Ehkä sitä olisi syytä kysyä ennemmin niiltä tutkijoilta, jotka uskovat tämän olevan mahdollista. En oikein ymmärrä miten saat tästä TM:n rimanalituksen.
Ei ne tutkijat "usko sen olevan mahdollista" vaan ne tutkijat keskittyy pelkästään moottoriin ja jättää sen voimanlähteen täysin muiden ongelmaksi. Ei niitä kiinnosta kokonaisuus vain pelkästään paperien kirjoittaminen että saadaan väikkäri kasaan, ja kun keskittyy pelkkään moottoriin ja jättää ongelmallisen virtalähteen kokonaan huomiotta, sen paperin saa kasaan.
Nykyaikana > 90% tekniikan alan tieteellisistä papereista tehdään sen takia, että väikkäriä varten vaan pitää olla tietty määrä papereita kasassa, ja papereiden läpipääsemiseen valitettavasti vaikuttaa suuresti se, kuinka paljon se paperi onnistuu hypettämään siinä esitetyn tekniikan olevan jotain todella mullistavaa, ja käytännön ongelmista ei puhuta. Joten ongelmat jätetään mainitsematta, ja toivotaan, että arvostelijat eivät niihin puutu. Mikäli paperin kirjoittaa "rehellisesti" eikä hypetä ja valitse vertailuita epäreilusti itselle edullisesti, paperia ei hyväksytä kun "eihän tässä ole mitään merkityksellistä kun aiemmat on parempia".
Itsekin olen kirjoittanut paperin yhdestä prosessorista, josta jätin hienosti mainitsematta että siinä on 1280-bittiä pitkä käskysana jossa oli monet samat bitit kahdeksaan kertaan, ja virrankulutus ja käskymuistin tarve olisi aika ongelmallinen tämän takia (koska työkalu, jolla prosessori suunniteltiin silloinn ei vielä tukenut SIMDi, piti emuloida SIDMiä VLIWillä) Kukaan arvostelija ei vaatinut lukuja käskykannan pituudesta, virrankulutuksesta tai käskymuistin tarpeesta, ja paperi hyväksyttiin. Meillä oli toki suunnitelma jatkokehittää tuosta prossusta malli, jossa käskysanan pituus olisi saatu järkeväksi (256 bittiä, sisältäen n. 10 käsky/käskysana) sitten kun työkalun SIMD-tuki on valmis, mutta tuota tuon prossun SIMD-versiota ei koskaan ehditty toteuttaa, värkkäsin sitä hiukan vapaa-ajallakin sitten kun projekti oli jo virallisesti kuopattu.
Seuraava paperi seuraavasta prossusta (jossa käskysanan pituus oli jo järkevä, mutta kyse oli muutenkin ihan erilainen prossu eri asian laskemiseen) yritettiin kirjoittaa paljon "kokonaisvaltaisemmin" ja siinä oikeasti verrattiin suorituskykyä ja ominaisuuksia paljon laajemmin niin sitten tosiaan tuli N kertaa bumerangi kun "mutta tuo verrokkihan on parempi, eihän tässä ole mitään tieteellisesti merkittävää kun ei edistä sitä mikä on alalla parasta" ja sitten piti lisätä aika paljon sanallisia perusteluita siitä, miksi oma ratkaisumme toimii tilanteissa joissa usein paremman suorituskyvyn tarjoava verrokki ei toimi, on yleiskäyttöisempi jne että vihdoin saatiin paperi menemään läpi. (Kun verrokkipapereissa tosiaan oli niiden huonot puolet jätetty mainitsematta ja jätetty kokonaan selittämättä sellaisia laajojakin näkökulmia jotka eivät ole heidän tulostensa kannalta "edullisia").
Tiedeuutisoinnissa pitää siis ymmärtää nämä reaaliteetit miten tällaista "uutta tekniikka kehittävää tiedettä" tehdäään, ja osata lukea että mikä paperissa on todellista uutta, mihin se oikeasti auttaa, ja mikä on hypeä, ja mitkä suuret ongelmat paperissa täysin sivuutetaan. Tässä lentokoneen sähkömoottorissa ei tarvi kuin hyvin alkeellista fysiikan osaamista jo heti ymmärtämään, että virtalähde on ongelma.
Ja jos hyötysuhdetta ei ole ollenkaan mainittu, sen voi olettaa olevan todella huono. ja jos teho-paino-suhdetta ei ole ollenkaan mainittu, sen voi olettaa olevan todella huono.
Tekniikan maailma on kuitenkin tekniikkaan erikoistunut lehti joten se PITÄISI ymmärtää miten tekniikan alan tiedettä tehdään ja osata soveltaa vähän järkeä sisältävää filttereitä artikkeleihinsa. Mutta sen sijaan, että jutussa suhtauduttaisiin alkuperäiseen paperiin sillä kritiikillä joka sille kuuluisi, keskitytänkin vaan klikkijournalisminen vaan hypettämään entisestään niitä hypeväitteitä ja jätetään nekin kriittiset pointit mainitsematta jotka alkuperäisessä paperissa ehkä mainitaan.
Mutta tällaisella scifi-techillä/sen realistisuuden miettimisellä ei tosiaan ole suomen hävittäjähankinnan kanssa mitään tekemistä. Suomi ei tule tällä vuosikymmenellä hankkimaan mikroaaltosähkömoottoreilla varustettuja koneita ja todennäköisyys että niin tekisi 30 vuotta myöhemminkään on hyvin, hyvin pieni.