Sotateknologia

Tuohan on yleinen metodi, suomalaistenkin käyttämässä panssarintorjuntaohjuksessa on 5km valokaapelia.
Toki optista linkkiä on käytetty iät ja ajat mm. panssaritorjuntaohjuksissa, mutta dronet lentävät hitaasti ja epälineaarisesti mm. puuston yläpuolella. Piuha voi myös helposti takertua propelleihin tiukemmissa manöövereissä. Perstuntumalla tuollainen optinen kaapeli voi olla niissä ongelmallinen ja itse asiassa samassa videossa mainittiin Ukrainalaisten harkinneen samaa, mutta hylkäsivät idean.

Kuvittelisi myös kuvantunnistuksen olevan tarpeeksi helppoa noille, ukraina tietänee suurinpiirtein missä esim venäjän IT-patteristot ovat, sitten vain dronet oikeaan suuntaan, kohteentunnistus ja ohjuksen kylkeen kun lentää niin tuskin tarvitseen edes kovin isoa räjähdettä mukaan. Olen nyt viimeiset reilu 5v tehnyt töitä AI systeemien parissa, joten hämmentää ettei länsi ole halunnut toteuttaa Ukrainaille tälläistä koska kykyä olisi.



Sepä se, nyt pitäisi takoa kun rauta on kuumaa sillä sitten kun osapuolet saavat kunnon APS:n toteutettua niin dronejen valtakausi päättyy. Arvaisin että käytännössä nuo APS järjestelmät tulevat olemaan tietokoneohjattuja savikiekkojen ammuntajärjestelmiä.

Asioilla on tapana kestää, kunnes tulevat suunnitteluasteelta yleiseen käyttöön. Rakensin ensimmäisen (yli 3kg nostovoimalla olevan) droneni vuonna 2012 ja ihmettelin jo silloin, miksi näitä ei käytetä sodankäynnissä (tai terroristien toimesta).

APS-järjestelmissä tulee varmaan olemaan noita haulikkoperiaatteella toimivia ja lisäksi laserilla ja mikroaalloilla toteutettuja. Venäjällähän on ollut jo pitkään Arena ja Drodzd APS-järjestelmät, mutta eipä ole näkynyt rintamalla tietojeni mukaan. Varmaan taas klassinen ryssätuote, joka kuulostaa paperilla hienolta, mutta ei toimi käytännössä.
 
Asioilla on tapana kestää, kunnes tulevat suunnitteluasteelta yleiseen käyttöön. Rakensin ensimmäisen (yli 3kg nostovoimalla olevan) droneni vuonna 2012 ja ihmettelin jo silloin, miksi näitä ei käytetä sodankäynnissä (tai terroristien toimesta).

Luulen että tässä taas liioitellaan, kun katsoo vaikka switchbladeä niin onhan se varmasti hyvä drone mutta aivan liian kallis ja "fiini" tarpeeseen nähden.

Sama noissa torjuntasysteemissä, vaikka ne ei olisi täydellisiä niin ne on silti parempia kuin nykyinen tilanne jossa suojaa ei käytännössä ole.

Epäilen että puolustusteollisuus rakentaa taas täydellistä miljoonien eurojen tuotetta joka on tosi hieno, integroituu erilaisten johtamisjärjestelmien kanssa, jne mutta jota ei ole varaa hankkia kuin pari koko Ukrainaan kuin niistä tulee niin kalliita ja koulutus vie vähintään vuoden.
 
AI capable (erityisesti image recognizion) deveboardit (NVIDIA Jetson Nano) lähtee 40e aliexpressistä, eli käytännössä halvemmallakin isoissa erissä. Ainoa homma noissa on AI:n koulutus mutta kyllä sellaisen pitäisi länsimailta onnistua (kun AI pelaa jo doomiakin), joten mikä on se iso käytänön este noiden yleistymiselle?
Tällä hetkellä halvin, helpoin, nopein ja varmin on laittaa se nörtti sinne puikkoihin. Kaikki mikä on ylimääräistä, on ylimääräistä kun halvalla, nopeasti ja epätäydellisin resurssein tehdään, best bang for the buck.
AI hommat varmaan alkaa enemmän siinä vaiheessa koskettamaan, kun tehdään itsenäisesti tehtäviä suorittavia parvia, tässä vaiheessa se ei vielä ole kustannustehokasta eikä yksinkertaista verrattuna manuaaliohjaukseen rintamaoloissa.
 
Tällä hetkellä halvin, helpoin, nopein ja varmin on laittaa se nörtti sinne puikkoihin. Kaikki mikä on ylimääräistä, on ylimääräistä kun halvalla, nopeasti ja epätäydellisin resurssein tehdään, best bang for the buck.

Tuossa aikaisemmin keskusteltiin häirinnästä ja se vaikuttaa suoraan nörttiin kun näköyhteys droneen katkeaa ja loppulähestyminen tehdään joko taidolla (kaikilla ei sitä ole) tai tuurilla. Siksi Ukraina ainakin väitti että niillä olisi kuvatunnistukseen pohjautuva ratkaisu loppulentoon.
 
Tuossa aikaisemmin keskusteltiin häirinnästä ja se vaikuttaa suoraan nörttiin kun näköyhteys droneen katkeaa ja loppulähestyminen tehdään joko taidolla (kaikilla ei sitä ole) tai tuurilla. Siksi Ukraina ainakin väitti että niillä olisi kuvatunnistukseen pohjautuva ratkaisu loppulentoon.
Kun kuvayhteys häirinnän takia häviää, menee herkästi se ohjauskin samalla, taidolla ei niin siinä kohtaa ole enää merkitystä. En ole kuvantunnistuksesta tuolla lukenut, mutta käsittääkseni noilla on jonkinlainen lukitus ollut siihen ohjaukseen, että signaalin hävitessä osaa kone edelleen lentää suoraan samaa rataa, eli pitää vaan hyvissä ajoin ottaa suora linja ja jos ohjaus häviää, niin mennään "autopilotilla" loppuliito.
 
Kun kuvayhteys häirinnän takia häviää, menee herkästi se ohjauskin samalla, taidolla ei niin siinä kohtaa ole enää merkitystä. En ole kuvantunnistuksesta tuolla lukenut, mutta käsittääkseni noilla on jonkinlainen lukitus ollut siihen ohjaukseen, että signaalin hävitessä osaa kone edelleen lentää suoraan samaa rataa, eli pitää vaan hyvissä ajoin ottaa suora linja ja jos ohjaus häviää, niin mennään "autopilotilla" loppuliito.

Taito aspektilla ne tarkoittaa että tullaan sellaisessa kulmassa että vaikka näkö ja ohjaus menee niin se osuu silti, eli tarpeeksi taitava lentäjä pelaamassa oikean asetelman.

Näin minäkin olettaisin, jos niillä on edes vähän älyä systeemissä niin kamera voisi seurata sitä kohdetta johon oltiin lentämässä ja säätää lentorataa sen mukaan jos ohjaussignaali katoaa, se ei tartte edes mitään AI:tä
 
Luulen että tässä taas liioitellaan, kun katsoo vaikka switchbladeä niin onhan se varmasti hyvä drone mutta aivan liian kallis ja "fiini" tarpeeseen nähden.

Sama noissa torjuntasysteemissä, vaikka ne ei olisi täydellisiä niin ne on silti parempia kuin nykyinen tilanne jossa suojaa ei käytännössä ole.

Epäilen että puolustusteollisuus rakentaa taas täydellistä miljoonien eurojen tuotetta joka on tosi hieno, integroituu erilaisten johtamisjärjestelmien kanssa, jne mutta jota ei ole varaa hankkia kuin pari koko Ukrainaan kuin niistä tulee niin kalliita ja koulutus vie vähintään vuoden.

Näinhän se tuppaa menemään, että kehittyneissä maissa kelpuutetaan armeijan käyttöön vain viimeisen päälle hiottuja (ja samalla helvetin kalliita) vehkeitä. Sitten ollaan siinä tilanteessa, että yksittäinen drone maksaa niin paljon, että niiitä on varaa ostaa vain aneeminen määrä, vaikka tositilanteessa niitä tarvittaisiin suurin piirtein joka pojalle. Lisäksi dronejutut kehittyvät sellaista vauhtia, että on vähän huono ostaa kalustoa isoja määriä varastoon happanemaan. Paras tapa olisi varmaan kehittää hyvä modulaarinen drone-platform, mihin on tulevaisuudessa helppo lisätä uusia palikoita ja älyä tarpeen mukaan.

Mutta kuten todettua, kohta nämä halvat ja alkeelliset dronet menettävät toimintakykyään ja tarvitaan uusia ja luultavasti myös kalliimpia konsteja. Voi vain arvailla minkä tason juttuja on nyt jo testattu isojen maiden salaisissa droneprojekteissa...
 
Tuollaisissa halvoissa FPV droneissa on yleensä (analogiselle)kuvalle 5.8GHz linkki ja ohjaussignaalille 2.4GHz, ainakin siis kun joku vuosi takaperin näitten kanssa jonkinverran tuli puuhasteltua. Kuvalinkki yleensä hävisi ennen ohjaussignaalia, ja flight controlleri osasi tunnistaa kun ohjaussignaali katoaa ja se osasi siitä trigata itsensä joko palaamaan "kotiin" GPSn avulla tai tulemaan suunnilleen hallitusti alas, ei liene vaikeaa koodata tuohon joku kikkare että kun lennokki on "armed" tilassa niin ohjauslinkin hävitessä jatkaa lentoaan samalla kurssilla ja/tai ehkä jokinlainen hakeutuminen kuvan perusteella jos riittää prosessorissa jerkku.

Samalla en usko että noissa laajemmin käytetään varsinaisesti lämpökameroita, vaan tavallisia kameroita jotka näkee vähän lähi-infrapunan puolelle ja niillä näkee lentää siten myös hämärässä, muttei säkkipimeässä.

Hiljattain oli myös jossakin (hesarin?) Ukraina uutisjutussa mainittuna että siellä on joukoilla käytössä tunnistimia jotka hälyttää kun lähistöllä havaitaan 2.4 ja/tai 5.8GHz signaaleja, joilla siis nuo halvat dronet useimmiten toimii. Varmaankin ihan varsin kätevä varokeino tällaisessa tilanteessa missä halvoilla (tai mikse kalliimmillakin) värkeillä puuhaillaan melko suuressa määrin...
 
Tuollaisissa halvoissa FPV droneissa on yleensä (analogiselle)kuvalle 5.8GHz linkki ja ohjaussignaalille 2.4GHz, ainakin siis kun joku vuosi takaperin näitten kanssa jonkinverran tuli puuhasteltua. Kuvalinkki yleensä hävisi ennen ohjaussignaalia, ja flight controlleri osasi tunnistaa kun ohjaussignaali katoaa ja se osasi siitä trigata itsensä joko palaamaan "kotiin" GPSn avulla tai tulemaan suunnilleen hallitusti alas, ei liene vaikeaa koodata tuohon joku kikkare että kun lennokki on "armed" tilassa niin ohjauslinkin hävitessä jatkaa lentoaan samalla kurssilla ja/tai ehkä jokinlainen hakeutuminen kuvan perusteella jos riittää prosessorissa jerkku.

On myös jokseenkin triviaalia lukita kamerakuvasta maali, jolloin signaalin kadotessa drone lentää itsestään haluttuun kohtaan.
 
Tuollaisissa halvoissa FPV droneissa on yleensä (analogiselle)kuvalle 5.8GHz linkki ja ohjaussignaalille 2.4GHz, ainakin siis kun joku vuosi takaperin näitten kanssa jonkinverran tuli puuhasteltua. Kuvalinkki yleensä hävisi ennen ohjaussignaalia,
Näin se meneekin yleensä ilman häirintää, en tiedä miten tai mitä taajuuksia tuolla jammerit käyttää, mutta luultavasti juuri nämä yleisemmin käytetyt ohjaus ja kamerataajuudet on kaikki siellä häirinnässä ja riittävän lähelle mennessä myös se ohjauskin häviää.

..flight controlleri osasi tunnistaa kun ohjaussignaali katoaa ja se osasi siitä trigata itsensä joko palaamaan "kotiin" GPSn avulla tai tulemaan suunnilleen hallitusti alas, ei liene vaikeaa koodata tuohon joku kikkare että kun lennokki on "armed" tilassa niin ohjauslinkin hävitessä jatkaa lentoaan samalla kurssilla ja/tai ehkä jokinlainen hakeutuminen kuvan perusteella jos riittää prosessorissa jerkku.
Monessa on raspberry kyydissä jo valmiiksi, voisiko sitä ehkä hyödyntää myös tähän? Normaalistihan ei kuva kierrä flight controllerin "älyn" kautta ollenkaan, siihen vaan mahdollisesti heitetään overlay statsit päälle ja lähetetään radiolle.

Samalla en usko että noissa laajemmin käytetään varsinaisesti lämpökameroita, vaan tavallisia kameroita jotka näkee vähän lähi-infrapunan puolelle ja niillä näkee lentää siten myös hämärässä, muttei säkkipimeässä.
Kyllä niitä käytetään, määristä nyt ei voi kuin arvailla, sarjatuotantona noita kuitenkin painetaan. Niissähän on kaksi kameraa, normaali ja lämpökamera joita sitten vaihdellaan tarpeen mukaan. Voisi kuvitella, että pääosin lennetään tavallisella ja välillä kurkataan siitä lämpökamerasta missä olisi kuuman näköisiä kohteita tms.

löytyi tuommoinen kanavakin, näyttää olevan enemmänkin videoita aiheesta:
 
Vaikka on helppo kuvitella "AI ratkaisu" joka tilanteeseen, niin käytännössä on kovin vaikeaa saada järkevää toteutusta joka toimisi luotettavasti labran ulkopuolella. Sitä paitsi älyn lisääminen vaatii enemmän prosessointia joka taas lisää häiriöherkkyyttä ja akkukuormaa.
 
Vaikka on helppo kuvitella "AI ratkaisu" joka tilanteeseen, niin käytännössä on kovin vaikeaa saada järkevää toteutusta joka toimisi luotettavasti labran ulkopuolella. Sitä paitsi älyn lisääminen vaatii enemmän prosessointia joka taas lisää häiriöherkkyyttä ja akkukuormaa.

Totta kai puheet on aina helppoja, mutta "luotettava" on suhteellinen käsite jos se toimii edes joskus niin se olisi jo plussaa nykytilanteeseen.
Tuollainen ratkaisu voidaan tehdä jo perinteisellä tekniikalla eli CPU etsii kuvasta muotoja eri algoritmeillä. Mutta itseasiassa AI prossu valmiiksi koulutetulla kuvantunnistusverkolla on energiatehokkaampi kuin perinteinen ratkaisu koska sen ei enää tartte sinänsä analysoida kuvaa ja ihmetellä "mikä kuvassa" vaan ajaa kuvan verkon läpi ja saada lopputuloksena joku prosenttiluku siitä onko kuvassa se mitä etsitään vai ei. Verkkojen koulutushan tehdään isoilla koneilla etukäteen. Mitä enemmän dataa käytöstä kertyy sitä paremmaksi verkko saadaan koulutettua.

Mitä tarkoitat häiriöherkkyydellä?
 
Viimeksi muokattu:
Just artikkeli Ukrainan droneista, miten niitä halpuutetaan:
Onhan se totta, että jotkut noista on ollut jotenkin käsittämättömän kalliita.
Mater artium necessitas
Tuolla ymmärretään se, että edullisuus ja suunnittelu niin, että valmistaminen puuttellisissa olosuhteissa ja puuttellisin materiaalein mahdollisimman omavaraisesti on kriittisen tärkeää. Sietäisi ottaa oppia täälläkin.

Muualla yritetään suunnitella mahdollisimman monimutkaisia himmeleitä, jotka teoriassa ja usein todellisuudessakin ovat teknisesti ylivertaisia, mutta kuitenkin tosipaikan tullen niitä on liian vähän, niitä ei kuitenkaan välttämättä saada lisää ja ne ovat liian kalliita. Tai jos valmistetaan itse, ne ovat monimutkaisia eli hitaita valmistaa jopa hyvissäkin olosuhteissa, perustuvat materiaaleihin ja/tai tekniikoihin jotka ovat hankalia tai mahdottomia saada tarvittaessa, sekä tuotanto on liian sidottu johonkin tiettyyn toimipaikkaan/konekantaan.
 
Mater artium necessitas
Tuolla ymmärretään se, että edullisuus ja suunnittelu niin, että valmistaminen puuttellisissa olosuhteissa ja puuttellisin materiaalein mahdollisimman omavaraisesti on kriittisen tärkeää. Sietäisi ottaa oppia täälläkin.

Muualla yritetään suunnitella mahdollisimman monimutkaisia himmeleitä, jotka teoriassa ja usein todellisuudessakin ovat teknisesti ylivertaisia, mutta kuitenkin tosipaikan tullen niitä on liian vähän, niitä ei kuitenkaan välttämättä saada lisää ja ne ovat liian kalliita. Tai jos valmistetaan itse, ne ovat monimutkaisia eli hitaita valmistaa jopa hyvissäkin olosuhteissa, perustuvat materiaaleihin ja/tai tekniikoihin jotka ovat hankalia tai mahdottomia saada tarvittaessa, sekä tuotanto on liian sidottu johonkin tiettyyn toimipaikkaan/konekantaan.

Ongelma on että länsimaat ei ole pitkään aikaan valmistautuneet massasotaan vaan aseista on tehty kalliita ja tarkkoja "kirurgisiin" iskuihin. Hyvä esimerkki on siinä että lännellä ei taida olla mitään kustannustehokasta tapaa siivota poteroita sotilaista, venäjällä on sentään TOSsit.
 
Onkos kukaan nähnyt vahvistuksia tai vaihtoehtoista juttua tälle?


Muistaisin että mobiililaitteisiin perustuva hajautettu akustinen valvonta oli puheenaihe heti täysimittaisen sodan alkuvaiheessa. Silloin taisi enemmän olla ajatus (tai ainakin ulkopuolisten kommentaattorien mielenkiinto) Venäjän perinteisten ilma-alusten ja ohjusten havaitsemisessa, kun molemminpuolinen lennokkiaseen käyttö ei ollut vielä eskaloitunut sellaiseksi kuin se myöhemmin tuli.

Kovin paljon en ole tästä välineestä sittemmin uutisointia ja tarinoita bongannut, mutta en yhtään epäile etteikö sitä olisi koko ajan kehitetty.
 
Liitopommeista puheenollen.

Ukrainahan voisi kehittää jonkun ison dronen niitä varten, joka kuskaa ne korkealle ja sopivalle etäisyydelle kohteesta, päästää irti ja palaa tukikohtaan..

Vaikka Venäjän ilmatorjunta ampuisikin tuon alas, niin ei olisi ehkä erityisen suuri menetys. Päinvastoin, kustannustehokkuudessa Venäjä jäisi jopa tappiolle tuossa.
Liekö tällainen kustannustehokasta tai käytännöllistä? Jos nämä eivät erkane toisistaan, on keksitty uudelleen ohjus. Jos lennokki ei toimitettuaan palaa tukikohtaan, on keksitty konseptina uudelleen kaksi raketin vaihetta(E: korjaan, hyötykuormasta irtautuva kantoraketti, jos ja kun puhutaan liitopommista siinä merkityksessä ettei siinä ole lainkaan omaa moottoria).

Liitopommin ajatus kai on, että sellainen tavanomaisempi(eli melko iso) lentokone, joka jaksaa nostaa pommit ja kulkupuoltakin löytyy, vie pommin melko korkealle ja vauhdista pudottaa pommin, joka liitää kauemmas kuin tavallinen rautapommi. Tällöin tarvitaan kallis tai "kallis" kone ja ohjuksen sijaan halpa liitopommi, joka ei välttämättä ole ratkaisevasti tavallista pommia kalliimpi. Jos kehitellään kallis järeä lennokki, jolla tämä ase toimitetaan, missä on säästö? Sen sijaan jos koko paska yhdistetään, säästöä varmaankin on olemassa. Eihän kehittyneitä maamaaleihin ammuttavia ohjusaseita olisi muuten koskaan omaksuttu käyttöön, peräti laajasti.

Riippuu tietysti mittakaavasta, mitä tällä haetaan. Jos kuitenkin ihan kunnon pommikonetta miehittämättömänä kehitetään, voi olla aika paljon prioriteetteja jotka ajavat muuhun ratkaisuun kuin sen aseistamiseen nimenomaan liitopommeilla. Siis voi olla, amatöörin mutuna heittäen. Voi myös olla, että juuri tämä asejärjestelmien tyyppi ei ole se, jota Ukraina tätä konfliktia varten haluaisi kehittää.

Cessnoista puheenollen, nythän Ukraina on ottanut jo ulrakevyen lentokoneen rungot (A-22 Foxbat tai A-32 Vixxen) drone-käyttöön ja juuri teki sellaisella kauko-iskun Tatarstaniin.

Joten seuraava looginen askel voisi olla se, että tehdään noista pommikoneita, jotta ei mene hyvät rungot hukkaan... Isoa pommia ei ehkä kyytiin mahdu, mutta joku 500-paunainen ehkä juuri ja juuri. Ja ota huomioon, että koneesta voidaan karsia kaikki ylimääräinen pois kuten mittaristo, penkit yms. Lentäjät tietenkin. :)

Isoihin itsemurhadroneihin verrattuna hyöty on siinä, että tuollaisella voidaan pommittaa etulinjaa tyyliin yhtä soittoa yötä päivää, kunnes kone ammutaan alas tai moottori vaatii huoltoa... Isoja itsemurhadroneja ei ole mahdollista käyttää samassa mittakaavassa.

images
En oikein usko tuonkaan idean taloudellisuuteen ja käytännöllisyyteen. Kuulostaa äkkiseltään halvalta ja onhan se oikeaan tuotekehitykseen verrattuna, mutta törkykallista verrattuna siihen mitä pieni lennokkitoiminta. Jos niillä voi tehdä droneiskuja, hienoa. Mutta että samalla toimitustavalla liitopommi? No sitten pitää kehitellä tai hankkia niitä liitopommeja. Mitenkäs nopeus pommin irrotusvaiheessa? Korkeus? Asejärjestelmän kantama tai soveltuvuus käyttöön ylipäänsä vaihtelee enemmän kuin vähän jos sitä lähdetään jollain pörisijällä toimittamaan.
Isoihin itsemurhadroneihin verrattuna hyöty on siinä, että tuollaisella voidaan pommittaa etulinjaa tyyliin yhtä soittoa yötä päivää
Kuulostaa varsin vaatimattomalta ja vieläpä etulinjaan kohdistettuna epävarmalta tavalta. Vaatimaton paitsi hinta-laatusuhteeltaan joka on ökykallis. Johonkin kusiseen monttuun jossa ehkä yksi örkki kuolee ja kolme menettää jalan? Ei.
kunnes kone ammutaan alas tai moottori vaatii huoltoa... Isoja itsemurhadroneja ei ole mahdollista käyttää samassa mittakaavassa.
Onko tosiaan näin? Huoltohenkilökunnan tarve on ihan hirveä ja tarvitaan fasiliteetteja.
 
Viimeksi muokattu:
Tällainen "sotateknologiankin kehitykseen liittyy tarinoita ihmisten hyvyydestä"-juttu:

Lentokonetehtailija Jack Northrop oli toisen maailmansodan aikoihin ottanut elämäntyökseen "lentävien siipien" kehittämisen. Toisen maailmansodan aikana hänen firmansa kehitti lentävä siipi-tyyppisiä protokoneita, ja sodan jälkeen hänen firmansa kehitti mm. XB/YB-35- ja YB-49-pommikoneet, mutta ilmavoimat ei kuitenkaan lopulta halunnut ottaa kumpaakaan käyttöön.

XB-35.jpg


Koneiden prototyypeillä oli ongelmia, joilla perusteltiin ilmavoimien haluttomuus koneen käyttöön mutta Jackin mielestä kaikki ongelmat oli pienellä vaivalla ratkaistavissa ja niitä käytettiin vaan tekosyynä, jack väitti että todelliset motiivit koneiden hylkäämiseen olivat poliittisia, ja hän katkeroitui ja lähti varhaiseläkkeelle ja myi kaikki firmansa osakkeet pois.

Pari vuosikymmentä myöhemmin kun oltiin saatu idea siitä, että koneista voidaan ja kannattaa tehdä huonosti tutkassanäkyviä, tajuttiin myös, että lentävä-siipi-tyyppinen rakenne on tämän osalta selvästi parempi kuin perinteinen rakenne. USAF käynnisti (salaisen) kilpailun uudesta pommikoneesta, jonka tutka-poikki-pinta-ala pitäisi olla mahdollisimman pieni, ja Northrop alkoi (salassa) kehittää uutta lentävää siipeä, "Senior Ice"ä, jolla otti osaa kilpailuun.

Jack Northrop ei ollut enää pitkään aikoihin ollut missään yhteyksissä firmaansa (joka oli tällä välillä tehnyt lähinnä F-5-kevythävittäjiä) ja hän alkoi olla hyvin lähellä kuolemaansa, eikä tiennyt mitään koneesta.

Jackille hankittiin kuitenkin turvaluokitukset, että hänelle voitiin kertoa kehitteillä olevasta pommikoneesta. Hänet tuotiin Northrop-yhtiön toimistolle. Ensin hänelle kerrottiin koneen yleisiä suorituskykylukemia, sitten hänen käsiinsä annettiin suljettu laatikko. Avattuaan laatikon Jack puhkesi kyyneliin, ja sanoi "Now I know why God has kept me alive for the last 25 years.". Laatikossa oli koneen pienoismalli, joka oli lentävä siipi-mallinen.

n. kuukautta myöhemmin (monta vuotta ennen koneen esilentoa) hän kuoli, mutta kuoli onnellisena tietäen että hänen unelmansa lentävästä siivestä elää ja on vihdoin saanut mahdollisuuden todistaa kykynsä reilussa kisassa.

640px-B-2_Spirits_on_Deployment_to_Indo-Asia-Pacific.jpg


Ja Northropin "Senior Ice" sitten voitti sen kisan ja meni tuotantoon nimellä B-2. Ja sen seuraaja B-21, joka myös on lentävä siipi, on juuri nyt menossa tuotantoon.

Tämä on mielestäni oiva esimerkki siitä, että turvaluokitus annettiin "turhaan" ihmisille, joka ei sitä oikeasti tarvinnut, mutta se turvaluokituksen antaminen oli ehdottomasti oikein tehty. Jack Nothrop ansaitsi tietää että hänen unelmaansa ei ole unohdettu, Northrop-yhtiön silloinen pomo joka turvaluokitusta Jackille pyysi ja ne pentagonin päättäjät ketkä sen luvan myönsivät tekivät todella hyvän teon.
 
Viimeksi muokattu:
Siirretty muualta

Cessna 172 on normaali, nelipaikkainen pienkone joka painaa tyhjänä 767 kg. (Sallittu maksimi ilmeisesti 1111 kg, mutta siihenhän vaikuttanee seikat kuten ilmanpaine..)

Nämä Ukrainan droonit sen sijaan perustunee ultrakevyeen lentokoneeseen, joka ulkonäöltään toki muistuttaa Cessnaa, mutta on paljon heppoisempi laite ja painaa siis tyhjänä noin kolme kertaa vähemmän.

... ja sen takia, että se painaa tyhjänä 3 kertaa vähemmän, se myös kuluttaa paljon vähemmän polttoainetta.

Mutta tällaisessa käytössä ei toki tarvitse yleisilmailun säännöksistä ja riskeistä välittää, vaan voidaan ottaa kuormaa mukaan niin paljon kuin käytännössä onnistuu. Ja moottoriakin voidaan ehkä virittää. Viralliset kilorajat ja se mikä on käytännössä mahdollista voi olla kaksi ihan eri asiaa.

Niin. Cessnan Lycoming O-360-moottori on suunniteltu hyvin luotettavaksi ja halpahuoltoiseksi, ja se on hyvin matalaviritteinen, 5.9-litraisesta koneesta otettu 160hp. Henkilöautoissa otetaan ahdetuista moottoreista saman luokan tehoja neljäsosalla tuosta tilavuudesta, että viritysvaraa on todella paljon.

Näköjään esim. Limbach on jatkokehittänyt Kuplan moottorista isompia lentokoneversiota, niissä on esim. 2.4 litrasta otettu vaparina 90hp ja turbolla samat 160hp kuin mitä Cessnassa on tehoa, paino n. 2/3 siitä mitä Cessnan moottori painaa.

Ja kertokäyttöisellä hyökkäyskoneella moottorin taas tarvii kestää vain se yksi lento eikä sitä tarvi suunnitella ollenkaan huollettavaksi. Eli esim. tuon Limbachin turboversion moottorin kaltaisessa moottorissa voisi varmaan käytännössä turboa ajaa selvästi suuremmalla ahtopaineella ja päästä hyvin helpolla n. 200hp teholuokkaan.
 
Esim. A-22 Foxbat painaa tyhjänä 260 kiloa Wikipedian mukaan. Siitä voi varmaan vielä karsia kiloja pois kun poistetaan penkit, mittaristo, lasit ja niin edelleen (mutta lisätään dronen vaatima ohjaustekniikka).

Maksimi lentoonlähtöpainoksi mainitaan 450 kiloa, joten ei tässä yhtälössä silti ihan kaikki nyt täsmää... (Tosin 450 kiloa voinee liittyä enemmän ultrakevyiden koneiden lakibyrokratiaan kuin fyysisiin faktoihin).
Tarkemmin sanottuna yleisestikin maksimipaino, vaikka miten perustuu fysiikkaan, voi olla kasvatettavissa asekäyttöä varten sen lisäksi että omapainoa voi vähentää paljon. Koneenhan ei tällöin tarvitse olla käsiteltävissä samaan tapaan kuin normaalikäytössä, eikä sen moottorin tarvitse olla yhtä luotettava. Aerobaattisia manööverejä ei ainakaan tehdä tai jos ehkä halutaan riepoa, se varmaan tapahtuu kun lento on jo edennyt pidemmälle ja polttoainetta käytetty runsaasti, tai vaikka ei olisi, vihollisalueella riski on hyväksyttävä. Marginaalit nousukiitoon voidaan laskea uusiksi, kun sovellutus tiedetään tarkemmin ja/tai ei ole niin justiinsa. Moottorin mitoitettu huoltoväli voi olla vaikka muutama tunti, jos sen on tarkoitus suorittaa yksi lento. Jos ei tarvitse esimerkiksi laskeutua tai varata mahdollisuutta keskeyttää laskeutuminen, eikä kyydissä ole ihmisiä, ollaan ihan eri alueella kuin yleisilmailussa jossa kaiken pitää olla mahdollisimman idioottivarmaa.

Laskutelineet voidaan vaikka pudottaa heti nousukiidon jälkeen(ylösvedon aikana), tai ainakaan niiden ei tarvitse kestää laskeutumista, etenkään minuutin jälkeen ilmenevän moottorivian jälkeen täydessä painossa. Silloin käy vaan iso pum*. Tuskin sitä köyhän miehen risteilyohjusta muutenkaan haluttaisiin paskan sattuessa hätälaskuun juuri kiitotielle*.

E: *Juu toki oletus ei ole että taistelukärki kukkuu hätäkeskeytyksessä, mutta sehän on jotenkin huomioitava. Vähäisempi pelko kuin kaikkien SOB välitön kuolema maahansyöksyssä koneen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, tai ainakin paremmin hallittava riski.
Kun osa on esittänyt väitteitä että drone on vain lelu taistelukentällä niin ohessa olevan Andrew Perpetuan koostaman datan perusteella suurin osa tuhoista tehdään jo dronella.


ja eiliseltä

En ole huomannut että täällä olisi esitetty moisia väitteitä.
 
Viimeksi muokattu:
Forbes julkaisi jutun jossa on kuviakin A-22:n sisältä ja ohjausjärjestelmästä

Kuvat on USAF:n Cessnasta. Veikkaisin että tuo USAF:n testijärjestelmä oltiin rakennettu ajatuksella että kone voidaan suht helposti palauttaa entiseen käyttöönsä, ja siksi autopilotti on laitettu ohjaamaan konetta sen normaaleilla ohjauslaitteilla, vaikka siitä tulee tuollainen iso ja raskas viritys.
 
Noista Raimo Päätalon virityksistä, ja miksei jostain alkeislennokeistakin, huomaa että jos kone on aerodynaamisesti tarpeeksi vakaa, sillä pärjää vaikka ilman joitain ohjainpintoja. Esm Tiirassa ei ollut siivekkeitä ollenkaan, konetta ohjattiin pelkällä peräsimellä. Servot ohjaintankoihin / vaijereihin kiinni ja kaikki ihmispilotin tukemiseen tarvittava mäkeen, ei tarvi penkkejä, vöitä, ohjaussauvoja, mittaristoja yms.
 
Jos pitaisi tuollaisia lennokkeja alkaa vasamaan pienella budjetilla niin perkeleesti niin tasta kone
ja tasta ahdin kylkeen 1.2 barin paineella.
Ihan oma arvaus on etta jonkinlainen halu on kayttaa mahdollisman halpoja osia ja riittaa kunhan 24 h pysyy kaynnissa.
Kun jollain tapaa varmaan on idea etta noita lennokeita voi rakentaa sen 1000kpl.

Tuollainen lentokone on kuitenkin kohtuu yksinkertainen valmistusteknillisesti sen jalkeen kun on moottori hallussa. Sepat pystyvat tekemaan lentokoneen runkoja ja moottorin sovituksia potkurin akseleihin 50 luvun vehkeilleilla ja polvea vasten taivuttelemalla.
Näissä hommissa on pikkuisen haastavaa pistää 2-tahtista paremmaksi. Esim. tässä kelkan moottori
123 kW ja painoa huima 40 kg.

Mutkia tosin voi tulla matkaan siitä, että BRP ei mielellään myy moottoreita sotavehkeisiin.
 
123 kW ja painoa huima 40 kg.
Entäpä polttoaineen menekki grammaa per tuotettu kWh? Sitä ei sovi jättää huomiotta kun puhutaan pitkän kantaman lennokista, johon joutuu lastaamaan hirveän määrän polttoainetta jo nelitahtista varten. Kaikki ylimääräinen paino on pois räjähdysaineen määrästä. Nelitahtisenhan ei kuitenkaan tarvitse painaa niin hirveästi enempää.

E: Siis ei tarvitse valmiina tuotteena ja hiukan optimoituna(esim. pikkuauton litrainen kolmisylinterinen turbomoottori optimoituna) olla juuri huonompi tehopainosuhde. Parempaankin päästään jos se on suunnittelun kriteeri, mutta sehän on taas eri markkina ja eri tuote.

ja tasta ahdin kylkeen 1.2 barin paineella.
Käsitän ettei tämä ole pointti, mutta mutuarvioni mukaan tuo on sen tyyppinen puhallin, ettei se tuota noin korkeaa painetta eikä hyvällä hyötysuhteella ihan lähellekään.
 
Viimeksi muokattu:
Entäpä polttoaineen menekki grammaa per tuotettu kWh?
Hyvä kysymys. Kyse on kuitenkin ETEC-suoraruiskutuksesta, joten voi olla aika hyväkin.

Tässä on Chalmersin tutkimus jossa on penkitetty 20hp etec-perämoottoria ja sillä päästiin 300g/kWh kovalla kuormalla. Ks. kartta s.42.

Jos pitkää toiminta-aikaa tarvitaan, niin äkkiä diesel 200g/kWh on parempi vaikka vähän painaakin. Toisaalta kokoakin tulee.
 
Sitä juuri ajettelin, etä eikai noita lämmityspolttoöljyllä aka löpö lennetä. kun tähän asti koneet on ollut bensa tai lentopetroolilla ilmassa.

Että onko niillä jotain uutta keksintöä senkin suhteen.

Turbiinimoottorisia (suihkukoneet ja potkiriturbiinikoneet) koneita kyllä lennettäisiin sellaisilla polttoaineilla. Mutta ottomoottorisia tai 2-tahtimoottoisia ei, ja näissä on yleensä jompi kumpi.
 
Turbiinimoottorisia (suihkukoneet ja potkiriturbiinikoneet) koneita kyllä lennettäisiin sellaisilla polttoaineilla. Mutta ottomoottorisia tai 2-tahtimoottoisia ei, ja näissä on yleensä jompi kumpi.
Juu, noissa kevyissä harvoin turbiinia näkee, ja olivat hitaasti kulkevia potkurikoneita joista oli puhe.
 
Millin tarkkuudella varmaan niin, mutta jos muutaman metrin tarkkuus riittää, niin silloin "perusnavigaatio" riittää...
Se, mihin viittaat perusnavigaatiolla tarkoittaa jonkinlaista risteilyohjuksen ohjausjärjestelmää. Jos lähtökohtana on paikannus ja FPV-ohjaus tai vastaava ja rakennetaan protoja ultrakevytkoneista, oletuksena ei ole käytettävissä sellaista sovellutusta. Siihen varmaankin pyritään.

Jos otat Cessnan, Garminin ja autopilot-laitteen, et näistä palikoista rakenna sellaista laitetta joka autonomisesti törmää muutaman metrin tarkkuudella ryssän tönöön. Tavoite on kova ja siihen pystyy parhaimmillaan korkean teknologian risteilyohjus. Näillä peruspalikoilla ei edes tavoitella sellaista vaan kone menee jonnekin suohon. Tarttee vähän olla älyä lukemassa kameraa jne. jos ei haluta että tarvitaan missään vaiheessa tai loppuvaiheessa operaattorin kaksisuuntainen ohjaus. Ei teknologia ole magiaa.
 
Saksalaiset V-1 lentopommit lensi autonomisesti kohteisiinsa jo 80 vuotta sitten... Okei, tarkkuus oli luokkaa "neliökilometri" tms., mutta on paikannustekniikkakin "ihan pikkaisen" kehittynyt sen jälkeen, meillä on esimerkiksi sellainen eri jännä juttu kuin GPS olemassa. On se ihmeellistä.
Postaat edelleen väärään ketjuun. Modernit risteilyohjukset lentävät huomattavasti tarkemmin kohteisiinsa. Se nyt ei kuitenkaan tarkoita etteikö kamikazedroneja kannattaisi käyttää nyt vaan vasta 2025 syksyllä kun ovat pidemmälle hiottuja. EIkä lopulta sitäkään, etteikö ihmisoperaattori voisi muutenkin parantaa laitteen tuloksia, vaikka autonominen ohjaus onnistuisi. Ei ole lopulta ennenkuulumatonta, että kalliita suurvaltabudjetilla tehtyjä lennokkejakin etäohjataan livenä tavalla tai toisella.
 
Saksalaiset V-1 lentopommit lensi autonomisesti kohteisiinsa jo 80 vuotta sitten... Okei, tarkkuus oli luokkaa "neliökilometri" tms., mutta on paikannustekniikkakin "ihan pikkaisen" kehittynyt sen jälkeen, meillä on esimerkiksi sellainen eri jännä juttu kuin GPS olemassa. On se ihmeellistä.
Ja luulet et ne v-1 tai v-2 iski samalla hetkellä viellä siihen samaan paikkaan??
No ehkä lottoamalla kaks saatoi osua kerran koko niiden historian aikana
 
Se, mihin viittaat perusnavigaatiolla tarkoittaa jonkinlaista risteilyohjuksen ohjausjärjestelmää. Jos lähtökohtana on paikannus ja FPV-ohjaus tai vastaava ja rakennetaan protoja ultrakevytkoneista, oletuksena ei ole käytettävissä sellaista sovellutusta. Siihen varmaankin pyritään.

Jos otat Cessnan, Garminin ja autopilot-laitteen, et näistä palikoista rakenna sellaista laitetta joka autonomisesti törmää muutaman metrin tarkkuudella ryssän tönöön. Tavoite on kova ja siihen pystyy parhaimmillaan korkean teknologian risteilyohjus. Näillä peruspalikoilla ei edes tavoitella sellaista vaan kone menee jonnekin suohon. Tarttee vähän olla älyä lukemassa kameraa jne. jos ei haluta että tarvitaan missään vaiheessa tai loppuvaiheessa operaattorin kaksisuuntainen ohjaus. Ei teknologia ole magiaa.
No hemmetti kun jo 12 vuotta sitten oli saatavilla GPS-autopilot -palikoita parilla kympillä RC-lennokkeihin, joita rakentelin. Itse en sellaisia koskaan asennellut, mutta ne oli kuitenkin juttu.

Siihen ohjelmoidaan waypointit ja korkeus, joka voisi olla lopussa vaikkapa 0 metriä. Vaikeaa?

Sitä paitsi noiden firmwarea voi aina tuunata, jos vakiofirmis jollain tavalla rajoittaa.

Ja nyt puhutaan ihan halvoista, perustason kuluttajatuotteista... Rahalla saa varmaan hienompiakin palikoita. Etenkin jos on kavereita lännessä..
 
No hemmetti kun jo 12 vuotta sitten oli saatavilla GPS-autopilot -palikoita parilla kympillä RC-lennokkeihin, joita rakentelin. Itse en sellaisia koskaan asennellut, mutta ne oli kuitenkin juttu.

Siihen ohjelmoidaan waypointit ja korkeus, joka voisi olla lopussa vaikkapa 0 metriä. Vaikeaa?

Sitä paitsi noiden firmwarea voi aina tuunata, jos vakiofirmis jollain tavalla rajoittaa.
No ohan se mahollista saada ne gps:n kanssa just oikeaan paikkaan jollei häiriötä ole liikkeellä, mutta se että myös samaan aikaan kaikki siellä on taas aivan eri asia, vaatii tarkat laskut ja tiedot missä mikäkin on
Joka taas vaatii nopeaa kaksisuuntaista tietoa ja ei saa olla mitään häirintää
 
No ohan se mahollista saada ne gps:n kanssa just oikeaan paikkaan jollei häiriötä ole liikkeellä, mutta se että myös samaan aikaan kaikki siellä on taas aivan eri asia, vaatii tarkat laskut ja tiedot missä mikäkin on
Joka taas vaatii nopeaa kaksisuuntaista tietoa ja ei saa olla mitään häirintää
Ei vaadi muuta kuin synkronoidun kellon.
 
No pitäähän niiden tietää paikkansa, ja koska lähteä iskemään yms
En mä ymmärrä, mitä sä et nyt ymmärrä.

Paikka tiedetään, koska on GPS, inertianavigointi ja mitä nyt onkaan. Ja tiedetään saapumisaika. No sitten saavutaan sillä kellonlyömällä. Vaikeaa?

Vaikka lennettäisiin manuaalisestikin, niin silti voidaan tähdätä tiettyyn kellonaikaan ilman suuria heittoja siinä.. Sillä tavalla esimerkiksi JULKISET KULKUNEUVOTKIN liikkuu. :facepalm: Aikataulun mukaan...
 
En mä ymmärrä, mitä sä et nyt ymmärrä.

Paikka tiedetään, koska on GPS, inertianavigointi ja mitä nyt onkaan. Ja tiedetään saapumisaika. No sitten saavutaan sillä kellonlyömällä. Vaikeaa?

Vaikka lennettäisiin manuaalisestikin, niin silti voidaan tähdätä tiettyyn kellonaikaan ilman suuria heittoja siinä.. Sillä tavalla esimerkiksi JULKISET KULKUNEUVOTKIN liikkuu. :facepalm:
Jonkun koneen ne on kaikki laskettava, ja välitettävä tieto jokaiselle dronelle.. vai oletatko et ne kellot laitetaan aikaansa jo ennen dronejen lähetystä? Jos vaikka näin niin kuka ne dronejen löhettäjät saa tekee kaiken juuri oikeaanaikaan?
 
Ja tieto kauvanko kestää kohteeseen, millä nopeudella pitää edetä jne..
Se ei ole rakettitiedettä.

Drone tietää koko ajan ihan täsmälleen että miten kaukana kohde on ja mitä kello näyttää. Ja sen mukaan sitten yrittää edetä sinne joko nopeammin tai hitaammin.

Jonkun koneen ne on kaikki laskettava, ja välitettävä tieto jokaiselle dronelle.. vai oletatko et ne kellot laitetaan aikaansa jo ennen dronejen lähetystä? Jos vaikka näin niin kuka ne dronejen löhettäjät saa tekee kaiken juuri oikeaanaikaan?
Huh huh. GPS-signaalissa on kellonaika mukana automaattisesti ja se on kaikille sama.

Vaikka droneissa olisi sisäinenkin kello, niin ei niiden ohjelmointi oikeaan aikaan nyt ehkä kovin monimutkaista tiedettä ole sekään... Eikä tässä tarvita millisekunnin tarkuutta nyt. Pointti oli, että dronet saapuisivat kohteeseen suurin piirtein samoihin aikoihin eikä vihollinen ehdi kunnolla reagoida.
 
Se ei ole rakettitiedettä.

Drone tietää koko ajan ihan täsmälleen että miten kaukana kohde on ja mitä kello näyttää. Ja sen mukaan sitten yrittää edetä sinne joko nopeammin tai hitaammin.


Huh huh. GPS-signaalissa on kellonaika mukana automaattisesti ja se on kaikille sama.

Vaikka droneissa olisi sisäinenkin kello, niin ei niiden ohjelmointi oikeaan aikaan nyt ehkä kovin monimutkaista tiedettä ole sekään...
Sen dronen pitää osata sit laskea myös lentoaika yms kohteeseen!!! Ei kyse ole vaan sekunttikellosta!
 
Sen dronen pitää osata sit laskea myös lentoaika yms kohteeseen!!! Ei kyse ole vaan sekunttikellosta!
Kyllä se kuule osaa. Tämä alkaa olla sellaista 3. luokan matematiikkaa tai jotain. Ala-asteen kuitenkin. Ei ole kovin vaikeaa... 1970-luvun ensimmäiset mikrotietokoneetkin olisivat suoriutuneet tästä kuin vettä vaan. Itse asiassa natsien V-1 lentopommin analoginen tietokonekin näitä pähkäili 80 vuotta sitten. Pommissa oli gyro, jonka perusteella pidettiin kirjaa asennosta ja sijainnista ja sitten ohjailtiin pommia sen mukaan.
 
No olit jo hajulla lentoajasta, mä liian väsy enkä lukenut kunnolla.. mutta edelleen vaatii niille kaikille jonkun synkkaamaan kohde tarkalleen. Ja pelkkä gps ei riitä. Johan suomenkin ilmatilassa tota häiriötä ollut vaikka kuinka tässä pikku puten takia. Vaatisi siis taas ihan muuta tekniikkaa..
Teoriassa ihanne olosuhteissa olisi toki "noin helppoa"
 
Kyllä se kuule osaa. Tämä alkaa olla sellaista 3. luokan matematiikkaa tai jotain. Ala-asteen kuitenkin. Ei ole kovin vaikeaa... 1970-luvun ensimmäiset mikrotietokoneetkin olisivat suoriutuneet tästä kuin vettä vaan. Itse asiassa natsien V-1 lentopommin analoginen tietokonekin näitä pähkäili 80 vuotta sitten. Pommissa oli gyro, jonka perusteella pidettiin kirjaa asennosta ja sijainnista ja sitten ohjailtiin pommia sen mukaan.
Huoh, v-1 oli kans tarkka sun mielestä? Osu aina hehtaarin sisälle ees kohteestaan??
 
On se kumma ko 80 vuotta si jo oli niin täsmäaseita.. puutui vaan gps paikka ja kello.. silti esim toiseksi "mahtavimman" sotilasvaltion super aseet osottautuu edeelleen aivan kuraks ja lentelee vaikka mihin, hakupää lienee ollut ohjelmoitu: siviili.
 
No olit jo hajulla lentoajasta, mä liian väsy enkä lukenut kunnolla.. mutta edelleen vaatii niille kaikille jonkun synkkaamaan kohde tarkalleen. Ja pelkkä gps ei riitä. Johan suomenkin ilmatilassa tota häiriötä ollut vaikka kuinka tässä pikku puten takia. Vaatisi siis taas ihan muuta tekniikkaa..
Teoriassa ihanne olosuhteissa olisi toki "noin helppoa"
Ei Venäjä nyt ilmeisesti ihan aina ja kaikkialla kuitenkaan GPS:ää häiriköi. Se tarvitsee sitä itsekin.

GPS:n tukena voidaan käyttää esimerkiksi inertianavigointia, joka ei vaadi mitään yhteyttä mihinkään. Drone arvioi sijaintiaan suhteessa lähtöpaikkaan käyttäen hyväksi kiihtyvyyssensoreita.

Huoh, v-1 oli kans tarkka sun mielestä? Osu aina hehtaarin sisälle ees kohteestaan??
Ei ollut tarkka. Se oli 80 vuotta sitten.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 136
Viestejä
4 484 800
Jäsenet
74 173
Uusin jäsen
kaljakonna

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom