Näin huolletaan F-35 -häivehävittäjä – Varaosat liikkuvat tarvittaessa ympäri maailman 36 tunnin varoitusajalla
Mikko Pulliainen
14.2.202012:37|päivitetty14.2.202012:37
Lockheed Martin tarjoaa Suomelle ”merkittävää” osavalmistusta.
Teknologiamies. Lockheed Martinin Steve Sheehy on aiemmin maan ilmavoimien tekniikkapuolella neljännesvuosisadan palvellut evp-eversti. OSSI AHOLA
@
Lockheed Martinin F-35 -monitoimihävittäjiä on tähän mennessä valmistettu noin 500 kappaletta, ja niitä lentää operatiivisessa käytössä Yhdysvalloista Israelin kautta Japaniin.
Lopullinen valmistusmäärä noussee useisiin tuhansiin. Yritys itse tavoittelee jopa noin 4 000 koneen myyntiä, joten koneen varaosiin ja huoltovarmuuteen liittyvä logistiikka on varsin monimutkaista.
Huoltovarmuuden ylläpito on HX-hankkeessa sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle erittäin tärkeää.
Lockheed Martinin ylläpidosta vastaava johtaja
Steve Sheehy avasi huoltovarmuus- ja logistiikkakysymystä yhtiön lehdistötilaisuudessa Tampere-Pirkkalan lentoasemalla viime maanantaina.
”Jokaisessa F-35:n varsinaisessa tukikohdassa on tarvittava määrä varaosia tavallista lentämistä varten. Tämän lisäksi [kussakin maassa] on siirreltävä varaosavarasto, jota käytetään kriisiaikoina. Suomelle tarjottavaa kriisiaikojen varaosapakettia rakennamme yhdessä Suomen ilmavoimien kanssa. Se perustuu arvioon lento-operaatioiden, lentotuntien sekä kriisiaikana käytettävien tukikohtien määrästä. Me säädämme paketin kokoa sen mukaan, kuinka kauan ilmavoimat haluaa sen kestävän.”
F-35 -koneiden loppukokoonpano tehdään Teksasin Ft. Worthissa, Italian Camerissa ja Japanin Nagoyassa. Sheehy ei tarkkaan kerro, minkälaista valmistukseen liittyvää liiketoimintaa Suomelle tarjotaan.
”Puhumme merkittävästä tuotantokomponentista, mutta tätä enempää en voi sanoa.”
Testissä. Kaksi Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjää on tämän viikon aikana osallistunut ilmavoimien HX Challenge -testitapahtumaan Satakunnan lennoston tukikohdassa. OSSI AHOLA
RAUHAN aikana F-35:n globaali logistiikkaketju perustuu paitsi tukikohdissa oleviin varaosapaketteihin, myös suurempaan alueelliseen varaosavarastoon. Euroopan alueellinen varasto sijaitsee Alankomaissa.
Käytännössä varaosia siirrellään tarpeen mukaan paitsi alueellisesta varastosta, myös suoraan F-35:n käyttäjämaiden välillä.
”Ylläpitosopimus perustuisi tuhansiin hävittäjäkoneisiin Suomen 64:n sijaan, mikä laskee yksikkökustannusta”, Sheehy selvittää.
Mikäli ilmavoimien F-35 -koneeseen tulisi vika, rikkoutunut komponentti otettaisiin irti koneesta ja vietäisiin Suomen huoltoyksikköön. Vastaavasti Suomen-varastosta otettaisiin tarvittava varaosa.
”Yleensä komponentin korjaaminen kestää jonkin aikaa, joten tässä skenaariossa Suomen varaosavarastossa on yhden komponentin vaje. Niinpä globaali huoltojärjestelmämme hankkii uuden varaosan jostakin päin maailmaa ja toimittaa sen Suomeen. Yleensä tämä tapahtuu 36 tunnin sisällä.”
Vastaavasti kun alkuperäinen vikaantunut komponentti on korjattu Suomessa, se palautetaan tarpeen mukaan suomalaiseen varaosavarastoon tai lähetetään maailmalle.
”Meillä on operatiivinen keskus, joka tarkkailee jatkuvasti tätä alihankintaketjua. Kyse ei ole vain varaosista, vaan koneen operoinnissa tarvittavista maajärjestelmistä sekä koulutukseen käytettävästä teknologiasta. Samaan aikaan Suomen puolustusteollisuus kerää kokemusta komponenttien huollosta, joten heille kertyy tarvittava tietotaito kriisiaikojen varalle.”
Yksittäisen varaosan korjaamisen hinta voi olla erilainen riippuen siitä, missä maassa työ tehdään. Miten kustannukset tasataan?
”Tuo on hyvin monimutkainen kysymys, mutta meillä on siihen menetelmiä. Joissakin tapauksissa F-35:n asiakkaat toteavat, että he haluavat korjata tiettyjä komponentteja omien rajojensa sisällä, vaikka siinä ei olekaan meidän näkökulmastamme järkeä bisnesmielessä. Silloin asiakasmaa maksaa lisää saadakseen valmiuksia omaan maahansa. Nämä ovat Suomen valtiolle kuuluvia päätöksiä.”
Piilossa. Tutkapinta-alaa rajoittaa muun muassa ulkoisen asekuorman poisto. F-35 esitteli sisäisiä asekuilujaan Singaporen ilmailumessujen lentonäytöksessä aiemmin helmikuussa. EPA08204651
GLOBAALIA alihankintaketjua tarkkailee Lockheed Martinin ALIS-ylläpitojärjestelmä. Käytännössä koneen tietokonejärjestelmä pystyy ongelmatilanteissa antamaan vikakoodeja, joiden perusteella ALIS päättelee, mikä osa vaatii korjausta, mistä se on saatavissa ja niin edelleen.
Järjestelmä on olemassaolonsa aikana osoittautunut sangen ongelmalliseksi ja kalliiksi, mikä on osaltaan heikentänyt F-35:n käyttöastetta. ALIS ollaan korvaamassa uudemmalla ODIN-järjestelmällä, jonka odotetaan ratkaisevan nämä ongelmat.
”ALIS kehitettiin yli 15 vuotta sitten. Siinä käytettiin kaupallista bulkkiteknologiaa, koska sellaiset olivat vaatimukset. Teknologiaa ei ole päivitetty tuon jälkeen. ODIN käyttää uudempaa teknologiaa niin rauta- kuin softapuolellakin, ja se ei enää perustu massatuotannossa valmistettuihin osiin. Järjestelmä tulee täyteen operatiiviseen valmiuteen joulukuuhun 2022 mennessä.”
F-35:n operointi vaatii siis datayhteyttä ALIS-järjestelmään (ja myöhemmin ODINiin). Sheehyn mukaan konetta voi kuitenkin operoida jonkin aikaa esimerkiksi maantietukikohdasta käsin niin, että huoltohenkilökunta on yhteydessä koneeseen vain tablet-tietokoneissa olevan PMA (portable maintenance aid) -järjestelmän avulla.
OMA lukunsa ovat ne muutokset, joita Hornetin korvaajaa varten täytyy tehdä tukikohtien infrastruktuuriin. Sheehyn mukaan näin on F-35:nkin kanssa. Ainakin turvaluokitellun teknologian säilytystä varten suomalaisia lentotukikohtia pitää muokata.
Toisaalta joltakin osin kone vaatii vähemmän infraa kuin aikaisemmat konetyypit.
”Esimerkiksi moottoritestausta varten ei tarvita erillistä suojattua testialuetta, sillä kaikki huoltotoimenpiteen jälkeiset tarkastukset voidaan tehdä käyttämällä moottoria tyhjäkäynnillä. Samoin häirintälähettimet tai maalinosoitussäiliöt eivät tarvitse erillistä infrastruktuuria, sillä nämä teknologiat on rakennettu koneen rungon sisään.”
F-35:n häiveominaisuudet edellyttävät materiaaleja, jotka heijastavat tutkasignaalia tavallista kehnommin. Sheehy vakuuttaa, että koneen pinnoitteen vauriot voidaan korjata ulkotiloissa.
”Jos koneeseen tulee naarmu, sen päälle voidaan laittaa eräänlaista häiveteippiä tai häivemaalia. Tyypillisesti tällaiset korjaukset saadaan tehtyä kahdeksan tunnin sisällä. Lisäksi 86 prosenttia niistä osista, joita koneeseen pitää rutiininomaisesti vaihtaa ovat avattavien ja suljettavien paneelien takana, eikä näiden osien vaihto vaadi häivepinnoitteen korjaamista.”
Suomella ja Israelilla esimerkiksi on ihan toisenlainen tilanne, tai vaikka Puolalla, ja se sitten näkyy näiden maiden valinnoissa kun puolustusasioista tehdään päätöksiä. Tällaisten juttujen takia aina vähän hatuttaa kun joku mediassa/somessa alkaa huudella että miksi vaikka Saksa tai Itävalta tekee noin ja näin eri tavalla kuin Suomi. Pitäisi huomioida miten erilaiset tilanteet noilla eri mailla on. Suomella ei ole varaa pelleillä hävittäjähankinnan kanssa, vaikka jotkut lianderssonit muuta kuvittelisivatkin.
Liittynee Super Hornetteihin. MD-11 tai joku sen sotakonevariantti?
