HX Challenge on saatu onnistuneesti päätökseen
Ilmavoimat 28.2.2020 13.29
TIEDOTE
Ilmavoimien HX-hankejohtaja, eversti Juha-Pekka Keränen analysoi testiviikkojen läpivientiä artikkelissaan.
Ilmavoimien HX-hankejohtaja, eversti Juha-Pekka Keränen. Kuva: Puolustusvoimat.
HX Challenge määritettiin tarjouspyynnössä kandidaateille yhdeksi kolmesta mahdollisuudesta todistaa suorituskykyään ja tarjousten vastauksissa esitettyjen tietojen paikkansa pitävyyttä. HX-hankkeelle HX Challenge oli näistä kolmesta mahdollisuudesta ehkäpä tärkein, koska testitapahtuma oli omissa käsissä ja pystyimme tuottamaan Suomessa olevilla järjestelyillä tasapuoliset testikentät jokaiselle viidelle tehtävätyypille.
Meillä ei ole suurvaltojen resursseja, mutta yhteisellä ponnistuksella pystyimme luomaan kattavan testialustan. Sijaintimme ja kandidaattien turvallisuusvaatimukset asettavat rajoituksia kaikkein sensitiivisimpien elektronisen sodankäynnin kykyjen testaamiselle Suomessa. Näitä pääsemme todentamaan pääkäyttäjien omilla testialueilla ja laboratorioissa siinä määrin, että voimme luottaa tarjottujen kykyjen toimivuuteen. Oletettavaa on, että todennäköisesti varastoon jää vielä ”kikkoja”, jotka vapautetaan vasta valinnan jälkeen.
Olemme todenneet moneen kertaan eri haastatteluissa, että HX Challengen päätavoite ei ole missään vaiheessa ollut kylmätestaus, vaan HX:n valintaan liittyvä järjestelmätestaus suomalaisessa toimintaympäristössä. Kova pakkanen tarjoaa yleensä erinomaiset lento-olosuhteet. Loppusyksy ja alkutalvi ovat usein toiminnan kannalta haastavinta aikaa kosteuden, valaistusolosuhteiden ja pilvisyyden takia. Maalit tulee kyetä havaitsemaan pilven sisältä, lumisesta metsämaisemasta ja osin jääpeitteisestä saaristosta sekä samalla on itse kyettävä operoimaan taistelutehokkaasti pilven sisällä ja laskeutumaan jäätävissä olosuhteissa alhaisella pilvikorkeudella ja huonossa näkyvyydessä.
Testitapahtumissa on usein operatiivista toimintaa suuremmat sääminimit, mikä oli huomioitava testisuunnitelmien laadinnassa. Testikenttien ylläpito edellytti joustavuutta, koska ohjelma oli rakennettu siten, että testipisteet pystyttiin valitsemaan kunkin päivän sääolosuhteita parhaiten vastaaviksi. Tehtävissä mukana ollut henkilöstö sitoutui lähes kolmeksi kuukaudeksi tukemaan HX-hanketta, jotta varmasti saisimme Suomelle parhaan ratkaisun.
Kaksi Eurofighter Typhoon -hävittäjää ja Ilmavoimien F/A-18 Hornet. Kuva: Ilmavoimat.
Satakunnan lennostolla oli keskeinen rooli HX Challengessa
HX Challengen suunnittelu- ja toteuttamisvastuu käskettiin Satakunnan lennostolle, josta löytyy Ilmavoimien paras osaaminen niin taktisilta lähtökohdilta kuin testitapahtuman järjestämisestä. Satakunnan lennostolla on keskeinen rooli sotilaallisen suorituskyvyn arvioinnissa yhdessä Ilmavoimien esikunnan kanssa. Näin mittava kokonaisuus edellyttää koko Puolustusvoimien erityisosaajien työpanosta. Tapahtuman suunnitteluun ja läpivientiin osallistui osaajia kaikista testausta ja tutkimusta tekevistä yksiköistä ja esikunnista. En voi tietenkään mainita kaikkia ja yksilöidä tarkemmin, mutta esimerkiksi Puolustusvoimien tutkimuslaitos, Tiedustelulaitos, Logistiikkalaitos, Elektronisen sodankäynnin keskus ja puolustushaarojen taistelukeskukset ovat näitä toimijoita Puolustusvoimissa.
Lisäksi operatiivisia joukko-osastoja kaikista puolustushaaroista osallistui testitapahtumaan omalla erityisosaamisellaan ja pääkalustoillaan. Mukana olikin erittäin kattava Puolustusvoimien kalustokirjo. Viranomaisyhteistyö oli erittäin tärkeää, ja eri viranomaiset tukivat toimintaa merkittävästi. Yhteistyö ANS Finlandin, Finavian, Poliisin, Tullin, Väyläviraston ja Traficomin kanssa oli todella joustavaa ja viranomaisten antama tuki oli edellytys testien läpiviennille.
Dassault Rafale Ilmavoimien F/A-18 Hornetin siivellä. Kuva: Ilmavoimat.
Kattavin testaustoiminta Hallin tukikohdassa
Lentotoiminnassa käytetty testialue käsitti Oulun ja Tampereen välisen ilmatilan. Testilentoja suunnattiin lisäksi Turun alueelle ja osa maalikoneista toimi Rovaniemen tukikohdasta. Tämä järjestely mahdollisti esimerkiksi havaintoetäisyyksien todentamisen erittäin suurilta etäisyyksiltä. Erillisiä testialueita oli lisäksi Lohtajan, Hallin, Turun saariston, Selkämeren ja Upinniemen alueilla sekä Parolannummella. Kattavin sensorimittaus- ja maalialue rakennettiin Hallin lentokentän lähialueelle, koska sinne pystyimme luomaan pitkäaikaisen, operaatioturvallisen testikentän ja maalikaluston suojatilat.
Sensorimittaus- ja testialuetta Hallin tukikohdassa. Kuva Ilmavoimat.
Hallin tukikohdan lähialueella toimi muun muassa Maavoimien taistelukalustoa, ilmatorjunta- ja tutkajärjestelmiä, johtamisjärjestelmäkontteja kandidaattien operatiivisen tehokkuuden todentamiseksi sekä erikseen rakennettu sensorien mittauskenttä tutkien ja elektro-optisten järjestelmien tarkkuuden ja erottelukyvyn todentamiseksi. Kandidaattien yhteistoiminta, verkottuminen ja digitaalinen yhteensopivuus Hornetien, ilmatorjunnan, ilmatulenjohtajien ja Merivoimien alusten kanssa todennettiin käytännössä, kuten pääosin myös laskeutumisominaisuudet ja rullausominaisuudet osin jäädytetyllä kiito- ja rullaustiellä.
ITO90M Crotale NG Hallin tukikohdassa. Kuva: Ilmavoimat.
Viisi päätehtävätyyppiä arvioitavana
Vastailmatoiminnan eli ilmataistelukyvyn testaamisen painopisteenä oli todentaa HX:n asejärjestelmän käytettävyyttä ja sensorifuusiota. Jokaisen sensorin suorituskykyä - mittausetäisyyksiä, erottelukykyä ja seurantojen pysyvyyttä maalien liikehtiessä tai käyttäessä omia vastatoimia - arvioitiin suhteessa kandidaatin ilmoittamiin arvoihin. Maaleina käytettiin Hawk- ja Hornet-kalustoa, maalilennokkeja sekä maalla ja merellä sijainneita ilmatorjuntajärjestelmiä.
Vastamaatoimintaan eli ilmasta maahan -toimintaan liittyy keskeisesti kyky tukea Maavoimia maalinosoituksilla ja tulenkäytöllä. HX Challengessa tavoitteena oli todentaa kolmea eri tulenkäytön toteutusvaihtoehtoa: itsenäinen maalinetsintä ja hyökkäys, hyökkäys ilmatulenjohtajan osoittamaan maaliin sekä hyökkäys ennalta suunniteltuja kohteita vastaan. Tutkimuskysymyksinä olivat esimerkiksi siirtyvätkö maalitiedot oikein asejärjestelmälle, kuinka helppoa asevalmistelu on, kuinka kauan se kestää ja kykeneekö ohjaaja tunnistamaan kohteen eri sensoreilla muodostetun kuvan perusteella tai tuottaako järjestelmä automaattisen maalitunnistuksen.
Vastameritoiminnalla eli ilmasta merelle -toiminnalla tulee olla kyky tukea Merivoimia maalinosoituksella ja tulenkäytöllä. HX Challengessa tavoitteena oli todentaa itsenäistä ja Merivoimien kanssa aikautettua hyökkäyskykyä suomalaisissa saaristo-olosuhteissa osin jääpeitealueilla ja avomerialueella. Tutkimuskysymykset olivat käytännössä yhteneviä vastamaatoiminnan kanssa. Maalitiedon jako ja yhteistoiminta sisältyivät tilannekuvan muodostamisen todentamisiin.
Pitkän kantaman tulenkäyttö poikkeaa edellisistä siinä, että yleensä valmistelut tehdään ennakkoon ja tiedot siirretään koneelle tehtävänvalmistelun yhteydessä. Maalitietoja voidaan tarvittaessa tarkentaa datalinkeillä koneiden ollessa ilmassa. Tärkeää on, että maalitieto ja aseen edellyttämät tehtävätiedot siirtyvät oikein koneelle, ohjaajalle esitetään laukaisualue ja mahdollisesti laukaisuaika.
Tiedustelu-, valvonta-, johtamis- ja maalinosoituskykyä eli tilannekuvan muodostamista oli tavoitteena todentaa aktiivisin ja passiivisin menetelmin. Tutkimuskysymyksinä olivat esimerkiksi mikä on kandidaatin kyky tunnistaa ja paikantaa elektronisia lähetteitä, miten se kykenee muodostamaan tilannekuvan kohdealueelta omalla tutkalla, elektro-optisilla sensoreilla ja ESM-kyvyillä sekä miten tilannekuva tai maalitieto kyetään jakamaan reaaliaikaisesti. Samalla arvioitiin myös tehtävän aikana kerätyn tiedon käytettävyyttä lennon jälkeen. Taistelutilanteessa on välttämätöntä tietää, tuottaako järjestelmä riittävän tarkan maalitiedon kiinteisiin ja liikkuviin kohteisiin sekä voidaanko maalitietoa hyväksikäyttää sellaisenaan eri aseiden ja asejärjestelmien asettamien vaatimusten mukaisesti.
Ilmavoimien taistelutavan mukaista aseistamista ja huoltotoimintaa ei HX Challengessa testattu, koska näistä tehtävistä vastaavat operatiiviset yksiköt. Varsinainen todentaminen tehdään myöhemmin operatiivisten toimijoiden toteuttamana. Luonnollisesti asiantuntijat seurasivat HX Challengen aikana käyttöhuollon periaatteita ja keskustelivat siinä olevista vaatimuksista.
Saabin Gripen 39-7 ja Gripen E, etualalla Ilmavoimien F/A-18 Hornet. Kuva: Ilmavoimat.
Lopulliset tarjoukset vuoden 2020 loppuun mennessä
Lopuksi haluan muistuttaa, että HX-hankkeella on vielä pitkä matka ennen Puolustusvoimien hankintaesityksen valmistumista. Hankintamääräysten mukaiseen tarjousten vertailuun pääsemme vasta, kun saamme lopulliset pitävät tarjoukset vuoden lopussa. Jotta kandidaatti pääsee lopulliseen suorituskykyvertailuun, sen tulee läpäistä läpimenoperiaatteella huoltovarmuuden, kustannusten ja teollisen yhteistyön arviointialueet. Hankintamallilla ”Design to Cost - suunnittele budjettiin” pyrimme maksimoimaan saatavan sotilaallisen suorituskyvyn. Jokainen HX-paketin muutos vaikuttaa kuitenkin todennäköisesti eri päätösalueisiin, jolloin optimointi pitää tehdä kokonaisuutena.
Kevään viimeinen neuvottelukierros on kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeä ja siinä tulee kyetä neuvottelemaan kullekin kandidaatille paras kokonaisratkaisu. HX Challengen aikana Ilmavoimien esikunnan ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen HX-hankkeen käyttöönotto- ja materiaaliprojektit olivat valmistautumassa neuvottelukierrokselle tarkastelemalla tarkennettujen tarjousten vastauksia. Teollisen yhteistyön arviointialue rakentaa ratkaisua puolustusministeriön johdossa ja tekee tiivistä yhteistyötä huoltovarmuuden päätösalueen kanssa. Logistiikkalaitoksen kaupallinen työryhmä valmistelee kunkin kandidaatin kanssa neuvottelussa luonnoksia kaupallisiksi sopimuksiksi ja samalla ohjaa ja valvoo, että HX-hanke etenee hankintamääräysten mukaisesti.
HX-kandidaattien sotilaallisen suorituskyvyn arvioinnissa on jäljellä vielä kolmas tiedon todentamisviikko, joka toteutetaan alkusyksystä kesälomien jälkeen. Tämän jälkeen alkaa lopullinen tiedon kokoaminen ja analysointi, minkä jälkeen varsinainen arviointiprosessi käynnistyy järjestelmäarvioinneilla ja niitä seuraavilla kyvykkyysarvioinneilla. Tavoitteena on, että lopullisten tarjousten saapumisen jälkeen pystytään siirtymään mahdollisimman nopeasti operatiiviseen arviointiin. Tämä edellyttää mahdollisimman nopeaa tiedon tarkastamisprosessia ja sitä, että kaksi ensimmäistä arviointivaihetta ovat valmiina mallinnus- ja simulointitöineen.
Lockheed Martin F-35A Lightning II ja Ilmavoimien F/A-18 Hornet. Kuva: Ilmavoimat.
Kiitokset hyvin tehdystä työstä
Suuri kiitos puolustushaaroille ja Pääesikunnan alaisille laitoksille erinomaisesta tuesta testitapahtuman järjestämiseksi – he mahdollistivat tapahtuman läpiviennin. Testikenttien pyörittämiseen osallistui Satakunnan lennoston johdolla noin 200 hengen joukko, ja heidän lisäkseen koko Satakunnan lennosto sitoutui isäntämaatuen järjestämiseen Pirkkalan tukikohdassa. Testitapahtuma oli pitkäkestoinen aina joulukuun puolivälistä alkaen maaliskuun alkuun saakka sisältäen rakentamisen, purun ja koekenttien testaukset. Satakunnan lennosto ja sitä tukeneet yksiköt suoriutuivat erinomaisesti annetusta tehtävästä ja kandidaateilta saamamme palaute on jopa liian positiivista suomalaiseen korvaan.
Eversti Juha-Pekka Keränen
Ilmavoimien operaatiopäällikkö ja HX-hankejohtaja
Boeing F/A-18E Super Hornet. Kuva: Ilmavoimat.
Ilmavoimien HX-hankejohtaja, eversti Juha-Pekka Keränen analysoi testiviikkojen läpivientiä artikkelissaan.
ilmavoimat.fi
Sotatilassa Meteorilla tai Micalla kyllä ammuttaisiin rajankin yli(?) samoin kuin älypommeilla kohti IT ym merkittäviä asemia, jotka vaikuttavat aluerajamme sisälle, kuitenkaan olematta rajapuomien tällä puolella, vielä.
) montako konetta vihollisella on ilmassa? Eivätkä nuo tosielämän kristallipallotkaan ole täydellisiä.
