KESÄLLÄ 2022 isä kertoi tyttärelleen myyvänsä kaiken omaisuutensa, jotta hän voi hankkia tarpeelliset välineet vaimonsa surmaamiseksi.
Pojalleen hän vannotti, ettei tämä ole kunnon mies, jollei hän tapa äitiään.
Miestä ravistellut viha ja tarve kostaa johtui yhdestä ainoasta asiasta: hänen vaimonsa halusi erota.
Käräjäoikeuden asiakirjojen mukaan mies meni niinkin pitkälle, että hän soitti puolisonsa perheelle Irakiin, että nainen on mennyt uusiin naimisiin. Tyttären mukaan isä yritti saada lankonsa surmaamaan perheelle ”häpeää” aiheuttaneen naisen. Nainen itse kielsi menneensä uusiin naimisiin ja sanoi miehen valehdelleen.
Viikkoa tai kahta ennen käräjäoikeuden käsittelyä naisen poika otti yhteyttä. Hän syytti äitiään ja uhkasi tappaa hänet. Isän viesti oli mennyt perille.
HS kävi tätä juttua varten läpi yli sata viimeisen vuoden aikana pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa ratkaistua lähestymiskieltoasiaa. Vaikka suurimmassa osassa oli kyse lähisuhdeväkivallasta, myös ”kunniaan” liittyvää väkivaltaa nousi esiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määritelmän mukaan ”kunniaan liittyvä väkivalta on yhteisöllistä väkivaltaa, jossa perhe, suku tai muu yhteisö kontrolloi yksilöä väkivaltaisesti syyttäen normien vastaisesta käytöksestä.” Sen taustalla on THL:n mukaan yhteisöllinen, usein epätasa-arvoinen ja miesvaltainen arvomaailma.
Termin ”kunniaan liittyvä väkivalta” käyttäminen helpottaa ilmiöstä puhumista. Sanomattakin on selvää, ettei väkivallassa itsessään ole mitään kunniakasta.
Kunniaan liittyvä väkivalta on suurimmalta osin piilorikollisuutta. Nykyään väkivaltatapauksia tulee kuitenkin aiempaa enemmän ilmi, sillä uhrit ovat tietoisempia oikeuksistaan ja saatavilla olevasta avusta.
Helsingin poliisin rikosilmoitusjärjestelmään kirjatuissa perheväkivaltaepäilyissä kunniaan liittyvä väkivalta mainitaan noin parikymmentä kertaa vuositasolla. Väkivallan todellinen määrä on todennäköisesti moninkertainen.
HS:n läpikäymistä yli sadasta tuomiosta tuli esiin noin kymmenen tapausta, joissa oli kunniaan liittyvän väkivallan määritelmään kytkeytyviä piirteitä.
VIIME vuosina Suomessa on pyritty panostamaan yhä enemmän naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn. Yksi osa tätä on Helsingin poliisin perustettu pilottiryhmä, jonka työ keskittyy pitkittyneen lähisuhdeväkivallan ja kunniaan liittyvän väkivallan ennalta estämiseen.
Tyypillisesti kunniaan liittyvän väkivallan uhrit ovat naisia. KUVA: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA
Kunniaan liittyvä väkivalta on pääosin hyvin samanlaista kuin muukin lähisuhdeväkivalta, kertoo ryhmää vetävä ylikonstaapeli
Sirpa Koskela. Tyypillisesti siihen liittyy voimakasta kontrollia, joka voi olla esimerkiksi liikkumisen rajoittamista.
Ilmiön keskiössä on yhteisö ja sen normeista kiinnipitäminen. Normien haastamisesta voi seurata tiukempaa kontrollointia tai väkivaltaa. Normit voivat säädellä esimerkiksi sitä kenen seurassa saa olla, mitä tulee pitää päällä ja voiko esimerkiksi opiskella tai tehdä töitä.
Kunniaan liittyvän väkivallan uhrit ovat pääsääntöisesti naisia ja tekijä on oma puoliso. Joskus tekijänä on oma perheenjäsen. Aina väkivalta ei etene uhkauksia pidemmälle. Jutun alussa kuvaillun perheen tapauksessa käräjäoikeus päätyi pitämään väkivallan uhkaa todellisena ja määräsi miehelle lähestymiskiellon.
TUOMIOIDEN joukossa oli useampia tapauksia, joissa tuli esille selkeitä kunniaan liittyvän väkivallan piirteitä. Uhrit muun muassa kuvailivat jatkuvaa uhkailua ja kontrollin ylläpitämistä.
Eräässä hakemuksessa nainen kertoi olleensa miehensä kanssa naimisissa liki 20 vuotta. Suhteen aikana oli ollut väkivaltaa ja uhkailua, mutta tilanne paheni kun pariskunta muutti Suomeen. Hakemuksesta ei käy ilmi, mistä maasta pari muutti Suomeen.
Suurimmaksi ongelmaksi muodostui naisen työssäkäynti.
Mies piti perheen taloutta hallussaan, ja taloudelliset kysymykset aiheuttivat konflikteja jo ennen naisen työllistymistä. Hakemuksen mukaan mies oli uhannut käydä naiseen käsiksi, jos tämä yrittäisi poistua kotoa. Naisen oikeudelle kuvailemassa tilanteessa mies oli tarttunut naisen vaatteista kiinni ja lyönyt. Nainen lähti kotoaan turvakotiin.
Mies määrättiin perheen sisäiseen lähestymiskieltoon ja jättämään pariskunnan koti.
Osa naista kulkee turvakodista toiseen, koska koti on turvaton, kertoo poliisi. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
YKSI riskialtteimmista hetkistä kunniaan liittyvälle väkivallalle on eroaminen puolisosta.
Koskelan mukaan poliisille asti tulevissa tapauksissa korostuvat tilanteet, joissa nainen pyrkii jonkinlaiseen itsenäisyyteen. Erot ovat näistä suurin riskitekijä, mutta myös koulunkäynti, työllistyminen, sivusuhteet tai nuoremmilla naisilla seurustelusuhteet voivat olla vaaranpaikkoja.
Vastaan on tullut tilanteita, joissa naisia on pyritty kontrollin keinoin estämään integroitumasta Suomeen ja esimerkiksi kielletty kielikursseille meneminen, Koskela kertoo.
Uhreista iso osa on maahanmuuttajataustaisia, mutta myös Suomen romaniyhteisöissä ja joissain uskonnollisissa yhteisössä on tunnistettavissa kontrollia.
Yhteisöä käytetään myös kiristyksen keinona. Naista voidaan esimerkiksi uhata ulossulkemisella, jos hän hakee avioeroa.
Uhrit voivat jäädä näissä tilanteissa täysin tyhjän päälle, Koskela kuvailee. Naiset saattavat kulkea turvakodista toiseen, koska kotiin ei ole menemistä.
Työ väkivallan estämiseksi lähtee kunkin yhteisön normien ymmärtämisestä ja luottamuksen rakentamisesta, Koskela sanoo. Vaikka väkivallan uhka olisikin olemassa, ei voi ajatella, että uhri vain repäistään yhteisöstään ja pelastetaan jonnekin toisaalle.
”Meidän täytyy muistaa, että ne ihmiset myös palaavat niihin yhteisöihin”, Koskela muistuttaa.
Kaikkien yhteisöjen kanssa luottamuksen rakentaminen ei ole helppoa. Suomessa on joitain etnisiä ja kristillisiä yhteisöjä, joiden sisällä tapahtuvista asioista poliisilla ei ole tietoa, Koskela myöntää.
YKSI käräjäoikeudessa kuultu nainen kertoi, että hän oli joutunut toistuvasti aviopuolisonsa lyömisen, uhkailun ja herjaamisen kohteeksi.
Nainen oli päättänyt hakea avioeroa ja oli saanut oman asunnon. Mies ei kuitenkaan jättänyt häntä rauhaan, vaan oli tunkeutunut asuntoon useita kertoja. Nainen kertoi pelkäävänsä ja haki siksi lähestymiskieltoa.
Naisen kertoman mukaan mies myös seurasi häntä, otti hänestä valokuvia ja mustamaalasi naista jatkuvasti sukulaisille. Hänen mukaansa mies oli uhannut kurittaa häntä, koska asia oli viety oikeuteen.
Mies kiisti syytökset väkivallasta, mutta myönsi ottaneensa naisesta kuvia. Selitys kuville oli, että hän halusi kertoa sukulaisille naisen oikeanlaisesta pukeutumisesta. Mies myös kertoi soitelleensa naiselle, koska hänen piti puolustaa kunniaansa. Oikeus määräsi miehen vuoden mittaiseen lähestymiskieltoon.
FYYSISEN väkivallan lisäksi kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyy usein laaja skaala erinäistä henkistä väkivaltaa. Kyse voi olla esimerkiksi puolison painostamista tai lasten avulla kiristämistä. Nykypäivänä digitaalinen väkivalta on isossa roolissa.
Koskela kertoo kohdanneensa useita tapauksia, jossa kontrollinhaluinen mies on laittanut paikantimia uhrin tai heidän lastensa vaatteisiin. Pelkkä paikantimen asentaminen ei kuitenkaan täyty vielä rikoksen tunnusmerkistöä.
Myös kuvilla tai videoilla voi kiristää. Kumppani voi esimerkiksi ottaa naisesta kuvan vähissä vaatteissa ja uhata lähettää sen perheenjäsenille.
”Ne ovat sellaisia, jotka suomalaisessa kulttuurissa eivät olisi iso juttu, mutta muualla asuvalle perheelle voi olla”, Koskela selventää.
Uhkauksia myös toteutetaan. Pelkät kuvat voivat riittää siihen, että perhe katkaisee välinsä uhriin.
HELSINGIN poliisiin perustettu kunniaan liittyvää väkivaltaa ennalta ehkäisevä ryhmä on Suomessa ainut laatuaan. Siitä on kiittäminen kehittämistyötä tukeneita esihenkilöitä ja Koskelaa, joka on omalla poliisiurallaan tehnyt vuosia töitä lähisuhdeväkivallan ja kunniaan liittyvän väkivallan parissa.
Koskelan omasta mielestä tehokkain tapa estää kunniaan liittyvää väkivaltaa tapahtumasta on keskittyä tekijöihin.
”Interventio on se, mitä tarvitaan. Pitää selvittää mikä on se juurisyy, ja mitkä olisi ne oikeat tavat purkaa sitä.”
Samalla Koskela muistuttaa, että väkivaltaan syyllistyvät miehet toimivat hekään harvoin tyhjiössä. Heidän toimintansa taustalla saattaa olla suvun tai yhteisön painostusta.
Kontrolli voi näkyä esimerkiksi niin, että naisen tai lapsen vaatteisiin asennetaan paikantimia. KUVA: JONNE HEINONEN / HS
Auttamistyössä täytyy käyttää viisautta ja pyrkiä ymmärtämään niin uhria, tekijää kuin heidän ympäristöäänkin, Koskela muistuttaa. Käytännössä tämä vaatii pohtimaan toimenpiteitä, joiden avulla omassa yhteisössä on turvallista.
”Asiakkaat itsekin sanovat että vaikka tilanne on toksinen, kyse on kuitenkin perheestä.”