SSD-levyjen yleistriidi

[timppeli]

Yleensä tilaa kyllä halutaan enemmän joten aika harvinainen tilanne toi että tarttis kloonata pienemmälle.

Toki sitäkin voi sattua. Minulla on tuossa esim. yksi 2TB HDD:lla oleva läppäri (2TB yhtenä partitiona Windowsilla käytössä koska en keksinyt mitään hyvää syytä miksipäs ei), ja aion luultavasti korvata sen 1TB SSD:llä jossain vaiheessa.

En tosin itse mieti mitään kloonausta, asennan Wintoosan alusta alkaen uudelleen ja otan sitä ennen kaikki tärkeät filetsut sieltä ulkoiselle USB-kiintolevylle talteen. Muutenkin yleensä pyrin siihen että kaikki tärkeä on vähintään kahdella ulkoisella USB-asemalla, koneiden kiintolevyillä on lähinnä tavaraa jonka voin hakea tai asentaa uusiksi, tai voin elää sen kanssa että ko. data häviää. Ehkä eniten ketuttaisi jonkun kesken jääneen 100 tunnin pelin pelitallennuksen katoaminen, mutta saa nekin talteen ja joskus jopa menevät automaattisesti talteen pilveen.

Heti kun tarttee alkaa räpeltää partitioiden koon kanssa niin homma vaikeutuu moninkertaisesti ja riippuen työkalusta niin 1:1 blokki tason kopioinnin sijaan mennäänkin tiedostotasolle, eli kohde levylle tehdään partitiointi ja lähteeltä kopioidaan tiedosto kerrallaan sinne kohteelle.
Toinen vaihtoehto on että lähteen partitioingti muutetaan ensin niin että se mahtuu kokonaisuudessaan kohteelle, eli lähteen loppu jätetään partitioimatta.
Mutta molemmat vaatii paljon monimutkaisemman ohjelman.

Tuota mietin itsekin olisiko se vaihtoehto, mutta ei mitään hajua miten se tehtäisiin Windowsissa että systeemitiedostojenkin kaikki tarvittavat oikeudet yms. säilyvät.

Linuxissa se ainakin vaikuttaa aika helpolta ja suoraviivaiselta, käytännössä koko tiedostosysteemin kopiointi vaan levyltä toiselle root-käyttäjänä, ehkä joitakin tiedostoja tai hakemistoja poisjättäen (heittovaihtotiedosto ja mitä noita on). Kerran tai pari töissäkin niin tehnyt kloonikoneen jostain Linux-palvelimesta, taisin tehdä tar-paketin lähdekoneella sen koko tiedostosysteemistä jotenkin, kopioin sen kohdekoneelle ja purin sen juuressa, ja homma lähti toimimaan samantien. Tärkeää on tietty muistaa käyttää kopioinnissa tai tar-paketin luonnissa optioita että kaikki tiedostojen/hakemistojen oikeudet ja omistajuudet varmasti säilyvät.

Jotenkin en usko että Windowsissa riittäisi tehdä administraattorina zip-paketti koko partition tiedostojärjestelmästä ja purkaa se uuden koneen C: juureen...

 

[OskuK]

Itse asiassa aina kun tulee uusi kiintolervyteknikka, tulee tuo tilanne että kopioidan pienemmälle. Kun ssd:t tuli oli tilanne se että pyörivät olivat luokkaa 2tb, ja ssd:t vain luokkaa 60gt, ja kun tikkulevyt tulivat sama toistui, tikut olivat pienempiä kuin ssd:t. Toki sillä pyörivällä aika usein käyttis-osio oli paljon pienempi, eli levy pidettiin jaettuna.

 

[timppeli]

Itse asiassa aina kun tulee uusi kiintolervyteknikka, tulee tuo tilanne että kopioidan pienemmälle. Kun ssd:t tuli oli tilanne se että pyörivät olivat luokkaa 2tb, ja ssd:t vain luokkaa 60gt, ja kun tikkulevyt tulivat sama toistui, tikut olivat pienempiä kuin ssd:t.

Tuo muuten oli aikoinaan minulle syy pitäytyä edelleen hitaammissa HDD-levyissä jopa käyttislevyinä, yllättävän pitkään. Kun omalla läppärillä oli jo 2TB HDD käyttislevynä, ajatus siirtymisestä 256GB tai "jopa" 512GB SSD levylle korpesi enemmän kuin lisänopeus ilostutti.

Nykyisin 2TB tai jopa 4TB SSD:t ovat niin suht halpoja että enää tuota valintaa ei tarvitse edes miettiä. Lisäksi se että Windows 10 vielä pyöri kohtuullisesti HDD:lla mutta Windows 11 on jo niin paljon ilmeisesti optimoitu SSD:lle että sillä HDD:n käyttö käyttikselle tuottaa suurta tuskaa. Niin ja toki sekin koska käytän lähes yksinomaan läppäreitä, SSD:t vievät vähemmän virtaa, tuottavat vähemmän lämpöä, vievät vähemmän fyysistä tilaa eivät rikkoudu niin herkästi jos läppäri vähän kolahtaa... Juu HDD toimii minulla enää vain ulkoisina USB-datalevyinä (18TB USB HDD tuossa vieressä). Siinä ei tarvitse maksimaalista nopeutta vaan maksimaalista tilaa, ja ettei datat katoa vuosienkaan virrattomana olon aikana.

Toki sillä pyörivällä aika usein käyttis-osio oli paljon pienempi, eli levy pidettiin jaettuna.

Menee vähän sivuun mutta selityksenä miksi itse käytän yleensä koko levyn Windowsissa C:-asemana. Niin paljon tuokin tuntuu monesti jälkikäteen aiheuttavan harmia että henkilökohtaisesti olen itse siitä luopunut. Se mikä jonain ajanhetkenä tuntuu ihan tarpeeksi isolta käyttispartitiolta ei yhtäkkiä sitä myöhemmin olekaan. Tai sitten ei ole osannut ennakoida jotain asiaa ja tila loppuukin C:-asemalta.

Aikoinaan yritin päivittää entisen tyttöystävän Windows-konetta jonka levyn hänen yhtä avulias exänsä oli jakanut neljään paljon pienempään asemaan, syystä jota en ymmärrä. C:-asemalla oli siinä vaiheessa niin vähän vapaata tilaa ettei sinne mahtunut asentamaan edes Windows-päivityksiä enää. Vedin koko koneen sileäksi ja asensin Windowsin uudestaan, yhdellä partitiolla. Johan alkoivat päivitykset taas valua sisään.

Toinen esimerkki, tuolla gog.com pelisivustolla vähän väliä jotkut itkevät kuinka isoja kymmenien tai satojen gigojen GOG-pelejä offline-asennuspaketeilla asennettaessa tila loppuu C:-asemalta vaikka asentaisi pelin toiselle asemalle. Johtuu siitä että nuo valtavat 130Gt tms. pakatut asennuspaketit purkavat kaiken kamansa ensin temp-hakemistoon (joka yleensä on oletusarvoisesti C:-asemalla), ja vasta sieltä kopioivat tarvittavat tiedostot kohdehakemistoon, ja sitten poistavat nämä väliaikaiset tiedostot.

Ei ole kovin optimaalisesti suunniteltu asennuspaketti mutta minkäs teet? No, jos on 2TB C:-asema niin ei tule tuonkaan kanssa ongelmaa edes vahingossa... Ja jos ihan pakko, toki sen Windowsin temp-kansion saa kikkailemalla pakotettua muuallekin kuin C-asemalle.

Tosin kai niitä samalla levyllä olevia partitioita voi ja ehkä jopa uskaltaa nykyisin muuttaa kooltaan, mutta menee kikkailuksi ja peloksi jos dataa korruptoituukin shrinkiä tehdessä yms. yms. jne. Ja jos oikein luulen, Windowsin perustyökaluilla ei edes taida onnistua että pienennät saman levyn jälkimmäistä D-partitiota ja saisit vapautuneen tilan C:-aseman käyttöön, eikös yleensä vain levyn viimeisen partition kasvatus onnistu... Varmaan erikoistyökaluilla tuokin onnistuu?

 

[Ryzkis40]

Toinen esimerkki, tuolla gog.com pelisivustolla vähän väliä jotkut itkevät kuinka isoja kymmenien tai satojen gigojen GOG-pelejä offline-asennuspaketeilla asennettaessa tila loppuu C:-asemalta vaikka asentaisi pelin toiselle asemalle. Johtuu siitä että nuo valtavat 130Gt tms. pakatut asennuspaketit purkavat kaiken kamansa ensin temp-hakemistoon (joka yleensä on oletusarvoisesti C:-asemalla), ja vasta sieltä kopioivat tarvittavat tiedostot kohdehakemistoon, ja sitten poistavat nämä väliaikaiset tiedostot.

Juu voisi nämä ehkä vähän fiksumminkin olla tilankäytön suhteen mietitty. Ei niinkään C-asemaan liittyen, mutta muuten tullut useammankin kerran Steamin kanssa tuskailtua kun pelin tiedostot olisi jo asemalla valmiina mutta Steam ei suostu validoimaan pelitiedostoja koska asemalla ei ole tilaa vapaana tarpeeksi sitä mitä pelin asennus vaatii ja keskeyttää koko asennuksen. Että hnnnngh, voisiko sen tilatarkistuksen vaikka skipata jos pelitiedostot jo löytyy.

 

[OskuK]

Joo, muutenkin softat tunkevat käyttisosion rojua hurumykky vaikka ne asennettaisiin muualle.

 

[takomo]

Tuollainen samankokoisen aseman kloonaminen toiselle samankokoiselle taikka isommalle on linuxissa yksinkertaisimmillaan näin helppo:
cat /dev/sda > /dev/sdb
"cat - concatenate files and print on the standard output" on siis ohjelma jolla voidaan vaikka tsekata .txt tiedosto, tuossa sitä vaan käytetään tulostamaan sda asema ja sen sijaan että konsoliin tulostettaisiin niin se tulostus ohjataan sdb asemalle.

Voihan olla, että tuo toimii, mutta "cat" on nimenomaan tekstille ja lähinnä datastreameille tarkoitettu komento. En käyttäisi sitä binääriselle blokkidatalle. Sen sijaan "dd" on klassinen ohjelma blokkidatan kopiointiin:

dd if=/dev/sdX of=/dev/sdY bs=1M

bs ei ole välttämätön mutta se käskee käsitellä dataa 1M(egatavun) blokkeina, mikä voi nopeuttaa isojen datamäärien kopiointia. Joskus myös count= on hyödyllinen parametri, jolla kerrotaan montako blokkia kopioidaan.

dd:n kanssa on syytä olla varovainen ja tarkistaa mm. että input ja output on oikein ennen kuin painaa enteriä. Virheen sattuessa ensimmäisenä menee partitiotaulut ja luks-headerit ym. metadata mitä levyn alussa on. Suosittelen "man dd" ihan ensin.

Linuxissa se ainakin vaikuttaa aika helpolta ja suoraviivaiselta, käytännössä koko tiedostosysteemin kopiointi vaan levyltä toiselle root-käyttäjänä, ehkä joitakin tiedostoja tai hakemistoja poisjättäen (heittovaihtotiedosto ja mitä noita on). Kerran tai pari töissäkin niin tehnyt kloonikoneen jostain Linux-palvelimesta, taisin tehdä tar-paketin lähdekoneella sen koko tiedostosysteemistä jotenkin, kopioin sen kohdekoneelle ja purin sen juuressa, ja homma lähti toimimaan samantien. Tärkeää on tietty muistaa käyttää kopioinnissa tai tar-paketin luonnissa optioita että kaikki tiedostojen/hakemistojen oikeudet ja omistajuudet varmasti säilyvät.

tar:lla kopiointi tapahtuu tiedostotasolla mutta dd:llä kopioidaan levyllä oleva raakadata levyltä toiselle ottamatta kantaa sisältöön. On hyvä huomata, että dd:llä voi kopioida yhtä lailla koko levyä (/dev/sdX) kuin yksittäisiä levyn osoita /dev/sdXn).

 

[JiiPee]

Tosin kai niitä samalla levyllä olevia partitioita voi ja ehkä jopa uskaltaa nykyisin muuttaa kooltaan

Kyllä uskaltaa, tosin windows ei suoraan tarjoa kuin koon muuttamisen suuremmaksi taikka pienemmäksi, ei partition siirtoa joka kuitenkin on monesti tarpeellinen kun tuohon ruljanssiin lähdetään. Se partition koon muuttaminen kun on sieltä lopusta hyvinkin helppoa. Kavastuksessa vain muutetaan metadataa että minnekkä partitio päättyy. Pienentäessä tarttee data siirtää sieltä lopusta pois, mutta tämä on osattu tehdä jo niin pitkään kuin partitioille on tehty defragmentointia.

Tosin kyllä partitioitten siirtokin onnistuu windowsin omilla työkaluilla mutta jollekkin peruspenalle homma menee niin hankalaksi että ei onnistu. Sen partition koon nyt lähes kuka vaan osaa disk managerista tehdä, mutta sitten kun aletaan siitä partitiosta tekemään .wim imagea dism:n kanssa, partition poisto ja uuden luonti niin menee monella siinä vaiheessa sormi suuhun.
Sitten toki löytyy näitä kaikenmaailman "ilmaisia" työkaluja joilla homma vaihtelevasti voi onnistua tai sitten ei onnistu kun siinä "ilmaisessa" onkin joku rajotus että voi siirtää vain 250G partition tai vastaavaa.

 

[JiiPee]

Voihan olla, että tuo toimii, mutta "cat" on nimenomaan tekstille ja lähinnä datastreameille tarkoitettu komento. En käyttäisi sitä binääriselle blokkidatalle. Sen sijaan "dd" on klassinen ohjelma blokkidatan kopiointiin:

Eikait se "cat" mitenkään ota kantaa siihen että mitä sillä saa ja ei saa tehdä?

Linuksissa kuitenkin jopa asemia käsitellään tietyllätapaa "tiedostoina".

https://superuser.com/questions/944603/whats-the-difference-between-dd-and-cat-for-writing-image-files

Tuossa aika hyvin selitetty. Eli cat on lyhyesti todella yksinkertainen ja dd vastaavasti on sellainen josta löytyy vaikka mitä pensseliä ja pilliä. Kuitenkin molemmilla saavutetaan tismalleen sama lopputulos.
Kuten tästä alta selviää, lähteenä käytetty 512MB usb tikkua:

root@nas:~# cat /dev/sdp > cat_tikku.img
root@nas:~# dd if=/dev/sdp of=dd_tikku.img bs=1M
495+1 records in
495+1 records out
519569408 bytes (520 MB, 496 MiB) copied, 15.7777 s, 32.9 MB/s
root@nas:~# sha256sum  *.img
19156cc717647811559bbae378897986b72c4fad03bf14dbcc74817704e68e4a  cat_tikku.img
19156cc717647811559bbae378897986b72c4fad03bf14dbcc74817704e68e4a  dd_tikku.img
root@nas:~# file *.img
cat_tikku.img: DOS/MBR boot sector MS-MBR Windows 7 english at offset 0x163 "Invalid partition table" at offset 0x17b "Error loading operating system" at offset 0x19a "Missing operating system", disk signature 0x57f83bb; partition 1 : ID=0xe, active, start-CHS (0x0,32,33), end-CHS (0x3e,254,63), startsector 2048, 1012736 sectors
dd_tikku.img:  DOS/MBR boot sector MS-MBR Windows 7 english at offset 0x163 "Invalid partition table" at offset 0x17b "Error loading operating system" at offset 0x19a "Missing operating system", disk signature 0x57f83bb; partition 1 : ID=0xe, active, start-CHS (0x0,32,33), end-CHS (0x3e,254,63), startsector 2048, 1012736 sectors

 

[timppeli]

tar:lla kopiointi tapahtuu tiedostotasolla mutta dd:llä kopioidaan levyllä oleva raakadata levyltä toiselle ottamatta kantaa sisältöön. On hyvä huomata, että dd:llä voi kopioida yhtä lailla koko levyä (/dev/sdX) kuin yksittäisiä levyn osoita /dev/sdXn).

Pitikö dd:tä käyttäessä lähde ja kohde olla samankokoisia, tai kohde isompi?

Tiedostotasolla kopioinnissa ei tarvitse välittää vaikka kohde olisi pienempi, kunhan tiedostot mahtuvat sinne.

(Itse olen dd:tä lähinnä käyttänyt uusien swappitiedostojen luomiseen, tiedän että se taipuu vähän kaikkeen...)

 

[Rupert]

Pitikö dd:tä käyttäessä lähde ja kohde olla samankokoisia, tai kohde isompi?

Kohde voi olla isompi, mutta sen jälkeen pitää osiota kasvattaa jos haluan lisätilan käyttöön. Sama koskee myös esim. FileZillalla tehtyä blokkitason kopiointia jota itse olen käyttänyt pari kertaa kun on pitänyt siirtää Bitlockerilla tms. salattu osio ilman salauksen purkamista välissä.

 

[Trij]

On tuo kummallista kun muutama kuukausi sitten uutisoitiin että WD vetäytyy SSD-markkinoilta tms. ja nyt sitten putosi nopein Gen 5 levy... Puolet nopeammat latausajat peleissä verrattuna sn850x... Ihan jees mut niin on hintakin.

 

[Samat]

On tuo kummallista kun muutama kuukausi sitten uutisoitiin että WD vetäytyy SSD-markkinoilta tms. ja nyt sitten putosi nopein Gen 5 levy... Puolet nopeammat latausajat peleissä verrattuna sn850x... Ihan jees mut niin on hintakin.

Nuo siirtyy vaan Sandisk merkin alle, ainakin tuen osalta. Eikös ne ole samaa puljua käytännössä? Haluavat varmaan vaan erotella kuluttaja/konesali segmenttejä. Mitä tuo nyt sitten käytännössä tulee tarkoittamaan jää nähtäväksi.

 

[masax]

On tuo kummallista kun muutama kuukausi sitten uutisoitiin että WD vetäytyy SSD-markkinoilta tms. ja nyt sitten putosi nopein Gen 5 levy... Puolet nopeammat latausajat peleissä verrattuna sn850x... Ihan jees mut niin on hintakin.

Ei wd varsinsisesti vetäydy, vaan jatkossa tuotteet profiloidaan sandiskin, joka on samaa firmaa, alle. Viimeisiä wd merkillä vielä ilmestyy, wd:n nettisivuilta jo ssd:t poistuneet ja löytyvät sandiskin sivuilta.

 

[timppeli]

Turha, tulikin jo vastaus kysymykseeni aiemmassa viestissä.

 

[HK_Blues]

Sandisk listautui helmikuussa pörssiin. On siis ihan oma firmansa; en tosin tiedä kuinka suuri osakekanta WD:llä on.

 

[masax]

Sandisk listautui helmikuussa pörssiin. On siis ihan oma firmansa; en tosin tiedä kuinka suuri osakekanta WD:llä on.

Pitipä ihan tarkistaa ja kyllä niinpä näyttää. WD on suurin osakkeenomistaja 20%:lla ja seuraavaksi suurimmat sijoitusyhtiöt blackrock, vanguard ja fidelity holdings ja sitten on sijoitusyhtiöitä pienemmillä osuuksilla. Ja wd:n entinen toimitusjohtaja on nyt sandiskin toimitusjohtaja.

 

[hookoo]

Osaisiko joku suositella hyvää 2-4TB m.2 ssd levyä mini pc:n sisuksiin? Mieluummin siis hieman viileämpänä kulkeva levy kuin joku punaisena hehkuva markkinoiden nopein laite Koneessa on vain gen4 tuki ja löytyy oma jäähdytyssiili. Koneella siirrellään isoja tiedostoja, joten DRAM cache ja korkea TBW olisi kivoja. Jälkimmäisen vuoksi haluaisin välttää QLC piirejä.

 

[HK_Blues]

Osaisiko joku suositella hyvää 2-4TB m.2 ssd levyä mini pc:n sisuksiin? Mieluummin siis hieman viileämpänä kulkeva levy kuin joku punaisena hehkuva markkinoiden nopein laite Koneessa on vain gen4 tuki ja löytyy oma jäähdytyssiili. Koneella siirrellään isoja tiedostoja, joten DRAM cache ja korkea TBW olisi kivoja. Jälkimmäisen vuoksi haluaisin välttää QLC piirejä.

Olisiko Adata Legend 960 sopiva?

 

[timppeli]

Pari kysymystä M.2 SSD levyistä:

1. PCIe 4.0 vs 5.0 ovat varmaan molemmin puolin yhteensopivia, eli molemmankaltaiset SSD:t toimivat niin uusissa kuin vanhoissa koneissa? Ainoa ero että 5.0 tukevissa koneissa ne 5.0 SSD:t sitten toimivat nopeammin ja paremmin?

2. Onko 5.0 kuinka laajalle levinnyt ja yleinen, eli onko tarpeen tarkistaa onko pari vuotta vanhassa peliläppärissä tuki 5.0:lle ja sitten myös ostaa sellaista SSD:tä?

3. Tuleeko SSD:tä aina käyttää erillisen siilin kanssa, ja onko siilien tapana mahtua esim. läppäreihin, vai selviääkö vain kokeilemalla? Llähinnä mietin kun joitakin SSD:eitä myydään siilin kanssa esiasennettuna, mahtuvatko ne normiläppäreihinkin vai onko tarkoitettu vain desktop- ja palvelinkäyttöön?

4. Onko tapana käyttää SSD:eitä myös ilman siilejä (ainakin läppäreissä), eli ovatko siilit lähinnä tehokäyttäjille jotka haluavat hifistellä nestejäähdytetyillä desktop-PC:eillään? Vai onko siileillä normikäytössäkin suuri merkitys, muuten toimii ylikuumana puolella teholla ja syttyy lopulta palamaan?

5. Näkyy myös jotain erillisiä SSD-:lämpötarroja, ovatko ne siis tarkoitettu vain siilien kanssa käytettäviksi, ei yksinään? Tuleeko SSD-siileissä normaalisti tuollainen lämpötarra tai -tyyny mukana?

 

[HK_Blues]

Pari kysymystä M.2 SSD levyistä:

1. PCIe 4.0 vs 5.0 ovat varmaan molemmin puolin yhteensopivia, eli molemmankaltaiset SSD:t toimivat niin uusissa kuin vanhoissa koneissa? Ainoa ero että 5.0 tukevissa koneissa ne 5.0 SSD:t sitten toimivat nopeammin ja paremmin?

2. Onko 5.0 kuinka laajalle levinnyt ja yleinen, eli onko tarpeen tarkistaa onko pari vuotta vanhassa peliläppärissä tuki 5.0:lle ja sitten myös ostaa sellaista SSD:tä?

3. Tuleeko SSD:tä aina käyttää erillisen siilin kanssa, ja onko siilien tapana mahtua esim. läppäreihin, vai selviääkö vain kokeilemalla? Llähinnä mietin kun joitakin SSD:eitä myydään siilin kanssa esiasennettuna, mahtuvatko ne normiläppäreihinkin vai onko tarkoitettu vain desktop- ja palvelinkäyttöön?

4. Onko tapana käyttää SSD:eitä myös ilman siilejä (ainakin läppäreissä), eli ovatko siilit lähinnä tehokäyttäjille jotka haluavat hifistellä nestejäähdytetyillä desktop-PC:eillään? Vai onko siileillä normikäytössäkin suuri merkitys, muuten toimii ylikuumana puolella teholla ja syttyy lopulta palamaan?

5. Näkyy myös jotain erillisiä SSD-:lämpötarroja, ovatko ne siis tarkoitettu vain siilien kanssa käytettäviksi, ei yksinään? Tuleeko SSD-siileissä normaalisti tuollainen lämpötarra tai -tyyny mukana?

1. Oikeassa olet; PCIe-sukupolvet ovat taaksepäin yhteensopivia.

2. Kannattaa tarkastaa mikä PCIe-väylä omassa koneessa on. 4.0-väyläinen levy on tosin varmasti tarpeeksi nopea ja 5.0-levyt ovat edelleen melko paljon kalliimpia.

3. Ei tarvitse aina olla erillistä siiliä. PS5:ssa suositellaan siiliä, mutta muuten menee sit ihan levyn ja käyttötarkoituksen mukaan. Omassa koneessani ei ole siilejä levyissä. Läppäreihin ei siilit (ainakaan yleensä) mahdu, ja kannattaa muutenkin hommata ns. one-sided levy yhteensopivuuden varmistamiseksi.

4. Osa levyistä käy kuumana ja suositellaan siilin käyttöä. Osa levyistä on viileämpiä ja siiliä ei välttämättä tarvitse.

5. Tähän voisi joku fiksumpi vastata. En ole asennellut siilejä jälkikäteen.

PS. Jos itse valitsisin nyt läppäriin PCIe-levyä niin valitsisin WD Black SN7100:n mikäli ollaan paljon akun varassa. Mikäli ollaan töpselin päässä ja/tai tarvitaan enemmän jerkkua niin valitsisin Crucial T500:n. (Kumpikin levyistä on one-sided ja kooltaan 2280, pienempiin levyihin en osaa ottaa kantaa.)

 

[timppeli]

1. Oikeassa olet; PCIe-sukupolvet ovat taaksepäin yhteensopivia.

2. Kannattaa tarkastaa mikä PCIe-väylä omassa koneessa on. 4.0-väyläinen levy on tosin varmasti tarpeeksi nopea ja 5.0-levyt ovat edelleen melko paljon kalliimpia.

3. Ei tarvitse aina olla erillistä siiliä. PS5:ssa suositellaan siiliä, mutta muuten menee sit ihan levyn ja käyttötarkoituksen mukaan. Omassa koneessani ei ole siilejä levyissä. Läppäreihin ei siilit (ainakaan yleensä) mahdu, ja kannattaa muutenkin hommata ns. one-sided levy yhteensopivuuden varmistamiseksi.

4. Osa levyistä käy kuumana ja suositellaan siilin käyttöä. Osa levyistä on viileämpiä ja siiliä ei välttämättä tarvitse.

5. Tähän voisi joku fiksumpi vastata. En ole asennellut siilejä jälkikäteen.

PS. Jos itse valitsisin nyt läppäriin PCIe-levyä niin valitsisin WD Black SN7100:n mikäli ollaan paljon akun varassa. Mikäli ollaan töpselin päässä ja/tai tarvitaan enemmän jerkkua niin valitsisin Crucial T500:n. (Kumpikin levyistä on one-sided ja kooltaan 2280, pienempiin levyihin en osaa ottaa kantaa.)

Kiits, eli uskallan asentaa ilman siiliä sitten. Minulle maksimaalinen nopeus ei ole tarpeellista vaan olisi kiva jos kävisi viileämpänä (ja ehkä samalla käyttäisi vähemmän sähköä, siitäkin huolimatta vaikka yleensä olen sähköpiuhan päässä. En ole vielä törmännyt SSD:hen jonka olisin kokenut olevan minun käyttööni liian hidas, HDD:t sentään ovat alkaneet jo ahdistaa ainakin Windows 11 kanssa.

Tuli vain mieleen koska välillä olen läppäreissä nähnyt niihin esiasennetuissa SSD-levyissä... ei ehkä varsinaista siiliä, mutta jonkinlainen erillinen metallilevy päällä kuitenkin? En ole varma onko se ollut jäähdytystä vai jotain muuta varten. No sama se, mennään siilittä sitten.

 

[timppeli]

PS. Jos itse valitsisin nyt läppäriin PCIe-levyä niin valitsisin WD Black SN7100:n mikäli ollaan paljon akun varassa. Mikäli ollaan töpselin päässä ja/tai tarvitaan enemmän jerkkua niin valitsisin Crucial T500:n. (Kumpikin levyistä on one-sided ja kooltaan 2280, pienempiin levyihin en osaa ottaa kantaa.)

Tuosta ja tätä opasta tavatessani:

Opas: M.2, SATA ja NVMe selitettynä SSD -levyistä puhuttaessa

Oppaamme selittää mitä tarkoittavat M.2, SATA ja NVMe SSD-levyistä puhuttaessa.

dawn.fi

tulikin mieleeni että onko siis M.2.liitäntää käyttäviä SSD:eitä myynnissä kahdenlaisia: PCIe ja SATA-väyläisiä? Ja pitää tietää kumpaa on ostamassa, vai toimiiko PCIe-väyläinen kaikissa M.2-liitäntäisissä koneissa? Minulla oli väärä muistikuva että "SATA SSD" viittaisi aina niihin 2,5-tuumaisiin SATA-liitäntäisiin SSD:hin, mutta tosiaan väylä voi myös olla SATA (eikä PCIe) M.2-liitäntäisessä SSD:ssä?

Ajatukseni oli että Lenovo Legion 7 läppäristäni ottaisin pois nykyiset kaksi 1GB M.2 SSD:tä ulos. En edes tiedä varmaksi ovatko PCIe vai SATA? Oletan että PCIe, tilalle kaksi 2TB tai jopa 4TB SSD:tä.

Nuo vapautuneet 1GB SSD:t sitten istuttaisiin kahteen vanhempaan läppäriin joissa kyllä on M.2-kannat SSD:lle... mutta voiko olla etteivät ne toimisikaan niissä, jos niiden M.2 kanta käyttääkin SATA-väylää? Vai toimivatko, mutta vain hitaammin SATA-väylällä?

Tuo tuli mieleeni kun muistinkin että noissa kahdessa vanhemmassa läppärissä piti BIOS-asetuksissa asettaa "SATA Operation" ACHI;ksi (normaali "Raid On" sijaan) jotta sai asennettua Linuxin Windowsin rinnalle... siitä nyt päättelenkin että nuo läppärit ilmeisesti käyttävät M.2 SSD:eillä SATA-väylää, ei PCIe?

Saanko jotenkin helposti tarkastettua tukevatko ko. läppärit SATA vai PCIe vai molempia väyliä, vai saako selvyyden vain kokeilemalla?


EDIT: Hmmm... toinen noista vanhoista läppäreistä on Dell Precision 3530 (toinen joku Dell XPS), ja spekseistä tulee kuva että siinä olisi kaksi M.2 kantaa, toinen SATA ja toinen PCIe? Pitääpä tarkistaa... Vai miten tuo taulukko on ymmärrettävissä, sama M.2 kanta tukee sekä SATA että PCIe ("toissijainen liittymä")? Tai saatoikin olla että se eka (SATA?) M,2 liitin olikin vain sellaisille lyhyille M.2 levyille, ja oli toinenkin kanta (PCIe?) täyspitkille M.2 SSD:eille, ja just nyt oli käytössä just tuo pitkä.

Precision 3530 Asennus ja tekniset tiedot | Dell Suomi

Eli, kun esim. Kingstonkaan ei ilmeisesti enää valmista M.2 SSD SATA-väylällä (vain PCIe), tarkoittaako se että vanhemmissa läppäreissä joissa on SATA-väyläinen M.2 SATA, se on sitten voi voi kun SSD kuolee, vaikea löytää enää korvaavaa tilalle, ellei jostain käytettynä saa?

 

[Timo 2]

tulikin mieleeni että onko siis M.2.liitäntää käyttäviä SSD:eitä myynnissä kahdenlaisia: PCIe ja SATA-väyläisiä?

Kyllä, mutta kaikki satavälän levyt on max 600 mbps

Kaikki tätä nopeammat on pcie. Lisäksi sata ssd:t on selvästi harvinaisempia.

Ja pitää tietää kumpaa on ostamassa, vai toimiiko PCIe-väyläinen kaikissa M.2-liitäntäisissä koneissa?

Riippuu siitä väylästä. On olemassa m.2 liittimiä, joihin sopii vain sata ssd. Mutta nää on jostain 5-10 vuoden takaata.

Ajatukseni oli että Lenovo Legion 7 läppäristäni ottaisin pois nykyiset kaksi 1GB M.2 SSD:tä ulos. En edes tiedä varmaksi ovatko PCIe vai SATA? Oletan että PCIe, tilalle kaksi 2TB tai jopa 4TB SSD:tä.

On sen verta pieniä että tuskin on sata ssd, vaan jotain intel optanea, yms pcie linjan päässsä. Tosin kannattaa selvitää se pcie väylä. Voipi olla pcie 3.0 väylä tai jopa 2.0 lisäksi onko se x2 vai x4?

Nuo vapautuneet 1GB SSD:t sitten istuttaisiin kahteen vanhempaan läppäriin joissa kyllä on M.2-kannat SSD:lle... mutta voiko olla etteivät ne toimisikaan niissä, jos niiden M.2 kanta käyttääkin SATA-väylää? Vai toimivatko, mutta vain hitaammin SATA-väylällä

Jos ovat pcie väylän ssd:t ja liitin on sata, niin ei toimi.

Eli, kun esim. Kingstonkaan ei ilmeisesti enää valmista M.2 SSD SATA-väylällä (vain PCIe), tarkoittaako se että vanhemmissa läppäreissä joissa on SATA-väyläinen M.2 SATA, se on sitten voi voi kun SSD kuolee, vaikea löytää enää korvaavaa tilalle, ellei jostain käytettynä saa?

Jos liittin ei tue pcie väylää, niin kyllä. Samsungilla oli 860 evo sata ssd m.2 liitimellä. Ehkä myös 870 evo on myös sata liittimellä.

Tosin kannattaa katella käytettyä läppäriä ennemmin kuin metsästää m.2 sata ssd levyä.

 

[timppeli]

Kyllä, mutta kaikki satavälän levyt on max 600 mbps

Kaikki tätä nopeammat on pcie. Lisäksi sata ssd:t on selvästi harvinaisempia.

Riippuu siitä väylästä. On olemassa m.2 liittimiä, joihin sopii vain sata ssd. Mutta nää on jostain 5-10 vuoden takaata.

On sen verta pieniä että tuskin on sata ssd, vaan jotain intel optanea, yms pcie linjan päässsä. Tosin kannattaa selvitää se pcie väylä. Voipi olla pcie 3.0 väylä tai jopa 2.0 lisäksi onko se x2 vai x4?



Jos ovat pcie väylän ssd:t ja liitin on sata, niin ei toimi.

Jos liittin ei tue pcie väylää, niin kyllä. Samsungilla oli 860 evo sata ssd m.2 liitimellä. Ehkä myös 870 evo on myös sata liittimellä.

Tosin kannattaa katella käytettyä läppäriä ennemmin kuin metsästää m.2 sata ssd levyä.

Kun nyt just tätä yli 6 vuotta vanhaa Dell Precision 3530 läppäriä mietin, taisi tosiaan olla niin että sisällä on kaksi M.2 paikkaa, mutta toinen niistä on vain sellaisille lyhyenmallisille SSD-"korteille" joita ei ainakaan enää myydä juuri missään, toinen taas pitkille. Ja nykyisin vain siinä pitkässä on SSD kiinni.

Speksejä lukemalla sain kuvan että toinen M.2-paikka on PCIe ja toinen SATA. Epäilen vahvasti että se "lyhyt" paikka on se SATA (spekseissäkin lukee että toiseen niistä M.2-paikoista voi laittaa maksimissaan 512GB SSD:n), ja nyt siis on vain pitkä SSD-kortti kiinni.

Eli, ehkä ne M.2 SATA läppärit lienevät melko harvinaisia, ainakin sellaiset joissa ei ole vaihtoehtona myös PCIe. On mulla pari vanhaa Acer-halpisläppäriäkin joissa on vain joku 256GB SSD sisällä, pitänee tarkistaa onko niissä PCIe tai SATA käytössä.

Näkeekö jollain komennolla tms. suoraan onko koneessa oleva SSD PCIe vai SATA-väylällä, avaamatta konetta?

EDIT: No Windowsissa command promptissa vaikka: get-physicaldisk

0 KXG50ZNV512G NVMe TOSHIBA 512GB

Siinä se lukee ihan selkeästi, NVMe:ta eli PCIe:ta pukkaa kaiketi. Pitää vielä keksiä samantapainen komento Linuxiin kun yhdessä läppärissä on vain Linukka.

Tämän Dell 3530 kohdalla aloin epäillä onko se SSD sittenkin SATA koska muistin että UEFI asetuksista piti käydä laittamassa "SATA Operation" ACHI-moodiin, RAID moden puolesta, jotta sai asennettua Linuxin Windowsin rinnalle. Tein siitä päätelmän että käytössä olevassa SSD::ssä olisi SATA-väylä (miksi muuten jollain SATA-asetuksella olisi vaikutusta sen toimintaan?), mutta nyt olen kovin epävarma. Ei auta muuta kuin tutkia.

 

[bindi]

Näkeekö jollain komennolla tms. suoraan onko koneessa oleva SSD PCIe vai SATA-väylällä, avaamatta konetta?

CrystalDiskInfo kertoo. Powershellillä myöskin (à la chatgpt):

Get-PhysicalDisk | Select-Object FriendlyName, MediaType, BusType

 

[Lumimies]

Tämän Dell 3530 kohdalla aloin epäillä onko se SSD sittenkin SATA koska muistin että UEFI asetuksista piti käydä laittamassa "SATA Operation" ACHI-moodiin, RAID moden puolesta, jotta sai asennettua Linuxin Windowsin rinnalle. Tein siitä päätelmän että käytössä olevassa SSD::ssä olisi SATA-väylä (miksi muuten jollain SATA-asetuksella olisi vaikutusta sen toimintaan?), mutta nyt olen kovin epävarma. Ei auta muuta kuin tutkia.

Nyt mennään ihan muistipohjalla mutta eikä siellä cmos setupissa/biossissa ole "device info" tms kohta mistä nuo näkisi, jos on sata-levy niin se näkyy joissian sata-portissa, jos on nvme-levy niin näkyy nvme-kohdassa?

 

[timppeli]

CrystalDiskInfo kertoo. Powershellillä myöskin (à la chatgpt):

Get-PhysicalDisk | Select-Object FriendlyName, MediaType, BusType

Juu google johdatti minut typerään Youtube Shorts-videoon joka kertoi tuon saman komennon. Nykyisin jokaisesta yksinkertaisimmastakin ohjeesta pitää tehdä video.

Linuxissa esim. "sudo lshw -class disk" kertoo ilmeisesti saman. Descriptionissa lukee joko "NVME" tai "ATA".

Nyyh, vanhassa Acer-halpisläppärissäni on sitten ilmeisesti 256GB SATA SSD. Se on minulle rakas ja luotettava Linux-työjuhta, kevyt kanniskella mukana ja iästään huolimatta tarjoaa paljon kauemmin akunkestoa kuin Windows työläppärini. Ei muistikuvaa onko se M.2 vai 2.5" SATA SSD. Pitää vielä varmistaa koneen speksit taipuisiko se sittenkin myös PCIe.

EDIT: Jee taitaa siihen sittenkin saada myös NVME:n kiinni:

 

[Stellar]

Tyhmä kysymys, jos ostaa m2 levyn PCIE väylään niin onko se jotenkn pois näytönohjaimen väylästä/tehoista?

 

[kajakkivajakki]

Tyhmä kysymys, jos ostaa m2 levyn PCIE väylään niin onko se jotenkn pois näytönohjaimen väylästä/tehoista?

Yleensä ei. Mutta varmistuksen väylien käyttäytymiseen saat oman emosi manuaalista. Yleensä tosin on niin päin, että emon m2 liitännännän käyttäminen rajoittaa pcie-liittimen nopeuksia. Tai pudottaa perinteisiä Sata-liittimiä ulos.
Mutta lyhyesti, katso emosi manuaalista

 

[Beta78]

Kysästään tässä onko tämä nyt ok vauhti 2TB KC3000 PCIe Gen 4 x 4 nopeudeksi vai pitäisikö katsastaa jokin tietty asetus esim BIOSista kun en ole kerennyt sieltä oikein mitään vielä tutkimaan?

 

[AeshmA]

Kysästään tässä onko tämä nyt ok vauhti 2TB KC3000 PCIe Gen 4 x 4 nopeudeksi vai pitäisikö katsastaa jokin tietty asetus esim BIOSista kun en ole kerennyt sieltä oikein mitään vielä tutkimaan?

Settings alta voit valita NVMe, jotta saa hieman relevantimmat testit.
Q8T1 tuloksesta tosin jo huomaa, että väylä on Gen4x4, sillä Gen4x2 tai Gen3x4 nopeus rajoittuisi 4000MB/s.

 

[JiiPee]

Kysästään tässä onko tämä nyt ok vauhti 2TB KC3000 PCIe Gen 4 x 4 nopeudeksi vai pitäisikö katsastaa jokin tietty asetus esim BIOSista kun en ole kerennyt sieltä oikein mitään vielä tutkimaan?

Tuossa pitkälti sama tikku kyseessä. Toi fury hiukan parempi suorituskyvyltään mutta eron ei pitäisi olla suuri. Ja aja tosiaan se NVM-e moodissa. Osaan tuloksista vaikuttaa myös CPU koska testi on CPU riippuvainen.

 

[Beta78]

Nojuu ai tossa crystaldiskmarkissa oli itessään tuo settings>nvme ssd.

Nyt näyttää kuitenkin hieman paremmalta nämä pojot vaikkei 7000 MB/s päästykään. Kiitos nopeista vastauksista.

 

[masax]

Nojuu ai tossa crystaldiskmarkissa oli itessään tuo settings>nvme ssd.

Nyt näyttää kuitenkin hieman paremmalta nämä pojot vaikkei 7000 MB/s päästykään. Kiitos nopeista vastauksista.

Ei tuo ihan sitä ole mitä levyltä voisi odottaa. Tulee mieleen, että throttlaako, tai vastaavasti joku virransääatöominaisuus päällä? Tai vaikuttaako tuo levyn osiointi jotain.

 

[JiiPee]

Ei tuo ihan sitä ole mitä levyltä voisi odottaa. Tulee mieleen, että throttlaako, tai vastaavasti joku virransääatöominaisuus päällä? Tai vaikuttaako tuo levyn osiointi jotain.

Gigan setillä yksi ajo niin tuskin ehtii rotlaamaan. Kyllähän tuon pitäisi sequentalissa mennä yli 7000, niin ainakin oma giganen menee, en siitä vaan voi kuvaa laittaa kun se on linuxissa nyt.
Mutta ei tuo kuitenkaan kovin kaukana ole ja ero on sellainen ettei sitä kyllä huomaa käytännössä. Ittellä tuli mieleen että olisko sitten piirisarjan takana ja piirisarja <-> cpu kaista ahistaisi..

EDIT: Tai jos Kinston on tehny hiljasen nerffin asemalle? Näitähän on aina välillä nähty.

EDIT2: Tuostahan on TPU:n databasen mukaan ainakin kahta variaatiota. Toisessa Micronin lastut joka parempi ja toisessa Kioxian lastut joka huonompi.

 

[Yeenoghu]

Mutta ei tuo kuitenkaan kovin kaukana ole ja ero on sellainen ettei sitä kyllä huomaa käytännössä. Ittellä tuli mieleen että olisko sitten piirisarjan takana ja piirisarja <-> cpu kaista ahistaisi..

Eipä näitä eroja huomaa kuin aivan jossain erityistapauksissa. Ohjekirjasta toki selviää onko levy CPU:n vai piirisarjan väylässä, mutta nyrkkisääntö on että jos asema on CPU:n lähimmässä slotissa, slotti on CPU:n väylässä.
Edit: Äh, luin väärin, tämä oli tarkoitettu @Beta78 :lle

 

[Beta78]

B850 SL

Liitännät (sisäiset):
CPU:
1 x Blazing M.2 Socket (M2_1, Key M), supports type 2280 PCIe Gen5x4 (128 Gb/s) mode
1 x Hyper M.2 Socket (M2_2, Key M), supports type 2260/2280 PCIe Gen4x4 (64 Gb/s) mode


Chipset:
1 x Hyper M.2 Socket (M2_3, Key M), supports type 2230/2260/2280 PCIe Gen4x4 (64 Gb/s) mode
1 x Hyper M.2 Socket (M2_4, Key M), supports type 2260/2280 PCIe Gen4x4 (64 Gb/s) mode

Levy on kuin onkin nyt M2_3 eli cchipsetin väylässä.

Syystä että m2_1 on gen5 ja ostan siihen jossain vaiheessa gen5 levyn. m2_2 ei taas ole heatsinkiä niin hommaan jossain vaiheessa siihen heatsinkillisen nvme:n.

Kai tämä siis toimii ok vaikka onkin chipsetin väylässä.?

 

[masax]

B850 SL

Liitännät (sisäiset):
CPU:
1 x Blazing M.2 Socket (M2_1, Key M), supports type 2280 PCIe Gen5x4 (128 Gb/s) mode
1 x Hyper M.2 Socket (M2_2, Key M), supports type 2260/2280 PCIe Gen4x4 (64 Gb/s) mode


Chipset:
1 x Hyper M.2 Socket (M2_3, Key M), supports type 2230/2260/2280 PCIe Gen4x4 (64 Gb/s) mode
1 x Hyper M.2 Socket (M2_4, Key M), supports type 2260/2280 PCIe Gen4x4 (64 Gb/s) mode

Levy on kuin onkin nyt M2_3 eli cchipsetin väylässä.

Syystä että m2_1 on gen5 ja ostan siihen jossain vaiheessa gen5 levyn. m2_2 ei taas ole heatsinkiä niin hommaan jossain vaiheessa siihen heatsinkillisen nvme:n.

Kai tämä siis toimii ok vaikka onkin chipsetin väylässä.?

Kyllä se toimii, eikä nuo crystaldiskmarkin tuloksetkaan ole huonoja. Niissä on ainostaan se, että ne voisivat ja pitäisivät olla pikkuisen parempia. Mitään suurta käytännön merkitystä sillä ei ole.

 

[Lev]

Nyt on vuoden päivät kärsitty 1TB kapasiteetilla ja ei jaksaisi enää joka pelikerran jälkeen poistaa jotain peliä toisen tilalta. Kenelläkään kokemuksia https://www.amazon.de/-/en/acer-Predator-GM6-NVMe-PCIe/dp/B0F3WRY8LR/ tai vaihtoehtoisia ehdotuksia?

 

[lehtv]

Nyt on vuoden päivät kärsitty 1TB kapasiteetilla ja ei jaksaisi enää joka pelikerran jälkeen poistaa jotain peliä toisen tilalta. Kenelläkään kokemuksia https://www.amazon.de/-/en/acer-Predator-GM6-NVMe-PCIe/dp/B0F3WRY8LR/ tai vaihtoehtoisia ehdotuksia?

Speksien ja tämän random arvostelun perusteella tuo vaikuttaa ihan hyvältä. Mutta ottaisin silti tämän

261,90 € | Lexar NM790 4 TB PCI Express 4.0 NVMe

SSD / Lexar NM790, 4 TB, 2.5", 7400 MB/s

datatronic.fi

3000 TBW kestävyys vs acerin 2000 TBW. Pelikäytössä tuosta nyt ei kovin montaa prosenttia tule kulutettua kuitenkaan niin se ja sama...

 

[Ihmemies]

https://www.proshop.fi/SSD/Samsung-990-Pro-SSD-4TB-Ilman-jaeaehdytyssiiliae-M2-2280-PCIe-40/3103448 on myös 295€, 2400TBW. Selvästi toki jo kalliimpi.

 

[aleksejjj]

Veljelläni on tämä ja toimii varsin hyvin, vähän halvempi kuin yllä ehdotettu Samsung

https://www.proshop.fi/SSD/WD-Black-SN850X-SSD-4TB-M2-2280-PCIe-40-Ilman-jaeaehdytyssiiliae/3097427

2400TBW

 

[hookoo]

Näissä kaikissa ehdotetuissa taitaa olla muistit molemmin puolin ja yleensä jäähy tulee vain päälle. Eli varsinkin pidemmissä kirjoituksissa saattaa alkaa hidastella herkemmin kuin yksipuoliset tikut.

 

[lehtv]

Näissä kaikissa ehdotetuissa taitaa olla muistit molemmin puolin ja yleensä jäähy tulee vain päälle. Eli varsinkin pidemmissä kirjoituksissa saattaa alkaa hidastella herkemmin kuin yksipuoliset tikut.

Onko jotain esimerkkiä yksipuolisesta tikusta 4TB kokoluokassa?

E: itseasiassa lexar NM790 on yksipuolinen: Lexar NM790 SSD Review: A Pleasant Surprise "This looks like your standard M.2 NVMe SSD, but careful attention reveals that this drive is single-sided. This is quite the feat for a 4TB TLC drive."

E2: Myöskin 990 Pro 4TB on yksipuolinen: Samsung 990 Pro 4TB SSD Review – Performance. Capacity. Warranty and Value. A Must Have. - The SSD Review "The Samsung 990 pro is single sided."

E3: Ja kyllä SN850X on myös yksipuolinen jos tulkitsen Tom's arvostelua oikein: WD Black SN850X SSD Review: Back in Black (Updated) "Each flash package is 1TB in capacity, with what we expect is sixteen dies per package. WD can use 512Gb dies for lower capacities, but 1Tb dies are necessary to keep the drive single-sided at 4TB. This indicates that both the 2TB and 4TB SKUs have the ideal amount of total dies, that is thirty-two (four per channel), for peak performance."

 

[hookoo]

Onko jotain esimerkkiä yksipuolisesta tikusta 4TB kokoluokassa?

E: itseasiassa lexar NM790 on yksipuolinen: Lexar NM790 SSD Review: A Pleasant Surprise "This looks like your standard M.2 NVMe SSD, but careful attention reveals that this drive is single-sided. This is quite the feat for a 4TB TLC drive."

E2: Myöskin 990 Pro 4TB on yksipuolinen: Samsung 990 Pro 4TB SSD Review – Performance. Capacity. Warranty and Value. A Must Have. - The SSD Review "The Samsung 990 pro is single sided."

E3: Ja kyllä SN850X on myös yksipuolinen jos tulkitsen Tom's arvostelua oikein: WD Black SN850X SSD Review: Back in Black (Updated) "Each flash package is 1TB in capacity, with what we expect is sixteen dies per package. WD can use 512Gb dies for lower capacities, but 1Tb dies are necessary to keep the drive single-sided at 4TB. This indicates that both the 2TB and 4TB SKUs have the ideal amount of total dies, that is thirty-two (four per channel), for peak performance."

Tainnut noiden 4TB asemien suunnittelu muuttua. Kaivelin itse juuri vähän aikaa sitten ja en löytänyt kuin sk hynix ja olikohan sabrentin levyt, joissa on DRAM cache ja yksipuolinen piirilevy. Ehkä pitää joku noista laittaa itsellekin tulemaan

Edit: WD ja Samppa tosiaan noiden mukaan molempia

 

[Ihmemies]

Varmaan myös kalliimpi tehdä kaksipuoleinen (mutu), niin sekin ajaa tekemään yksipuoleisia. Kaikki ovat kyllä aika halpoja, muistaakseni 2014? 2015? Maksoi 1TB sata Samsung 300€. Vielä tosin toimii edelleen.

 

[hookoo]

Varmaan myös kalliimpi tehdä kaksipuoleinen (mutu), niin sekin ajaa tekemään yksipuoleisia. Kaikki ovat kyllä aika halpoja, muistaakseni 2014? 2015? Maksoi 1TB sata Samsung 300€. Vielä tosin toimii edelleen.

Yksipuolinen toteutus vaatii pienemmät piirit ja se taas varmaan kalliimpaa valmistustekniikkaa.

 

[OskuK]

Koko tietokoneaika on ollut pyrkimystä tehdä pienempää. Jos yhtäkkiä olisikin kalliimpaa tehdä suuremmalle alalle?

 

[HK_Blues]

Olisiko raadilla suositusta halvalle 1TB m.2 -tikulle? Mieluusti TLC jos mahollista. Tulee pcie 3.0 -väylään eli nopeudella ei niin väliä. Budjetti edellä, kestävyys tokana mennään.

 

[Timo 2]

Olisiko raadilla suositusta halvalle 1TB m.2 -tikulle? Mieluusti TLC jos mahollista. Tulee pcie 3.0 -väylään eli nopeudella ei niin väliä. Budjetti edellä, kestävyys tokana mennään.

Esim Sn770 tai mp44l. Sn580 taitaa myös olla tlc:tä.