- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 238
Väitetään että aasialaisilla etua matematiikassa numero järjestelmänsä kielellisten ominaisuuksien ansiosta, lyhyempi, helpompi muistaa, säännöllisempi.
Oliko Fox Newsillä?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Väitetään että aasialaisilla etua matematiikassa numero järjestelmänsä kielellisten ominaisuuksien ansiosta, lyhyempi, helpompi muistaa, säännöllisempi.
The National Institutes of Health, commonly referred to as NIH, is the primary agency of the United States government responsible for biomedical and public health research. It was founded in the late 1880s and is now part of the United States Department of Health and Human Services.Oliko Fox Newsillä?
Voipi johtua ja tietysti pitää hypoteesina olla että osaltaan johtuu. Se sijaan älyllisiä valmiuksiahan ei saa arvioida, se on tosi haram.Mutta voipi johtua myös näiden oppilaiden paremmasta oppimismotivaatiosta ja asenteesta matematiikkaan
Ehkä kummallisin on
Valkeakoski, Koskissa
Tuolla mainitaan, että lause "Luin Aleksis Kiveä." on retorisiin keinoihin kuuluva metonymia. Voisko joku selittää, että miksi?
Ymmärrykseni on, että tuo on selkeästi hyväksytty eikä muuten lainkaan harvinainen tilanne. Kyseessä ei ole poikkeus, eikä varsinaisessa merkityksessä kaksoispisteitä ole käytetty samassa virkkeessä. Tuossa näkyy kaksi selkeästi erillistä virkettä vaikka ne yhdellä tavalla ajatellen ovat sisäkkäiset ja osa samaa kokonaisuutta.Onko useamman kuin yhden, lauseet jakavan kaksoispisteen käyttö ykskantaan väärin suomenkielessä samassa virkkeessä? Esim.:
Tämä tosin ehkä voi olla harvinainen (hyväksytty?) poikkeustapaus, koska jälkimmäinen kaksoispiste on lainauksen sisällä.
Mutulla heitän, että "abstraktisempi" viittaisi siihen, että vertaillaan abstraktisuuden määrää noin niin kuin käsitteenä ylipäänsä ottamatta kantaa siihen, mitä tällä kuvaillaan.Onko esim. sanoilla abstraktimpi ja abstraktisempi merkityksellistä eroa, vai kyse pelkästä teknisestä kirjoitusasuerosta?
Kyllä. Mutta kun puhutaan lyhennetysti Koski niin se ei taivukaan Koskella vaan Koskissa. Tätä hkultala varmaankin meinasiOikea muoto on kyllä ihan Valkeakoskella.
Tuo on yleiskielen oikeinkirjoitussuositusten mukainen tapa merkitä sanojen tai virkkeiden jättämistä pois lainatusta tekstistä. Ks. Ajatusviiva poiston merkkinäKuten edellä, tämä on pätkä lukion äidinkielen kirjasta (Loisto Käsikirja, 1.-2. painos, 2021. Sanoma Pro) kohdassa, jossa esitellään esimerkki-yo-ainekirjoituksia kokonaisuudessaan. Osaatteko arvioida kuuluuko tuo kahden perättäisen ajatusviivan käyttö (välilyönti välissä) alkuperäiseen kirjoitukseen, vai onko äidinkielen kirjan kirjoittajien merkki tekstin lyhentämisestä?
Eipä taida olla, adjektiivi on "suunnitelmallisuudeton", joten "suunnitelmallisuudettomuus" olisi oikein.Onkos suunnitelmallisuuttomuus käypä sana? Google ei löydä yhtään hakutulosta ja Wordkin alleviivaa virheelliseksi.
Murteiden epäjohdonmukaisuus.
Enpä ole koskaan kuullut tätä taivutusmuotoa paikkakunnasta puhuttuna, vaan se on aina ollut Koskella (olen asunut joskus muinaisuudessa paikkakunnalla, jossa oli nimessä "koski").Kyllä. Mutta kun puhutaan lyhennetysti Koski niin se ei taivukaan Koskella vaan Koskissa. Tätä hkultala varmaankin meinasi
Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.
Tänään on kylläkin 20.8.Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.
Joo tää taitaa olla Valkeakosken oma juttu. En ole myöskään kuullut samaa taivutusta vaikka muutama tuttu asuu myös koski-sanaan päättyvässä paikassa. Tuosta taivutuksesta on monet väännöt saatu saunailloissaEnpä ole koskaan kuullut tätä taivutusmuotoa paikkakunnasta puhuttuna, vaan se on aina ollut Koskella (olen asunut joskus muinaisuudessa paikkakunnalla, jossa oli nimessä "koski").
Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.
en tiedä mut ranskassa ei ainakaan ole tolkkua numeroissa (eli vielä vähemmän kuin englannissa)In conclusion, this study demonstrated that young children who were learning mathematics in Chinese were better at manipulating the number line than those learning mathematics in English, whether English be their first or second language. We also showed that linguistic transparency in number representations might facilitate place value learning in young children
Itse ainakin puhelimella kirjoittaessa jätän sen pisteen tahallaan pois, koska muuten seuraava sana automaattisesti alkaa isolla alkukirjaimella.Yksi ehkä eniten vastaantuleva selkeä moka, tuntuu siltä että pääosa ihmisistä kirjoittaa päivämäärän 21.8 eli se viimeinen piste jää pois. Vaikka aikamoiset kirjoituskukkaset vielä menee läpi, niin tuo väärin kirjoitettu päivämäärä on sellainen että aina ihmettelen miten on mahdollista että joku mahdollisesti paljonkin kouluja käynyt ei päivämäärää osaa kirjoittaa.
_Ikä_ on noiden kaikkien kantasanaiäinen, ikuinen = ikuisuus
iätön = ikä
Paras on ehkä 99 - quatre-vingt-dix-neuf eli 4*20+10+9en tiedä mut ranskassa ei ainakaan ole tolkkua numeroissa (eli vielä vähemmän kuin englannissa)
dix (kümmene), tää on vielä ok
mutta sitten
11 - onze
12 - douze
...
joo vielä on loogista mutta yhtäkkiä:
17 - dixsept (eli 10+7)
18 - dixhuit (10+8)
19 - dixnöf (10+9)
20 - vingt
ja aivan yllättäin!
21 - vingt et un
..
25 - vingt-cinq
...
29 - vingt-nöf
ei ollukaa sama logiikka kuin 10-luvuissa
Numeron jälkeen sana on yksikössä.
Esim. paljon autoja vs. 125 autoa. (ensimmäinen monikossa, toinen yksikössä koska numero, ja vieläpä tekemisen kohteen muotoisena kuten "maalasin autoa")
Vrt. lähes kaikki muut kielet. Many cars, 125 cars. (aina monikko kun on monta)
Tässä yhteydessä "autoa" ei ole yksikössä vaan partitiivissa. Käytännössä jotain epämääräistä. Maalasitko puoli autoa, lokarin vai kiven iskemän? Ei toki poista sopivuutta ketjuun.Numeron jälkeen sana on yksikössä.
Esim. paljon autoja vs. 125 autoa. (ensimmäinen monikossa, toinen yksikössä koska numero, ja vieläpä tekemisen kohteen muotoisena kuten "maalasin autoa")
Vrt. lähes kaikki muut kielet. Many cars, 125 cars. (aina monikko kun on monta)
Ihan täysin kuvaustasi vastaavaa termiä en heti keksi, mutta ranea lähemmäs kyllä pääsen. Ranehan ei välttämättä tee kovalla tohinalla tai aiheuta varsinaista vahinkoa. Raneasennus voi olla jopa toimiva, kestävä ja turvallinen, kunhan se on tarpeeksi ruma tai soveltava ollakseen ranetus. Joidenkin mielestä esimerkiksi kaikki luvattomat sähkötyöt ovat ranetusta, mutta minusta eivät jos ne tehdään riittävän lähelle oikein.Ehkä tämä kuuluu tänne.
Onko suomen kielessä olemassa sanaa sellaiselle ihmiselle, jolla on kova motivaatio saada asioita valmiiksi, mutta sen saavuttamiseksi otetaan suuria ei-laskelmoituja (ja ehkäpä jopa tiedostamattomia) riskejä? Sellainen urakkahenkinen kaveri, jolle tärkeintä on, että ns. pauke kuuluu ja tavara liikkuu, mutta joka ei mielellään pysähdy miettimään toiminnan järkevyyttä.
Sanat "rane" ja "ranettaa" liippaavat läheltä. Eli kun korjausinto ylittää kyvykkyyden kovakouraisella tavalla, ja siitä syntyy vahinkoa. Mutta en ole varma, onko tämä sama asia.
On nimittäin monesti tullut törmättyä tällaisiin tyyppeihin.
Hätäinen, hutilo(iva) ja huolimaton on melkein vähän sinnepäin, kouhottaja on myös varsin osuva.Ehkä tämä kuuluu tänne.
Onko suomen kielessä olemassa sanaa sellaiselle ihmiselle, jolla on kova motivaatio saada asioita valmiiksi, mutta sen saavuttamiseksi otetaan suuria ei-laskelmoituja (ja ehkäpä jopa tiedostamattomia) riskejä? Sellainen urakkahenkinen kaveri, jolle tärkeintä on, että ns. pauke kuuluu ja tavara liikkuu, mutta joka ei mielellään pysähdy miettimään toiminnan järkevyyttä.
Sanat "rane" ja "ranettaa" liippaavat läheltä. Eli kun korjausinto ylittää kyvykkyyden kovakouraisella tavalla, ja siitä syntyy vahinkoa. Mutta en ole varma, onko tämä sama asia.
On nimittäin monesti tullut törmättyä tällaisiin tyyppeihin.
Voi olla murrealuejuttuja, mutta mun korvaan myös kuulostaa tismalleen samalta, eli pieni vivahde-ero on, touhottaja on harmittomampi tekijä, kouhottaja pitää enemmän meteliä itsestään ja hommat todennäköisemmin menee vikaan. Sitten on vielä vouhottaja, paljon ääntä ja meuhkaamista, mutta ehkä vähemmän tekemistä. Usein kuulee myös näiden sanojen muunnokset, mm kouhkaaja ja vouhkaaja.Touhottaja tai kouhottaja voisivat tosiaan olla lähellä. En tiedä onko tässä jotain murrealuejuttuja, mutta omaan korvaan noissa on jonkinlainen aste-ero. Touhottaja voi olla sellainen ärsyttävä mutta harmiton puuhaaja, kouhottaja taas on se joka vauhtia ei järki haittaa ja todennäköisesti tulee myös vahinkoa.
Varsinainen outous on se, ettei se ole monikossa. Itse en tätä ajatellut ennen kuin suomen kieltä opetteleva kysyi, miksi se ei ole vaikkapa "125 autoja". Koska monikossahan sen pitää olla kun autoja on monta. 125 cars. Joku "125 car" tuntuu oudolta. Se vaan nyt on niin, oli ainoa selitys minkä osasin antaa.Tässä yhteydessä "autoa" ei ole yksikössä vaan partitiivissa. Käytännössä jotain epämääräistä. Maalasitko puoli autoa, lokarin vai kiven iskemän? Ei toki poista sopivuutta ketjuun.
Vastakohdilta kuulostavat sanat iäinen ja iätön, kumpikin tarkoittaa samaa asiaa. Vai onkos noilla kuitenkin eri kantasana...
Hosuja?Hätäinen, hutilo(iva) ja huolimaton on melkein vähän sinnepäin, kouhottaja on myös varsin osuva.
Lyhyemmin pelkkä touho.Touhottaja on se yleisin mitä itse kuullut.
Sehän on suomen kielessä tavallista että uusi sana ei ole laina tai muuten toista kieltä vastaava, vaan muuten kuvaa asiaa suomenkieliseen tapaan. Usein kuten tässäkin luodaan uutta käsitettä kuvaamaan vanhoista sanoista yhdyssana.Rallissa on erikoiskokeita (special stage). Miksi ne ovat suomessa nimenomaan "kokeita"? Eihän tuossa ole mitään yhteyttä alkuperäiseen(?) englanninkieliseen sanaan "stage".