Sotateknologia

[Leo_Greta]

Kyllä Jokkeri tietää se on jämpti niin

Kaikki ei oo takkispesialisteja: Mikä tankki tuossa kuvassa on kyseessä?

 

[Aaltoliike]

Kaikki ei oo takkispesialisteja: Mikä tankki tuossa kuvassa on kyseessä?

Suomen Leopard 2A4 tai 2A6, en osaa sanoa kuvasta että kumpi, mutta olenkin vasta Ukrainan sodan aikana kiinnostunut myös kalustosta jossain määrin.

 

[Leo_Greta]

Suomen Leopard 2A4 tai 2A6, en osaa sanoa kuvasta että kumpi, mutta olenkin vasta Ukrainan sodan aikana kiinnostunut myös kalustosta jossain määrin.

Kiitos!

 

[Alatuberkuloosi]

Suomen Leopard 2A4 tai 2A6, en osaa sanoa kuvasta että kumpi, mutta olenkin vasta Ukrainan sodan aikana kiinnostunut myös kalustosta jossain määrin.

Haulla olisi selvinnyt helposti että A6-versiossa on pidempi putki ja muutenkin erilainen torni joka on paremmin suojattu.
Anteeksi näsäviisastelu.

Jotta jotain tulee asiaa niin tässä mielenkiinnolla lukenut kuinka PV tehnyt pienempiä varusteostoja, lieneekö NATO-jäsenyys avannut hanoja. Täyttä spekulaatiota mutta silti.

 

[Leo_Greta]

Haulla olisi selvinnyt helposti että A6-versiossa on pidempi putki ja muutenkin erilainen torni joka on paremmin suojattu.
Anteeksi näsäviisastelu.

Jotta jotain tulee asiaa niin tässä mielenkiinnolla lukenut kuinka PV tehnyt pienempiä varusteostoja, lieneekö NATO-jäsenyys avannut hanoja. Täyttä spekulaatiota mutta silti.

Näsäviisatelua? Toi on kyllä vittuilua.

Ja hienosti puuttu lähteet sun "näsäviisatelun" jälkeen. Veikkaan, että et ymmärrä mitä tarkoitan, niin väännän rautakankea: "Jotta jotain tulee asiaa niin tässä mielenkiinnolla lukenut kuinka PV tehnyt pienempiä varusteostoja, lieneekö NATO-jäsenyys avannut hanoja. Täyttä spekulaatiota mutta silti."

 

[Alatuberkuloosi]

Näsäviisatelua? Toi on kyllä vittuilua.

Ja hienosti puuttu lähteet sun "näsäviisatelun" jälkeen. Veikkaan, että et ymmärrä mitä tarkoitan, niin väännän rautakankea: "Jotta jotain tulee asiaa niin tässä mielenkiinnolla lukenut kuinka PV tehnyt pienempiä varusteostoja, lieneekö NATO-jäsenyys avannut hanoja. Täyttä spekulaatiota mutta silti."

Ei ollut tarkoitus vittuilla. Sunnuntai aamuyö.

Enkä edes vastannut Teille.

 

[asentaja1]

Iltalehdessä sanoi joku drone asiantuntija hyvin (Oman alansa huippusotilas varoittaa Suomea: "Pandoran lipas on avattu"): "– Täällä yritetään kehittää liian hienoja, monimutkaisia ja kalliita systeemejä. Pitäisi kuitenkin pystyä nopeaan ja halpaan tuotantoon. Tositilanteessa ei tarvita parasta, vaan riittävän hyvää. Jos yksittäisen droonin hinta on liian kallis tai niitä ei pystytä tuottamaan riittävästi, voi tehtäviä jäädä suorittamatta kentällä. Se taas aiheuttaa turhia kuolemia."

Tämä pitää todellakin paikkansa sekä öentävissä droneissa, että monessa muussakin asiassa. Tulee mieleen hyvänä esimerkkinä vaikkapa suomen rannikko, voisi hankkia suuren määrän pieniä tai erittäin pieniä miehitettyjä tai miehittämättömiä halpoja aluksia, vs muutama iso megakallis paatti. Niillä isommillakin on paikkansa, mutta onhan se maailmallakin jo nähty, että isotkin alukset on vaikeuksissa kun riittävän monta pientä tulee vähän joka suunnalta.

Jos esimerkiksi nyt työn alla olevat 4kpl isoja botskeja maksaa sen 1,3+ miljardia, niin siitä voi laskea montako pientä venettä sillä saataisiin. Jos pienen veneen hinta varusteluineen on esim 100000e/kpl, niin niitä saataisiin 13000kpl ja hyvän veneenhän saa massavalmistuksena murto-osalla vielä tuostakin. Väittäisin että suuri määrä pieniä veneitä olisi huomattavan paljon kustannustehokkaampi tapa kuin muutama iso. Vrt pienet Iranin FIAC alukset. Valmiita, melko kalliita kaupallisiakin ratkaisuja (esim Hammerhead USV-T) saa alle 100000e/kpl.

 

[kibe]

Jos esimerkiksi nyt työn alla olevat 4kpl isoja botskeja maksaa sen 1,3+ miljardia, niin siitä voi laskea montako pientä venettä sillä saataisiin. Jos pienen veneen hinta varusteluineen on esim 100000e/kpl, niin niitä saataisiin 13000kpl ja hyvän veneenhän saa massavalmistuksena murto-osalla vielä tuostakin. Väittäisin että suuri määrä pieniä veneitä olisi huomattavan paljon kustannustehokkaampi tapa kuin muutama iso. Vrt pienet Iranin FIAC alukset. Valmiita, melko kalliita kaupallisiakin ratkaisuja (esim Hammerhead USV-T) saa alle 100000e/kpl.

Pienet veneet tosin ei pystyy tehdä montaa asiaa ja osittain ei kaikkia asioita ollenkaan. Jäissä ajo? Miinojen pudotus? Sukellusveneiden torjunta? Ilmatorjunta? Laivojen torjunta? Kustannustehokkaampi, ei oikeastaan. Koska käyttötarkoitus aivan eri.

 

[moukula]

Nuita käyttötarkoituksia ja tehtävien tavoitteita on kuitenkin tietenkin hyvä miettiä ja analysoida. Droonilla tai ohjuksella on paljon rajoitetummat käyttötarkoitukset, mutta tietyt jutut ne kyllä hoitavat halvemmalla ja pienemmällä riskillä. Jos joku väylä pitää esimerkiksi miinoittaa, niin merimiina on todennäköisesti halvempi kuin drooni, mutta se laiva jolla ne miinat lasketaan on taas kallis. Voisiko miinoituksen korvata piilossa lurkkaavilla meridrooneilla? Toki se sitten taas vaatisi aktiivista tiedustelua ja ihmisiä valvomaan antureita ja tulkitsemaan että mitä päästetään läpi ja mitä tuhotaan.

 

[asentaja1]

Pienet veneet tosin ei pystyy tehdä montaa asiaa ja osittain ei kaikkia asioita ollenkaan. Jäissä ajo? Miinojen pudotus? Sukellusveneiden torjunta? Ilmatorjunta? Laivojen torjunta? Kustannustehokkaampi, ei oikeastaan. Koska käyttötarkoitus aivan eri.

Pointti olikin aiheuttaa keskustelua aiheesta. Jääkeleille voidaan ajatella samalla idealla ilmatyynyaluksia tms. Syvyyspommin tai torpedon voi laukaista pienemmästäkin paatista ja ylöpäinkin voi ampua jne. Edelleenkin puhutaan vähintään kymmentuhatkertaisesta määrästä mahdollisia pieniä halpoja aluksia/tykkiasemia maissa/vesidroneja vrt 4kpl isoja botskeja.

Nuita käyttötarkoituksia ja tehtävien tavoitteita on kuitenkin tietenkin hyvä miettiä ja analysoida. Droonilla tai ohjuksella on paljon rajoitetummat käyttötarkoitukset, mutta tietyt jutut ne kyllä hoitavat halvemmalla ja pienemmällä riskillä. Jos joku väylä pitää esimerkiksi miinoittaa, niin merimiina on todennäköisesti halvempi kuin drooni, mutta se laiva jolla ne miinat lasketaan on taas kallis. Voisiko miinoituksen korvata piilossa lurkkaavilla meridrooneilla? Toki se sitten taas vaatisi aktiivista tiedustelua ja ihmisiä valvomaan antureita ja tulkitsemaan että mitä päästetään läpi ja mitä tuhotaan.

Esimerkiksi juuri jotakin tuollaista ajattelin.

Sen lisäksi sen miinoituksen nyt laskee millä tahansa botskilla, ei siihen satojen miljoonien tai miljardin alusta tarvita. Noiden uusien alusten hinta on jotakin niin jäätävää, että helposti hämärtyy mittasuhteet sille, mitä muuta sillä voitaisiin saada.

 

[poskiholisti]

Pointti olikin aiheuttaa keskustelua aiheesta. Jääkeleille voidaan ajatella samalla idealla ilmatyynyaluksia tms. Syvyyspommin tai torpedon voi laukaista pienemmästäkin paatista ja ylöpäinkin voi ampua jne. Edelleenkin puhutaan vähintään kymmentuhatkertaisesta määrästä mahdollisia pieniä halpoja aluksia/tykkiasemia maissa/vesidroneja vrt 4kpl isoja botskeja.

Vuosituhannen alussahan Merivoimille ehdittiin rakentaakin jo yksi Tuuli-luokan ilmatyynyalus, mutta projekti haudattiin sittemmin. Ostajaehdokkaitakin kävi ihmettelemässä vehjettä, mutta lopulta koko paatti romutettiin kymmenisen vuotta sitten.

ITA Tuuli – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[kibe]

Pointti olikin aiheuttaa keskustelua aiheesta. Jääkeleille voidaan ajatella samalla idealla ilmatyynyaluksia tms. Syvyyspommin tai torpedon voi laukaista pienemmästäkin paatista ja ylöpäinkin voi ampua jne. Edelleenkin puhutaan vähintään kymmentuhatkertaisesta määrästä mahdollisia pieniä halpoja aluksia/tykkiasemia maissa/vesidroneja vrt 4kpl isoja botskeja.

Torpedovene ei varsinaisesti ole uusi idea vaan vanha. Siitä on vaan luovuttu. Jos idea toimisi, jenkkien botskit palaisi pitkin arabimaiden rantoja. Mutta kun ei tuollainen vene pääse lähellekään tutkilla varustettuja laivoja joilla on helikoptereita ja lentokoneita. Ja luonnollisesti ohjuksia. Sotatilanteessa 4 laivaa saattaa palaa suht nopeasti jos paska tsägä käy, mutta ei jollain busterilla suojella laivaväyliä joilla tulee sotakalustoa/ruokaa ym

Moottoritorpedovene – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[asentaja1]

Torpedovene ei varsinaisesti ole uusi idea vaan vanha. Siitä on vaan luovuttu. Jos idea toimisi, jenkkien botskit palaisi pitkin arabimaiden rantoja. Mutta kun ei tuollainen vene pääse lähellekään tutkilla varustettuja laivoja joilla on helikoptereita ja lentokoneita. Ja luonnollisesti ohjuksia. Sotatilanteessa 4 laivaa saattaa palaa suht nopeasti jos paska tsägä käy, mutta ei jollain busterilla suojella laivaväyliä joilla tulee sotakalustoa/ruokaa ym

Moottoritorpedovene – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

En tiedä kuinka hyvin luit noita edellisiä viestejä, tai ylipäätänsä olet asiaan perehtynyt, mutta tarkoitan vieläkin pienempiä veneitä kuin varsinaiset moottoritorpedoveneet. Jenkitkin ihan avoimesti myöntävät, että erittäin haastavia torjuttavia tuollaiset swarm attack hyökkäykset vieläpä melko pienilläkin parvilla, kun yksiköt on pieniä, nopeita ja ketteriä ja jo yksikin läpi päässyt riittää upottamaan ison aluksen. Siinä on hyötysuhde aika kova jos vaikkapa muutamalla kymmenellä FIAC:illa tai USV:llä upotetaan hävittäjä tms isompi. Jos aloitusviestini lukuja lainataan, niin 4 isoa vastaan 13000 pientä yksikköä, niin kyllä ne pienemmät vie aika selvin lukemin.

 

[Vertigo]

Pointti olikin aiheuttaa keskustelua aiheesta. Jääkeleille voidaan ajatella samalla idealla ilmatyynyaluksia tms. Syvyyspommin tai torpedon voi laukaista pienemmästäkin paatista ja ylöpäinkin voi ampua jne. Edelleenkin puhutaan vähintään kymmentuhatkertaisesta määrästä mahdollisia pieniä halpoja aluksia/tykkiasemia maissa/vesidroneja vrt 4kpl isoja botskeja.

Esimerkiksi juuri jotakin tuollaista ajattelin.

Sen lisäksi sen miinoituksen nyt laskee millä tahansa botskilla, ei siihen satojen miljoonien tai miljardin alusta tarvita. Noiden uusien alusten hinta on jotakin niin jäätävää, että helposti hämärtyy mittasuhteet sille, mitä muuta sillä voitaisiin saada.

Tuossa saa sitten sitä miehistöä kouluttaa ja laitteistoa ylläpitää ja huoltaa ihan huolella, mikä sekään ei ole varsinaisesti ihan halpaa tai yksinkertaista. Lisäksi pienemmät yksiköt on alttiimpia säälle ja pystyvät operoimaan vain lyhyen ajan kerrallaan, siinä missä isompi laiva voi pysytellä merellä viikkoja.

Iso laiva on toki periaatteessa helpompi maali kuin tuhat pientä, mutta isoon laivaan saa ympättyä myös kunnolliset puolustusjärjestelmät millä suojata itseään, samalla kun se voi kantaa mukanaan isoa määrää erilaista aseistusta ja välineistöä.

 

[kibe]

Jos aloitusviestini lukuja lainataan, niin 4 isoa vastaan 13000 pientä yksikköä, niin kyllä ne pienemmät vie aika selvin lukemin.

Ja entäs sitten jos sota syttyykin lokakuussa? Odotellaan kevättä, että meri sulaa ja toivotaan, että Ruotsi puolustaa Suomen merireittejä ja jos ei, ollaan norjan/ruotsin rajan ja maakuljetusten varassa? Onhan Ukraina meridrooneillaan saanut voittoja aikaan, mutta tuo meri on Ukrainalle aika tarpeeton verrattuna Suomeen. Meillä ei ole ihan älyttömiä maarajoja ja rautateita Keski-Euroopasta. Meidän meret on puolet vuodesta jäässä. Meridroonit maksaa myös aika helvetisti maadrooneihin verrattuna. Ja Ukrainalla ainakin suurin osa niistä hukkuu matkalle. Eikä ne myöskään tee muuta kuin yrittää tuhota laivan x. Ei niillä voi puolustaa Helsinkiä hävittäjäjiltä, upottaa sukellusveneitä, saattaa rahtilaivoja, tai ylipäätään löytää niitä laivoja. Siihen tarvitaan tutkia. Ellei sitten ulkoisteta laivojen etsimistä muille maille. Lisä, tai isompien laivojen työkalu mutta aika yksipuolisia ne yksinään on.

 

[poskiholisti]

Mistäs näille pikkupaateille saadaan miehistöt? Saa nimittäin olla aika itsemurhahakuista porukkaa ruorissa. Jaossa on reippaasti yhdensuuntaisia lippuja

 

[Selvänänäkijä]

Tässähän käytännössä visioidaan itsemurhadroonia, jolloin voidaan kysyä mitä hyötyä tuollaisesta saadaan meritorjuntaohjukseen verrattuna. Mitään muuta tehtäviä se ei sitten hoidakaan, esim. meriliikenteen suojaaminen, sukellusvenetorjunta jne. Mitään muuta varustelua sataan tonniin on ihan turha kuvitella saavansa kun esim. kevyidenkin torpedoiden hinnoissa on vähintään kuusi numeroa.

 

[Miksuu]

Mistäs näille pikkupaateille saadaan miehistöt? Saa nimittäin olla aika itsemurhahakuista porukkaa ruorissa. Jaossa on reippaasti yhdensuuntaisia lippuja

Jaappanissahan noita on.. mut nyt lienee kyse drone veneistä
Edit.. yks ukkohan ottaa respawnit heti ko eka ammuttu pohjaan tai osunut kohteeseensa...

 

[asentaja1]

Tässä nyt unohtuu se perimmäinen kysymys ja ajatellaan vähän liian suppeasti, juuri niin kuin tuo iltalehden asiantuntijakin sanoi. Yritetään tehdä liian hienoa joka tekee liian monta asiaaa, on liian kallis, liian hidas rakentaa ja tarvittaessa hidas huoltaa ja korjata ja kallis ylläpitää ja käytössä pitää säästellä. Olisi parempi jos rahapotti hajautettaisiin pienempiin yksiköihin (oli ne sitten mitä tahansa), joita voisi levitellä sinne sun tänne enemmän, valmistus olisi nopeampaa. Miehittämättömiä halpoja voisi myös menettää paljon, ilman että se tuntuisi missään. Hyökkääjälläkin olisi jännempää kun on rannikko kylvetty täyteen pieniä kauko-ohjattavia aluksia/droneja/tykkiasemia tms. Näitä olisi myös tarpeen tullen helpompi uudistaa tai tehdä lisää nopeasti. Vrt joku laivaprojekti joka kestää 10+ vuotta rakentaa uusi kun vanha on upotettu.

Onhan se iso laiva hieno ja monipuolinen varmasti ja ainakin paperilla hyvin käytännöllinen monessa tehtävässä ja kelissä, mutta tositilanteessa voi hyvinkin suuri osa hienouksista mennä harakoille. Se on monessa paikassa nähty, että esim kk ja rpg hiluxin lavalla ja vastaavat erittäin halvat järjestelmät käytännössä pitävät pilkkanaan rajattomalla budjetilla varustettuja joukkoja. Mitä jos samaa ajatusta käytettäisiin ammattimaisemmin ja paremmalla budjetilla, eli ei yritetä tehdä liian hienoa ja kallista, vaan halpaa nopeasti korvattavaa bulkkia ja ainoastaan riittävvän hyvää, ei parasta. Etenkin kun se voidaan nykyään tehdä myös miehittämättömänä, ei tarvita enää metamfetamiinia rohkaisuksi kippareille. 4 botskia on aika vähän vaikka ne olisi miten hienoja, ne kun on pohjassa tai telakalla, niin milläs sitten leikitään? Ja eihän sitä tiedä vaikka säpinää tulisi ennen kuin niitä on edes vesille laskettukaan, siihen on vielä niin pitkä aika.

Mistäs näille pikkupaateille saadaan miehistöt? Saa nimittäin olla aika itsemurhahakuista porukkaa ruorissa. Jaossa on reippaasti yhdensuuntaisia lippuja

Ainahan sinne eturiviin joku laitetaan maallakin. Näitähän sitäpaitsi ohjaa jonnet etänä ja kohta voi ohjata jo AI tms.

Tässähän käytännössä visioidaan itsemurhadroonia, jolloin voidaan kysyä mitä hyötyä tuollaisesta saadaan meritorjuntaohjukseen verrattuna. Mitään muuta tehtäviä se ei sitten hoidakaan, esim. meriliikenteen suojaaminen, sukellusvenetorjunta jne. Mitään muuta varustelua sataan tonniin on ihan turha kuvitella saavansa kun esim. kevyidenkin torpedoiden hinnoissa on vähintään kuusi numeroa.

Kyllä, itsemurhadrooneja veteen ja veden alle sekä ilmaan. Pieniä nopeita veneitä missä kk ja raskaampaa aseistusta, it-tykkejä tms rannikolle, mitä tahansa pieniä yksikköjä paljon hajautetusti. Määrä on avainasemassa. Kyllä se droneparvi voi myös sitä meriliikennettä suojella, mahdollisesti paremminkin. Voittaja on monesti se joka ajattelee laatikon ulkopuolelta, eikä ole kaivanut omaa asennepoteroaan liian syväksi menneisyyteen perustuen.

 

[Miksuu]

Kuhan pohdin.. eikös ihan vaikka siikaverkko suojan ympärillä estäisi pienten droneiden tulon? Ja kranaatien tiputtelun? Niillä kun ei varmaan riitä inertia sitä läpäisemään. Jolloinka taas alettais tekee isompia,ja hinta kasvaa ja ei niin helpoja enää tehä ku joku pienen kranaatin tiputtaja joka tiputus myös estyy siitä siikaverkosta.
Niiden havannointikin lienee aika heikkoa nopeasta fpv kuvasta? Disclaimer ry**ät ei saa tätä lukee lainkaan

 

[Tonnin Seteli]

Jos esimerkiksi nyt työn alla olevat 4kpl isoja botskeja maksaa sen 1,3+ miljardia, niin siitä voi laskea montako pientä venettä sillä saataisiin. Jos pienen veneen hinta varusteluineen on esim 100000e/kpl, niin niitä saataisiin 13000kpl ja hyvän veneenhän saa massavalmistuksena murto-osalla vielä tuostakin. Väittäisin että suuri määrä pieniä veneitä olisi huomattavan paljon kustannustehokkaampi tapa kuin muutama iso. Vrt pienet Iranin FIAC alukset. Valmiita, melko kalliita kaupallisiakin ratkaisuja (esim Hammerhead USV-T) saa alle 100000e/kpl.

En täysin tyrmää tätä ajatusta, mutta pääosin suhtaudun teoriaan hyvin nuivasti. Kustannustehokkuus sulaa äkkiä siihen, että hankintahinta ei suinkaan edusta käyttöajan koko kulua. Huolto, korjaaminen, aikaisempi uushankinnan tarve, miehistötarve ja koulutus menevät yleensä isompien vehkeiden eduksi. Samoin näin voi käydä verrattaessa kehittyneempää kalustoa halpisvaihtoehtoon.

Yksi hyvin karkea vertailukohta on ajatus, että Suomen olisi kannattanut säästää neukkutankit Leopardien rinnalla, koska "enemmän on enemmän" ja nehän olivat jo olemassa eli "ilmaisia". Argumentteja tätä vastaan on tietysti monia muitakin, mutta koko idean ampuu alas se, että huonojen vaunujen pitäminen valmiudessa on suunnilleen yhtä kallista kuin hyvien. Jos volyymia halutaan lisää, kannattaa(olisi kannattanut ennen sotatarvikkeiden uutta arvostusta halpamarkkinoita hyödyntäen) mieluummin hankkia vähän lisää niitä hyviä.

E: Enkä siis millään muotoa vastusta ajatusta droneveneisiin investoinnista. Niissä on vaan täälläpäin sellainen ongelma, että saisivat kovin mielellään toimia myös meren ollessa jäässä. Tällöin halvin, tavallisin ja nopein ei oikein hauku hintaansa. Esimerkiksi kamikazedronepaattien pitäisi olla joko jään alla sukeltavia tai ilmatyynyaluksia. Minulla ei äkkiseltään riitä perstuntuma arvioimaan onko kumpikaan konseptina realistinen siihen käyttötarkoitukseen.

 

[asentaja1]

Yksi hyvin karkea vertailukohta on ajatus, että Suomen olisi kannattanut säästää neukkutankit Leopardien rinnalla, koska "enemmän on enemmän" ja nehän olivat jo olemassa eli "ilmaisia". Argumentteja tätä vastaan on tietysti monia muitakin, mutta koko idean ampuu alas se, että huonojen vaunujen pitäminen valmiudessa on suunnilleen yhtä kallista kuin hyvien. Jos volyymia halutaan lisää, kannattaa(olisi kannattanut ennen sotatarvikkeiden uutta arvostusta halpamarkkinoita hyödyntäen) mieluummin hankkia vähän lisää niitä hyviä.

Nehän olisikin kannattanut pitää tallessa, samoin kaikki muukin vanhentunut. Vrt vaikka naapuri idässä, jonka kalustolle lännessä nauretaan, sielläkin kaivetaan kentälle ties kuinka vanhaa tavaraa varikoilta. Siellä on älytty, että ei toimivaa kannata pois heittää, vaan laitetaan se johonkin varikolle huilaamaan ja odottamaan mahdollista tarvetta. Ensin on tietenkin mukavaa leikkiä uudella tavaralla, mutta kun se uusi käy vähiin, olisi ihan mukava sieltä varastosta hakea vähän vanhempaa murkulaa ammuttavaksi jos niitä siellä jemmassa on. Ihan sama vaikka niistä olisi isokin osa suutareita tms, iso osa silti edelleen sanoo poks kun osuu vastustajaan. Sama koskee niitä tankkeja. Ei ne siellä varikolla huilatessaan enää mitään maksa, eikä niitä tarvitse pitää missään paraatikunnossa valmiudessa. Varaosiakin on aina ollut hyvin varastossa, siihen asti kun ne poistuneen kaluston mukana myydään tai romutetaan ja väki on jo niille koulutettu. Tarpeen tullen sieltä naftaliinista kuintenkin saataisiin elvytettyä vähintäänkin välttävästi toimivia tankkeja kentälle paremman puutteessa, se on vastustajan kannalta ihan sama tuleeko se murkula syliin uudesta vai vanhasta putkesta lähetettynä. Ihan täyttä idiotismia on vanha kalusto myydä pilkkahinnalla johonkin (jossa se edelleen menee käyttöön) tai laittaa romuksi.

En täysin tyrmää tätä ajatusta, mutta pääosin suhtaudun teoriaan hyvin nuivasti. Kustannustehokkuus sulaa äkkiä siihen, että hankintahinta ei suinkaan edusta käyttöajan koko kulua. Huolto, korjaaminen, aikaisempi uushankinnan tarve, miehistötarve ja koulutus menevät yleensä isompien vehkeiden eduksi. Samoin näin voi käydä verrattaessa kehittyneempää kalustoa halpisvaihtoehtoon.

Mä näen tässä vähän samaan kuin miehistön määrässä. Monessa maassa panostetaan pieneen ja tehokkaaseen ja huippuvarusteltuun eliittijoukkoon. Todellisuus on kuitenkin se, että myös määrällä on väliä. Pieni eliittijoukko pärjää pienessä kahinassa, mutta kun vastustajalla on mahdollisuus työntää kymmen- tai satakertaisia määriä kentälle, vaikkakin ehkä huonommissa varusteissa, niin mitäs sitten tehdään?

kamikazedronepaattien pitäisi olla joko jään alla sukeltavia tai ilmatyynyaluksia. Minulla ei äkkiseltään riitä perstuntuma arvioimaan onko kumpikaan konseptina realistinen siihen käyttötarkoitukseen.

Tai sitten ilmassa kulkevia. Tulevaisuus on ihan kohta täällä, näitä pitäisi oikeasti miettiä, toivottavasti jossakin mietitäänkin. Se yksittäinen lentävä drone voi olla vaikka "pieni" 10kg (tai vielä paljon pienempikin) josta vaikkapa puolet on hyötykuormaa. Yksinään tuo ei pärjää yhdellekään isommalle kohteelle, mutta kun noita laitetaan iso parvi, satoja tai tuhansia kerrallaan, on siinä vastustajan tutkat/omasuojat/it melko hyvin saturoitu ja suuri osa pääsee lävitse väistämättä, sekä maa-, että merikohteissa. Näkisin tuollaiselle parvelle käyttöä myös ilmakohteissa, riittävän iso parvi voidaan vain ajaa päin vastaantulijaa taivaalla. Tuollainen erittäin pieni drone on ehkä noin 2000e bulkkitavarana armeijalisällä hinnoiteltuna. Ohjausjärjestelmät alkavat tällä hetkellä olla sitä tasoa, että yksi tai muutama ohjastaja voi tuollaista hyvinkin isoa puoliautonomista parvea käskyttää.

 

[Vertigo]

Tai sitten ilmassa kulkevia. Tulevaisuus on ihan kohta täällä, näitä pitäisi oikeasti miettiä, toivottavasti jossakin mietitäänkin. Se yksittäinen lentävä drone voi olla vaikka "pieni" 10kg (tai vielä paljon pienempikin) josta vaikkapa puolet on hyötykuormaa. Yksinään tuo ei pärjää yhdellekään isommalle kohteelle, mutta kun noita laitetaan iso parvi, satoja tai tuhansia kerrallaan, on siinä vastustajan tutkat/omasuojat/it melko hyvin saturoitu ja suuri osa pääsee lävitse väistämättä, sekä maa-, että merikohteissa. Näkisin tuollaiselle parvelle käyttöä myös ilmakohteissa, riittävän iso parvi voidaan vain ajaa päin vastaantulijaa taivaalla. Tuollainen erittäin pieni drone on ehkä noin 2000e bulkkitavarana armeijalisällä hinnoiteltuna. Ohjausjärjestelmät alkavat tällä hetkellä olla sitä tasoa, että yksi tai muutama ohjastaja voi tuollaista hyvinkin isoa puoliautonomista parvea käskyttää.

Ihan kaunis ajatus, mutta mietippä vielä miten kauas uskoisit että tuollasella 10kg dronella pystyy lähtöpaikastaan vaikuttamaan ja kauanko tuollainen drone pysyisi ilmassa ennenkuin vaatii tankkausta/latausta jne?

Suomella on maarajaa aika pitkästi ja siihen meri päälle, minkälaisella mekanismilla meinaat roudata tuollaista tuhansien dronejen joukkoa sinne missä niitä tarvitaan?
Miten hyvin luulet tuollaisten lentävän myrskykelissä, kun maata pitäisi pystyä puolustamaan myös silloin kun tuulee?
Ja miten tarkalleen ottaen tuo tapahtuisikaan että droneparvella tiputetaan taivaalta hävittäjä/rynnäkkökone/helikopteri, muutenkuin saduissa?

Pienille ja halvoille droneille on kyllä paikkansa, mutta ei niillä ihan mitä tahansa pysty tekemään ja ne ei korvaa "kunnollista kalustoa". Droneista voi tehdä myös isompia ja raskaampia jolloin saa enemmän kantamaa ja vaikutuskykyä, mutta sitten ne eivät enää olekaan pieniä ja halpoja...

 

[moukula]

Se mitä tuossa itse kaavailin, niin oli että voisiko merimiinoitteen korvata läjällä itsemurhadrooneja, joko sukeltavia tai pinnalla kulkevia. Droonit voisivat olla parkissa suojaisissa poukamissa saarten suojissa miinoitettavien väylien lähistöllä, ja droonien kameroita ja muita sensoreita voitaisiin käyttää tarvittaessa tiedusteluun. Tuo ainakin mahdollistaisi sen, että väylä olisi ystävällismielisille aluksille auki, ja aina tarvittaessa väylältä voitaisiin tuhota vihollislaivoja ilman että tarvitsee riskeerata omaa laivaa tai lentokonetta.

 

[Tonnin Seteli]

Nehän olisikin kannattanut pitää tallessa, samoin kaikki muukin vanhentunut. Vrt vaikka naapuri idässä, jonka kalustolle lännessä nauretaan, sielläkin kaivetaan kentälle ties kuinka vanhaa tavaraa varikoilta. Siellä on älytty, että ei toimivaa kannata pois heittää, vaan laitetaan se johonkin varikolle huilaamaan ja odottamaan mahdollista tarvetta. Ensin on tietenkin mukavaa leikkiä uudella tavaralla, mutta kun se uusi käy vähiin, olisi ihan mukava sieltä varastosta hakea vähän vanhempaa murkulaa ammuttavaksi jos niitä siellä jemmassa on. Ihan sama vaikka niistä olisi isokin osa suutareita tms, iso osa silti edelleen sanoo poks kun osuu vastustajaan. Sama koskee niitä tankkeja. Ei ne siellä varikolla huilatessaan enää mitään maksa, eikä niitä tarvitse pitää missään paraatikunnossa valmiudessa. Varaosiakin on aina ollut hyvin varastossa, siihen asti kun ne poistuneen kaluston mukana myydään tai romutetaan ja väki on jo niille koulutettu. Tarpeen tullen sieltä naftaliinista kuintenkin saataisiin elvytettyä vähintäänkin välttävästi toimivia tankkeja kentälle paremman puutteessa, se on vastustajan kannalta ihan sama tuleeko se murkula syliin uudesta vai vanhasta putkesta lähetettynä. Ihan täyttä idiotismia on vanha kalusto myydä pilkkahinnalla johonkin (jossa se edelleen menee käyttöön) tai laittaa romuksi.

Ei, vaan jo perustason säilytys on yllättävän kallista ja se sama raha kannattaa käyttää muuhun. Tietysti me voidaan leikkiä suurvaltaa tai banaanivaltiota ja ajaa ne paskat pellolle riviin ruostumaan. Koska meillä ei ole tätä varten sopivaa Nevadaa, joudumme käyttämään samaa siperiankonstia kuin ryssät. Ei tule hyvää tavaraa kun ne ovat vuorotellen märässä heinässä ja lumen peitossa. Se, että epätoivoinen kehitysmaa onnistuu tuotannon ollessa 404 kunnostamaan romuraudasta edes kourallisen puolitoimivaa antiikkia, ei tarkoita että siitä pitäisi ottaa mallia.

Mä näen tässä vähän samaan kuin miehistön määrässä. Monessa maassa panostetaan pieneen ja tehokkaaseen ja huippuvarusteltuun eliittijoukkoon. Todellisuus on kuitenkin se, että myös määrällä on väliä. Pieni eliittijoukko pärjää pienessä kahinassa, mutta kun vastustajalla on mahdollisuus työntää kymmen- tai satakertaisia määriä kentälle, vaikkakin ehkä huonommissa varusteissa, niin mitäs sitten tehdään?

Kyllä, ja tässähän asiassa Suomi edustaa vähän tarkastelupisteestä riippuen joko keskitietä tai vanhanaikaista kulutussotaa, vaikka jälkimmäinen virallisesti kiistetään. Meillä ei ole tehty eliittijoukkovirhettä.

Tai sitten ilmassa kulkevia. Tulevaisuus on ihan kohta täällä, näitä pitäisi oikeasti miettiä, toivottavasti jossakin mietitäänkin. Se yksittäinen lentävä drone voi olla vaikka "pieni" 10kg (tai vielä paljon pienempikin) josta vaikkapa puolet on hyötykuormaa. Yksinään tuo ei pärjää yhdellekään isommalle kohteelle, mutta kun noita laitetaan iso parvi, satoja tai tuhansia kerrallaan, on siinä vastustajan tutkat/omasuojat/it melko hyvin saturoitu ja suuri osa pääsee lävitse väistämättä, sekä maa-, että merikohteissa. Näkisin tuollaiselle parvelle käyttöä myös ilmakohteissa, riittävän iso parvi voidaan vain ajaa päin vastaantulijaa taivaalla. Tuollainen erittäin pieni drone on ehkä noin 2000e bulkkitavarana armeijalisällä hinnoiteltuna. Ohjausjärjestelmät alkavat tällä hetkellä olla sitä tasoa, että yksi tai muutama ohjastaja voi tuollaista hyvinkin isoa puoliautonomista parvea käskyttää.

Lennokkeihin tietysti kannattaa panostaa vielä enemmän kuin näyttäisi tapahtuvan. Edellä kuvaillut ja hahmotellut asejärjestelmät eivät vaan ole mitään sukua niille. Jos lennokista tehdään niin iso että se voisi korvata miehittämättömän veneen vaikutuskyvyn, emme ole edenneet mihinkään vaan keksineet vain risteilyohjuksen uudelleen.

 

[asentaja1]

Ihan kaunis ajatus, mutta mietippä vielä miten kauas uskoisit että tuollasella 10kg dronella pystyy lähtöpaikastaan vaikuttamaan ja kauanko tuollainen drone pysyisi ilmassa ennenkuin vaatii tankkausta/latausta jne?

Ei sillä kauas ole välttämättä tarkoituskaan vaikuttaa. Esimerkiksi puolikin tuntia ilmassa riittää jo varsin pitkälle, jos panoskuormaa pienennetään myös kantamaa saa lisää. Näkisin myös että on käyttöä sekä kertakäyttöisille, että isommille/kalliimmille uudestikäytettäville.
Paljon löytyy videoita missä aihetta käsitellään, tässä yksi

Suomella on maarajaa aika pitkästi ja siihen meri päälle, minkälaisella mekanismilla meinaat roudata tuollaista tuhansien dronejen joukkoa sinne missä niitä tarvitaan?

Nämä on jo sitten jo pieniä yksityiskohtia. Vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon. Niistä droneista voidaan vaikka rakentaa sopivia kasetteja, joko kertakäyttöisiä tai uudelleen käytettäviä joissa vehkeet on parkissa ja latauksessa. Tuollaiset kasetit sitten ladataan minkä tahansa ajoneuvon katolle ja kuljetetaan lähemmäksi missä niitä tarvitaan, tai pudotetaan mistä tahansa lentokoneesta. Jos varastot on viisaasti sijoitettu ja hajautettu, on lähimmät "dronejoukot" aina lähellä. Ne asemat voi myös olla täysin miehittämättömiä. Eri vaihtoehdoilla on kiva leikkiä, mitä jos jokaisen kerrostalon katolla olisi pakollinen droneparvi lataustelakassaan, vähän niin kuin on se väestönsuoja siellä klitsussa?

Miten hyvin luulet tuollaisten lentävän myrskykelissä, kun maata pitäisi pystyä puolustamaan myös silloin kun tuulee?

En mä suunnitellut että näillä kaikki kalusto korvattaisiin tietenkään. Mutta valtava potentiaali tässä on olemassa jota ei tällä hetkellä käytetä. Ihan kohtuullisesti dronet ilmassa pysyy myös sateessa ja tuulessa jos ei nyt just siihen pahimpaan myrskyn silmään mennä.

Ja miten tarkalleen ottaen tuo tapahtuisikaan että droneparvella tiputetaan taivaalta hävittäjä/rynnäkkökone/helikopteri, muutenkuin saduissa?

Ei pidä hyvää tarinaa pilata tosiasioilla Tuleehan niitä koneita alas jo yksittäisten lintujen tai lintuparvenkin voimalla. Vaihtoehtoisesti, miten se helikopteri puolustautuu kun joka suunnasta tulee päälle lentäviä drone miinoja? Tai hävittäjä jos sen eteen lentää tuhat tai useampi murkulaa? Isolla parvella saa tehtyä valtavan kokoisen "verkon" taivaalle esteeksi johon törmää väistämättä. Tuhansien parven ohjaaminen on ollut jo pitkään mahdollista, esim

Kyllä, ja tässähän asiassa Suomi edustaa vähän tarkastelupisteestä riippuen joko keskitietä tai vanhanaikaista kulutussotaa, vaikka jälkimmäinen virallisesti kiistetään. Meillä ei ole tehty eliittijoukkovirhettä.

Onneksi

Se, että epätoivoinen kehitysmaa onnistuu tuotannon ollessa 404 kunnostamaan romuraudasta edes kourallisen puolitoimivaa antiikkia, ei tarkoita että siitä pitäisi ottaa mallia.

Tää on vähän kun nälkäkuolemaa poteva ei haluaisi syödä muuta kuin vähintään neljän tähden Micheliniä. Se puolitoimiva antiikki on ihan jees siinä vaiheessa kun ei parempaakaan ole.


Laukallahan nämä jutut on, mutta ainahan kaikki epäkonventionaalinen ja uusi kuulostaa villiltä utopialta konservatiivin korvaan siihen asti kunnes se ei enää ole fiktiota ja visioista tuleekin todellisuutta.

 

[Tonnin Seteli]

Tää on vähän kun nälkäkuolemaa poteva ei haluaisi syödä muuta kuin vähintään neljän tähden Micheliniä. Se puolitoimiva antiikki on ihan jees siinä vaiheessa kun ei parempaakaan ole.

Mielestäni tuollaiseen spurguratkaisuun ei kannata sijoittaa pennin jeniä vaan käyttää nekin rahat johonkin parempaan, jolla on mahdollista välttyä joutumasta tilanteeseen, jossa kannibalisoidaan vaunuja pellolta tai märästä navetasta, jotta voidaan jatkaa katkerasti vielä viikko.

Laukallahan nämä jutut on, mutta ainahan kaikki epäkonventionaalinen ja uusi kuulostaa villiltä utopialta konservatiivin korvaan siihen asti kunnes se ei enää ole fiktiota ja visioista tuleekin todellisuutta.

Uusi ja epäkonventionaalinen kuten droneaseet ovatkin minusta kiinnostavia eivätkä olleet villiä utopiaa ennen tätä sotaa. Nämä nykyiset Ukrainassa nähdyt toteutukset ovat olleet aivan realistisia ainakin viime vuosikymmenen ajan, ja tätähän on pitkään pidetty uhkakuvana terroristien ryhtyessä vastaavaan. Nyt näkivät toki käyttöä yllättävän äkillisesti, laajasti ja onnistuneesti, vieläpä yllättävän tyyppisessä sodassa.

Minusta ajoneuvohautausmaa ja romun ehjääminen vajaaseen käyttöasteeseen valtavalla työpanoksella ei ole tätä samaa ennakkoluulottomuutta, vaan hylättävä huono ratkaisu jota käytetään Venäjällä kun ei ole varauduttu eli muutakaan ei ole. Heillekin se toimii vain koska moinen persereikävaltio voi haaskata kaikki resurssinsa pienemmän kiusaamiseen. Pienellä valtiolla isoa vastaan puolustautuessaan ei ole varaa laittaa suurta osaa teollisuudesta hinkkaamaan kurasta kaivettuja romuja eikä aikaa hukattavaksi vaan kalusto pitää olla kokonaisuudessaan käyttöönotettavissa melko nopeasti. Jos ja kun omat eivät riitä, tavaraa on saatava liittolaisilta lisää. Mikään muu keino ei ole tyhjää parempi vaan edelleen tyhjä arpa.

E: Tietysti eri juttu olisi, jos jo lähtötilanteessa se spurguratkaisu olisi ainoa mahdollinen, siis jos Suomi olisi 90-luvun Viro. Silloin T-72 kannattaisi kynsin hampain haalia kasaan, säilyttää ja huoltaa hyvin. Kun kuitenkin puhutaan tilanteesta, jossa Suomi pystyi ostamaan alehintaan erittäin hyviä vaunuja koko kaipaamansa määrän, muuttuvat huonot neukkutankit ongelmajätteeksi.

 

[Mariini]

T&T kirjoittaa:

ASETEOLLISUUS
USA:n hävittäjän 4500 laukausta minuutissa ampuva automaattinen 20 mm Vulcan-konetykki tuhosi vihollisen risteilyohjuksen viime hetkillä
Huthien ilma-alusten tuhoaminen on Yhdysvaltain asevoimille jo rutiinia, mutta nyt kyseessä on ilmeisesti ensimmäinen kerta, kun käytössä oli CIWS-järjestelmä.

Ampu tulee.
CIWS-järjestelmä ampuu maihinnousutukialus USS Makin Islandilta Tyynellämerellä järjestetyssä harjoituksessa huhtikuussa 2022.
KUVA: PETTY OFFICER 2ND CLASS KRISTOPHER HALEY


Lukuaika noin 1 min
Tallenna
2.2.202412:53Päivitetty2.2.202413:04

Mikko Pulliainen

Jemenin huthikapinallisten ohjusisku on päässyt aiempaa lähemmäs Yhdysvaltain laivaston alusta, kertoo CNN.
Neljän viranomaislähteen mukaan huthien laukaisema risteilyohjus tuli tiistaina Punaisellamerellä noin mailin (n. 1,6 km) päähän Arleigh Burke -luokan ohjushävittäjä USS Gravelya, kunnes se ammuttiin alas. Aiemmin laivaston alukset ovat osuneet huthiohjuksiin vähintään kahdeksan mailin etäisyydeltä.
Tilaa tästä T&T:n maksuton uutiskirje - Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit sähköpostiisi joka päivä.
Nyt torjunnan suoritti autonominen Phalanx CIWS -konetykki (Close-In Weapon System), joka on yksi taistelualusten viimeisistä puolustuslinjoista.

Tilanteen yksityiskohdat eivät ole tiedossa. CNN:n haastattelema ajatushautomo CSIS:n (Center for Strategic and International Studies) Missile Defense Project -hankkeen johtaja Tom Karako pitää kuitenkin huolestuttavana, että huthiohjus pääsi näinkin lähelle yhdysvaltalaista sota-alusta.
”Jos ohjuksella on vauhtia, yksi maili ei ole ajassa kovinkaan paljoa”, Karako luonnehtii.
Vertailun vuoksi: jos ohjus lentäisi suhteellisesti ottaen pienellä 500 km/h nopeudella, se kulkisi noin 139 metriä sekunnissa.

Alus.
USS Gravely (DDG 107) kuvattuna Grönlannin rannikon edustalla elokuussa 2019.
Alun perin General Dynamicisin valmistama, nyt Raytheonin liiketoimintaan kuuluva Mark 15 Phalanx Close-In Weapon System on 20 millimetrin M61 Vulcan -konetykillä varustettu asejärjestelmä, joka ampuu volframikärkisiä ammuksia 4 500 laukauksen minuuttinopeudella.
CIWS tukeutuu tutkaan sekä elektro-optiseen ja infrapunasensoriin, ja se on tarkoitettu paitsi ohjusten, myös droonien ja pinta-alusten torjuntaan.
Kyseessä on ensimmäinen julkisuuteen noussut tapaus, jossa huthien laukaisemia ilmamaaleja on torjuttu CIWS:llä. Lokakuusta 2023 alkaen Yhdysvaltain taistelualukset ja -koneet ovat muilla keinoin ampuneet alas yhteensä 68 huthien droonia ja 19 risteilyohjusta.

 

[hkultala]

USA saanut ensimmäiset lentäjä-ässänsä kymmeniin vuosiin. Ei vaan heti arvaisi, millä koneella, vaikka kyseisen koneperheen vanhempi malli on toki kunnostautunut sotatoimissa ja käytännössä voittanut yhden sodan.

Spoileri

Kyseessä siis merijalkaväen Harrier II (AV-8B), tuolla jossain punaisella merellä on USAn maininnousutukialus USS Bataan jolla on n. tusina noita Harriereitä, ovat sitten lennelleet aika paljon ampumassa alas huthien droneja/risteilyohjuksia, ja jollain pilotilla jo 7 pudotusta

The fighter pilots hunting Houthi drones over the Red Sea

The BBC has been given rare access to US Navy warships trying to protect shipping.

www.bbc.com

Ja aiemmin siis Sea Harrierit käytännössä voittivat Falklandin sodan briteille puolustamalla onnistuneesti brittien laivastoa Argentiinan ilmahyökkäyksiltä ja aiheuttaen merkittäviä tappioita Argentiinan ilmavoimille, minkä ansiosta saaret saatiin vapautettua.

 

[asentaja1]

Ja pienellä meridronella just upottettiin iso sotalaiva (Ukraina väittää tuhonneensa Venäjän valtavan sota-aluksen – Asiantuntija: ”On tämä äärimmäisen noloa”).

 

[jarppi83]

Ukrainaan on lähetetty kohtuu paljon Leopard 1A5:ia ja siitä heräsikin pohdinta: Osaako kukaan kertoa, miksi Leopard 1A5:n armoria ei ole paranneltu vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Ko. Tankkihan on kaikilla muilla mittareilla erittäin suorituskykyinen. Omat arvaukset: lisäsuojaukset erityisesti tankin etuosaan nostavat painoa liikaa, eikä voimansiirto kestä kasvanutta massaa. Onko muita mielipiteitä asiasta? Paperispeksien osalta moni voisi kyseenalaistaa tykin tehokkuuden T-72-sarjaa vastaan, mutta esim. Bradley-videon osalta käytäntö voi olla hyvinkin erilaista. Pääasiallinen käyttötarkoitus Leopardilla olisi muutenkin lähinnä pehmeiden kohteiden tuhoaminen, kuten paremmin suojatuilla tankeilla on myös tehty. Hit and run-tyyliset tehtävät voisi olla hyvinkin mahdollisia esim. Bradleyn tai CV90 kanssa.

Leopard 1A5

The Leopard 1A5 is an improved version of the German-made Leopard 1A1A1 Main Battle Tank (MBT) which was the first upgraded variant of the Leopard tank tha

armyrecognition.com

 

[tombe0]

Alkuperäinen Leo 1 on suunniteltu liikkuvaan sodankäyntiin siihen aikaan kun vallalla oli ajatus että on turhaa pistää liikaa panssarointia, koska siitä ammutaan kuitenkin läpi = panostetaan hyvään liikkuvuuteen, omasuojauksen kustannuksella. Täten ei sen voimansiirtoa ole suunniteltu millekään massiiviselle lisäpanssaroinnin mahdollisuudelle. Ukrainalaiset ovat pistäneet Kontakt 1 (ja 5) ERA tiiliä kyllä lisäsuojaksi.

 

[takomo]

Turkki on saanut uuden hävittäjänsä ilmaan. TF Kaan National Combat Aircraft teki ensilentonsa 21.2.

Turkish Kaan National Combat Aircraft Flies For The First Time

Formerly known as TF-X, Kaan will replace the F-16 in the 2030s. In the early morning of Feb.21, 2024, a little less than a year from its rollout, the

theaviationist.com

 

[sahtimonni]

Alkuperäinen Leo 1 on suunniteltu liikkuvaan sodankäyntiin siihen aikaan kun vallalla oli ajatus että on turhaa pistää liikaa panssarointia, koska siitä ammutaan kuitenkin läpi = panostetaan hyvään liikkuvuuteen, omasuojauksen kustannuksella.

Jos katsoo Ukrainan tilannetta, niin tuo periaatehan taitaa päteä nykyään vielä entistä enemmän. Ilmeisesti aika marginaalinen osa tuhoutuneista tankeista on joutunut toisen panssarivaunun uhriksi (?). Nyt kalustoa niittää miinat, tykistö, ohjukset ja dronet ja ne purevat myös sen paksummin panssaroidun vaunun katosta läpi. Kärjistettynä voisi sanoa, että liikkuvuus ja kustannustehokkuus on nyt paksua panssaria tärkeämpi juttu. Toki tilannekohtaisiahan nämä...

 

[hkultala]

Keskustelua avaruudessa sotimisesta siirretty muualta tänne kun on enemmän teknistä kuin poliittista.

No avaruudessa voi tehdä tuhoa, mutta se kostetaan ja kohta siellä kiertoradalla on vain romua. Se kun alkaa kertautumaan aika pahasti, jos noita aletaan tuhoamaan. Hajonneet satelliitit tuhoaa toisia satelliitteja ja niin on homma valmiina.

Ei, vaan hajonneet sateliitit putoavat melko nopeasti alas kun niiden moottorit eivät tee ratakorjauksia.

Ilmakehä ei lopu olemattomiin jossain 100km kohdalla vaan se vaan ohenee, ilmanvastus hidastaa edelleen kaikkia matalalla kiertoradalla olevia sateliitteja ja avaruusasemia.

Esim. kansainvälinen avaruusasema käyttää vuodessa monta tonnia polttoainetta että ei putoa alas.

Starlink-sateliitit putoisivat muutamassa viikossa tai kuukaudessa, jos ne eivät tekisi ratakorjauksia.

Ja jos sateliitti hajoaa palasikin osumasta, niillä palasilla olisi massaansa nähden suurempi ilmanvastus => ne putoisivat vielä nopeammin kuin vain sateliitti, joka sammuttaa moottorinsa.

Ja vaikka joku romunpalanen saisi hiukan lisää vauhtia(kineettistä energiaa), sen kiertorata kulkisi edelleen alkuperäisen törmäyspisteen kautta, eli skenaario jossa romu nousisi pysyvästi niin korkealle että ilmanvastus ei siihen vaikuta merkittävästi ei ole realistinen.


Ja esim. geostationäärisellä radalla olevat isot tietoliikennesateliitit ja keskikorkealla radalla olevat GPS-sateliitit olisivat käytännössä täysin turvassa jos LEO:lla joku Kesslerin syndrooma tulisi, niillä matalan kiertoradan avaruusromupalasilla ei riittäisi energia nousta niin paljon korkeammille radoille.

Kesslerin syndrooma ei olisi läheskään niin paha kuin mitä monet kuvittelisivat sen olevan. Toki LEO:lla voisi tulla isoa tuhoa parin vuoden ajan, mutta pari vuotta lisää niin romu alkaa olemaan pudonnut alas ja tilanne on ohi. Ja koko sen Kesslerin syndrooman tapahtumisajankin voitaisiin edelleen laukoa sateliitteja korkeammille radoilla, lähinnä olisi pieni riski, että sen raketin noustessa matalan kiertoradan korkeuden ohi joku kolahtaa siihen.

 

[Heimolainen]

Kesslerin syndrooma ei olisi läheskään niin paha kuin mitä monet kuvittelisivat sen olevan. Toki LEO:lla voisi tulla isoa tuhoa parin vuoden ajan, mutta pari vuotta lisää niin romu alkaa olemaan pudonnut alas ja tilanne on ohi. Ja koko sen Kesslerin syndrooman tapahtumisajankin voitaisiin edelleen laukoa sateliitteja korkeammille radoilla, lähinnä olisi pieni riski, että sen raketin noustessa matalan kiertoradan korkeuden ohi joku kolahtaa siihen.

Ei? Mutta kuitenkin pari vuotta tuhoa. Ja tuo oli se mitä hain. Ei ne siellä ikuisuuksia ole, mutta kyllä se LEOlla olevien ehjien satelliittien määrä on sen jälkeen erittäin alhainen ja uutta kamaa on hankala viedä.

 

[hkultala]

Ei? Mutta kuitenkin pari vuotta tuhoa. Ja tuo oli se mitä hain. Ei ne siellä ikuisuuksia ole, mutta kyllä se LEOlla olevien ehjien satelliittien määrä on sen jälkeen erittäin alhainen ja uutta kamaa on hankala viedä.

LEOlla olevat satelliitit ovat muutenkin keskimäärin selvästi pienempiä, halvempia ja lyhytikäisempiä kuin korkeammalla olevat satelliitit.

Kesslerin syndrooma ei käytännössä haittaisi GPSää.
Kesslerin syndrooma ei käytännössä haittaisi perinteistä sateliitti-TVtä
Kesslerin syndrooma haittaisi sateliittipuhelinjärjestelmiä, tiedustelusateliitteja ja sääsateliitteja yms.

Ja esim. Starlink-sateliitit on muutenkin suunniteltu vain n. 5 vuoden eliniälle, Kesslerin syndrooma lähinnä vain luokkaa puolittaisi niiden eliniän.

Ja siinä "uuden kaman viemisessä" ei ole mitään oikeasti hankalaa. Lauotaan satelliitti kiertoradalle raketilla aivan kuten nytkin.
Lähinnä se suuri avaruusromun määrä voi hiukan vähentää sen kannattavuutta, että käytetään laukaisuun kalliita uudelleenkäytettäviä kakkosvaiheita kuten Starshipiä, ja motivoida käyttämään halpoja kertakäyttöisiä kakkosvaiheita (esim. Rocket labs Neutron), koska se, että Neutronin hyvin halpa muutenkin romuksi menevä kakkosvaihe osuu avaruusromuun ei aiheuta mitään tappioita, kun taas se, että kymmeniä miljoonia maksava Starship osuu avaruusromuun kiertäessään maapalloa odottaessaan saapumista laskeutumispaikan päälle tarkoittaisi tappioita. Mutta sen Starshipinkin todennäköisyys osua romuun sen n. 12 tunnin aikana mitä sen tarvii maata kiertää on hyvin pieni.

 

[Heimolainen]

LEOlla olevat satelliitit ovat muutenkin keskimäärin selvästi pienempiä, halvempia ja lyhytikäisempiä kuin korkeammalla olevat satelliitit.

Kesslerin syndrooma ei käytännössä haittaisi GPSää.
Kesslerin syndrooma ei käytännössä haittaisi perinteistä sateliitti-TVtä
Kesslerin syndrooma haittaisi sateliittipuhelinjärjestelmiä, tiedustelusateliitteja ja sääsateliitteja yms.

Ja esim. Starlink-sateliitit on muutenkin suunniteltu vain n. 5 vuoden eliniälle, Kesslerin syndrooma lähinnä vain luokkaa puolittaisi niiden eliniän.

Ja siinä "uuden kaman viemisessä" ei ole mitään oikeasti hankalaa. Lauotaan satelliitti kiertoradalle raketilla aivan kuten nytkin.
Lähinnä se suuri avaruusromun määrä voi hiukan vähentää sen kannattavuutta, että käytetään laukaisuun kalliita uudelleenkäytettäviä kakkosvaiheita kuten Starshipiä, ja motivoida käyttämään halpoja kertakäyttöisiä kakkosvaiheita (esim. Rocket labs Neutron), koska se, että Neutronin hyvin halpa muutenkin romuksi menevä kakkosvaihe osuu avaruusromuun ei aiheuta mitään tappioita, kun taas se, että kymmeniä miljoonia maksava Starship osuu avaruusromuun kiertäessään maapalloa odottaessaan saapumista laskeutumispaikan päälle tarkoittaisi tappioita. Mutta sen Starshipinkin todennäköisyys osua romuun sen n. 12 tunnin aikana mitä sen tarvii maata kiertää on hyvin pieni.

Joo ei tietenkään vaikuta GPS:ään jne. Ja kukaan ei osu 20tkm korkealle radalle.

lähinnä ajattelin tätä LEOn kannalta. En nyt ihan varma ole, miten tuo avaruusromu vaikuttaa nostoihin, mutta veikkaisin sen nostavan kuormien hintaa ja riskejä sen menetykseen.

 

[emagdnim]

Ei, vaan hajonneet sateliitit putoavat melko nopeasti alas kun niiden moottorit eivät tee ratakorjauksia.

Kyllä ne siellä ihan tuhoakin voi tehdä. Eikä kaikki kappaleet välttis tipahda, vaa sinkoavat eri radoille. e: mut kyllähä tuolla tilaa on silti, ei ne staelliitit nyt törmäilemään rupea siellä. Mut pienempää romua riittää.

Kiinalaisten touhut, romua jäi radoille ja sitä on siellä edelleen

As of October 2016, a total of 3,438 pieces of debris had been detected, with 571 decayed and 2,867 still in orbit nine years after the incident.

2007 Chinese anti-satellite missile test - Wikipedia

en.wikipedia.org

Intialaiset kans kokeillu, vissii tostaki romua edelleen radoilla. Avaruusasemallekkin tuli vaaratilanne.

Mission Shakti - Wikipedia

en.wikipedia.org

Aiheesta on ylessä dokkarikin

Avaruusromu

Viimeisten vuosikymmenten aikana avaruuteen on lähetetty valtava määrä raketteja ja satelliitteja, jotka käyttöikänsä jälkeen jäävät kiertämään avaruuteen romuna. Voiko avaruusromu olla vaaraksi maapallolle ja sen asukkaille ja mitä ongelmalle on tehtävissä? Tuotanto: Bonne Pioche/France...

areena.yle.fi

 

[emagdnim]

Mulla ei ole mitään käsitystä siitä pystyvätkö ryssät hyökkäämään Starlink satelliitteja vastaan mutta jos sellainen kyky olisi niin ihan hyvä silloin että ryssätkin sitä Starlinkkiä käyttävät niin eivät ala niin herkästi sitä tuhoamaan. Olen antanut itseni peloitella siitä että ihan kauheasti noita satelliitteja tarvitse tuhota jotta syntyisi kiertoradalle ketjureaktio missä romusta paskoontuvat satelliitit tuottavat sen verran lisää romua että se tuhoaa enemman kuin yhden toisen satelliitin. Ja tilanteen korjaantuminen vaatisi sitten 200 vuotta odottelua.

Onneksi ne on kuitenkin sen verran matalalla geostabiililla kiertoradalla, että romut vaan putoisi ja palaisi ilmakehässä. Ei siis mitään vuosisatojen hysteeriaa odotettavissa.

Riippuen tuhoamistavasta ja radasta, nii voipi tippua nopeasti tai sit saadaan lisää romua (ne muutaman kuutiomillimetrin metallipalat 25000kmh on pahimpia, ku niitä ei voi seurata) vuosikausiksi/vuosikymmeniksi. Kantsii kattoa toi ylen dokkari, jos aihe kiinnostaa.

e: tossa jälkeä, ku 3mm metallikuula ammuttiin about noilla nopeuksilla mitä avaruudessa kiitävät:

Radat ku sopivasti risteää, nii nopeuserot on isoja. Lisäksi hylättyjä satelliittejaki (eivät kaikki vaa tipahda) vissii poksahtelee ihan vuositahtia, koska akut räjähtää -> lisää romua radoilla.

e: sori hkultala, tuli väärä lainaus ensin.

 

[hkultala]

Kyllä ne siellä ihan tuhoakin voi tehdä. Eikä kaikki kappaleet välttis tipahda, vaa sinkoavat eri radoille.

Ne kaikki "eri radat" kulkee sen alkuperäisen törmäyspaikan kautta. Joten niille ainakin jossain lennon vaiheessa tulee sen korkeuden ilmanpaineen verran ilmanvastusta.

e: mut kyllähä tuolla tilaa on silti, ei ne staelliitit nyt törmäilemään rupea siellä. Mut pienempää romua riittää.

Kiinalaisten touhut, romua jäi radoille ja sitä on siellä edelleen

2007 Chinese anti-satellite missile test - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tuo oli 850km korkeudella.

Starlink-sateliitit lentävät n. 550km korkeudella, jossa ilmakehä on paljon paksumpi, josta romu tulee alas todella paljon nopeammin.

Intialaiset kans kokeillu, vissii tostaki romua edelleen radoilla. Avaruusasemallekkin tuli vaaratilanne.

Mission Shakti - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tässä korkeus oli n. 280km, joka tosin on selvästi vähemmän kuin Starlinkillä, eli starlink-romu pysyisi tätä selvästi kauemmin kiertoradalla.

Ja tästä suurin osa romusta putosi viikoissa tai päivissä, n. 80% seuratusta romusta oli pudonnut vajaassa neljässä kuukaudessa, ja viimeinen seurattu romunpalanen putosi pari vuotta sitten.

Wikipediassa oleva linkki artikkeliin joka kertoi romusta kiertoradalla on artikkeliin joka on kirjoitettu samana päivänä kuin itse testi.

U.S. military sensors track debris from Indian anti-satellite test – Spaceflight Now

Aina näitä "on vieläkin"-artikkeleita lukiessa kannattaa lukea sen artikkelin päivämäärä, että koska se on kirjoitettu

 

[Harb]

Mielenkiintoinen vidi liittyen T-80BVM:n

Pääpointteja:
- Uralvagonzovod on aloittamassa T-80 sarjan uustuotantoa
- Vanhoja T-80 vaunuja päivitetään 2023 BVM tasolle 400 vaunun vuosivauhtia
- BVM vaunussa on parannettu peruutusnopeutta -> 20km/h
- Nakidga suojapeitteet, jotka vähentävät visuaalista ja IR näkyvyyttä
- Integroitu Voronez anti-drone jamming
- Integroitu relikt panssarointi

 

[SamCer]

Miten muuten toi vänäjän raaka-aine talous menee noin kaikkein halvimman tankin panssaroinnin suhteen (ja kenties parempiekin)? Eli löytyykö heiltä suoraan itseltään raaka-aineita valmistaa panssarointia niihin halvimpiin (tai parempiikin) tankkeihin, vai joutuuko ne tuomaan jonkun osan siittä? Rautaa ja titaania ryslandiasta käsittääkseni löytyy, mutta käisittääkseni ne ei riitä tankin panssariin...

[edit] Aktiivipanssarit + muut vastaavat poisluettuna. Pelkkä panssari siis on mielessä.

 

[Harb]

Miten muuten toi vänäjän raaka-aine talous menee noin kaikkein halvimman tankin panssaroinnin suhteen (ja kenties parempiekin)? Eli löytyykö heiltä suoraan itseltään raaka-aineita valmistaa panssarointia niihin halvimpiin (tai parempiikin) tankkeihin, vai joutuuko ne tuomaan jonkun osan siittä? Rautaa ja titaania ryslandiasta käsittääkseni löytyy, mutta käisittääkseni ne ei riitä tankin panssariin...

[edit] Aktiivipanssarit + muut vastaavat poisluettuna. Pelkkä panssari siis on mielessä.

Raaka-aineitahan kyllä on saatavilla mutta kuinka paljon on sitten osaamista komposiittirakenteiden tuottamiseksi on sitten toinen juttu.

Terästeollisuushan siellä on ollut ihan pätevää ja uusissa vaunuissa on komposiittirakenne mutta luultavasti sen tehokkuus on merkittävästi heikompi kuin länsimaisten vastineidensa. Pidempään ovat luottaneet noihin reaktiivisiin paneeleihin, joiden suurin ongelma on ollut melko suuret raot paneeleiden väleissä vaikka ovatkin niitä saaneet pienennettyä.

 

[Berzza]

Alkaa pellot kuivumaan Ukrainassa. Olen jo aiemminkin miettinyt, että voisi noista droneista tiputettavista kranaateista tehdä vielä hieman keljumpia vastaanottajille, jos pistäisi jonkin pienen pussukan jotain palavaa nestettä mukaan. Voisi sytyttää vaatteita palamaan / mahdollisesti joitain tarvikkeita tms.

 

[noreth]

Raaka-aineitahan kyllä on saatavilla mutta kuinka paljon on sitten osaamista komposiittirakenteiden tuottamiseksi on sitten toinen juttu.

Terästeollisuushan siellä on ollut ihan pätevää ja uusissa vaunuissa on komposiittirakenne mutta luultavasti sen tehokkuus on merkittävästi heikompi kuin länsimaisten vastineidensa. Pidempään ovat luottaneet noihin reaktiivisiin paneeleihin, joiden suurin ongelma on ollut melko suuret raot paneeleiden väleissä vaikka ovatkin niitä saaneet pienennettyä.

Tuosta oli vähän aikaa sitten juttua, Ukraina iski terästehtaaseen

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022

Kanttaa erottaa kaksiasiaa toisistaan, kuolinsyy ja sitten se isompi kuva mikä johti kuolemaan. Hänen terveytensä ja kuolemansa on putinin vastuulla. En käsitä, miksi joku kuvittelisi muuta tai etenkään ajattelisi minun ilmaisevan muuta. Sama kummastutti viimeksikin. Voin vielä toistaa, että...

bbs.io-tech.fi

 

[BNo1]

Alkaa pellot kuivumaan Ukrainassa. Olen jo aiemminkin miettinyt, että voisi noista droneista tiputettavista kranaateista tehdä vielä hieman keljumpia vastaanottajille, jos pistäisi jonkin pienen pussukan jotain palavaa nestettä mukaan. Voisi sytyttää vaatteita palamaan / mahdollisesti joitain tarvikkeita tms.

Videoiden perusteella on tehty jo, käyttävät myös enemmän painekranaatteja ja nyt on tullut FPV droneihin airburstit eli ne lentää vain lähelle kohdetta ja räjäyttää ne ilmassa.

 

[emagdnim]

Videoiden perusteella on tehty jo, käyttävät myös enemmän painekranaatteja ja nyt on tullut FPV droneihin airburstit eli ne lentää vain lähelle kohdetta ja räjäyttää ne ilmassa.

Juuh, redditissäki yks päivä törmäsin videoon, jossa venäläinen kirjaimellisesti paistu elävältä poterossansa..

 

[Infy]

Tuota mie ihmettelen miten tykistöammusten valmistaminen voi olla niin hankalaa nykypäivänä. Viimeksi uutisissa kerrottiin, että puutetta on ajopanoksen ruutiin tarvittavasta puuvillasta Kiinasta. Miten ihmeessä Suomi Jatkosodassa kykeni valmistamaan tarpeeksi ammuksia omalle tykistölle. Tali-Ihantalassa ei ollut pulaa ammuksista vaan tykit saivat ampua putket punaisina.

 

[kibe]

Tuota mie ihmettelen miten tykistöammusten valmistaminen voi olla niin hankalaa nykypäivänä. Viimeksi uutisissa kerrottiin, että puutetta on ajopanoksen ruutiin tarvittavasta puuvillasta Kiinasta. Miten ihmeessä Suomi Jatkosodassa kykeni valmistamaan tarpeeksi ammuksia omalle tykistölle. Tali-Ihantalassa ei ollut pulaa ammuksista vaan tykit saivat ampua putket punaisina.

Olisiko johtunut vaikka siitä, että valtiot ww1 ja ww2 välillä varmaankin on priorisoinut sotatuotantoa. Nyt kitistään kun pitäisi 2% laittaa armeijaan.

WHEN THE cold war ended, the West celebrated the peace dividend. Armies shrank, tanks were mothballed and money for defence dried up. American military spending fell from 5.3% of GDP in 1990 to 2.9% a decade later. But in Europe demobilisation went even further. Spending in western Europe slumped from an average of 2.4% to 1.6% of GDP, according to the Stockholm International Peace Research Institute (SIPRI), a think-tank, and continued to slide even after al-Qaeda’s attacks on America on September 11th 2001. A new report by the International Institute for Strategic Studies, another think-tank, shows the dramatic effect that had on Europe’s military might.

In 1990 West Germany alone was able to field 215 combat battalions (a battalion typically has a few hundred soldiers, and slots into a larger brigade). By 2015, even with Germany reunited, that had fallen to 34, a remarkable 84% cut. The number of Italian battalions fell by 67% and British ones by almost half. “To a significant degree Europeans remain dependent on US military capabilities for their defence,” concludes IISS. But American troops, who defended Europe’s frontier with the Warsaw Pact in huge numbers during the cold war, went home in droves afterwards. American forces in Europe shrank from 99 battalions to a paltry 14—from half a million troops to 76,000 today (which is still more than all but seven European NATO allies).

WWII stands out as an abnormal period: In 1943 and 1944, more than 40% of GDP was devoted to national defense. Total spending on national defense from 1940 and 1945 was a little over $5 trillion.1 This represents about a quarter of 2018 GDP. (The numbers for 2019 GDP are not final yet.)