Sotateknologia

Liittynyt
02.09.2017
Viestejä
74
Jos se hyvin häiriötä sietäväksi suunniteltu datalinkki saadaan tapettua, niin lienee itsestään selvää että se kapeakaistainen ja hädintuskin pohjakohinasta muutenkaan erottuva satelliittipaikannussignaali jumitetaan myös.
 
Liittynyt
28.03.2017
Viestejä
135
Jos se hyvin häiriötä sietäväksi suunniteltu datalinkki saadaan tapettua, niin lienee itsestään selvää että se kapeakaistainen ja hädintuskin pohjakohinasta muutenkaan erottuva satelliittipaikannussignaali jumitetaan myös.
On myös kohtuu tarkkoja navigointijärjestelmiä, mitä ei voi häiritä, kuten inertiaan pohjautuvat. Tietysti näissä heitto kertautuu ja tarkkuus laskee, mitä pidempään pelkästään niiden varassa ollaan.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
374
On myös kohtuu tarkkoja navigointijärjestelmiä, mitä ei voi häiritä, kuten inertiaan pohjautuvat. Tietysti näissä heitto kertautuu ja tarkkuus laskee, mitä pidempään pelkästään niiden varassa ollaan.
Ohjuksissahan on aika hienoja itsenäisiä systeemejä, Tomahawkeissa maastonmuotoihin ja karttaan perustuvia ja mannertenväliset ballistiset navigoivat tähtien avulla, mutta hintalaput on myös sitten aika tähtitieteellisiä. Droneissa, jos ei ota huomioon jenkkien jättidroneja, on varmaan aika tärkeää pitää hinta siedettävänä. Inertia varmaan riittää kohdealueen löytämiseen, mutta kotiin tuskin on enää asiaa sen jälkeen kun on muutaman tunnin pyörittänyt kohdealueella, tosin voihan tämäkin toimia niin että siellä on joku algoritmi miettimässä GPS-signaalin uskottavuutta tuon inertian suhteen, ja sitten jos herää epäilys että GPS on peukaloitua, siirrytään inertialle ja pyritään liikkumaan pois häirinnän piiristä.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
6 648
Ohjuksissahan on aika hienoja itsenäisiä systeemejä, Tomahawkeissa maastonmuotoihin ja karttaan perustuvia ja mannertenväliset ballistiset navigoivat tähtien avulla, mutta hintalaput on myös sitten aika tähtitieteellisiä. Droneissa, jos ei ota huomioon jenkkien jättidroneja, on varmaan aika tärkeää pitää hinta siedettävänä. Inertia varmaan riittää kohdealueen löytämiseen, mutta kotiin tuskin on enää asiaa sen jälkeen kun on muutaman tunnin pyörittänyt kohdealueella, tosin voihan tämäkin toimia niin että siellä on joku algoritmi miettimässä GPS-signaalin uskottavuutta tuon inertian suhteen, ja sitten jos herää epäilys että GPS on peukaloitua, siirrytään inertialle ja pyritään liikkumaan pois häirinnän piiristä.
Inertiahan sinänsä on teoriassa hyvinkin tarkka ja riittää ohjaamaan kyllä tuntienkin pyörimisen jälkeen suurinpiirtein kotiin, mutta tuollainen inertia vaatii sitten niitä painavia ja kalliita hyrriä yms. mitä on perinteisesti löytynyt esim. lentokoneista. "Halvoilla" MEMSsi antureilla taitaa käydä kuvaillusti?
 
Liittynyt
28.03.2017
Viestejä
135
Inertiahan sinänsä on teoriassa hyvinkin tarkka ja riittää ohjaamaan kyllä tuntienkin pyörimisen jälkeen suurinpiirtein kotiin, mutta tuollainen inertia vaatii sitten niitä painavia ja kalliita hyrriä yms. mitä on perinteisesti löytynyt esim. lentokoneista. "Halvoilla" MEMSsi antureilla taitaa käydä kuvaillusti?
Taitaa uudet lentokoneidenkin inertiajärjestelmät olla laser gyroskooppeja, missä ei ole enää raskaita massoja.
 
Liittynyt
14.10.2017
Viestejä
203
Halpaan inertiaan (ja magnetometriin) ja halpaan kameraan perustuva paikannus (visual-inertial odometry eli VIO) alkaa olla peruskamaa siviilivehkeissäkin, joten eiköhän noissa nykyaikaisissa sotilasdroneissakin oteta kamera huomioon paikannuksessa. Ideana VIO:ssa siis on, että kameran avulla seurataan jotain kuvasta erottuvia pisteitä tai piirteitä, ja vertaamalla näiden pisteiden sijaintia videon eri kohdissa voidaan suoraan laskea asennon muutos kyseisellä aikavälillä ilman, että pitää välittää gyroskoopin virheestä tai virheen kumuloitumisesta. Pisteiden ei siis tarvitse olla ennalta tiedossa, vaan ne voidaan valita reaaliajassa millä tahansa kulmantunnistus- tai jollain vastaavalla algoritmilla. Periaattessa VIO:a voi samaan tapaan soveltaa kiihtyvyysanturin epätäydellisyyksien kompensoimiseen, mutta sotilaskäytössä ongelmana on se, että kaikki erottuvat kohteet on kaukana verrattuna korkealla lentävän dronen nopeuteen, jolloin oleellisesti ympäristö on "paikallaan" kiertoa lukuun ottamatta. Pitkistä etäisyyksistä johtuen myös stereokamera on hyödytön.

Onhan ne mannertenväliset tähtinavigointisysteemit varmaan maksaneet aika paljon joskus 50 vuotta sitten, mutta nykyään tavallisessa kännykässäkin on kunnon paikannukseen riittävä laitteisto eli mems-anturit, ok kamera ja jonkin verran laskentatehoa. Lisäksi algoritmit on kehittyneet aika lailla viime vuosikymmeninä, tosin aika vaikea tietää onko sotilasteollisuudella joku etumatka tiedeyhteisöön tässä asiassa. Pointtina siis on, että sotilasdroneilla pitäisi kyllä kaiken järjen mukaan olla mahdollisuudet navigoida pidempiäkin jaksoja ilman satelliitteja. Kaikissa olosuhteissa kameraa ei tietenkään voi hyödyntää, mutta niissä tilanteissa drone taitaa olla muutenkin aika hyödytön.

Matalammalla lentävää hitaampaa kohdetta vastaan tykkikalusto (23mm ITK ”Sergei”, 35mm ITK ”Oerlikon”) tai olaltalaukaistavat ohjukset (ITO 15 ”Stinger”) on ihan tehokasta kamaa. Oerlikonia on myös panssarivaunuun pultattuna versiona (ITPSV90 ”Marksman”), aiemmin T-55:een ja sittemmin Leopardiin.

23 ITK:ta on kahta versiota, vanha kaksipaikkainen (ampuja+tähtääjä) 61 ja modernisoitu 95 joka on sähköistetty ja varustettu lämpökameralla sekä lasermittaroinnilla eikä vaadi kuin ampujan päälle. 61 malli on mahdollista myös nostaa sisun lavalle jolloin siitä saadaan nopeasti mobilisoitava yksikkö. Tehokas ampumaetäisyys <2km, mutta havainnointi pitää tulla muualta ja tähtäys on visuaalinen.

35 ITK 88 edelleen ihan validi tykki lasermittareineen ja jaoskohtaisine tulenjohtotutkineen. Marksman-kokoonpano on vielä astetta parempi setti koska tykillä on oma tutka. Tehokas tulietäisyys nelisen kilometriä.

ITO 15 eli Stinger nyt on varmaan monille tuttu muutenkin, ainakin jollain tasolla. Olaltalaukaistava ohjus jossa IR/UV hakupää, kykenee noin 5km tulietäisyyteen.

Toki droneja voi yrittää tiputtaa itkoilla ja muilla käsirämpyttimilläkin kun ovat riittävän lähellä, mutta ongelma voi monesti olla se havainnointi.
Siis tässä on nyt kai ollut puhetta ainakin kahdenlaisista droneista. "Itsemurhadrone" Harop lentää luonnollisesti ainakin jossain vaiheessa matalalla, mutta tuolla turkkilaisella Bayraktar TB2:lla, jolla suurin osa azerien videoista on kuvattu, on Wikipedian mukaan operational altitude 5,5 kilometriä. Millä Suomen vehkeillä tällaisia lähdetään torjumaan?

Jos se kamikaze lentäisi itsenäisesti kohteeseen se olisi teknisesti ottaen risteilyohjus eikä drone? Noissahan pointtina nimenomaan on se, että noi voidaan lentää mahdolliselle kohdealueelle etsimään kohteita, jos jotain tarpeeksi arvokasta löytyy, tehdään syöksy, jos ei, tullaan kotiin ja koitetaan joku toinen päivä uudestaan.

En tiedä onko noissa jonkinlaista automatiikkaa maalintunnistuksen suhteen, mutta en usko että se tekee tapposyöksypäätöksen itsenäisesti, ja sen syöksykäskyn mentyä perille torjunta alkaa olla jo myöhässä.

Maalin löytäminen ja arviointi taistelukenttäympäristössä on sen verran hapokas homma, että en usko sen olevan teknisesti oikein tehtävissä, vaikka ei edes mennä mihinkään noihin eettisiin huttujuttuihin. Ehkä joku "partioi laatikkoa A x B, iske mihin tahansa havaittuun ajoneuvoon" voisi vielä olla mahdollista, mutta mikään kovin paljon edistyneempi tuskin (esimerkiksi tuo "kappas, pari solttua juoksee bunkkeriin, lennetäänpä ovesta sisään" on ihan takuuvarmasti konsolin ääressä istuvan kaverin päätös eikä sen dronen).
Wikipedian mukaan Harop voi "operate fully autonomously, using its anti-radar homing system", eli kai se osaa tunnistaa ja valita kohteen ja tehdä lopullisen päätöksen ihan itsenäisesti. Toki häirintätilanteessa radion perusteella kohteen valinta saattaa olla vähän tyhjä arpa, eikä automatiikka tietenkään osaa kunnolla mitata kohteen "arvoa". Sinällään uskon kyllä, että täysin itsenäinen ja useita eri sensoreita hyödyntävä drone (itsemurha tai tavallinen) on realismia. Tilanne on tietysti eri, jos pitää osua johonkin siviilien keskellä olevaan yksittäiseen ajoneuvoon, mutta esim. nuo tuoreet videot näyttää siltä, että niissä voi aika turvallisesti olettaa ihminen==vihollinen. Ei vaadi kovin kummoista koneoppimista että löytää kohteita noista videoista ihan pelkästään kameran avulla. Riippunee sitten aika paljon aseistuksesta, että kuinka tärkeää on valikoida ne "arvokkaimmat" kohteet ja skipata vähemmän tärkeät, vai tuhotaanko huoletta kaikki varmistetut kohteet.
 
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
3 053
Siis tässä on nyt kai ollut puhetta ainakin kahdenlaisista droneista. "Itsemurhadrone" Harop lentää luonnollisesti ainakin jossain vaiheessa matalalla, mutta tuolla turkkilaisella Bayraktar TB2:lla, jolla suurin osa azerien videoista on kuvattu, on Wikipedian mukaan operational altitude 5,5 kilometriä. Millä Suomen vehkeillä tällaisia lähdetään torjumaan
Mun postaus ei koskenut suoraan vain näitä kyseisiä vehkeitä, vaan droneja laajemmin.

Ei tullu tsekattua näiden speksejä silloin tarkemmin, mutta nyt kun kattoo niin noita vehkeitä ei varmaan tiputella järkevästi muulla kuin ohjuskalustolla. Listalta jäi puuttumaan pykälää järeämpi Crotale (Suomessa ITO90M) joka yltää n. 10 km etäisyydelle ja 6 km korkeudelle. Tää vois olla suht toimiva ratkaisu, mutta ongelma noissa jälleen on havaitseminen, miten hyvin ne tutkassa näkyy...
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
374
Onhan ne mannertenväliset tähtinavigointisysteemit varmaan maksaneet aika paljon joskus 50 vuotta sitten, mutta nykyään tavallisessa kännykässäkin on kunnon paikannukseen riittävä laitteisto eli mems-anturit, ok kamera ja jonkin verran laskentatehoa. Lisäksi algoritmit on kehittyneet aika lailla viime vuosikymmeninä, tosin aika vaikea tietää onko sotilasteollisuudella joku etumatka tiedeyhteisöön tässä asiassa. Pointtina siis on, että sotilasdroneilla pitäisi kyllä kaiken järjen mukaan olla mahdollisuudet navigoida pidempiäkin jaksoja ilman satelliitteja. Kaikissa olosuhteissa kameraa ei tietenkään voi hyödyntää, mutta niissä tilanteissa drone taitaa olla muutenkin aika hyödytön.
Tuo on kyllä ihan totta, lentävässä vekottimessa on aina mahdollisuuksia sensorifuusioon tuossa sijainnin korjaamisessa. Vaikea sanoa kuinka hyviä nuo sotilaspuolen sovellukset ovat, joskus siellä on ihan cutting edge -tutkimusta taustalla, mutta taas joskus siellä myös ollaan yllättävän konservatiivisia.

Siis tässä on nyt kai ollut puhetta ainakin kahdenlaisista droneista. "Itsemurhadrone" Harop lentää luonnollisesti ainakin jossain vaiheessa matalalla, mutta tuolla turkkilaisella Bayraktar TB2:lla, jolla suurin osa azerien videoista on kuvattu, on Wikipedian mukaan operational altitude 5,5 kilometriä. Millä Suomen vehkeillä tällaisia lähdetään torjumaan?
Ei oikein millään. Kyllä sen Bolidekin varmaan nappaa, mutta vaakasuunnassa kantama jää vähän vaatimattomaksi kun ammutaan pystysuunnassa tehokkaan kantaman ulkopuolelle. Crotalet ja Amraamit (maasta tai ilmasta ammuttuina) on vähän arvokkaita tikkoja tuollaisen härvelin tuhoamiseen. Ohjuksen näkökulmasta melkeinpä paikallaan olevan kohteen suhteen se ei varmasti ole niin tarkkaa. Toinen asia on mitä tuollaisella saa Suomen olosuhteissa aikaiseksi sieltä viidestä tonnista, maasto on peitteistä ja hankalaa ja kelikin monesti ihan täyttä puuroa, infralla sieltä pilven sisästä saattaa jotain lämpömöykkyjä havaita, mutta tuollainen aavikkomosauttelu jää kyllä haaveeksi.

Wikipedian mukaan Harop voi "operate fully autonomously, using its anti-radar homing system", eli kai se osaa tunnistaa ja valita kohteen ja tehdä lopullisen päätöksen ihan itsenäisesti. Toki häirintätilanteessa radion perusteella kohteen valinta saattaa olla vähän tyhjä arpa, eikä automatiikka tietenkään osaa kunnolla mitata kohteen "arvoa". Sinällään uskon kyllä, että täysin itsenäinen ja useita
Tuolla varmaan viitataan vain tuohon SEAD hommaan, missä tuollainen loitering ammo voi olla ihan hyvä, se killuu siellä taivaalla ja venaa että joku onneton mosa pistää AA tutkan päälle ja sitten tippuu niskaan. Siinä voi karkeasti vaan luokitella tutkatyypit, ei tarvi arpoa että onkohan tuo nyt tankki vai traktori.

eri sensoreita hyödyntävä drone (itsemurha tai tavallinen) on realismia. Tilanne on tietysti eri, jos pitää osua johonkin siviilien keskellä olevaan yksittäiseen ajoneuvoon, mutta esim. nuo tuoreet videot näyttää siltä, että niissä voi aika turvallisesti olettaa ihminen==vihollinen. Ei vaadi kovin kummoista koneoppimista että löytää kohteita noista videoista ihan pelkästään kameran avulla. Riippunee sitten aika paljon aseistuksesta, että kuinka tärkeää on valikoida ne "arvokkaimmat" kohteet ja skipata vähemmän tärkeät, vai tuhotaanko huoletta kaikki varmistetut kohteet.
Jos ei ole niin väliä että mihin se osuu kunhan osuu, niin ei se sitten ole mikään ongelma, jos nyt tulee posautettua pari lammaslaumaa tai maajussin traktori, niin shit happens... Mutta en usko että noita on tehty sitä ajatellen, kyllä niissä varmasti pyritään siihen että tunnistetaan taktisesti järkeviä kohteita, ja myös todentamaan iskun tulokset. Se että lähetetään vain kasa droneja jonnekin alueelle ja todetaan ettei ne tulleet takaisin ei oikein kuulosta hyvältä.
 
Liittynyt
12.11.2019
Viestejä
519
Silmäilin aikanikuluksi "AWG-Russian New Warfare Handbook" opusta ja sieltä pomppasi silmille seuraava:
In another example from Eastern Ukraine, a Ukrainian army unit was broadcasting a radio message when it received accurate artillery fire, sustaining multiple casualties. The Ukrainian unit then received text messages on their cell phones from the Russian Led Separatist commander asking how they liked the artillery.
Eli pystyykö jonkinlaisilla venäläisten ELSO-laitteilla kohdentamaan tekstiviestejä tietylle alueelle, vai oliko tuossa kyseessä vaan että venäläiset oli hankkineet tuon Ukrainalaisen yksikön henkilöstön nimet ja puh.numerot ja sitä kautta kohdentanu viestit heille?

Teoriassa toi olisi varmaan mahdollista esim. jollain väärennetyllä/kaapatulla tukiasemalla, johon liittyville päätelaitteille olisi mahdollista sitten kohdentaa tuollainen viesti...

[edit] Lähde: https://info.publicintelligence.net/AWG-RussianNewWarfareHandbook.pdf sivu 23
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
529
Kaapattujen/väärennettyjen tukiasemien avullahan pystyy näppärästi tuon tekstarispämmin lisäksi myös kolmiomittaamaan suurin piirtein että missä ne kännykät sijaitsee. Itse ainakin jättäisin kännykän kotiin jos lähtisin sotimaan.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 124

Drinkkeri

Team R&T
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
763
Eikös tuo ole aika halpa? 2k€ per ase?
HK416 on alle kaks tonnia dollareissa siviilipuolella ja siinä on maahantuojan ja kauppiaan katteet päällä niin tuntuu vähän isolta. Toki Saksan valtiokin on tuolle antanut hintakatoksi varmaan tuon 250me niin tuskinpa sillä on väliä mitä nuo kiväärit oikeasti maksaa kun voidaan lyödä sama hinta kaikille.
 
Liittynyt
19.07.2017
Viestejä
115
HK416 on alle kaks tonnia dollareissa siviilipuolella ja siinä on maahantuojan ja kauppiaan katteet päällä niin tuntuu vähän isolta. Toki Saksan valtiokin on tuolle antanut hintakatoksi varmaan tuon 250me niin tuskinpa sillä on väliä mitä nuo kiväärit oikeasti maksaa kun voidaan lyödä sama hinta kaikille.
Mistä repäisit nuo hinnat? Suomen päässä nuo halvimmat siviiliversiot eli MR223 on sekin lähdöltään yli 2000e, useammat versiot menee yli 3000e. Sotilasversioiden oletan olevan ”kalliimpia”, koska pitävät sisällään hieman enemmän. Näin ollen kyllä minunkin korvaan tuo 2000e/kipale kuulostaa ihan ok hinnalta bulkista, vielä varmasti jotain tarkempia huoltosoppareita ym päälle.
 
Liittynyt
06.12.2016
Viestejä
461
Omaan korvaan tuo 2k€ kuulostaa melko halvalta hinnalta. Melko varmasti hintaan kuuluu iso kasa varaosia ja aseseppien koulutus niiden huoltoon. Mitä nyt itse MILLOGin siviilien kanssa korjasin RK:t, TRG:t, KESsit, APILASit (SIPIt ja HARAKit) ym ym pyssyt ottamalla varaosat hyllystä niin veikkaan että Saksassa tehdään samalla tavalla että ainoastaan rikkipaskana olevat aseet lähetetään tehtaalle takaisin tai sitten sulattamoon.

Tässä kuitenkin varmaan ostetaan koko järjestelmä kuten HX-hankkeessa. Siinähän pelkkien koneiden hinta on n. 60%. Tottakai hieman eri skaalan asia mutta hankinta tehdään samalla tavalla.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
102 883
Viestejä
2 065 895
Jäsenet
42 376
Uusin jäsen
Kivuntappaja

Hinta.fi

Ylös Bottom