- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Väitetään että aasialaisilla etua matematiikassa numero järjestelmänsä kielellisten ominaisuuksien ansiosta, lyhyempi, helpompi muistaa, säännöllisempi.
Oliko Fox Newsillä?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Väitetään että aasialaisilla etua matematiikassa numero järjestelmänsä kielellisten ominaisuuksien ansiosta, lyhyempi, helpompi muistaa, säännöllisempi.
The National Institutes of Health, commonly referred to as NIH, is the primary agency of the United States government responsible for biomedical and public health research. It was founded in the late 1880s and is now part of the United States Department of Health and Human Services.Oliko Fox Newsillä?
Voipi johtua ja tietysti pitää hypoteesina olla että osaltaan johtuu. Se sijaan älyllisiä valmiuksiahan ei saa arvioida, se on tosi haram.Mutta voipi johtua myös näiden oppilaiden paremmasta oppimismotivaatiosta ja asenteesta matematiikkaan
Ehkä kummallisin on
Valkeakoski, Koskissa
Tuolla mainitaan, että lause "Luin Aleksis Kiveä." on retorisiin keinoihin kuuluva metonymia. Voisko joku selittää, että miksi?
Ymmärrykseni on, että tuo on selkeästi hyväksytty eikä muuten lainkaan harvinainen tilanne. Kyseessä ei ole poikkeus, eikä varsinaisessa merkityksessä kaksoispisteitä ole käytetty samassa virkkeessä. Tuossa näkyy kaksi selkeästi erillistä virkettä vaikka ne yhdellä tavalla ajatellen ovat sisäkkäiset ja osa samaa kokonaisuutta.Onko useamman kuin yhden, lauseet jakavan kaksoispisteen käyttö ykskantaan väärin suomenkielessä samassa virkkeessä? Esim.:
Tämä tosin ehkä voi olla harvinainen (hyväksytty?) poikkeustapaus, koska jälkimmäinen kaksoispiste on lainauksen sisällä.
Mutulla heitän, että "abstraktisempi" viittaisi siihen, että vertaillaan abstraktisuuden määrää noin niin kuin käsitteenä ylipäänsä ottamatta kantaa siihen, mitä tällä kuvaillaan.Onko esim. sanoilla abstraktimpi ja abstraktisempi merkityksellistä eroa, vai kyse pelkästä teknisestä kirjoitusasuerosta?
Kyllä. Mutta kun puhutaan lyhennetysti Koski niin se ei taivukaan Koskella vaan Koskissa. Tätä hkultala varmaankin meinasiOikea muoto on kyllä ihan Valkeakoskella.
Tuo on yleiskielen oikeinkirjoitussuositusten mukainen tapa merkitä sanojen tai virkkeiden jättämistä pois lainatusta tekstistä. Ks. Ajatusviiva poiston merkkinäKuten edellä, tämä on pätkä lukion äidinkielen kirjasta (Loisto Käsikirja, 1.-2. painos, 2021. Sanoma Pro) kohdassa, jossa esitellään esimerkki-yo-ainekirjoituksia kokonaisuudessaan. Osaatteko arvioida kuuluuko tuo kahden perättäisen ajatusviivan käyttö (välilyönti välissä) alkuperäiseen kirjoitukseen, vai onko äidinkielen kirjan kirjoittajien merkki tekstin lyhentämisestä?
Eipä taida olla, adjektiivi on "suunnitelmallisuudeton", joten "suunnitelmallisuudettomuus" olisi oikein.Onkos suunnitelmallisuuttomuus käypä sana? Google ei löydä yhtään hakutulosta ja Wordkin alleviivaa virheelliseksi.
Murteiden epäjohdonmukaisuus.
Enpä ole koskaan kuullut tätä taivutusmuotoa paikkakunnasta puhuttuna, vaan se on aina ollut Koskella (olen asunut joskus muinaisuudessa paikkakunnalla, jossa oli nimessä "koski").Kyllä. Mutta kun puhutaan lyhennetysti Koski niin se ei taivukaan Koskella vaan Koskissa. Tätä hkultala varmaankin meinasi
Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.
Tänään on kylläkin 20.8.Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.
Joo tää taitaa olla Valkeakosken oma juttu. En ole myöskään kuullut samaa taivutusta vaikka muutama tuttu asuu myös koski-sanaan päättyvässä paikassa. Tuosta taivutuksesta on monet väännöt saatu saunailloissaEnpä ole koskaan kuullut tätä taivutusmuotoa paikkakunnasta puhuttuna, vaan se on aina ollut Koskella (olen asunut joskus muinaisuudessa paikkakunnalla, jossa oli nimessä "koski").
Päivämäärät merkitään näin: 21.8. (noin puolet tietää tämän)
Lauseen lopussa kuitenkin näin: Tänään on 21.8.
en tiedä mut ranskassa ei ainakaan ole tolkkua numeroissa (eli vielä vähemmän kuin englannissa)In conclusion, this study demonstrated that young children who were learning mathematics in Chinese were better at manipulating the number line than those learning mathematics in English, whether English be their first or second language. We also showed that linguistic transparency in number representations might facilitate place value learning in young children
Itse ainakin puhelimella kirjoittaessa jätän sen pisteen tahallaan pois, koska muuten seuraava sana automaattisesti alkaa isolla alkukirjaimella.Yksi ehkä eniten vastaantuleva selkeä moka, tuntuu siltä että pääosa ihmisistä kirjoittaa päivämäärän 21.8 eli se viimeinen piste jää pois. Vaikka aikamoiset kirjoituskukkaset vielä menee läpi, niin tuo väärin kirjoitettu päivämäärä on sellainen että aina ihmettelen miten on mahdollista että joku mahdollisesti paljonkin kouluja käynyt ei päivämäärää osaa kirjoittaa.
_Ikä_ on noiden kaikkien kantasanaiäinen, ikuinen = ikuisuus
iätön = ikä