Suomen kielen outoudet

[SweeneyTodd]

Laitetaanpa tällainen ketju.

Suomen kieli on tunnetusti hankalaa, mutta mihin kummallisuuksiin tai epäloogisuuksiin olet kiinnittänyt huomiota?

Aloitetaan tällä:
"Laitetaan kengät jalkaan." Eihän tuossa ole mitään järkeä. Eli otetaan useampi kenkä ja laitetaan ne yhteen jalkaan. Kaiken lisäksi eihän kenkää laiteta jalkaan. Oikeasti laitat jalan kenkään. Tai jalat kenkiin.

 

[MrB]

Selkeyttäisi jos kielessä olisi monikkomuoto erikseen vaikka kahdelle, kolmelle ja usealle asialle. Muistelisin että näitäkin jossakin Youtube-pätkässä on esitelty.

 

[meridian]

"Sanopa muuta" ja "älä muuta sano" tarkoittavat samaa, vaikka ovat todellisuudessa toistensa vastakohtia.

 

[teppo mörkö]

Laitetaanpa tällainen ketju.

Suomen kieli on tunnetusti hankalaa, mutta mihin kummallisuuksiin tai epäloogisuuksiin olet kiinnittänyt huomiota?

Aloitetaan tällä:
"Laitetaan kengät jalkaan." Eihän tuossa ole mitään järkeä. Eli otetaan useampi kenkä ja laitetaan ne yhteen jalkaan. Kaiken lisäksi eihän kenkää laiteta jalkaan. Oikeasti laitat jalan kenkään. Tai jalat kenkiin.

”Aivokirurgi yllättyi: Migreenipotilaalla oli pipo päässä.”

 

[neko]

Laitetaanpa tällainen ketju.

Suomen kieli on tunnetusti hankalaa, mutta mihin kummallisuuksiin tai epäloogisuuksiin olet kiinnittänyt huomiota?

Aloitetaan tällä:
"Laitetaan kengät jalkaan." Eihän tuossa ole mitään järkeä. Eli otetaan useampi kenkä ja laitetaan ne yhteen jalkaan. Kaiken lisäksi eihän kenkää laiteta jalkaan. Oikeasti laitat jalan kenkään. Tai jalat kenkiin.

Tuo voi ymmärtää noinkin. Toisaalta, otetaan kengät ja laitetaan (yksi kenkä per) jalkaan.

Jälkimmäinen esimerkki on myös hakemalla haettu, on kenkiä joihin ei sujahdeta, ja joudutaan käsin auttamaan. Tosin voi silloinkin ajatella kuten asian ilmaisit. Samalla voi miettiä käsineitä, voi laittaa ne käteen, tai kädet niihin.

 

[evakko]

Housutkin laitetaan jalkaan ja takki niskaan. Joihin verrattuna hattu päähän alkaa olla melkein looginen koska pään päällähän se oikeastaan on.

Paikkakuntiin liittyen löytyy helposti, esim. Espoo -> Espoossa vrt. Vantaa -> Vantaalla. Pienempien paikkojen kohdalla näkee joskus muotoja jotka ei mene yleisen tyylin mukaan, mutta juuri nyt en muista.

 

[millap]

Paikkakuntiin liittyen löytyy helposti, esim. Espoo -> Espoossa vrt. Vantaa -> Vantaalla. Pienempien paikkojen kohdalla näkee joskus muotoja jotka ei mene yleisen tyylin mukaan, mutta juuri nyt en muista.

Sanotaan esim. Torniossa, Torniosta ja Tornioon, mutta kuitenkin Ylitorniolla, Ylitorniolta ja Ylitorniolle.

 

[SweeneyTodd]

Joo. Paikkakunnat on vaan tiedettävä. Arvaus menee aina pieleen.
Kempele -> Kempeleessä
Simpele -> Simpeleellä

 

[tekisasufamiribekari]

Myös

Kangasala, Kangasalla

Kurenalus, Kurenalla

 

[MrB]

Joo. Paikkakunnat on vaan tiedettävä. Arvaus menee aina pieleen.
Kempele -> Kempeleessä
Simpele -> Simpeleellä

Simpeleessä olisit järvessä.

 

[Tonnin Seteli]

Simpeleessä olisit järvessä.

Samoin Vantaassa kaiketi tarkoittaisi sitä, että vesistöön on menty.

 

[MrB]

Samoin Vantaassa kaiketi tarkoittaisi sitä, että vesistöön on menty.

Mutta silti ollaan Oulussa kuivin jaloin vaikka järvikin on tarjolla. Nää on niitä tietäjät tietää -juttuja

 

[Lifeless]

Juu ei -> ei kyllä

negapositiivi vai posinegatiivi?

 

[Käyttäjätunnus:]

Suomen kieli vaatii vain mielikuvitusta. Mieli-ku-vitusta.

 

[ympyr]

Suomessa kun lähdetään yksille niin se on jo valmiiksi monikossa. Sitä en tiedä, että johtuuko tämä kieliopillisista seikoista vai alkoholikulttuurista.

 

[Tonnin Seteli]

Suomessa kun lähdetään yksille niin se on jo valmiiksi monikossa. Sitä en tiedä, että johtuuko tämä kieliopillisista seikoista vai alkoholikulttuurista.

Joskus kyllä suomalainen sanoo myös lähtevänsä yhdelle tai pyytää toista seuraksi yhdelle.

Varaus dokaamiselle syntyy kuitenkin helpoiten lähtemällä "kaljalle". Tässä yksikkö ei määräävästi ilmaise yhtä tuoppia vaan voi ottaa kaljaa ennalta määrittelemättömän määrän, jopa ns. pitkän kaljan jos oikein lapasesta lähtee. Kuten sähkömagneettisen säteilyn luonne sekä aaltoliikkeenä että kvantteina, olut on paradoksi. Se on sekä vapaatilavuusmittaista nestetuotetta että tuoppeja, miten sitä milloinkin katsoo.

 

[JuhoN]

Jos käy kylässä niin voi vierailla jonkun kotona tai sitten jossaki kylässä
Tai jos käy kalassa ni voi olla kalastamassa tai kalan sisällä

 

[BongisKhan]

Ei ehkä outouksia, mutta typeryyksiä: pilkku on ihan paska desimaalierotin ja piste on ihan vitun paska aikaerotin. Vaikka anglot lähes kaikessa muussa ovatkin väärässä, niin piste ja kaksoispiste on noissa hommissa paljon selkeämpiä ja yksiselitteisempiä.

 

[ttm]

Suomessa kun lähdetään yksille niin se on jo valmiiksi monikossa. Sitä en tiedä, että johtuuko tämä kieliopillisista seikoista vai alkoholikulttuurista.

Jos monta henkilöä lähtee ja jokainen juo yhden, niin eikös se siinä jo monikoidu, kulttuurista riippumatta?

 

[oltsandeeri]

Kyllä siinä monille ollaan lähdössä, kaikki sen tietää.

Vähintään kaksille. Mahdollisesti myös kolmelle tai neljälle. Huom. ei kuitenkaan kolmille tai neljille, tuntemattomasta syystä.

 

[Kaaaapo]

Ei ehkä outouksia, mutta typeryyksiä: pilkku on ihan paska desimaalierotin ja piste on ihan vitun paska aikaerotin. Vaikka anglot lähes kaikessa muussa ovatkin väärässä, niin piste ja kaksoispiste on noissa hommissa paljon selkeämpiä ja yksiselitteisempiä.

Pilkusta olen eri mieltä ja pisteestä samaa mieltä.

Tuhaterottimena ei tarvita kuin välilyönti tosi isoissa numeroissa, ja pilkku on hyvä erottamaan kokonaisluvut desimaaleista. Jenkkien tyyli käyttää sekä pilkkuja ja pisteitä on vain yksinkertaisesti sekavaa ja turhaa.

Kellonajassa kaksoispiste on parempi, koska päivämäärissä käytetään pistettä, eikä mitään helkutin kauttaviivaa.

Hitto, että menee duunissa ihan turhaan aikaa siihen, että yrittää selvittää tarkoittaako "6/10/2023" 6. lokakuuta vaiko 10. kesäkuuta.

 

[BongisKhan]

Pilkusta olen eri mieltä ja pisteestä samaa mieltä.

Pilkun isoin ongelma desimaalierottimena on se, että desimaalilukujonojen lukeminen on ihan vittua ja persettä. Arkielämässä ei varmaan kovin monilla tule vastaan, mutta aina vituttaa tuon takia kirjoittaa mitään tieteellisempää suomeksi kun niissä teksteissä tulee usein lueteltua desimaalilukujonoja.

Kuten sanottua, yleisesti ottaen anglot on väärässä kaikesta. Heidän vammainen tapansa käyttää pilkkua tuhaterottimena on hyvä esimerkki tästä.

 

[Haudankaivaja]

Jos käy kylässä niin voi vierailla jonkun kotona tai sitten jossaki kylässä.

No ei kyllä oikein noin toimi ainakaan omaan vaikkukorvaani. Kylässä toki vieraissa käynti mutta kylällä tai kylillä silloin kun asioidaan ihmisten ilmoilla tai pyöritään muuten vaan (keskus)taajamassa. Missäpäin Suomea käydään kylässä?

 

[ympyr]

Jos monta henkilöä lähtee ja jokainen juo yhden, niin eikös se siinä jo monikoidu, kulttuurista riippumatta?

Näinhän se toimii mutta tulee tuota käytettyä silloinkin kun on yksin liikkeellä. Ja kuulee muidenkin käyttävän.

 

[Dainamait]

Luultavasti on ihan yleistietoa, mutta "toistakymmentä" tarkoittaa yli kymmenen mutta alle kaksikymmentä.

Jollain tavalla itse ajattelen tuon automaattisesti, että tarkoittaisi yli kaksikymmentä mutta alle kolmekymmentä.

Ja sitten kolmattakymmentä tarkoittaa 20-30 jne.

 

[Kaaaapo]

Luultavasti on ihan yleistietoa, mutta "toistakymmentä" tarkoittaa yli kymmenen mutta alle kaksikymmentä.

Jollain tavalla itse ajattelen tuon automaattisesti, että tarkoittaisi yli kaksikymmentä mutta alle kolmekymmentä.

Ja sitten kolmattakymmentä tarkoittaa 20-30 jne.

Tuossahan ei ole mitää outoa. Numerot 11-19 ovat ***toista(kymmentä). Vastaavasti aiemmin esim 24 ja 34 sanottiin neljä kolmatta ja neljä neljättä.

 

[Delay]

Tohon alkuperäiseen liittyen, eturauhasta tunnusteltaessa lääkäri työntää sormen perseeseen. Tällöin molemilla on sormi perseessä, toisen olo vain on todennököisesti epämukavampi.

 

[Lionell]

Sitten on suomen kieli hallussa, kun ymmärtää, mikä ero on sanonnoilla "olen kusella" ja "olen kusessa".

Itseä ärsyttää kaksiosaisissa paikannimissä molempien osien taivutussääntö, mihinkä itse en kylläkään alistu! "Isossa-Britanniassa ja Vähässäkyrössä", minä taas sanon "Iso-Britanniassa ja Vähäkyrössä".

Samoin kellonajoissa käytän kaksoispistettä paitsi sekunnin murto-osissa.

 

[ympyr]

En muuten suostu kirjoittamaan sanaa ”myöten” muotoon ”myöden”. Minusta tuo kuulostaa väärin kirjoitetulta. Tässä on varmaan jotain alueellisia eroja, olen itä-suomesta lähtöisin.

 

[Lifeless]

Ei ehkä outouksia, mutta typeryyksiä: pilkku on ihan paska desimaalierotin ja piste on ihan vitun paska aikaerotin. Vaikka anglot lähes kaikessa muussa ovatkin väärässä, niin piste ja kaksoispiste on noissa hommissa paljon selkeämpiä ja yksiselitteisempiä.

ISO 8601
YYYY-MM-DDThh:mm:ss.sssssssssZ
Eikä tule epäselvyyksiä.

Mutta joo, pilkku on kyllä Suomen pahin moka.

 

[Esterhaus]

Pilkun käyttö desimaalierottimena ei ole varsinaisesti suomen kielen erikoisuus tai moka vaikka sitä meillä(kin) käytetään.
edit. se kyllä yritettiin standardoida (SI) mutta kun standardipilkku ei kaikille kelvannut niin standardia väljennettiin.

Decimal separator - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[NxTH]

Olemme myös käyttäneet lausetta "alkaa tehdä" muodossa "alkaa tekemään" niin kauan, että se on ilmeisesti nykyään myös hyväksytty muoto.

Suomen kielen lautakunta: "Alkaa tekemään" on nyt hyvää suomen kieltä

Lautakunnan mukaan kieliopin vastainen ilmaisu päätettiin sallia, koska niin monet suomalaiset käyttävät sitä itsepintaisesti.

yle.fi

Itse olen aina ollut "alkaa tekemään" -kastissa, josta hyvin usein etenkin vanha sukupolvi pahoittaa mielensä sen kuullessaan. "Alkaa tehdä" kuulostaa niin väärältä.

 

[Det99]

Päämurteiden kolme kirjakieltä: varsinaiskarjala, vienankarjala ja livvinkarjala.

Monet suomalaiset osaavat karjalaa tietämättään – tässä voit kokeilla osaatko sinäkin

Karjalan kielet muistuttavat suomea ja siksi saatat ymmärtää niitä tietämättäsi.

yle.fi

 

[Azaloom]

Ei ole tullut koskaan varsinaisesti perehdyttyä tuohon, miten suomen kielessä täsmällisesti käytetään lyhenteen tai numeron kaksoispisteen jälkeistä sijamuoto-osoitusta, vai miksi sitä nyt oikeasti kutsutaankaan? Nyt tuli taas luvun alla olevassa kemian oppikirjassa sen verran erikoinen muoto, että miten tuo oikeasti luetaan ääneen auki, jotta on sama kirjoitettun päätteen kanssa? Lause on "Jotta päästään pH 12:een, lopullisen liuoksen..." Vai onko tuossa päätteessä ihan virhe?

 

[ltrvs]

Lause on "Jotta päästään pH 12:een, lopullisen liuoksen..." Vai onko tuossa päätteessä ihan virhe?

Oikein vaikuttaa olevan:

Koska luvuissa 11–19 jälkiosa -toista on taipumaton kaikissa sijamuodoissa, tulee pääte taipuvasta alkuosasta

16:een (kuuteentoista)

Luvut ja numerot: peruslukujen taivuttaminen

merkitään peruslukuun? Monikon merkintä Rajakohtailmaukset: 11:stä 23:een Tiesitkö? Viisikolmatta Koko ohje Perusluku ilmaisee määrää (kaksi kertaa), ja järjestysluku ilmaisee järjestystä…

kielitoimistonohjepankki.fi

 

[Azaloom]

Millä logiikalla tämä sitten merkitään? Tuo kait luetaan "peehooseen", vai meneekö metsää?

 

[Tellervo]

Millä logiikalla tämä sitten merkitään? Tuo kait luetaan "peehooseen", vai meneekö metsää?

Vai "peehoohon"?

Ehkä tuossa on ajateltu "peehoo-arvoon", vaikka silloin pitäisi ilmeisesti olla "pH:on".

Joka tapauksessa yleensä kannattaa muistaa, ettei nämä nykyään ole läheskään aina oikein kirjoitetussa tekstissä.

 

[Tonnin Seteli]

Vai "peehoohon"?

Näin intuitiivisesti heittäisin. Peehooseen kuulostaa yhtä väärältä kuin Thaimaaseen. Saatan olla täysin väärässä enkä varsinaisesti osaa tätä.

 

[Jätesäkki]

Tiiviys vs tiiveys. Jälkimmäistä kovasti käytetään, mutta omaan korvaan kuulostaa ihan hölmöltä.

 

[JKAVS]

Lyhenteet taivutetaan kuten auki kirjoitettu muoto, esim oy:öön, eli osakeyhtiöön. Lyhteellä pH tarkoitetaan oksoniumionikonsentraatiota, joten pH:oon olisi auki kirjoitettuna "oksoniumionikonsentraatioon".

 

[Azaloom]

Lyhenteet taivutetaan kuten auki kirjoitettu muoto, esim oy:öön, eli osakeyhtiöön. Lyhteellä pH tarkoitetaan oksoniumionikonsentraatiota, joten pH:oon olisi auki kirjoitettuna "oksoniumionikonsentraatioon".

Täsmällisemmin oksoniumionikonsentraation kymmenkantaisen logaritmin vastalukuun.

 

[aneane]

Voisiko toi amerikkalaisten kymmentä sataa puhuttaessa tuhansista toimia suomenkielessä?
Esim "RTX4080 Super hinnat pyörivät kahdentoista sadan euron paikkeilla."

Aluksi ärsytti kun tuota alkoi kuulla englanniksi, mutta nyt kun siihen tottunut, sehän on aika selkeää.

 

[MrB]

Esim "RTX4080 Super hinnat pyörivät kahdentoista sadan euron paikkeilla."

Siinä sadan tusinan euron pinnassa

 

[SweeneyTodd]

Esim "RTX4080 Super hinnat pyörivät kahdentoista sadan euron paikkeilla."

Periaatteessa tuo kuulostaa ihan ymmärrettävältä juu, mutta vaikea keksiä mitä iloa tästä olisi? Ei tuota sen nopeammin sano kuin sitä tuhatta kahtasataakaan. Ja kirjoitettaessa numeroiden käyttö on fiksumpaa.

 

[hkultala]

Myös

Kangasala, Kangasalla

Kurenalus, Kurenalla

Ehkä kummallisin on

Valkeakoski, Koskissa

 

[SnoopyDoge]

Lyhenteet taivutetaan kuten auki kirjoitettu muoto, esim oy:öön, eli osakeyhtiöön. Lyhteellä pH tarkoitetaan oksoniumionikonsentraatiota, joten pH:oon olisi auki kirjoitettuna "oksoniumionikonsentraatioon".

Itseasiassa lyhenne pH tulee latinan kielen sanoista pondus hydrogenii

 

[Azaloom]

Itseasiassa lyhenne pH tulee latinan kielen sanoista pondus hydrogenii

Paitsi, muistaakseni siitä kiisteellään kiivaasti edelleen. Katson jos löydän lähteet kirjoista ja laitan tänne...

edit: Muistaakseni yhdessä tai kahdessa eri lukion kemian kirjassa oli tuosta useamman virkkeen kohta, että on kiistanalainen. En ehkä nyt ala pläräämään kirjoja läpi, kun Wikissäkin tuli tähän viittaava kohta eteen:

pH - Wikipedia

en.wikipedia.org

"Some literature sources suggest that "pH" stands for the Latin term pondus hydrogenii (quantity of hydrogen) or potentia hydrogenii (power of hydrogen), although this is not supported by Sørensen's writings."

 

[aneane]

Periaatteessa tuo kuulostaa ihan ymmärrettävältä juu, mutta vaikea keksiä mitä iloa tästä olisi? Ei tuota sen nopeammin sano kuin sitä tuhatta kahtasataakaan. Ja kirjoitettaessa numeroiden käyttö on fiksumpaa.

Nopeudesta puhuttaessa suomalainen numerojärjestelmä ei tehokkain. Vertaa 1-9:

Suomi:
Yk-si, kak-si, kol-me, nel-jä, vii-si, kuu-si, seit-se-män, kah-dek-san, yh-dek-sän,
Kiina:
yi, er, san, si, wu, liu, qi, ba, jiu.

Lisäksi epäsäännöllisyydet kymmenissä:
10 jälkeen numerot ovat -toista, koska kymmenen on pitänyt nimetä epäkäytännösen pitkäksi kym-me-nek-si

vertaa Kiina-Suomi
shí yi, shí er, shí san..
Kym-me-nen yk-si, kym-me-nen kak-si, kym-me-nen kol-me..

Väitetään että aasialaisilla etua matematiikassa numero järjestelmänsä kielellisten ominaisuuksien ansiosta, lyhyempi, helpompi muistaa, säännöllisempi.

Käytännössä päässä suomalaiset numerot muuttuvat yks, kaks, kol, nel, viis, kuus.. ööö..ei taivu enää helposti yksi-tavuiseksi, aiheuttaa töksähtelyä matemaattisessa ajatuksen virrassa.
Vertaa Kiina, ei tarvetta käyttää epämääräisiä lyhennelmiä numeroista kun ne jo valmiiksi tehokkaimmassa muodossaan.

 

[Azaloom]

Itseasiassa lyhenne pH tulee latinan kielen sanoista pondus hydrogenii

Kappas:

Lukion kemia - Sidos KE6, Sanoma Pro, 2023:

Spoileri

 

[Hermit]

Anni Keski-Heikkilä, HS Politiikka:
"turvallisuusselvitysmenettelyasiakirjojen"