhdistetyt vesi- ja valokuituosuuskunnat.

Melkein pitäisi laittaa lotto vetämään, jos löytyy sopiva projektin vetäjä vesivalokuidulle.

 

[pulatunnus]

ja harvassa ovat yhdistetyt vesi- ja valokuituosuuskunnat.

Ja jos on (sinnepäin), niin arpa sen puolesta että kyse jostain alueesta missä kuitu vedetty veden/viemärin rakantamisen yhteydessä (ei vesi / viemäri putkeen) ja teknisesti eri yhtiöitä.

. Käytännössä koko homma kaatuu siihen, että se on todella kallis tekniikka.

Viittaat tässä kokonaisuuteen, mutta johtuuko kalleus rakentamisen kalleudesta, vai siitä että juomavesiputki kelpoista kuitua ei ole hyllyssä , eli kallista (viittaan siihen "kun tuli markinoille").

 

[Nocknet]

Viittaat tässä kokonaisuuteen, mutta johtuuko kalleus rakentamisen kalleudesta, vai siitä että juomavesiputki kelpoista kuitua ei ole hyllyssä , eli kallista (viittaan siihen "kun tuli markinoille").

Se nyt vain tuntui olevan kaikin puolin kallista: koulutus, materiaalit, vesijakeluverkkoon vaadittavat muutostyöt, vedenjakelun keskeytykset, työkalut, asennus,...

Sitten päälle tulee vielä luvat ja vakuutukset.

 

[jessenic]

Itse aloin miettimään, että onnistuisikohan vetää mikrokanavaputki vesijohdon sisällä? Sulanapitokaapelin läpivienneillä ottaisi sen molemmista päistä ulos. Minulla on mökillä n. 350m putki mäeltä rantasaunalle ja kova halu olisi saada kuitu tuotua rantasaunalle, mahdollisimman edullisesti tietenkin. Alun perin oli tarkoitus yrittää saada vetonaru tuohon putkeen ja koittaa vetää kuitu sinne sillä, mutta keksinkin ottaa saunalle puhtaan kaivoveden sitä putkea pitkin niin ei enää olekaan yhtä "helppo" homma. Putki on PEM40 siniraita ja aikoinaan rakennettu järviveden pumppaukseen navetan tarpeisiin.

 

[Pakana]

Jos et juo sitä vettä saunalla, niin ei siinä mitään käytännön estettä ole tuikata siitä kuitua läpi, vaan ne sulanapitokaapelin läpiviennit päihin. Juomaveden seassa sitä kuitua ei sellaisenaan kannata käyttää, sen kuorta tuskin on suunniteltu elintarvikekelpoiseksi.

Ehkä varmuudenvuoksi takaiskuventtiili sinne alkuun, niin ettei se kuitukaapelin sotkema vesi pääse takaspäin jos sinne tulee jotain vastapainetta tms...

 

[jessenic]

Jos et juo sitä vettä saunalla, niin ei siinä mitään käytännön estettä ole tuikata siitä kuitua läpi, vaan ne sulanapitokaapelin läpiviennit päihin. Juomaveden seassa sitä kuitua ei sellaisenaan kannata käyttää, sen kuorta tuskin on suunniteltu elintarvikekelpoiseksi.

Ehkä varmuudenvuoksi takaiskuventtiili sinne alkuun, niin ettei se kuitukaapelin sotkema vesi pääse takaspäin jos sinne tulee jotain vastapainetta tms...

Pesukäytössä putken vesi ainoastaan. Ja ei kyseisen kaivon vesi muutenkaan juomakäytössä ole, astioiden tiskausta ja muuta talouskäyttöä varten on.

Mietin vaan, että olisiko mikrokanavaputki tavallista kuitumaakaapelia parempi ratkaisu siellä paineveden seassa. Ja miten ihmeessä 350m pitkään putkeen ylipäätään saa mitään vedettyä!

Edit: Muuten varmaan hyvä idea, mutta näkyy maksavan mikrokanavakuidun puhalluslaite sen kymppitonnin...

 

[Nocknet]

Mietin vaan, että olisiko mikrokanavaputki tavallista kuitumaakaapelia parempi ratkaisu siellä paineveden seassa. Ja miten ihmeessä 350m pitkään putkeen ylipäätään saa mitään vedettyä!

Edit: Muuten varmaan hyvä idea, mutta näkyy maksavan mikrokanavakuidun puhalluslaite sen kymppitonnin...

Oleellista ei ole se, käytetäänkö mikroputkea vai kuitukaapelia, vaan se, että valittu kaapeli tai putki soveltuu ulkokäyttöön ja seisovaan veteen. Useimmat vähän järeämmät maa- ja ilmakaapelit soveltuvat, kanavakaapeleista ei ole takuuta. Samoiten ulkokäyttöön suunnitellut mikroputket.

Vettä käytetään yleisesti kaapelin asentamiseen putkeen siinä missä ilmaakin, varsinkin pidemmillä etäisyyksillä. Jos kuitenkaan painetta ei ole kovin paljon, lienee parempi syöttää ensin vetonaru. Sitten vain yksi ukko syöttämään kaapelia lähtöpäähän, toinen vetämään narusta ja mahdollisimman paljon vettä putkeen.

Ei puhalluslaitteesta kymppitonnia tarvitse maksaa, halvemmallakin saa, varsinkin näin lyhyelle matkalle. Olen jopa nähnyt muutaman satasen maksavia itse koottuja laitteita.

Eikä sitä puhallislaitetta pakko ole ylipäätään hankkia. Voi ostaa mikroputken vetonarulla tai valmiilla kuidilla.

 

[heebo1974]

Mielenkiintoista, telialta tuli ihan hyvä tarjous kuituliittymän päivitykseen. Joku juju tuossa on takana, kun ei minun omateliassa vain ole päivitysmahdollisuutta tuolla hinnalla.

 

[taikamuki]

Elisalla oli alkukesästä kampanja kuituliittymiin 12kk etuhinnalla jonka tilasin. Nyt näytti olevan samat tarjoukset mutta etuhinta voimassa 36kk.

 

[Aapelix]

Otin kesällä tuon 12kk tarjouksen, tässä nyt miettinyt, että pitäisikö päivittää tuohon 36kk soppariin.

 

[WR-HW95]

Otin kesällä tuon 12kk tarjouksen, tässä nyt miettinyt, että pitäisikö päivittää tuohon 36kk soppariin.

Tottakai se kannattaa. Siinä ei ole määräaikaisuutta.
Tästä syystä, kun palo käämi lopullisesti dna 300m 4G:hen, niin otin 150mb kuidun käyttöön. Onhan se kuitu hurjasti nopeampi. Esim IPTV:n kanavalistaa ladatessa 4G:llä siihen meni n.2minuuttia ja puolta hitaampi kuitu suoriutuu siitä kuitenkin 20 sekunnissa.

 

[taikamuki]

Otin kesällä tuon 12kk tarjouksen, tässä nyt miettinyt, että pitäisikö päivittää tuohon 36kk soppariin.

Asiakaspalvelussa onnistuu myös nopeutta muuttamatta, käytännössä siis vain etuhinnan kesto pidentyy.

 

[Serke]

Tuo tarjous koskee sitten pelkkää yhteyttä. Jos kuvioon liittyy myös Elisa viihde, jää tarjoushinta saamatta.

 

[WR-HW95]

Asiakaspalvelussa onnistuu myös nopeutta muuttamatta, käytännössä siis vain etuhinnan kesto pidentyy.

Saako sen ilman "vaihtomaksua" sieltä? Normaali 1000mb -> 1000mb päivitys makso sen 6.8€.

 

[Serke]

Ainakaan mulle ei tullut avausmaksua, kun päivitin chatin kautta 1000mb 12kk kampanjasta -> 1000mb 36kk kampanjaan.

 

[Desgorr]

Miksi muuten porukka muuttaa kämppiin joihin ei saa järkevää kiinteää yhteyttä? Just tässä uutta kämppää katsomassa ja kamo on se vähin mitä otan.

 

[Odi_]

Miksi muuten porukka muuttaa kämppiin joihin ei saa järkevää kiinteää yhteyttä? Just tässä uutta kämppää katsomassa ja kamo on se vähin mitä otan.

No siksi kun useimmilla tärkeämpiä asioita ovat itse asunto, sen kunto ja hinta/kulut, sijainti, pihapiiri, lähimmät palvelut jne.

 

[pete874]

Miksi muuten porukka muuttaa kämppiin joihin ei saa järkevää kiinteää yhteyttä? Just tässä uutta kämppää katsomassa ja kamo on se vähin mitä otan.

No jos vuokralle muuttaa kerrostaloon niin voi olla aika helppo etsiä kämppä netin mukaan, mutta omistuskämpässä vähän vaikeempaa, kun sitä kämppääkin katsoo eri silmällä, koska siitä tulee maksamaan aika ison rahan.

 

[love_doctor]

Miksi muuten porukka muuttaa kämppiin joihin ei saa järkevää kiinteää yhteyttä? Just tässä uutta kämppää katsomassa ja kamo on se vähin mitä otan.

Tuossa jo aika hyvin tulikin vastauksia, mutta esim. omassa kotikaupungissa noin 1-3 km päässä yliopistolta on vielä kohtalaisesti kerrostaloja, joissa on adsl2, vdsl tai kuparit kaivettu pois ja operaattorit tarjoavat 5g:tä, vaikka talo voi olla juuri ja juuri siinä rajalla, että kuuluuko 5g ilman kiinteää suunta-antennia. Tilanne varmasti paranee vuosi vuodelta, mutta ihan parin kilometrin päässä alkaa jo katvealue, mikä ehkä selittyy sillä, että se tukiasema on siinä kerrostaloalueen keskellä ja jos sattuu muuttamaan reunalle lähemmäs viher- ja pientaloaluetta, operaattorien motivaatio panostaa mihinkään katoaakin tyystin. Kerrostaloissakin taloyhtiökuitua voi olla vaikea perustella jos asukkaiden keski-ikä on yli 80.

Sitten kun menee hiukan kauemmas lähiöihin, joissa on etnisen värinän osuus suurempi ja paikallisväestökin enemmän alkoholisoitunutta eikä mitenkään eduksi vastaan tullessa, no tuollapa on ihan täysi kuidutus kaikkiin taloihin. Lähiöt ovat esim. autolliselle vähän ikäviä kun kadulla/parkkipaikalla ulkosäilytyksessä voidaan renkaat puhkoa ja katalysaattori pölliä ja muutenkin tilaa on aika nihkeästi. Vähän lähempänä on se hyvä, että tuollaiset alle 5km matkat pyöräilee kivasti töihin ja opiskeluun.

 

[Johtaja_Jurmu]

Miksi muuten porukka muuttaa kämppiin joihin ei saa järkevää kiinteää yhteyttä? Just tässä uutta kämppää katsomassa ja kamo on se vähin mitä otan.

juuri näin sen olla pitää.
Perus infra pitää olla valmiiksi kunnossa, jos ei ole, niin kauppoja ei tule, ellei asia ole korjattavissa.

 

[pete874]

juuri näin sen olla pitää.
Perus infra pitää olla valmiiksi kunnossa, jos ei ole, niin kauppoja ei tule, ellei asia ole korjattavissa.

Koitahan etsiä pientaloa(omistus) tuolla kriteerillä silleen että talo/asunto olisi vielä muuten mieleisesi. Tuo mieleisen asunnon löytäminenkin vie jo monesti muutamasta kuukaudesta jopa vuoteen. Sitten kun lisäät siihen vielä hyvän netin niin voi olla aika vaikeata. Onneksi tämä parantuu kokoajan.

Kerrostalot on sitten asia erikseen, kun niihin operaattorit rakentavatkin enemmän mielellään noita parempia yhteyksiä.

 

[Johtaja_Jurmu]

No muun muassa täällä on n. 50% taloista kuidun perässä, luulisi sopiviakin löytyvän.
Täällä ei kerrostalot ole nopeaa nettiä nähneetkään, rivitaloista taitaa suurin osa olla kytkettyjä/kytkettävissä.

 

[pete874]

No muun muassa täällä on n. 50% taloista kuidun perässä, luulisi sopiviakin löytyvän.
Täällä ei kerrostalot ole nopeaa nettiä nähneetkään, rivitaloista taitaa suurin osa olla kytkettyjä/kytkettävissä.

Eli perustat näkemyksesi oman pienen lande kotiseutusi saatavuuteen, joka on yksi harvoista seuduista jonne joku pieni operaattori on sattumalta kuidun kaivanut.

Kaksi vuotta sitten pääkaupunkiseudulta pientaloa etsiessäni, ei ollut toivoakaan edes KAMOsta, suurimmassa osassa oli VDSL2/4G. Jos sattui löytymään yksi talo/asunto viidestäkymmenestä jossa oli kamo/kuitu, niin talo ei muuten ollut hirveän mieleinen.

Ihmiset ei jotenkin nää omaa napaansa pidemmälle. Jos jollain yhdellä seudulla on kuitusaatavuus hyvä, he olettavat että koko suomessa on sama juttu.

 

[pahnap]

täällä on n. 50% taloista kuidun perässä

Täällä taas melkein 100% kuidutettu, mutta porukka tosin aika ikääntynyttä ei halua ottaa.
Vain n. puolet ottaa kuidun ja muut antaa haudata tontin rajalle.
Pika puoliin on varaa oikein valkata minkä ostaa. Sijainti kaupungin lähi alueella.
Kerrostaloissa kaikissa mahdollisuus kuituun ja rivitaloissa samaten

 

[pete874]

Täällä taas melkein 100% kuidutettu, mutta porukka tosin aika ikääntynyttä ei halua ottaa.
Vain n. puolet ottaa kuidun ja muut antaa haudata tontin rajalle.
Pika puoliin on varaa oikein valkata minkä ostaa. Sijainti kaupungin lähi alueella.
Kerrostaloissa kaikissa mahdollisuus kuituun ja rivitaloissa samaten

Täälläkin on kerrostaloissa suhteellisen hyvä saatavuus Kamoon tai kuituun. Vanhemmat talot monesti kamolla talon vanhan kaapeloinnin takia.

 

[Johtaja_Jurmu]

Tarkoitin että n. puolessa taloista on kuituyhteys huoneeseen saakka valmis, päätelaitteineen, eli käytössä olevia.
"liitettävyys" on 98% kodeista. Tähän on kai jokin traficomin määritelmäkin, en tiedä mitä etäisyyttä on tilastoissa käytetty.

Minusta jos puolet ottaa kuidun, on se aika paljon, ja kertoo karua kieltään mobiili"laajakaistasta", kun sillä yleensä on vielä roima hintaetukin.

 

[pulatunnus]

Miksi muuten porukka muuttaa kämppiin joihin ei saa järkevää kiinteää yhteyttä?

1- ei tarvita kiinteää yhteyttä
2- ei sopivassa kämpissä ole tarjolla sellaiseen hintaan mikä halutaan maksaa

Omiin tarpeisiin riittävät internet yhteydet ja riittävä tv tarjonta on monelle oleellinen valintaan vaikuttava juttu.

Uskon että aika harva haluaa täysin katveesta asunnon, vapaa-ajan asunnonkin osalta on vaatimuksia. (Kaikilla ei ole miniminä kuitu netti + kaapeli tv (tai vahva kattava antenni + sat mahdollisuus), monelle riittää toimiva mobiili + DVB-T peruskanavat, joka monelle myös ehdoton minimi)

Käytännössä moni asuntoa katsova joutuu tekemään kompromissejä, miettimään mistä on valmismaksamaan.

Mutta sitten on heitä, jotka ostokiimassa unohtavat itselleen tärkeitä asioita kun jokin muu vie huomion, on ikäviä esimerkkejä asunnonvaihtajista jotka eivät edes kerralla opi.

 

[Jakkihärkä]

Kuitu tuli nyt sitten vihdoista viimein kotiin ja tarttis joku edullinen WiFi reititin hommata. Itellä ei mitään hajua että mikä olis hyvä?

 

[love_doctor]

No muun muassa täällä on n. 50% taloista kuidun perässä, luulisi sopiviakin löytyvän.
Täällä ei kerrostalot ole nopeaa nettiä nähneetkään, rivitaloista taitaa suurin osa olla kytkettyjä/kytkettävissä.

Tämä ei kyllä vastaa todellisuutta monessakaan paikassa, jos puhutaan pientaloalueista. Esim. Turussa tuli katsottua parina viime vuonna juuri se pari vuotta asuntoilmoituksia ja käytyä monissa näytöissä. Kyseltiin omistajat ja operaattorit läpi joka osoitteen kohdalla ja myös netissä etukäteen aina tarkistuskierros operaattorien saatavuuspalvelusta, kun löytyi sopiva ilmoitus.

Tilanne tyypillisesti oli, että avoimeen kuituun pystyi jättää hakemuksen ja sitten jos saa tarpeeksi kerättyä naapureita mukaan, voi jollain aikajänteellä tulla rakentamista, mutta ei mitenkään välittömästi. Silleen ihan aikuisten oikeasti noin 2-3 kohdetta sadasta oli kytketty jo oikeaan kuituun (huom: alueella saattoi olla kuitua, mutta myytävissä kohteissa ei). ADSL/VDSL/kaapeli oli myös muutamalla prosentilla. Enimmäkseen 4g/5g vaihtoehtona, joka varmasti olisi riittänyt kun kaupunkialueella melko kattava tukiasemaverkko. Budjettiraami oli kuitenkin suht. laaja koska yksikin tarjottu kohde (johon ei saanut kuitua vielä, mutta toiveita oli) oli 5. kallein toteutunut kauppa kaupungissa välittäjien tilastojen mukaan. Näin noin 350t asukkaan seutukunnassa kasvukolmion sisällä.

 

[Kilkenblad]

Kuitu tuli nyt sitten vihdoista viimein kotiin ja tarttis joku edullinen WiFi reititin hommata. Itellä ei mitään hajua että mikä olis hyvä?

Hyvä ja halpa ei tunnetusti sovi samaan pakettiin. Mutta täältä lueskelemaan:

Mikä reititin minulle?

Aloitetaas tälläinen yleisketju reitittimen valinnasta. Oma tilanteeni on tämä. Asumme rivitaloalueella jossa jokaiseen asuntoon tulee kuitumodeemi (zNID 2427-EU http://www.zhone.com/products/ZNID-GPON-2400A/ ) jossa on integroituna 802.11b/g/n WiFi. Ongelmana on että kaksiomme makuuhuoneen...

bbs.io-tech.fi

Mitä valokuidun päähän? Suosituksia reitittimestä ja AP:sta

Kaipaisin hyviä neuvoja, mitä kytkeä valokuidun päähän. Eteisessä roikkuu 250/50 valokuitu, johon on kytketty operaattorin toimittamaan Genexis DRG-700 -reititin. Reititin asetettu sillaksi ja perässä Applen Airport Express. Kaikki laitteet kiinni wifin kautta ja netti pätkii, pahasti kuten...

bbs.io-tech.fi

 

[Satelite]

Hyvä ja halpa ei tunnetusti sovi samaan pakettiin. Mutta täältä lueskelemaan:

Mikä reititin minulle?

Aloitetaas tälläinen yleisketju reitittimen valinnasta. Oma tilanteeni on tämä. Asumme rivitaloalueella jossa jokaiseen asuntoon tulee kuitumodeemi (zNID 2427-EU http://www.zhone.com/products/ZNID-GPON-2400A/ ) jossa on integroituna 802.11b/g/n WiFi. Ongelmana on että kaksiomme makuuhuoneen...

bbs.io-tech.fi

Mitä valokuidun päähän? Suosituksia reitittimestä ja AP:sta

Kaipaisin hyviä neuvoja, mitä kytkeä valokuidun päähän. Eteisessä roikkuu 250/50 valokuitu, johon on kytketty operaattorin toimittamaan Genexis DRG-700 -reititin. Reititin asetettu sillaksi ja perässä Applen Airport Express. Kaikki laitteet kiinni wifin kautta ja netti pätkii, pahasti kuten...

bbs.io-tech.fi

Itse lähtisin sillä liikkeelle että SFP portilla varustettu reititin ja wifi-tukari combo ostoon. Ei kannata samaan laitteeseen koittaa änkee noita.

 

[Johtaja_Jurmu]

Tämä ei kyllä vastaa todellisuutta monessakaan paikassa, jos puhutaan pientaloalueista.

Ei monessakaan, mutta monessa myös vastaa, kuten täällä, ja naapurikunnassa.
Tervetuloa.

 

[pulatunnus]

kuten täällä, ja naapurikunnassa.
Tervetuloa.

Minne, siis mikä kunta / naapuri

 

[Johtaja_Jurmu]

Minne, siis mikä kunta / naapuri

Taivalkosi/pudasjärvi nyt ainakin.
Onhan näitä muitakin kuntia tuolla "Oulun kulmilla", joissa tilanne on myös aika hyvä.
Pohjoispohjanmaalla on oltu aktiivisia tässä asiassa, nytkin on rakenteilla tai markkinointivaiheessa useita hankkeita.