Ihan mielenkiintoinen artikkeli. Tuo tilastokeskuksen tapa laskea uusijat kyllä mietityttää ja varmasti vääristää tilastoja. Jos istut 3 vuotta linnassa ja menet vapauduttuasi 1 päivän päästä murhaaman jonkun, niin millä logiikalla et ole rikoksen uusija? Vai ymmärsinköhän tuon artikkelin väitteen ihan oikein?
Joka tapauksessa ei tuo artikkeli silti vastannut siihen mistä itse olin kiinnostunut, eli tuottaako muiden maiden kovemmat rangaistuskäytännöt ja vähempi kuntouttaminen parempia tuloksia rikosten uusimisten tai yleisesti ottaen rikollisuuden kokonaismäärän suhteen, ja tuottaako ne mallit parempia tuloksia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden osalta, mikäli valtiolla on käytössä samat taloudelliset resurssit. Pidemmät tuomiot kuitenkin tarkoittaa sitä, että samalla rahalla voidaan vähemmän panostaa vankien kuntouttamiseen, mikä itsessään ainakin heikentää ensikertalaisten tulevaisuusnäkymiä. Sen sijaan psykopaatit, esim. sarjamurhaajat ja muut äärimmäistä väkivaltaa useasti käyttäneet henkilöt tuskin kuntouttamisesta hyötyvät, joten olisi hyvä jos niiden ja järjestäytyneen rikollisuuden kohdalla olisi käytössä tiukat rangaistuskäytännöt.
Joidenkin kohdalla jopa kuolemanrangaistus lienee teorian tasolla ihan oikeutettu rangaistusmuoto, joskin kuolemanrangaistukseen sisältyy aina se ongelma, että jos rikollinen on tuomittu virheellisiin oletuksiin perustuen, niin se aiheuttaa valtavan dilemman tuomioiden oikeudenmukaisuudesta. Esim. jenkeissä on ollut tapauksia, missä kuolemaan tuomittu on odottanut yli vuosikymmeniä tuomioiden täytäntöönpanoa, kunnes uudet todisteet ovat vapauttaneet syyttömän henkilön tuomiostaan. Tästä näkokulmasta lienee parempi, että valtiolle ei sallita kuolemanrangaistusta rankaisumetodiksi, vaan erittäin pitkät tuomiot, jopa (aidosti) elinkautinen rangaistus, ovat riittäviä rankaisumenetelmiä kyseisissä tapauksissa.
Silti pääosin lienee parempi pysyä nykyisessä pohjoismaisessa mallissa, koska itse en ainakaan ole huomannut kovempia rangaistuksia ja heikompaa kuntoutusta käyttävien maiden tuottaneen parempia kokonaistuloksia. Yhdysvallat lienee malliesimerkki siitä, miten rikollisuutta ei kannata torjua, jos halutaan että mahdollisimman pieni määrä ihmisistä jatkaa rikollista polkuaan tuomionsa jälkeen. Suomi ei tarvitse yhtä voimakasta vankilajengikulttuuria kuin mitä Yhdysvalloissa on, koska sillä itsessään on äärimmäisen korruptoiva vaikutus varsinkin nuoriin henkilöihin, jotka olisi muuten voitu kuntouttaa kaidalle polulle.