Suomen kielen outoudet

[teppo mörkö]

Väitetään että aasialaisilla etua matematiikassa numero järjestelmänsä kielellisten ominaisuuksien ansiosta, lyhyempi, helpompi muistaa, säännöllisempi.

Oliko Fox Newsillä?

 

[aneane]

Oliko Fox Newsillä?

The National Institutes of Health, commonly referred to as NIH, is the primary agency of the United States government responsible for biomedical and public health research. It was founded in the late 1880s and is now part of the United States Department of Health and Human Services.
Is the Chinese number-naming system transparent? Evidence from Chinese-English bilingual children - PubMed
Linguistic influence on mathematical development is specific rather than pervasive: revisiting the Chinese Number Advantage in Chinese and English children

In conclusion, this study demonstrated that young children who were learning mathematics in Chinese were better at manipulating the number line than those learning mathematics in English, whether English be their first or second language. We also showed that linguistic transparency in number representations might facilitate place value learning in young children

Mutta voipi johtua myös näiden oppilaiden paremmasta oppimismotivaatiosta ja asenteesta matematiikkaan

 

[Tonnin Seteli]

Mutta voipi johtua myös näiden oppilaiden paremmasta oppimismotivaatiosta ja asenteesta matematiikkaan

Voipi johtua ja tietysti pitää hypoteesina olla että osaltaan johtuu. Se sijaan älyllisiä valmiuksiahan ei saa arvioida, se on tosi haram.

 

[Oravamedian käpy]

Turuilla ja Toreilla

 

[jonniv]

Ehkä kummallisin on

Valkeakoski, Koskissa

Oikea muoto on kyllä ihan Valkeakoskella.

 

[kurkimies]

Vaaka -> vaa'alla

 

[Azaloom]

https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ai9-lukutaitojen-syventaminen/materials/6-aidinkielen-kuntotesti/6.4-asiatekstin-analyysin-kasitteet-retoriset-keinot/retorisetkeinot.pdf

Tuolla mainitaan, että lause "Luin Aleksis Kiveä." on retorisiin keinoihin kuuluva metonymia. Voisko joku selittää, että miksi?

 

[ttm]

https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ai9-lukutaitojen-syventaminen/materials/6-aidinkielen-kuntotesti/6.4-asiatekstin-analyysin-kasitteet-retoriset-keinot/retorisetkeinot.pdf

Tuolla mainitaan, että lause "Luin Aleksis Kiveä." on retorisiin keinoihin kuuluva metonymia. Voisko joku selittää, että miksi?

Aleksis Kivi ei tullut luetuksi, vaan hänen kirjoituksensa.

 

[Azaloom]

Onko useamman kuin yhden, lauseet jakavan kaksoispisteen käyttö ykskantaan väärin suomenkielessä samassa virkkeessä? Esim.:

Tämä tosin ehkä voi olla harvinainen (hyväksytty?) poikkeustapaus, koska jälkimmäinen kaksoispiste on lainauksen sisällä.

 

[Azaloom]

Kuten edellä, tämä on pätkä lukion äidinkielen kirjasta (Loisto Käsikirja, 1.-2. painos, 2021. Sanoma Pro) kohdassa, jossa esitellään esimerkki-yo-ainekirjoituksia kokonaisuudessaan. Osaatteko arvioida kuuluuko tuo kahden perättäisen ajatusviivan käyttö (välilyönti välissä) alkuperäiseen kirjoitukseen, vai onko äidinkielen kirjan kirjoittajien merkki tekstin lyhentämisestä?

 

[Azaloom]

Onko esim. sanoilla abstraktimpi ja abstraktisempi merkityksellistä eroa, vai kyse pelkästä teknisestä kirjoitusasuerosta?

 

[Tonnin Seteli]

Onko useamman kuin yhden, lauseet jakavan kaksoispisteen käyttö ykskantaan väärin suomenkielessä samassa virkkeessä? Esim.:


Tämä tosin ehkä voi olla harvinainen (hyväksytty?) poikkeustapaus, koska jälkimmäinen kaksoispiste on lainauksen sisällä.

Ymmärrykseni on, että tuo on selkeästi hyväksytty eikä muuten lainkaan harvinainen tilanne. Kyseessä ei ole poikkeus, eikä varsinaisessa merkityksessä kaksoispisteitä ole käytetty samassa virkkeessä. Tuossa näkyy kaksi selkeästi erillistä virkettä vaikka ne yhdellä tavalla ajatellen ovat sisäkkäiset ja osa samaa kokonaisuutta.

Millä logiikalla lainausta pitäisi alkaa teurastamaan oman tekstinsä muotoilun ehdoilla tai päinvastoin?

 

[Antw]

Onko esim. sanoilla abstraktimpi ja abstraktisempi merkityksellistä eroa, vai kyse pelkästä teknisestä kirjoitusasuerosta?

Mutulla heitän, että "abstraktisempi" viittaisi siihen, että vertaillaan abstraktisuuden määrää noin niin kuin käsitteenä ylipäänsä ottamatta kantaa siihen, mitä tällä kuvaillaan.

"Abstraktimpi" taas vertailisi (esim. teoksia) tavallaan tulkinnanvaraisemmin, ikään kuin abstraktius olisi ainoastaan yksi parametreista, jolla (esim kahta eri teosta) voitaisiin vertailla keskenään.

Onpas muuten helvetin vaikea yrittää selittää mitä ajan takaa.. voi toki olla, että nämä tarkoittavatkin lopulta yhtä ja samaa asiaa.

 

[rakotti]

Oikea muoto on kyllä ihan Valkeakoskella.

Kyllä. Mutta kun puhutaan lyhennetysti Koski niin se ei taivukaan Koskella vaan Koskissa. Tätä hkultala varmaankin meinasi

 

[jurristi]

Kuten edellä, tämä on pätkä lukion äidinkielen kirjasta (Loisto Käsikirja, 1.-2. painos, 2021. Sanoma Pro) kohdassa, jossa esitellään esimerkki-yo-ainekirjoituksia kokonaisuudessaan. Osaatteko arvioida kuuluuko tuo kahden perättäisen ajatusviivan käyttö (välilyönti välissä) alkuperäiseen kirjoitukseen, vai onko äidinkielen kirjan kirjoittajien merkki tekstin lyhentämisestä?

Tuo on yleiskielen oikeinkirjoitussuositusten mukainen tapa merkitä sanojen tai virkkeiden jättämistä pois lainatusta tekstistä. Ks. Ajatusviiva poiston merkkinä

 

[Azaloom]

Onkos suunnitelmallisuuttomuus käypä sana? Google ei löydä yhtään hakutulosta ja Wordkin alleviivaa virheelliseksi.

 

[Joe Cool]

Onkos suunnitelmallisuuttomuus käypä sana? Google ei löydä yhtään hakutulosta ja Wordkin alleviivaa virheelliseksi.

Eipä taida olla, adjektiivi on "suunnitelmallisuudeton", joten "suunnitelmallisuudettomuus" olisi oikein.

 

[munse]

Murteiden epäjohdonmukaisuus.

Satakunnassa aamulla on "aamusti" mutta illalla ei ole "illasti". Loisvokaali toimii palkka --> "palakka" mutta ei rosvo --> "rosovo" taikka pörssi --> "pörössi" eikä varsinkaan pörssikurssi --> "pörössikurussi".

 

[t-man83]

Pronominin "ketä" käyttäminen "kuka" sijaan. Itäsuomalaisena ei voi vaan ymmärtää...vaikka kyllähän meilläkin on omat outoutemme

 

[Desperado]

Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.

 

[Delay]

Murteiden epäjohdonmukaisuus.

Tulee mieleen se vanha vitsi Kauppinen-nimisestä henkilöstä joka muutti Savoon. Paikalliset alkoivat kutsua häntä Kaappiseksi. Tästä suivaantuneena hän vaihtoi sukunimensä Kaappiseksi. Jonka jälkeen paikalliset alkoivat kutsua häntä Kuappiseksi.

 

[Vipa^]

Kyllä. Mutta kun puhutaan lyhennetysti Koski niin se ei taivukaan Koskella vaan Koskissa. Tätä hkultala varmaankin meinasi

Enpä ole koskaan kuullut tätä taivutusmuotoa paikkakunnasta puhuttuna, vaan se on aina ollut Koskella (olen asunut joskus muinaisuudessa paikkakunnalla, jossa oli nimessä "koski").

 

[Azaloom]

Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.

Selviää siitä, kun lausuu päivämäärän ääneen: Kahdeskymmenesensimmäinen kahdeksatta. Perustuu siihen, että järjestystä ilmaisevan numeron perään siis piste. Tuohon jos lisää vielä vuosiluvun, niin sen perään pistettä ei enää em. vuoksi tulekaan.

 

[Antw]

Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.

Tänään on kylläkin 20.8.

 

[rakotti]

Enpä ole koskaan kuullut tätä taivutusmuotoa paikkakunnasta puhuttuna, vaan se on aina ollut Koskella (olen asunut joskus muinaisuudessa paikkakunnalla, jossa oli nimessä "koski").

Joo tää taitaa olla Valkeakosken oma juttu. En ole myöskään kuullut samaa taivutusta vaikka muutama tuttu asuu myös koski-sanaan päättyvässä paikassa. Tuosta taivutuksesta on monet väännöt saatu saunailloissa