Suomen valtion default 2030-luvulla

[jefreitteri]

Ei se eroa tilanteesta etta se koulu olisi rakennettu kunnan budjetista. Ei niita kouluja kukaan osta jos kunnan tarve loppuu.

Nimenomaan. Eli sitä säästöä ei kovin helposti pääse syntymään. Korkeintaan kiinteistön ylläpitokulut jos rakennus puretaan.

 

[hkultala]

Ei se eroa tilanteesta etta se koulu olisi rakennettu kunnan budjetista. Ei niita kouluja kukaan osta jos kunnan tarve loppuu.

Todellakin eroaa.

Jos se on vuokrattu, vuokra on hinnoiteltu siten, että se sisältää esim. lämmityksen täysimääräisen käytön mukaan siihen n. 20 aste lämpötilaan.

Jos sitten tila on tyhjillään, kunta voi säästää lämmittämällä tilaa vain sen verran että se pysyy kunnossa, ei sen mukaan, että siellä on mukava oleskella.

Samoin voidaan säästää joistain ei-akuuteista kunnostustöistä.

Kunta voi myös pilkkoa koulun ja rempata sen asunnoiksi ja vuokrata/myydä asunnot ulos, mutta tätä ei voi tehdä vuokratulle kiinteistölle.

 

[Erkki_erikeepperi]

Jonkun se koulu pitäisi ensin rakentaa. Kuka sellaisen viitsii edes tehdä kun ei ole mitään varmuutta, että sitä vuokraa saadaan edes sitä 20 vuotta. Tai sitten se sopimus tehdään niin, että vuokra juoksee vaikka tila olisi tyhjänä, näitäkin on nähty.

Jos uutta koulurakennusta rakennetaan, voidaan se toki mitoittaa ja suunnitella tulevaisuuden väestökehitystä silmällä pitäen. Tehdään siis esim. hieman liian pieni nykytarpeeseen, jotta tilat täsmää paremmin tulevaisuuden tarpeeseen.

Toisekseen voihan sen suunnitella muuhunkin käyttöön muunnettavissa olevaksi.

 

[chrisekh]

Kunta voi myös pilkkoa koulun ja rempata sen asunnoiksi ja vuokrata/myydä asunnot ulos, mutta tätä ei voi tehdä vuokratulle kiinteistölle.

Tapahtuuko tata? Itselleni tutumpi ilmio on etta kunnat purkavat alle 20 vuotiaita kouluja koska sisailman ongelmat.

 

[hkultala]

Tapahtuuko tata? Itselleni tutumpi ilmio on etta kunnat purkavat alle 20 vuotiaita kouluja koska sisailman ongelmat.

Koulujen myynti asuntokäyttöön on todella yleistä lakkautettujen pikkukoulujen kohdalla.


Mutta vielä siihen, että kun rakennetaan uutta:

Siinä, että siihen kunnan käyttämiin kiinteistöihin otetaan yksityinen kiinteistöyhtiö välistävetäjäksi ei vaan ole mitään järkeä. Se yksityinen firma vaan vetää välistä, ja ainoa hyöty mitä kunta saa on että sen ei tarvi miettiä sen rakentamisen rahoitusta, koska kustannuksia rakentamisesta ei tarvi maksaa heti vaan ne maksetaan moninkertaisina viivästetysti.

Yliopistomaailmassa tuli seurattua sitä kuinka yliopistojen kiinteistöt yksityiostetttiin suomen yliopistokiinteistöt(SYK) Oy:lle, joka oli kaikkien yliopistojen yhteisomistuksessa. SYK sitten otti yliopistoilta vuokraa näiden omien tilojen käytöstä.

Käytännössä tämä johti siihen, että kaikki yliopistot vuorotellen halusivat rakentaa uuden hienon päärakennuksen tai edustusrakennuksen tms. koska sen pystyi rakentamaan ilman suurta lovea sen vuoden budjetissa. Mutta SYK:n piti sitten jostain kerätä rahat tähän rakentamiseen, joten jo olemassaolevien vanhojen rakennusten vuokria korotettiin.

No, mites yliopistot sitten reagoivat vuokrien korotuksiin: jättivät uusimatta vuokrasopimuksia vanhemmista rakennuksista ja mm. ahtoivat opetushenkilökunnan ahtaampiin tiloihin, SYK:lle jäi vanhoista rakennuksista käsiin paljon tyhjää tilaa josta eivät saaneet vuokraa, ja yliopistolle jäi käteen vähemmän käyttökelpoista tilaa.


Julkisen talouden tehokkuusongelman perinmäinen syy on se, että maksaja, käyttäjä ja tilaaja ovat eri tahoja.

Tämä ongelma ei yleensä parane sillä, että kuvioon otetaan mukaan yksi välistävetäjä lisää joka vie näitä entistä kauemmaksi toisistaan, se vaan pahentaa ongelmaa esim tällaisten kiinteistöjuttujen kanssa.

 

[chrisekh]

Koulujen myynti asuntokäyttöön on todella yleistä lakkautettujen pikkukoulujen kohdalla.

Nahdakseni naissa tapauksissa puhutaan sellaisista yli 50 vuotiasta rakennuksista.

Siinä, että siihen kunnan käyttämiin kiinteistöihin otetaan yksityinen kiinteistöyhtiö välistävetäjäksi ei vaan ole mitään järkeä.

Onhan se hienoa kun saat myos sen kaiken huollon ja valvonnan myos siirrettya ulos. Kunta saa keskittya siihen ydinliiketoimintaansa eli opettamiseen ilman etta taytyy murehtia kiinteiston huollosta ja korjauksista.

 

[jefreitteri]

Se yksityinen firma vaan vetää välistä, ja ainoa hyöty mitä kunta saa on että sen ei tarvi miettiä sen rakentamisen rahoitusta, koska kustannuksia rakentamisesta ei tarvi maksaa heti vaan ne maksetaan moninkertaisina viivästetysti.

Ja sitten kun siihen rakennukseen pitää tehdä jotain muutoksia niin se toki maksetaan erikseen ja tämän johdosta vuokra nousee koska tiloja on kehitetty.

 

[Iså]

Kuntapuolella pitäisi siirtyä jonkinasteiseen tulos/bonus palkkiojärjestelmään. En tiedä miten sen pystyisi järjestämään puolueettomasti, mutta se auttaisi siihen että kuntapuolella skarpattaisiin tekemisessä, koska silloin pystyisi vaikuttamaan omaan ansiotasoon ja kuntapuolelle saataisiin pätevämpiä tekijöitä. Nyt henkilön palkka on sama vaikka saat jonkun hyvän idean ja kunta säästää 100 000e tai kunta menettää löysäilysi takia 100 000e.

 

[asddsa]

mulla on omat rahat kyseessä, kunnalla ei ole. Julkinen sektori ei ole analoginen mihinkään yksityiseen kulutukseen. Se tarttee ihan omat toimintamallit.

No tämähän se juuri on ehkä suurin ongelma kaikissa ylenpalttisen sosialistisissa järjestelmissä, että kenelläkään ei ole mitään insentiivejä toimia tehokkaasti ja järkevästi. Ja lopputulos on monesti sen mukaista.

 

[firage]

Hyvätuloisten verotuksen keventämiseen on yhä ollut varaa, niin ehtii tuon budjetin tasapainon korjaamisen vissiin seuraavakin hallitus hoitamaan.

 

[asddsa]

Hyvätuloisten verotuksen keventämiseen on yhä ollut varaa, niin ehtii tuon budjetin tasapainon korjaamisen vissiin seuraavakin hallitus hoitamaan.

Pari sivua sitten oli hyvä esimerkki siitä, miten liika verotus voi olla haitallista ja kääntyä itseään vastaan.

Progression ihannoinnin kanssa kannattaa muistaa että se toimii myös toiseen suuntaan tehokkaasti ja kannustaa downshiftaamaan. Viikonloppuna juuri oli hesarissa juttu että Pohjoispohjanmaan hyvinvointialueen terveyskeskuslääkäreistä nykyään yli puolet tekee osa-aikaista työtä ja mietitty että minkälaisia bonareita pitäisi porukalle maksaa että suostuttaisiin täyttä päivää tekemään.

Jos ajattelee että pitäisi nelipäiväisestä siirtyä viiteen työpäivään niin tarkoittaa että 25% nousee työn määrä samalla kun nettopalkka nousee joku 10% niin ei kovin moni tuohon lähde jos sillä neljän päivän palkallakin pärjää. Tuossa lääkäreiden tilanteessa yhteiskunnan kannalta monellakin tapaa äärimmäisen haitallinen tilanne, mutta verotuksen kanssa kun on sanonta että sitä saa mihin kannustaa.