Suomen kielen outoudet

[teppo mörkö]

Väitetään että aasialaisilla etua matematiikassa numero järjestelmänsä kielellisten ominaisuuksien ansiosta, lyhyempi, helpompi muistaa, säännöllisempi.

Oliko Fox Newsillä?

 

[aneane]

Oliko Fox Newsillä?

The National Institutes of Health, commonly referred to as NIH, is the primary agency of the United States government responsible for biomedical and public health research. It was founded in the late 1880s and is now part of the United States Department of Health and Human Services.
Is the Chinese number-naming system transparent? Evidence from Chinese-English bilingual children - PubMed
Linguistic influence on mathematical development is specific rather than pervasive: revisiting the Chinese Number Advantage in Chinese and English children

In conclusion, this study demonstrated that young children who were learning mathematics in Chinese were better at manipulating the number line than those learning mathematics in English, whether English be their first or second language. We also showed that linguistic transparency in number representations might facilitate place value learning in young children

Mutta voipi johtua myös näiden oppilaiden paremmasta oppimismotivaatiosta ja asenteesta matematiikkaan

 

[Tonnin Seteli]

Mutta voipi johtua myös näiden oppilaiden paremmasta oppimismotivaatiosta ja asenteesta matematiikkaan

Voipi johtua ja tietysti pitää hypoteesina olla että osaltaan johtuu. Se sijaan älyllisiä valmiuksiahan ei saa arvioida, se on tosi haram.

 

[Oravamedian käpy]

Turuilla ja Toreilla

 

[jonniv]

Ehkä kummallisin on

Valkeakoski, Koskissa

Oikea muoto on kyllä ihan Valkeakoskella.

 

[kurkimies]

Vaaka -> vaa'alla

 

[Azaloom]

https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ai9-lukutaitojen-syventaminen/materials/6-aidinkielen-kuntotesti/6.4-asiatekstin-analyysin-kasitteet-retoriset-keinot/retorisetkeinot.pdf

Tuolla mainitaan, että lause "Luin Aleksis Kiveä." on retorisiin keinoihin kuuluva metonymia. Voisko joku selittää, että miksi?

 

[ttm]

https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ai9-lukutaitojen-syventaminen/materials/6-aidinkielen-kuntotesti/6.4-asiatekstin-analyysin-kasitteet-retoriset-keinot/retorisetkeinot.pdf

Tuolla mainitaan, että lause "Luin Aleksis Kiveä." on retorisiin keinoihin kuuluva metonymia. Voisko joku selittää, että miksi?

Aleksis Kivi ei tullut luetuksi, vaan hänen kirjoituksensa.

 

[Azaloom]

Onko useamman kuin yhden, lauseet jakavan kaksoispisteen käyttö ykskantaan väärin suomenkielessä samassa virkkeessä? Esim.:

Tämä tosin ehkä voi olla harvinainen (hyväksytty?) poikkeustapaus, koska jälkimmäinen kaksoispiste on lainauksen sisällä.

 

[Azaloom]

Kuten edellä, tämä on pätkä lukion äidinkielen kirjasta (Loisto Käsikirja, 1.-2. painos, 2021. Sanoma Pro) kohdassa, jossa esitellään esimerkki-yo-ainekirjoituksia kokonaisuudessaan. Osaatteko arvioida kuuluuko tuo kahden perättäisen ajatusviivan käyttö (välilyönti välissä) alkuperäiseen kirjoitukseen, vai onko äidinkielen kirjan kirjoittajien merkki tekstin lyhentämisestä?

 

[Azaloom]

Onko esim. sanoilla abstraktimpi ja abstraktisempi merkityksellistä eroa, vai kyse pelkästä teknisestä kirjoitusasuerosta?

 

[Tonnin Seteli]

Onko useamman kuin yhden, lauseet jakavan kaksoispisteen käyttö ykskantaan väärin suomenkielessä samassa virkkeessä? Esim.:

Tämä tosin ehkä voi olla harvinainen (hyväksytty?) poikkeustapaus, koska jälkimmäinen kaksoispiste on lainauksen sisällä.

Ymmärrykseni on, että tuo on selkeästi hyväksytty eikä muuten lainkaan harvinainen tilanne. Kyseessä ei ole poikkeus, eikä varsinaisessa merkityksessä kaksoispisteitä ole käytetty samassa virkkeessä. Tuossa näkyy kaksi selkeästi erillistä virkettä vaikka ne yhdellä tavalla ajatellen ovat sisäkkäiset ja osa samaa kokonaisuutta.

Millä logiikalla lainausta pitäisi alkaa teurastamaan oman tekstinsä muotoilun ehdoilla tai päinvastoin?

 

[Antw]

Onko esim. sanoilla abstraktimpi ja abstraktisempi merkityksellistä eroa, vai kyse pelkästä teknisestä kirjoitusasuerosta?

Mutulla heitän, että "abstraktisempi" viittaisi siihen, että vertaillaan abstraktisuuden määrää noin niin kuin käsitteenä ylipäänsä ottamatta kantaa siihen, mitä tällä kuvaillaan.

"Abstraktimpi" taas vertailisi (esim. teoksia) tavallaan tulkinnanvaraisemmin, ikään kuin abstraktius olisi ainoastaan yksi parametreista, jolla (esim kahta eri teosta) voitaisiin vertailla keskenään.

Onpas muuten helvetin vaikea yrittää selittää mitä ajan takaa.. voi toki olla, että nämä tarkoittavatkin lopulta yhtä ja samaa asiaa.

 

[rakotti]

Oikea muoto on kyllä ihan Valkeakoskella.

Kyllä. Mutta kun puhutaan lyhennetysti Koski niin se ei taivukaan Koskella vaan Koskissa. Tätä hkultala varmaankin meinasi

 

[jurristi]

Kuten edellä, tämä on pätkä lukion äidinkielen kirjasta (Loisto Käsikirja, 1.-2. painos, 2021. Sanoma Pro) kohdassa, jossa esitellään esimerkki-yo-ainekirjoituksia kokonaisuudessaan. Osaatteko arvioida kuuluuko tuo kahden perättäisen ajatusviivan käyttö (välilyönti välissä) alkuperäiseen kirjoitukseen, vai onko äidinkielen kirjan kirjoittajien merkki tekstin lyhentämisestä?

Tuo on yleiskielen oikeinkirjoitussuositusten mukainen tapa merkitä sanojen tai virkkeiden jättämistä pois lainatusta tekstistä. Ks. Ajatusviiva poiston merkkinä

 

[Azaloom]

Onkos suunnitelmallisuuttomuus käypä sana? Google ei löydä yhtään hakutulosta ja Wordkin alleviivaa virheelliseksi.

 

[Joe Cool]

Onkos suunnitelmallisuuttomuus käypä sana? Google ei löydä yhtään hakutulosta ja Wordkin alleviivaa virheelliseksi.

Eipä taida olla, adjektiivi on "suunnitelmallisuudeton", joten "suunnitelmallisuudettomuus" olisi oikein.

 

[munse]

Murteiden epäjohdonmukaisuus.

Satakunnassa aamulla on "aamusti" mutta illalla ei ole "illasti". Loisvokaali toimii palkka --> "palakka" mutta ei rosvo --> "rosovo" taikka pörssi --> "pörössi" eikä varsinkaan pörssikurssi --> "pörössikurussi".

 

[t-man83]

Pronominin "ketä" käyttäminen "kuka" sijaan. Itäsuomalaisena ei voi vaan ymmärtää...vaikka kyllähän meilläkin on omat outoutemme

 

[Desperado]

Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.

 

[Delay]

Murteiden epäjohdonmukaisuus.

Tulee mieleen se vanha vitsi Kauppinen-nimisestä henkilöstä joka muutti Savoon. Paikalliset alkoivat kutsua häntä Kaappiseksi. Tästä suivaantuneena hän vaihtoi sukunimensä Kaappiseksi. Jonka jälkeen paikalliset alkoivat kutsua häntä Kuappiseksi.

 

[Vipa^]

Kyllä. Mutta kun puhutaan lyhennetysti Koski niin se ei taivukaan Koskella vaan Koskissa. Tätä hkultala varmaankin meinasi

Enpä ole koskaan kuullut tätä taivutusmuotoa paikkakunnasta puhuttuna, vaan se on aina ollut Koskella (olen asunut joskus muinaisuudessa paikkakunnalla, jossa oli nimessä "koski").

 

[Azaloom]

Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.

Selviää siitä, kun lausuu päivämäärän ääneen: Kahdeskymmenesensimmäinen kahdeksatta. Perustuu siihen, että järjestystä ilmaisevan numeron perään siis piste. Tuohon jos lisää vielä vuosiluvun, niin sen perään pistettä ei enää em. vuoksi tulekaan.

 

[Antw]

Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.

Tänään on kylläkin 20.8.

 

[rakotti]

Enpä ole koskaan kuullut tätä taivutusmuotoa paikkakunnasta puhuttuna, vaan se on aina ollut Koskella (olen asunut joskus muinaisuudessa paikkakunnalla, jossa oli nimessä "koski").

Joo tää taitaa olla Valkeakosken oma juttu. En ole myöskään kuullut samaa taivutusta vaikka muutama tuttu asuu myös koski-sanaan päättyvässä paikassa. Tuosta taivutuksesta on monet väännöt saatu saunailloissa

 

[munse]

Ehkä tämä kuuluu tänne.

Onko suomen kielessä olemassa sanaa sellaiselle ihmiselle, jolla on kova motivaatio saada asioita valmiiksi, mutta sen saavuttamiseksi otetaan suuria ei-laskelmoituja (ja ehkäpä jopa tiedostamattomia) riskejä? Sellainen urakkahenkinen kaveri, jolle tärkeintä on, että ns. pauke kuuluu ja tavara liikkuu, mutta joka ei mielellään pysähdy miettimään toiminnan järkevyyttä.

Sanat "rane" ja "ranettaa" liippaavat läheltä. Eli kun korjausinto ylittää kyvykkyyden kovakouraisella tavalla, ja siitä syntyy vahinkoa. Mutta en ole varma, onko tämä sama asia.

On nimittäin monesti tullut törmättyä tällaisiin tyyppeihin.

 

[asentaja1]

Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.

Yksi ehkä eniten vastaantuleva selkeä moka, tuntuu siltä että pääosa ihmisistä kirjoittaa päivämäärän 21.8 eli se viimeinen piste jää pois. Vaikka aikamoiset kirjoituskukkaset vielä menee läpi, niin tuo väärin kirjoitettu päivämäärä on sellainen että aina ihmettelen miten on mahdollista että joku mahdollisesti paljonkin kouluja käynyt ei päivämäärää osaa kirjoittaa.

 

[lors lara]

In conclusion, this study demonstrated that young children who were learning mathematics in Chinese were better at manipulating the number line than those learning mathematics in English, whether English be their first or second language. We also showed that linguistic transparency in number representations might facilitate place value learning in young children

en tiedä mut ranskassa ei ainakaan ole tolkkua numeroissa (eli vielä vähemmän kuin englannissa)

dix (kümmene), tää on vielä ok
mutta sitten
11 - onze
12 - douze
...
joo vielä on loogista mutta yhtäkkiä:
17 - dixsept (eli 10+7)
18 - dixhuit (10+8)
19 - dixnöf (10+9)
20 - vingt
ja aivan yllättäin!
21 - vingt et un
..
25 - vingt-cinq
...
29 - vingt-nöf
ei ollukaa sama logiikka kuin 10-luvuissa

 

[Nigel]

Yksi ehkä eniten vastaantuleva selkeä moka, tuntuu siltä että pääosa ihmisistä kirjoittaa päivämäärän 21.8 eli se viimeinen piste jää pois. Vaikka aikamoiset kirjoituskukkaset vielä menee läpi, niin tuo väärin kirjoitettu päivämäärä on sellainen että aina ihmettelen miten on mahdollista että joku mahdollisesti paljonkin kouluja käynyt ei päivämäärää osaa kirjoittaa.

Itse ainakin puhelimella kirjoittaessa jätän sen pisteen tahallaan pois, koska muuten seuraava sana automaattisesti alkaa isolla alkukirjaimella.

 

[Rehu-Eero]

Vastakohdilta kuulostavat sanat iäinen ja iätön, kumpikin tarkoittaa samaa asiaa. Vai onkos noilla kuitenkin eri kantasana...

 

[oltsandeeri]

iäinen, ikuinen = ikuisuus
iätön = ikä

 

[asentaja1]

iäinen, ikuinen = ikuisuus
iätön = ikä

_Ikä_ on noiden kaikkien kantasana
ja tuolta lisää: ikä - Suomen etymologinen sanakirja

 

[oltsandeeri]

Oppia ikä kaikki.

 

[CaseAce]

Numeron jälkeen sana on yksikössä.

Esim. paljon autoja vs. 125 autoa. (ensimmäinen monikossa, toinen yksikössä koska numero, ja vieläpä tekemisen kohteen muotoisena kuten "maalasin autoa")

Vrt. lähes kaikki muut kielet. Many cars, 125 cars. (aina monikko kun on monta)

 

[CaseAce]

en tiedä mut ranskassa ei ainakaan ole tolkkua numeroissa (eli vielä vähemmän kuin englannissa)

dix (kümmene), tää on vielä ok
mutta sitten
11 - onze
12 - douze
...
joo vielä on loogista mutta yhtäkkiä:
17 - dixsept (eli 10+7)
18 - dixhuit (10+8)
19 - dixnöf (10+9)
20 - vingt
ja aivan yllättäin!
21 - vingt et un
..
25 - vingt-cinq
...
29 - vingt-nöf
ei ollukaa sama logiikka kuin 10-luvuissa

Paras on ehkä 99 - quatre-vingt-dix-neuf eli 4*20+10+9

Nykynuori varmaan tarvitsisi laskinta tuohon.

 

[oltsandeeri]

Numeron jälkeen sana on yksikössä.

Esim. paljon autoja vs. 125 autoa. (ensimmäinen monikossa, toinen yksikössä koska numero, ja vieläpä tekemisen kohteen muotoisena kuten "maalasin autoa")

Vrt. lähes kaikki muut kielet. Many cars, 125 cars. (aina monikko kun on monta)

Paljon autoja
Monta autoa
Monet autot

 

[nonless]

Numeron jälkeen sana on yksikössä.

Esim. paljon autoja vs. 125 autoa. (ensimmäinen monikossa, toinen yksikössä koska numero, ja vieläpä tekemisen kohteen muotoisena kuten "maalasin autoa")

Vrt. lähes kaikki muut kielet. Many cars, 125 cars. (aina monikko kun on monta)

Tässä yhteydessä "autoa" ei ole yksikössä vaan partitiivissa. Käytännössä jotain epämääräistä. Maalasitko puoli autoa, lokarin vai kiven iskemän? Ei toki poista sopivuutta ketjuun.

 

[Tonnin Seteli]

Ehkä tämä kuuluu tänne.

Onko suomen kielessä olemassa sanaa sellaiselle ihmiselle, jolla on kova motivaatio saada asioita valmiiksi, mutta sen saavuttamiseksi otetaan suuria ei-laskelmoituja (ja ehkäpä jopa tiedostamattomia) riskejä? Sellainen urakkahenkinen kaveri, jolle tärkeintä on, että ns. pauke kuuluu ja tavara liikkuu, mutta joka ei mielellään pysähdy miettimään toiminnan järkevyyttä.

Sanat "rane" ja "ranettaa" liippaavat läheltä. Eli kun korjausinto ylittää kyvykkyyden kovakouraisella tavalla, ja siitä syntyy vahinkoa. Mutta en ole varma, onko tämä sama asia.

On nimittäin monesti tullut törmättyä tällaisiin tyyppeihin.

Ihan täysin kuvaustasi vastaavaa termiä en heti keksi, mutta ranea lähemmäs kyllä pääsen. Ranehan ei välttämättä tee kovalla tohinalla tai aiheuta varsinaista vahinkoa. Raneasennus voi olla jopa toimiva, kestävä ja turvallinen, kunhan se on tarpeeksi ruma tai soveltava ollakseen ranetus. Joidenkin mielestä esimerkiksi kaikki luvattomat sähkötyöt ovat ranetusta, mutta minusta eivät jos ne tehdään riittävän lähelle oikein.

Kovalla innolla asioita huonosti - usein tapaturmaan johtaen - tekee ainakin töhökulli. Myös honkkeli voisi toimia näin ja vahinkojen takia kaivata honkkelivakuutusta, jota vakuutusyhtiö ei välttämättä myönnä, koska asiakas päätyy paskalistalle.

 

[asentaja1]

Ehkä tämä kuuluu tänne.

Onko suomen kielessä olemassa sanaa sellaiselle ihmiselle, jolla on kova motivaatio saada asioita valmiiksi, mutta sen saavuttamiseksi otetaan suuria ei-laskelmoituja (ja ehkäpä jopa tiedostamattomia) riskejä? Sellainen urakkahenkinen kaveri, jolle tärkeintä on, että ns. pauke kuuluu ja tavara liikkuu, mutta joka ei mielellään pysähdy miettimään toiminnan järkevyyttä.

Sanat "rane" ja "ranettaa" liippaavat läheltä. Eli kun korjausinto ylittää kyvykkyyden kovakouraisella tavalla, ja siitä syntyy vahinkoa. Mutta en ole varma, onko tämä sama asia.

On nimittäin monesti tullut törmättyä tällaisiin tyyppeihin.

Hätäinen, hutilo(iva) ja huolimaton on melkein vähän sinnepäin, kouhottaja on myös varsin osuva.