Suomen hävittäjähankinta (tekninen keskustelu)

[pekka666]

Ja vertaamisessa 64 koneeseen ei ole mitään järkeä. Käytännössä kaikilla mailla on nykyään paljon vähemmän taistelukelpoisia hävittjiä kuin toisen maailmansodan aikaan.

Nämä lukumäärällisesti valtavat hävittäjälaivueet on tosiaan jääneet jo kauas kylmän sodan ajalle. Neuvostoliitolla ja Yhdysvalloilla molemmilla oli vielä kylmän sodan aikana useita tuhansia hävittäjiä, mutta ei tuo ole enää nykypäivää. Jos nyt nopeasti katsoo, niin Yhdysvaltojen ilmavoimillakin on nykyään "vain" vähän yli 1600 hävittäjää (laivasto erikseen).

 

[tietokonerikki]

Suomella ei ole koskaan ollut mitään "Breswereitä" vaan suomella oli Jatkosodassa Brewster F2A Buffaloita, koneita joka 1941 hävisi suorituskyvystä selvästi esim. monelle jo 1939 käytössä olleelle koneelle kuten Spitfire Ia:lle ja Bf 109E:lle.

Myös Neuvostoliitolla oli vuonna 1941 jo esim. Mig-3, joka oli suorituskyvyltään paljon Buffaloa parempi kone.

USA luopui Buffaloiden käytöstä 1942 petyttyään niiden menestykseen japanin Zeroa vastaan.

Talvisodassa Suomella oli mm. brittiläisiä Gloster Gladiator-kaksitasoja sekä hollantilaisia Fokker XXI-yksitasoja joissa ei ollut sisäänvedettäviä laskutelineitä ja joiden suorituskyky oli kaksitasojen tasoa.

Suomalaiset ja japanilaiset pilotit olivat kuitenkin tuolloin taitavia, amerikkalaiset ja venäläiset pilotit kokemattomia.



Neuvostoliiton hävittäjäkoneet eivät olleet erityisen painavia eikä hyvin suojattuja. Ja mersut saatiin vasta 1943.



Neuvostoliiton talvisodassa ei tarvinnut sotia Saksaa vastaan, Saksa oli Talvisodan aikaan Neuvostoliiton liittolainen.

Ja vertaamisessa 64 koneeseen ei ole mitään järkeä. Käytännössä kaikilla mailla on nykyään paljon vähemmän taistelukelpoisia hävittjiä kuin toisen maailmansodan aikaan.



Venähän ilmavoimien koneista hyvin pieni osa on moderneja hyökkäystoimintaan kykeneviä koneita, eikä mitään edellytyksiä yhtäkkiä rakentaa suuria määriä lisää nopeasti.

Ei ole mitään koneita mitä varata.

Venäjä on kehittänyt uutta Su-57-konetta vaikka kuinka kauan ja esitellyt sen n. 10ntä prototyyppejä vaikka missä paraateissa mutta se ei ole lähelläkään massavalmistusta. Ja su-35-koneitakin Venäjällä on vain hiukan enemmän kuin Suomella on Hornetteja, niitäkään ei olla paljoa viime vuosina saatu rakennettua.

Venäjän ilmavoimista suurin osa on kymmeniä vuosia vanhaa huonokuntoista ja lyhytkantamaista kalustoa, eikä tämä tule muuttumaan lähitulevaisuudessa.



Talvisodassa neuvostoliitto ei todellakaan kokenut saksaa uhaksi vaan oli juuri tehnyt saksan hyökkäämättömyyssopimuksen sekä sopimuksen siitä, miten Eurooppa jaetaan Saksan ja Neuvostoliiton välillä.

Joo muistin koneiden määrän väärin ja nimiä en ollenkaan siksi olivat lainausmerkeissä . Talvi- ja jatkosodan pistin "nippuun" Talvisodassa jo koneiden ilmaan saanti oli 40 asteen pakkasessa sen aikaisilla öljyillä hyvin suuri haaste,

Merkittävää oli, että Brewsteritä oli n. 41 ja ne pudottivat 500 konetta sekä kaikkiaan suomalaisille Messerschmitteille ilmoitettiin 663 ilmavoittoa niiden taistelukäytön aikana, niitä oli tosiaan vain jotain 150kpl ja niitä käytettiin sodan jälkeenkin. Kaipa se 10-konetta yhdellä koneella tulee noista ajoista?

Yhteensä koneita oli 550

Ilmavoimien historia - Ilmavoimat

Suomen ilmavoimien historia

ilmavoimat.fi

Eli joko meillä oli hyvät koneet tai erittäin hyvät lentäjät, luultavasti molemmat.
Painavat koneet tuli siitä, että Juutilainen, sotiemme ässä, näin jossain haastattelussa kertoi, kuten niiden suojauksenkin.

Nykyaikaiset koneet ovat hyvin pitkälti vain "ohjuslavetteja", joten ei niitä muutenkaan voi verrata sotien aikaiseen kalustoon. Ja hyvin merkittävää sodankäynnissä on niiden ohjusten määrä ja kyky osua kohteisiinsa.
Suurvalloilla ohjusten määrä tuskin tulee ongelmaksi.

Onko jossain oikeasti testattu, noiden koneiden suorituskykyä suhteessa toisiinsa?

 

[hkultala]

Joo muistin koneiden määrän väärin ja nimiä en ollenkaan siksi olivat lainausmerkeissä . Talvi- ja jatkosodan pistin "nippuun" Talvisodassa jo koneiden ilmaan saanti oli 40 asteen pakkasessa sen aikaisilla öljyillä hyvin suuri haaste,

Merkittävää oli, että Brewsteritä oli n. 41 ja ne pudottivat 500 konetta sekä kaikkiaan suomalaisille Messerschmitteille ilmoitettiin 663 ilmavoittoa niiden taistelukäytön aikana, niitä oli tosiaan vain jotain 150kpl ja niitä käytettiin sodan jälkeenkin. Kaipa se 10-konetta yhdellä koneella tulee noista ajoista?

Yhteensä koneita oli 550

Ilmavoimien historia - Ilmavoimat

Suomen ilmavoimien historia

ilmavoimat.fi

Eli joko meillä oli hyvät koneet tai erittäin hyvät lentäjät, luultavasti molemmat.

Suurimman osan ajasta meillä ei todellakaan ollut hyviä koneita. Fokker D.XXI ja Gladiator oli molemmat talvisodan aikaa todella vanhentuneita koneita.

Jatkosodassa taas sekä Buffalo, Hurricane, Morane että Curtiss Hawk olivat kaikki näitä selvästi parempia koneita mutta kaukana "hyvistä" koneista, ne olivat kaikki koneita jotka olisivat jo n. 1939-1940 ottaneet selvästi köniin sen ajan Spitfireiltä ja Bf109iltä, ja selvästi huonompia kuin esim. mig-3 joka oli jo otettu käyttöön ennen jatkosodan alkua.

Ainoa hetki kun Suomella oli huippuluokan koneita oli silloin heti kun Mersut oli juuri saatu.

Painavat koneet tuli siitä, että Juutilainen, sotiemme ässä, näin jossain haastattelussa kertoi, kuten niiden suojauksenkin.

Maailma on täynnä väärin muistettuja lauseita joita "joku auktoriteetti on joskus sanonut" vaikka tosiasiassa se on sanonut jotain ihan muuta.

Neukuilla oli Il-2 joka oli hyvin panssaroitu. Se ei ollut hävittäjä, vaan se oli rynnäkkökone. Sillä, millainen panssarointi Il-2ssa oli ei ole mitään tekemistä neuvostoliton hävittäjien panssaroinnin/suojauksen kanssa.

Nykyaikaiset koneet ovat hyvin pitkälti vain "ohjuslavetteja", joten ei niitä muutenkaan voi verrata sotien aikaiseen kalustoon.

Kaikkea voi aina verrata, mutta sinä tunnut samaan aikana sekä toisaalta tekevän tyhmiä merkityksettömiä vertailuita että sanomaan, ettei voi verrata. Kyllä voi verrata, mutta pitää verrata järkevästi ymmärtäen se, miten koneita käytetään.

Ja hyvin merkittävää sodankäynnissä on niiden ohjusten määrä ja kyky osua kohteisiinsa.

Sillä ohjusten määrällä on melko vähän väliä. Keskimäärin ilmataistelussa ammutaan alas yksi kone per ampuva kone, ja yksi ohjus osuessaan tyypillisesti riittää pudottamaan sen viholliskoneen.

Ja jos ohjus ammutaan tilanteesta, josta se ei osu, niin kahden ohjuksen ampuminen samasta tilanteesta vaan johtaisi siihen, että kumpikaan ei osu, molemmat jättäisivät osumatta samasta syystä. Ilmataistelu ei ole räiskintäpeliä jossa ammutaan kymmenittäin ohjuksia kohti suurta aivotonta viholliskonelaumaa, vaan tyypillisesti niitä viholliskoneita tulee joku 2-4 konetta kerrallaan, ja niitä vastaan lähetetään 2-4 omaa konetta.

Ja sillä, mistä vauhdista ja korkeudesta ohjus ammutaan on hyvin paljon väliä sen efektiiviseen kantomatkaan. Ja jos vihollista ei nähdä, ei sitä voida ampua.

Koneet on kaikkea muuta kuin pelkkiä "ohjuslavetteja". Nykyaikainen ilmataistelu on hyvin taktista puuhaa jossa pitää havaita viholliskone ensin, sen jälkeen seurata sitä omilla sensoreilla siten että pyritään välttämään että ei itse tule havaituksi samalla kun lentää asemaan, josta voi laukoa omat ohjuksensa sitä kohti siten että vihollisella on mahdollisimman vähän mahdollisuuksia väistää niitä. Ja samalla varautua siihen, että jos tuleekin havaituksi niin miten väistää vihollisen ampumat ohjukset.

Koneen havaittavuudella, sensoreilla sekä liikehtimiskyvyllä on paljon väliä. Mutta se liikehtimishkyky millä on väliä ei tarkoita jotain kykyä tehdä Kobraa tai suurta maksiminopeutta ilman mitään lastia, vaan ihan sitä että kone tarvittaessa kiihtyy, nousee ja muuttaa liikesuuntaansa sen lastin kanssa, mikä sillä todellisuudessa on. Kohtituleva ohjus saadaan tuhlaamaan energiansa kun jo aikaisessa vaiheessa tehdään käännöksiä joka muuttaa sitä, mihin suuntaan sen pitää lentää. Ja kun kone kiihtyy ja nousee hyvin, voidaan omat ohjukset laukoa paremmalla energialla.

 

[”diginatiivi”]

Nykyaikainen ilmataistelu on hyvin taktista puuhaa jossa pitää havaita viholliskone ensin, sen jälkeen seurata sitä omilla sensoreilla siten että pyritään välttämään että ei itse tule havaituksi samalla kun lentää asemaan, josta voi laukoa omat ohjuksensa sitä kohti siten että vihollisella on mahdollisimman vähän mahdollisuuksia väistää niitä. Ja samalla varautua siihen, että jos tuleekin havaituksi niin miten väistää vihollisen ampumat ohjukset.

Havannointi on suoraan verrannollinen kyseisen valtion panostukseen avaruuden tegnologian saralla.
En tiedä kuinka pitkälle automatiikka hoitaa asiat mutta oletan että laukaisu vaatii ihmisen hyväksynnän mikä saattaa tosin lisätä viivettä tuhoisalla tavalla käskyttävässä päässä.

 

[hkultala]

Havannointi on suoraan verrannollinen kyseisen valtion panostukseen avaruuden tegnologian saralla.

Avaruusteknologialla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Ilmassa olevia lentokoneita ei juurikaan havaita millään sateliiteilla vaan pääasiassa lentokoneiden tutkilla, ja jonkin verran muilla sensoreilla (maassa olevat tutkat, infrapuna-anturit sekä ihan perinteinen eyeball mk. 1)

Sateliiteilla havaitaan lähinnä kentillä olevia koneita, kun vakoilusateliitti kentän yli lentäessään ottaa siitä kuvan.

En tiedä kuinka pitkälle automatiikka hoitaa asiat mutta oletan että laukaisu vaatii ihmisen hyväksynnän mikä saattaa tosin lisätä viivettä tuhoisalla tavalla käskyttävässä päässä.

Ilmataisteluohjus laukaistaan painamalla koneen tikussa olevaa ohjuksenlaukaisunappia. Ei tässä ole kyse vaan "hyväksynnästä". Ja se ei todellakaan yleensä ole mitään refleksipeliä, kuten tykillä osuminen VWR-taistelussa saattaa olla.

Ohjus laukaistaan tyypillisesti jommassa kummassa seuraavista tilanteista:

1) Pilotti lentää kohti parempaa laukaisuasemaa kunnes arvioi että nyt ollaan riittävän lähellä ja suuressa nopeudessa että vihollinen ei voi enää ohjusta väistää. Tässä on aikaa valmistautua laukaisuun paljon.

2) Ohjus laukaistaan huonosta asemasta kohti viholliskonetta jotta pyritään pakottamaan viholliskone kääntymään pois.

Poiskääntymisellä voidaan saavuttaa lähinnä joku seuraavista
2a) Kun viholliskone kääntyy eikä enää osoita nokassaan olevalla tutkallaan kohti, viholliskone ei voi antaa jo laukausemalleen omalle ohjukselleen paikkatietoja minne ohjuksen pitää lentää että se osuu. Tämä helpottaa viholliskoneen ampuman ohjuksen väistämistä.
2b) Kun viholliskone joutuu kääntymään pois väistääkseen ohjusta, viholliskone ei koskaan pääse niin lähelle että voisi laukaista oman ohjuksensa hyvistä asemista että sitä on vaikea väistää
2c) Viholliskone ei koskaan saavuta kohdetta, jota sen piti esim. pommittaa, kun se joutuu tuhlaamaan polttoainetta poispäin lentämiseen ja ohjuksen väistämiseen, ja polttoaine alkaa käydä vähiin. Pommittajan pakottaminen palaamaan kotiin pommeineen on onnistunut torjuntaoperaatio.

 

[”diginatiivi”]

Avaruusteknologialla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Ilmassa olevia lentokoneita ei juurikaan havaita millään sateliiteilla vaan pääasiassa lentokoneiden tutkilla, ja jonkin verran muilla sensoreilla

Minun oli helppo olettaa tietojeni perusteella jotka selvästikkin ovat vajanaiset tällä saralla mistä minulla ei ole muuta tietoa kuin olettamukseni.

Ilmataisteluohjus laukaistaan painamalla koneen tikussa olevaa ohjuksenlaukaisunappia. Ei tässä ole kyse vaan "hyväksynnästä". Ja se ei todellakaan yleensä ole mitään refleksipeliä, kuten tykillä osuminen VWR-taistelussa saattaa olla.

Tätä minä tarkoitin.

 

[Tonnin Seteli]

Onhan se paljon, jos verrataan 64 koneeseen, toki Neuvostoliiton kaulustoon verrattaessa silloinkin vähän, mutta Neuvostoliiton piti taistella myös Saksaa vastaan. Kuten yllä luvuista huomaat niitä riitti tännekin.

Onko? Minun nähdäkseni yksi nykyajan hävittäjä on paljon suurempi yksikkö sotilaallista suorituskykyä kuin yksi toisen maailmansodan alun tai 30-luvun tasoinen kone. Toisin sanoen siis 64 konetta muodostaa tänä päivänä suhteellisesti isommat ilmavoimat kuin 64 konetta silloin, tai oikeastaan myös esim. 200 konetta silloin.

E: olihan tämä tietenkin ehditty jo muutamaan kertaan mainita.

 

[Miksuu]

Voisko palata aiheeseen? Viimiset x määrä ollu ihan paskaa topikkiin nähen.. tehkää joku spekulointi lanka tms

 

[taxman]

Tuohon vielä päälle, se, että suomeen hyökkäys ei jäisi nyt paikalliseksi konfliktiksi. Siinä vaiheessa Balttian suunnallakin paukkuu. Jostain syystä ne ihmeohjukset tulee aina venäjältä ja tuhoaa kaiken suoraan kentälle eikä lännen ilmatorjunta saa ikinä mitään aikaan. Eikä lännestä tulevat ohjustuli ikinä pääse perille, koska venäjän ilmatorjunta tiputtaa ne kaikki tai hävittäjät on piilossa pilootin mökillä. Siinä on Venäjänkin lentokenttien ja tutka-asemien henkilökunnalla hikikarpaloita otsalla.

Kannattaa liittyä Natoon, jos haluaa taata sen, että Suomeen hyökkäys johtaa myös muiden maiden vastatoimiin. Nyt se ei ole mitenkään taattua, vaan meistä saattaisi tulla seuraava Ukraina.

 

[tietokonerikki]

Suurimman osan ajasta meillä ei todellakaan ollut hyviä koneita. Fokker D.XXI ja Gladiator oli molemmat talvisodan aikaa todella vanhentuneita koneita.

Kaikkea voi aina verrata, mutta sinä tunnut samaan aikana sekä toisaalta tekevän tyhmiä merkityksettömiä vertailuita että sanomaan, ettei voi verrata. Kyllä voi verrata, mutta pitää verrata järkevästi ymmärtäen se, miten koneita käytetään.

Joo on mä koneista mitään tiedä, en ole yhdelläkään lentänyt joitakin tosin nähnyt. Minulla ja sinulla ollee tässä eri käsitys hyvästä koneestä. Minulle kone on hyvä, jos 1:llä koneella voi kymmenen konetta tuhota. Vaikka se sitten tarkoittaisi lähes lentokelvotonta, kunhan se on vastustajan koneita käytännössä parempi, vaikka sitten lentäjästä riippuen. Mutta eikähän tämä historiasta tähän riitä.

Sillä ohjusten määrällä on melko vähän väliä. Keskimäärin ilmataistelussa ammutaan alas yksi kone per ampuva kone, ja yksi ohjus osuessaan tyypillisesti riittää pudottamaan sen viholliskoneen.

Tämäpä mielenkiintoinen tieto. Jos meiltä lähtee taisteluun vaikkapa 54-konetta ja vastaan tulee 150 konetta, takoitaako se, että 96 konetta pääsee läpi?

Koneet on kaikkea muuta kuin pelkkiä "ohjuslavetteja". Nykyaikainen ilmataistelu on hyvin taktista puuhaa jossa pitää havaita viholliskone ensin, sen jälkeen seurata sitä omilla sensoreilla siten että pyritään välttämään että ei itse tule havaituksi samalla kun lentää asemaan, josta voi laukoa omat ohjuksensa sitä kohti siten että vihollisella on mahdollisimman vähän mahdollisuuksia väistää niitä. Ja samalla varautua siihen, että jos tuleekin havaituksi niin miten väistää vihollisen ampumat ohjukset.

Koneen havaittavuudella, sensoreilla sekä liikehtimiskyvyllä on paljon väliä. Mutta se liikehtimishkyky millä on väliä ei tarkoita jotain kykyä tehdä Kobraa tai suurta maksiminopeutta ilman mitään lastia, vaan ihan sitä että kone tarvittaessa kiihtyy, nousee ja muuttaa liikesuuntaansa sen lastin kanssa, mikä sillä todellisuudessa on. Kohtituleva ohjus saadaan tuhlaamaan energiansa kun jo aikaisessa vaiheessa tehdään käännöksiä joka muuttaa sitä, mihin suuntaan sen pitää lentää. Ja kun kone kiihtyy ja nousee hyvin, voidaan omat ohjukset laukoa paremmalla energialla.

Onkos noita koneita oikeasti jossain sodassa testattu suurvaltojen koneita vastaan?

 

[hese_e]

Kannattaa liittyä Natoon, jos haluaa taata sen, että Suomeen hyökkäys johtaa myös muiden maiden vastatoimiin. Nyt se ei ole mitenkään taattua, vaan meistä saattaisi tulla seuraava Ukraina.

Natoon liittyminen olisi kyllä hyvä päätös. Kannattaa myös miettiä Venäjän kannalta. Suomen rähinällä sillä on tällä hetkellä enemmän menetettävää, mitä saavutettavaa. Balttia on puolestaan wanhaa etupiiriä, sen valtaus on helpompi myydä omalle kansalle (korjataan vanha vääryys, venäjänkielisiä sorrettaan) ja sillä saisi luotua maayhteyden Kalingradiin. Ko. Tempauksen ongelma on vain Nato ja se, että hyöty saavutettaisiin vain jos samalla saataisiin Gotlanti ja Ahvenanmaa haltuun. Samalla oltaisiin silti Tanskan salmien kuristusotteessa. Tuotahan vastaikään pelattiin Naton simulaatioharjoituksessa. Perusideana nopea hyökkäys Venäjältä ja sitten yritys jäädyttää tilanne ydinaseilla uhkailulla, kun alueet on hallussa.

Imho. Venäjä kerran on useamman kerran harjoitellut puoluteettoman lähiulkomaan puolueettomuusvartiointia (todennäköisesti suomen ahvenanmaan haltuunottoa ja ilmavoimien kuritusta), joka tukisi Balttian operaatiota, niin Suomi vaikuttaisi olevan ns. toissijainen kohde jonka kuritus edesauttaa pääkohteen valtausta. Silti jos puolustuksen laiminlyö, niin mielenkiinto itänaapurissa kohoaa.

 

[emagdnim]

ja sit samantien toisaalle politiikasta puhuun, kiitos

 

[pekka666]

Joo Suomen NATO jäsenyydestä keskustelua vois varmaan jatkaa täällä:

NATO ja Suomi

Kun nyt tärkeitä ketjuja aloitetaan.. http://yle.fi/uutiset/3-9233583 Analyysi: Venäjä työntää Suomea Naton syliin Vuoropuhelu Suomen ja Venäjän välillä on käymässä tylsäksi, kun Venäjän johto kiistää kansainvälisen oikeuden rikkomuksensa, kirjoittaa toimittaja Pekka Kinnunen. Venäjän...

bbs.io-tech.fi

 

[hkultala]

Tässä on video joka antaa melko hyvää kuvaa nykyaikaisesta ilmataistelusta.



Tuo tuossa käytetty simulaattori DCS yrittää olla mahdollisimman realistinen. Täydellinen se ei kuitenkaan ole, pelin kehittäjillä ei kaikkea tietoa ole käytettävissään koneiden suorituskyvystä ja asejärjestelmistä koska niissä on paljon salaista tai muuten vaan julkaisematonta, joten aivan kaikkea kaikkien koneiden ja ohjusten suorituskyvystä ei ole mallinnettu oikein.

Tuosta videolta käy aika hyvin ilmi mm.
1) Kuinka paljon ja millä tavalla ohjusten laukaisuolosuhteilla on vaikutusta niiden efektiiviseen kantamaan
2) Kuinka paljon ilmataistelussa on ihmettelemistä siinä, että missä vihollinen oikein on, kuinka paljon sensoreilla, havaittavuudella ja tiimitaktiikoilla on merkitystä
3) Miten ohjuksia pyritään väistämään

 

[”diginatiivi”]

Sellaisen jutun kuullut, että haapa puhdistaa takan ja hormit.

Tässä on video joka antaa melko hyvää kuvaa nykyaikaisesta ilmataistelusta.

Kieltämättä hyvin antoisa ja oletan kritiikkä ostavilta tahoilta tulevan joistakin epäkohdista jotka eivät juuri tässä valaistu hehkutuksen vaimentaessa kysymykset.

 

[8088]

Avaruusteknologialla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Ilmassa olevia lentokoneita ei juurikaan havaita millään sateliiteilla vaan pääasiassa lentokoneiden tutkilla, ja jonkin verran muilla sensoreilla (maassa olevat tutkat, infrapuna-anturit sekä ihan perinteinen eyeball mk. 1)

Onko Suomella kuinka iso etu meidän ilmatilassa käytävässä ilmataistelussa? Eli kuinka paljon maassa olevat tutkat pystyy auttaman hävittäjiämme? Pystyykö tämän tiedon välittämään suoraan maatutkien, ilmatorjunnan ja hävittäjän välillä? Tuoko esim. F-35 tähän paljon parannusta?

______________________

Toiseen asiaan. Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt sitä, miksi kansalaisen karttapaikassa eivät ole puolustusvoimien alueet sotkettuna, mutta googlen kartoissa ne ovat. Toki saahan Venäjä itsekin varmaankin tarpeeksi hyvät kuvat omilla satelliiteillaan, mutta ihmettelen silti tätä.

 

[Selvänänäkijä]

Toiseen asiaan. Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt sitä, miksi kansalaisen karttapaikassa eivät ole puolustusvoimien alueet sotkettuna, mutta googlen kartoissa ne ovat.

Minä en ole nähnyt tähän mennessä yhtäkään Googlen kartassa sotkettua PV:n aluetta.

 

[Kimi]

Minä en ole nähnyt tähän mennessä yhtäkään Googlen kartassa sotkettua PV:n aluetta.

Pirkkala ei ole varsinaisesti sotkettu, mutta aika äkkiä se zoomatessa pikselöityy, jos vertaa vaikka miten läheltä ja tarkasti helsinki-vantaata voi katsella. Vaikea sanoa, että onko tarkoituksella tarkimmat kuvat poissa vai eikö Pirkkalaa vain ole kuvattu paremmin.

 

[Tehoreca]

Minä en ole nähnyt tähän mennessä yhtäkään Googlen kartassa sotkettua PV:n aluetta.

Kyllähän noita löytyy esim. Santahamina, Upinniemi ja Riihimäki.

 

[Selvänänäkijä]

Näemmä ja Pirkkalassakin kuva pikselöityy kun siirrytään sotilaspuolelle. Toisaalta Vekaranjärvi on normaali. Jos arvata pitää, niin Googlella joku algoritmi on tehnyt tuon ilman eri pyyntöä.

 

[8088]

Tarkempia kuvia mm. Pirkkalasta voi kuitenkin näköjään katsella google earthin kautta. Siellähän on saatavilla koko googlen sateelliittikuvahistoria. Upinniemen osalta on kyllä selkeästi nähty vaivaa, sillä viimesimmät kuvat sieltä ovat todellakin pelkkää mössöä.

 

[evakko]

Vielä hieman historiallisten ilmavoimien koosta. Erään museon seinältä nappasin kuvan jonka mukaan toisen maailmansodan aikana liittoutuneet tuottivat 599000 lentokonetta ja akselivallat 207000. Eiköhän se 64 kpl ole laskettu riittäväksi nykyaikana kun rahaakin täytyy ajatella. Tuskin Puolustusvoimat kieltäytyisi esim. 80 kpl tilauksesta jos saisivat vakuutuksen ettei muiden rahoitus vähene ilmavoimien takia.

 

[kibe]

Ihan mielenkiinnosta onkohan noissa koneissa mitään eroa kokoomiskeston kanssa? Sanotaan, että tulee rähinä ja useampi kone tippuu tonttiin. Tuskin Suomessa enää vuosia kestävää sotaa tulee. Mutta teoriassa. Viime sodassa kone oli pala alumiinia, moottori ja pieni kasa muuta sälää. Semmoisia takoi melkein liukuhihnalta. Kauankohan kestää rakentaa tänä päivänä hävittäjä, kun osat tulee/valmistetaan ympäri maailmaa.

 

[8088]

Ihan mielenkiinnosta onkohan noissa koneissa mitään eroa kokoomiskeston kanssa? Sanotaan, että tulee rähinä ja useampi kone tippuu tonttiin. Tuskin Suomessa enää vuosia kestävää sotaa tulee. Mutta teoriassa. Viime sodassa kone oli pala alumiinia, moottori ja pieni kasa muuta sälää. Semmoisia takoi melkein liukuhihnalta. Kauankohan kestää rakentaa tänä päivänä hävittäjä, kun osat tulee/valmistetaan ympäri maailmaa.

F-35A valmistus kesti vuonna 2017 41541 henkilötyötuntia. Onko tuo nyt sitten vain tuotantolinjalla käytetty aika? Aikaa mene kuitenkin juuri osien valmistamiseen alihankkioilla.

It Takes 41,500 Hours Of Labor To Build A Single F-35A According To New Report

The time it takes for workers to construct an F-35 is decreasing according to a new report, but other issues with the jet haven't been resolved.

www.thedrive.com

 

[Juha Kokkonen]

Keskittykääs sitten ketjun aiheeseen, eli suomen tulevaan hävittäjähankintaan tekniseltä näkökannalta.

Ei mitään ulkopolitiikkaa, NATO-juttuja tai Venäjän vanhaan kalustoon keskittyvää keskustelua tähän ketjuun.

 

[moukula]

Aika tiukkoja rajauksia, kun kuitenkin nimenomaan se Venäläinen kalusto mitä vastaan todennäköisimmin joudutaan taistelemaan ja mahdolliset tilanteet NATO:n suhteen sekä sota-ajan vaikutukset ulkopoliittisiin suhteisiin ja kaupankäyntiin/varaosien saantiin vaikuttaa siihen hävittäjähankintaan.

 

[WanhaPatu]

Eli kuinka paljon maassa olevat tutkat pystyy auttaman hävittäjiämme? Pystyykö tämän tiedon välittämään suoraan maatutkien, ilmatorjunnan ja hävittäjän välillä? Tuoko esim. F-35 tähän paljon parannusta?

Paljon. Kun ilmavalvontatutkat näkevät viholliskoneen, tieto on reaaliajassa osana ilmatilannekuvaa, jota taistelunjohtajat käyttävät hävittäjien johtamiseen. Tieto voidaan myös näyttää tietovuon avulla suoraan hävittäjän näytöllä. Omat hävittäjät voivat lentää elektronisessa hiljaisuudessa ohjusten laukaisuun asti, jolloin niitä on vaikeampi havaita. Myös IT käyttää samaa ilmatilannekuvaa, ja myös luo sitä omilla tutkillaan.

Vihollinen tarvitsee samanlaisen tilannekuvan saadakseen lentäviä tutkakoneita. Niillä on toki etuna myös kyky havaita matalalla lentäviä kohteita maasijoitteisia tutkia paremmin. Siksi itse toivoisin, että mekin saisimme muutaman tutkavalvontakoneen käyttöömme.

Miten tämä sitten liittyy HX-hankkeeseen? Jo nykyään tieto liikkuu edestakaisin Link16:n kautta, näin myös HX-koneilla. Ehkä suurimmat potentiaaliset parannukset ilmatilannekuvan laatuun tulisivat F-35:n monipuolisista sensoreista ja Growlerin kyvystä imeä kaikki mahdollinen elektromagneettisen alueen data. Tietoa siis saataisiin enemmän koneilta ilmatilannekuvan suuntaan, ei toisinpäin.

 

[WanhaPatu]

Aika tiukkoja rajauksia, kun kuitenkin nimenomaan se Venäläinen kalusto mitä vastaan todennäköisimmin joudutaan taistelemaan ja mahdolliset tilanteet NATO:n suhteen sekä sota-ajan vaikutukset ulkopoliittisiin suhteisiin ja kaupankäyntiin/varaosien saantiin vaikuttaa siihen hävittäjähankintaan.

Mutta eivät varsinaisesti kuulu tekniseen keskusteluun.

 

[moukula]

Mutta eivät varsinaisesti kuulu tekniseen keskusteluun.

No se tekninen keskustelu on käytännössä ohi sillä että listataan valmistajien julkaisemat speksitaulukot ja voidaan todeta että hävittäjä X on parempi asiassa A kuin hävittäjä Y. Ei se ole erityisen kiinnostavaa, vaan nimenomaan tuo kaikki muu spekulointi että mitkä taustatekijät voisivat olla merkityksellisiä ja miten mikäkin hävittäjäehdokas istuu kokonaiskuvaan.

 

[Samat]

No se tekninen keskustelu on käytännössä ohi sillä että listataan valmistajien julkaisemat speksitaulukot ja voidaan todeta että hävittäjä X on parempi asiassa A kuin hävittäjä Y. Ei se ole erityisen kiinnostavaa, vaan nimenomaan tuo kaikki muu spekulointi että mitkä taustatekijät voisivat olla merkityksellisiä ja miten mikäkin hävittäjäehdokas istuu kokonaiskuvaan.

Kukaan ei kiellä tekemästä politiikka osion alle uutta ketjua aiheesta, jolloin ne joita kiinnostaa se poliittinen puoli voi sitten keskustella siellä, ja ne joita kiinnostaa puhtaasti tekninen puoli voi keskustella tekniikasta täällä.

 

[moukula]

Kukaan ei kiellä tekemästä politiikka osion alle uutta ketjua aiheesta, jolloin ne joita kiinnostaa se poliittinen puoli voi sitten keskustella siellä, ja ne joita kiinnostaa puhtaasti tekninen puoli voi keskustella tekniikasta täällä.

Eikö se nyt sinun mielestä ole kuitenkin melko olennaista miettiä että minkälaista rautaa siellä rajan takana on ja minkälainen toimintaympäristö tämä meidän ilmatila on niille hävittäjille ja mitä ominaisuuksia pitäisi sitten sen johdosta painottaa (stealth/maksimiteho/elso?). Ja sekin on melko olennaista miettiä että miten helppo niitä ostettuja hävittäjiä on huoltaa ja paljonko työtä se vaatii pitää ne ilmassa silloin kun niille on töitä tarjolla, ja siihen taas liittyy olennaisesti varaosien hinta ja saatavuus. Ei tuollaista tiukkaa rajanvetoa voi tehdä.

 

[WanhaPatu]

Eikö se nyt sinun mielestä ole kuitenkin melko olennaista miettiä että minkälaista rautaa siellä rajan takana on ja minkälainen toimintaympäristö tämä meidän ilmatila on niille hävittäjille ja mitä ominaisuuksia pitäisi sitten sen johdosta painottaa (stealth/maksimiteho/elso?). Ja sekin on melko olennaista miettiä että miten helppo niitä ostettuja hävittäjiä on huoltaa ja paljonko työtä se vaatii pitää ne ilmassa silloin kun niille on töitä tarjolla, ja siihen taas liittyy olennaisesti varaosien hinta ja saatavuus. Ei tuollaista tiukkaa rajanvetoa voi tehdä.

Tästä olen kanssasi samaa mieltä. Nämä ovat vielä niitä teknisiä asioita ja myös vertailu mahdollisiin vastustajan koneisiin kuuluu ehdottomasti aiheeseen. Tästä johtuen @Juha Kokkonen mainitsema "ei ... Venäjän kaluston käsittelyä tähän ketjuun" oli minusta aiheeton huomautus.

Politiikka NATOineen sitten muualle.

 

[Juha Kokkonen]

Aika tiukkoja rajauksia, kun kuitenkin nimenomaan se Venäläinen kalusto mitä vastaan todennäköisimmin joudutaan taistelemaan ja mahdolliset tilanteet NATO:n suhteen sekä sota-ajan vaikutukset ulkopoliittisiin suhteisiin ja kaupankäyntiin/varaosien saantiin vaikuttaa siihen hävittäjähankintaan.

Tämä ketju on Yleistä keskustelua -osastolla erityispyynnöstä sillä ehdolla, että ketjussa keskustellaan hävittäjähankinnasta vain tekniseltä näkökannalta. Jos mennään puolustuspolitiikkaan tai NATOon, niistä voi sitten keskustella Politiikka- ja yhteiskunta -osiossa.

Esim. Venäjän kalustosta voi keskustella, kunhan se liittyy tiiviistii ketjun otsikon aiheeseen eikä mene politiikan puolelle. Viimeaikaista keskustelua silmäillessä näyttäisi siltä, että siinä ei ole onnistuttu, kun keskustelu harhautui puhtaastin Venäjän kaluston kuntoon ja laatuun sekä johonkin historiallisiin vehkeisiin.

 

[moukula]

Ja ketjun siirto politiikkapuolelle estäisi keskustelun teknologiasta? Mikäli näin on, niin aika pöljää. Jos taas keskustelun siirto politiikkapuolelle mahdollistaisi keskustelemisen hävittäjähankinnasta siinä täydessä kokonaisuudessaan, joka sisältää teknologian lisäksi mahdolliset poliittiset näkökannat, niin ainakin omasta mielestäni näin voitaisiin tehdä. Ei tuo hävittäjäkoneen hankkiminen ole kuitenkaan pelkästään speksien perusteella parhaan raudan ostamista. Asejärjestelmä ostamalla luodaan pitkäaikainen suhde siihen myyjään ja jos epäillään että se kumppani ei kykenisi toimittamaan kriisitilanteessa koneisiin varaosia (jos esim. tulisi maailmansota ja sillä toimittajamaalla olisi itselläänkin kova tarve valmistuskapasiteetille ja näin ollen kilpailisi samoista resursseista mitä itsekin tarvittaisiin) ja aseita tai että jossain skenaariossa esim. päädyttäisiin jälleen jonkin liittouman "väärälle puolelle" ja sen johdosta ei saataisi esim. Ranskasta, Briteistä tai Jenkkilästä niitä komponentteja niin olisihan se hankalaa. Miten kauan milläkin koneella tultaisiin toimeen ns. omillaan?

 

[Juha Kokkonen]

Ja ketjun siirto politiikkapuolelle estäisi keskustelun teknologiasta? Mikäli näin on, niin aika pöljää. Jos taas keskustelun siirto politiikkapuolelle mahdollistaisi keskustelemisen hävittäjähankinnasta siinä täydessä kokonaisuudessaan, joka sisältää teknologian lisäksi mahdolliset poliittiset näkökannat, niin ainakin omasta mielestäni näin voitaisiin tehdä. Ei tuo hävittäjäkoneen hankkiminen ole kuitenkaan pelkästään speksien perusteella parhaan raudan ostamista. Asejärjestelmä ostamalla luodaan pitkäaikainen suhde siihen myyjään ja jos epäillään että se kumppani ei kykenisi toimittamaan kriisitilanteessa koneisiin varaosia (jos esim. tulisi maailmansota ja sillä toimittajamaalla olisi itselläänkin kova tarve valmistuskapasiteetille ja näin ollen kilpailisi samoista resursseista mitä itsekin tarvittaisiin) ja aseita tai että jossain skenaariossa esim. päädyttäisiin jälleen jonkin liittouman "väärälle puolelle" ja sen johdosta ei saataisi esim. Ranskasta, Briteistä tai Jenkkilästä niitä komponentteja niin olisihan se hankalaa. Miten kauan milläkin koneella tultaisiin toimeen ns. omillaan?

Turha minulle on asiasta antaa kritiikkiä - tämä ketju on toivottu juurikin tänne Yleiselle puolelle ja pelkästään tekniikasta keskustelemista varten ja keskustelu on sujunut täällä jo pitkän aikaa käsittääkseni pääosin hyvin. Todennäköisesti syynä on se, että monet teknisestä puolesta kiinnostuneet eivät jaksa sitä poliittista keskustelua, joka aiheen tiimoilta keskusteluun tulee väkisin mukaan jos ketju on Politiikka-osiossa. Eli jos asiasta haluaa keskustella muilta osin, niin se sitten Politiikka-osiossa. Toki politiikkapuolella voi myös tekniikasta keskustella, jos tarve vaatii.

 

[tietokonerikki]

Vielä hieman historiallisten ilmavoimien koosta. Erään museon seinältä nappasin kuvan jonka mukaan toisen maailmansodan aikana liittoutuneet tuottivat 599000 lentokonetta ja akselivallat 207000. Eiköhän se 64 kpl ole laskettu riittäväksi nykyaikana kun rahaakin täytyy ajatella. Tuskin Puolustusvoimat kieltäytyisi esim. 80 kpl tilauksesta jos saisivat vakuutuksen ettei muiden rahoitus vähene ilmavoimien takia.

Joo eurot sen lukumäärän ratkaisevat. 64 koneella pystytään valvomaan ilmatilaamme ja huoltamaankin koneita.

 

[tietokonerikki]

Tämä ketju on Yleistä keskustelua -osastolla erityispyynnöstä sillä ehdolla, että ketjussa keskustellaan hävittäjähankinnasta vain tekniseltä näkökannalta. Jos mennään puolustuspolitiikkaan tai NATOon, niistä voi sitten keskustella Politiikka- ja yhteiskunta -osiossa.

Esim. Venäjän kalustosta voi keskustella, kunhan se liittyy tiiviistii ketjun otsikon aiheeseen eikä mene politiikan puolelle. Viimeaikaista keskustelua silmäillessä näyttäisi siltä, että siinä ei ole onnistuttu, kun keskustelu harhautui puhtaastin Venäjän kaluston kuntoon ja laatuun sekä johonkin historiallisiin vehkeisiin.

Tää on taas niitä moderaattorin rajanveto-ongelmia. Hienoa kuitenkin, että annoit noi historiatiedotkin olla (vaikka ne ovat tosiaan vain "muistoja" menneiltä ajoilta "nuorille"). Ehkä kuitenkin oli paras paikka niitä tuota tässä esiin. Liittyvät koneiden hankintaan "henkisellä" tasolla.

 

[pekka666]

Itsekin olen sitä mieltä, että hävittäjien teknisistä ominaisuuksista ja niiden toimintaympäristöstä keskustelua ei voi mitenkään mielekkäästi pitää toisistaan kokonaan erillään. Mutta tässä nyt on ilmeisesti myös käyty keskustelua jostain toisen maailmansodan aikaisista hävittäjistä (tai jostain, en ole lukenut kunnolla) ja se alkaa kyllä mennä jo vähän turhan kauas ketjun aiheesta. Ilmasodankäynti on muuttunut niin paljon noista ajoista, ettei tuolla ole enää juuri mitään tekemistä tämän hävittäjähankinnan kanssa.

 

[MkH]

Tässä on video joka antaa melko hyvää kuvaa nykyaikaisesta ilmataistelusta.



Tuo tuossa käytetty simulaattori DCS yrittää olla mahdollisimman realistinen. Täydellinen se ei kuitenkaan ole, pelin kehittäjillä ei kaikkea tietoa ole käytettävissään koneiden suorituskyvystä ja asejärjestelmistä koska niissä on paljon salaista tai muuten vaan julkaisematonta, joten aivan kaikkea kaikkien koneiden ja ohjusten suorituskyvystä ei ole mallinnettu oikein.

Tuosta videolta käy aika hyvin ilmi mm.
1) Kuinka paljon ja millä tavalla ohjusten laukaisuolosuhteilla on vaikutusta niiden efektiiviseen kantamaan
2) Kuinka paljon ilmataistelussa on ihmettelemistä siinä, että missä vihollinen oikein on, kuinka paljon sensoreilla, havaittavuudella ja tiimitaktiikoilla on merkitystä
3) Miten ohjuksia pyritään väistämään

Tuolla videolla joudutaan ohjuksen laukaisunkin jälkeen aika pitkään seuraamaan kohdetta hävittäjän omalla eteenpäin suunnatulla tutkalla, että ohjuksen hakupää saa kohteesta kiinni. Vaikuttaa aika riskiltä toiminnalta, kun etäisyys oman ja viholliskoneen välillä kokoajan lyhenee. Onko modernimmissa koneissa jotain parempaa ratkaisua kehitetty tähän? Nopeasti ajattelisi että ohjuksen laukaisun jälkeen olisi parempi kääntyä välittömästi tulosuuntaan ja jäljittää viholliskonetta vaikkapa jollain taaksepäin suunnatulla tutkalla.

 

[moukula]

Nykyaikaisissa koneissahan sitä ohjusta voidaan ohjata datalinkillä, eli se data voi tulla myös maatutkalta tai joltain muulta lentolaitteelta joka sattuu olemaan riittävän lähellä. Tarvittaessa ohjus voidaan ampua myös takaa-ajajaa kohti.

 

[tietokonerikki]

Nykyaikaisissa koneissahan sitä ohjusta voidaan ohjata datalinkillä, eli se data voi tulla myös maatutkalta tai joltain muulta lentolaitteelta joka sattuu olemaan riittävän lähellä. Tarvittaessa ohjus voidaan ampua myös takaa-ajajaa kohti.

Mielenkiintoista olisi myös tietää, miten noita ohjuksia ja millä menestyksellä häiritään. Onhan koneissa tykit, mutta lienevät lähinnä "muistoina entisiltä ajoila" Hornetinkin lipas tyhjenee hetkessä. Harjoittelevat kuitenkin niilläkin.

 

[Selvänänäkijä]

Onhan koneissa tykit, mutta lienevät lähinnä "muistoina entisiltä ajoila" Hornetinkin lipas tyhjenee hetkessä.

Tyhjenee, mutta eipä niillä toisaalta ole tarkoitus röpötellä sekuntitolkulla vaan ampua lyhyitä sarjoja tutkan avustamana.

 

[Makos]

Mielenkiintoista olisi myös tietää, miten noita ohjuksia ja millä menestyksellä häiritään. Onhan koneissa tykit, mutta lienevät lähinnä "muistoina entisiltä ajoila" Hornetinkin lipas tyhjenee hetkessä. Harjoittelevat kuitenkin niilläkin.

Toisaalta F/A-18:ssa 578 ammusta 20 mm (6000 rpm), A-10:ssa 1174 aamusta 30 mm (3900 rpm).

Yllättävän paljon pateja Hornetissa ottaen huomioon A-10:n erityisesti suunnitellun maataisteluun konetykillä.

Edit. F35 180 ammusta 25 mm (3300 rpm) on selvästi vähän.

 

[tietokonerikki]

Toisaalta F/A-18:ssa 578 ammusta 20 mm (6000 rpm), A-10:ssa 1174 aamusta 30 mm (3900 rpm).

Yllättävän paljon pateja Hornetissa ottaen huomioon A-10:n erityisesti suunnitellun maataisteluun konetykillä.

Edit. F35 180 ammusta 25 mm (3300 rpm) on selvästi vähän.

Onhan noita, mutta se tulinopeuskin oli melkoinen, en nyt ulkoa muista, mutta kestikö tyhjeneminen 2-3 s?
Muutenkin ne on ohjuslavetteja (eli eivät mielellään hakeudu lähitaistelu etäisyyksille)

 

[vonDarling]

Sinne tykillä röpöttelyyn sopivalle lähietäisyydelle ei oikein kannata mennä, kun se on aivan hullun vaarallista. On kypärällä ohjattavat melkein mihin tahansa suuntaan ammuttavat lämpöhakuiset ohjukset kaikilla niin parhaallakin kaartotaisteluvehkeellä ikävän todennäköinen tulos on molemminpuolinen kuolema, ellei pääse yllärinä takaapäin ampumaan (mikä on häivekoneella paljon todennäköisempää kuin muilla). Tykki roikkuu messissä lähinnä maataistelua, varoituslaukauksia ja harvinaisia kakka tuulettimeen -tilanteita varten, ettei olla ihan aseettomia jos jotenkin lähelle päädytään ja ohjukset loppui jo. Siksi eivät laita paljon kuteja kyytiin siihen tykkiin, kun sitä niin harvoin tarvitaan, ja sekin tila on sitten pois bensalta ja kaikelta muulta tarpeelliselta.

 

[Selvänänäkijä]

Tykki roikkuu messissä lähinnä maataistelua, varoituslaukauksia ja harvinaisia kakka tuulettimeen -tilanteita varten, ettei olla ihan aseettomia jos jotenkin lähelle päädytään ja ohjukset loppui jo. Siksi eivät laita paljon kuteja kyytiin siihen tykkiin, kun sitä niin harvoin tarvitaan, ja sekin tila on sitten pois bensalta ja kaikelta muulta tarpeelliselta.

Rynnäköinnin voi tuosta käytännössä vetää yli. Kaipa sitä muodon vuoksi tai akuutissa hätätilanteessa voisi käydä ammuskelemassa, mutta missään oikeassa konfliktissa sekin on hullun vaarallista ja tuolla ammusmäärällä vaikutus on todennäköisesti vähäinen. Käytännössä ei haluta ottaa sitä riskiä, että kallis kone on jossain epätodennäköisessä tilanteessa avuton ja tässä painanee myös aiemmat huonot kokemukset kun se tykki päätettiin jättää pois.

 

[WanhaPatu]

Tuolla videolla joudutaan ohjuksen laukaisunkin jälkeen aika pitkään seuraamaan kohdetta hävittäjän omalla eteenpäin suunnatulla tutkalla, että ohjuksen hakupää saa kohteesta kiinni. Vaikuttaa aika riskiltä toiminnalta, kun etäisyys oman ja viholliskoneen välillä kokoajan lyhenee. Onko modernimmissa koneissa jotain parempaa ratkaisua kehitetty tähän? Nopeasti ajattelisi että ohjuksen laukaisun jälkeen olisi parempi kääntyä välittömästi tulosuuntaan ja jäljittää viholliskonetta vaikkapa jollain taaksepäin suunnatulla tutkalla.

Osa modernien hävittäjäkoneiden AESA-tutkista on asennettu kääntyvälle alustalle, jonka avulla antennia voidaan suunnata niin, että parhaimmillaan kone voi lentää jopa hieman poispäin viholliskoneesta pitäen sen kuitenkin edelleen tutkansa näkökentässä.

SU-57:aan on ilmeisesti tulossa myös kiinteästi sivuille suunnatut antennit.

 

[erihyva]

YLE:ltä asiallinen kartoitus tulevista hävittäjäprojekteista

Uuden sukupolven hävittäjät ovat jo tuloillaan, kun Suomi pohtii valintaansa – Euroopan uudet hävittäjäprojektit etenemässä ripeästi

Britannian puolustushankinnoista vastaavan ministerin mukaan kahden uuden hävittäjän kehittäminen Euroopassa tukee toisiaan. Ranskalainen Rafale päihitti ruotsalaisen Gripenin ja amerikkalaiset Kroatiassa.

yle.fi

 

[tietokonerikki]

YLE:ltä asiallinen kartoitus tulevista hävittäjäprojekteista

Uuden sukupolven hävittäjät ovat jo tuloillaan, kun Suomi pohtii valintaansa – Euroopan uudet hävittäjäprojektit etenemässä ripeästi

Britannian puolustushankinnoista vastaavan ministerin mukaan kahden uuden hävittäjän kehittäminen Euroopassa tukee toisiaan. Ranskalainen Rafale päihitti ruotsalaisen Gripenin ja amerikkalaiset Kroatiassa.

yle.fi

Mitäs noissa on parempaa kuin nyt tarjolla olevissa?

 

[kibe]

Mitäs noissa on parempaa kuin nyt tarjolla olevissa?

Jos prototyyppi on valmis 2027, eiköhän aika moni asia. Prototyypin jälkeen menee aika pitkään ennenkuin kone on tuotannossa. Vuonna 2040 se olisi palttiarallaa 40v eurofighteria uudempi.