Sotateknologia

[Zonveine]

Lisää dokumentaatiota. Twiittaaja epäilee Turkin olevan drone toiminnan takana. Joko Armenian venäläisvalmisteinen ilmatorjunta ei näe vihollista tai heillä ei ole keinoja vastata.

Mikä mahtaa olla Suomen kyky havaita ja torjua tämänkaltainen vihollinen?

 

[jarhu]

Lisää dokumentaatiota. Twiittaaja epäilee Turkin olevan drone toiminnan takana. Joko Armenian venäläisvalmisteinen ilmatorjunta ei näe vihollista tai heillä ei ole keinoja vastata.

Mikä mahtaa olla Suomen kyky havaita ja torjua tämänkaltainen vihollinen?

Suomi testaa ilmatorjunnan toimintaa erikokoisilla lennokeilla ja droneilla, mikä on ihan yleistä tietoa. Ilmavalvontatutkatkin havaitsee lintuparvetkin, niin epäilisin suurien dronejen näkyvän todella helposti. Se mitä tuo käytännössä tarkoittaa, niin vaikea sanoa.

 

[Zonveine]

Näillä Turkin romppeilla on poksauteltu Libyassa Venäjän it-kalustoa (Pantsir) runsain mitoin. Samoin Israel Syyriassa. Videoissa on usein näkynyt selvästi kun tutka on ollut päällä.
Voisiko elektroninen häirintä olla niin tehokasta, ettei velivenäläinen kalusto näe mitään?

Ja kun näitä taisteluolosuhteita katsoo niin kovin avointa maastoa näyttää olevan.

 

[FireFly Renaissance]

Lisää dokumentaatiota. Twiittaaja epäilee Turkin olevan drone toiminnan takana. Joko Armenian venäläisvalmisteinen ilmatorjunta ei näe vihollista tai heillä ei ole keinoja vastata.

Mikä mahtaa olla Suomen kyky havaita ja torjua tämänkaltainen vihollinen?

Toivottavasti ei ainakaan hengailla naamioitumatta paikallaan keskellä jotain autiota tasankoa. Vaikea toki sanoa sitten kunka hyvin kaikki auttaa. Natohan pommitti aikanaan Kosovossa lähinnä valemaaleja, joskin lentokoneista.

 

[Zonveine]

Toivottavasti ei ainakaan hengailla naamioitumatta paikallaan keskellä jotain autiota tasankoa. Vaikea toki sanoa sitten kunka hyvin kaikki auttaa. Natohan pommitti aikanaan Kosovossa lähinnä valemaaleja, joskin lentokoneista.

Tuntuu että tässä on kaikki toisin.

Rintamalinjat ovat varsin staattiset. Taivaalla pörrää kymmeniä silmiä 24/7 eikä ole mahdollisuutta mennä niiltä piiloon tai olla kokoajan liikkeessä. Jos drone ei ammu täsmäohjusta niin se toimii tykistön tulenjohtona, joka ampuu täsmäammuksia.

Tällä jatkuvalla videomateriaalin syöttämisellä nettiin varmaan yritetään de-moralisoida vihollista. Tuokin video, jossa sotilaat (RIP) juoksee bunkkeriin ja kamikaze drone lentää ovesta sisään on varsin vittumainen vihollinen.

 

[ravallo]

Voisiko elektroninen häirintä olla niin tehokasta, ettei velivenäläinen kalusto näe mitään?
Ja kun näitä taisteluolosuhteita katsoo niin kovin avointa maastoa näyttää olevan.

Nuo 70-luvun Telarit ei varmaan näekään, ei varmaan riitä tarkkuus. Pantsirin pitäisi jo nähdä, mutta tosiaan sillä ei ole mitenkään loistelias track record.

Ylipäänsä tuollaiset pikkuiset ja hitaat, matalalla lentävät dronet on varmaan ohjustorjunnalle todella hankalia maalitauluja, vaikea ampua alas, ja vaikka onnistuukin niin huonolla tuurilla se tikka maksaa enemmän kuin drone.

Se mitä oon aina ihmetellyt noissa on se ettei noiden toimintaa pysty estämään elsolla, ne on kuitenkin aika tonttuja ilman datalinkkiä, korkeintaan osaavat ehkä lentää kotiin / ennalta määrättyyn pisteeseen kun linkki katkeaa. Ei varmaan ole ameriikantemppu salata sitä liikennettä niin ettei dronea voi varsinaisesti hakkeroida, mutta luulisi että signaalin voi estää.

Suomessa jonkin verran kaikkea ilmasta maahan -toimintaa jarruttaa maaston peitteisyys.

 

[kjns]

Mikä mahtaa olla Suomen kyky havaita ja torjua tämänkaltainen vihollinen?

Matalammalla lentävää hitaampaa kohdetta vastaan tykkikalusto (23mm ITK ”Sergei”, 35mm ITK ”Oerlikon”) tai olaltalaukaistavat ohjukset (ITO 15 ”Stinger”) on ihan tehokasta kamaa. Oerlikonia on myös panssarivaunuun pultattuna versiona (ITPSV90 ”Marksman”), aiemmin T-55:een ja sittemmin Leopardiin.

23 ITK:ta on kahta versiota, vanha kaksipaikkainen (ampuja+tähtääjä) 61 ja modernisoitu 95 joka on sähköistetty ja varustettu lämpökameralla sekä lasermittaroinnilla eikä vaadi kuin ampujan päälle. 61 malli on mahdollista myös nostaa sisun lavalle jolloin siitä saadaan nopeasti mobilisoitava yksikkö. Tehokas ampumaetäisyys <2km, mutta havainnointi pitää tulla muualta ja tähtäys on visuaalinen.

35 ITK 88 edelleen ihan validi tykki lasermittareineen ja jaoskohtaisine tulenjohtotutkineen. Marksman-kokoonpano on vielä astetta parempi setti koska tykillä on oma tutka. Tehokas tulietäisyys nelisen kilometriä.

ITO 15 eli Stinger nyt on varmaan monille tuttu muutenkin, ainakin jollain tasolla. Olaltalaukaistava ohjus jossa IR/UV hakupää, kykenee noin 5km tulietäisyyteen.

Toki droneja voi yrittää tiputtaa itkoilla ja muilla käsirämpyttimilläkin kun ovat riittävän lähellä, mutta ongelma voi monesti olla se havainnointi.

 

[WanhaPatu]

Pitäisin Sergein mahdollisuuksia drone-torjunnassa erittäin rajoittuneina. Maalin löytäminen ja siihen osuminen on vaikeaa, puhumattakaan siitä, että monet dronet voivat helposti toimia aseen kantaman ulkopuolella.

Stingerikään ei ole tässä roolissa häävi nykyisellään. Valmistajalta kyllä löytyy ohjukseen herätesytyttimen sisältävä päivitys, joka näin maallikkona pitäisi ehdottomasti hankkia meillekin!

 

[Zonveine]

Pitäisin Sergein mahdollisuuksia drone-torjunnassa erittäin rajoittuneina. Maalin löytäminen ja siihen osuminen on vaikeaa, puhumattakaan siitä, että monet dronet voivat helposti toimia aseen kantaman ulkopuolella.

Stingerikään ei ole tässä roolissa häävi nykyisellään. Valmistajalta kyllä löytyy ohjukseen herätesytyttimen sisältävä päivitys, joka näin maallikkona pitäisi ehdottomasti hankkia meillekin!

Bakussa lähetetään S-300 ilmaan droneja tuhoamaan.

 

[Siivekäs]

ITKklla nyt tuskin kukaan drineja tiputtaa ja jos on ns. kylmä drone niin paha sitä on Stingerilläkään ampua. Pitäisi olla SACLOS-ohjuksia niin olisi jotain toivoa osua jos saadaan maali pidettyä tähtäimessä.

 

[WanhaPatu]

ITKklla nyt tuskin kukaan drineja tiputtaa ja jos on ns. kylmä drone niin paha sitä on Stingerilläkään ampua. Pitäisi olla SACLOS-ohjuksia niin olisi jotain toivoa osua jos saadaan maali pidettyä tähtäimessä.

Bolide on säteenseuraaja, sillä pitäisi onnistua.

 

[Duke Nukem]

Sinne meni s-300.


Aika turhiahan noi venäjän ilmatorjunta järjestelmät. Lähinnä hyviä maalitauluja. Mahtaa Erogania harmittaa, kun tuhlasi s-400 rahat.

 

[ATE]

Ei mikään ohjuksia ja koneita vastaan suunnattu ilmatorjuntajärjestelmä taida pystyä puolustautumaan kevyitä drone ja parviaseita vastaan eikä niitä siihen ole suunniteltukaan.

 

[MrB]

Ei mikään ohjuksia ja koneita vastaan suunnattu ilmatorjuntajärjestelmä taida pystyä puolustautumaan kevyitä drone ja parviaseita vastaan eikä niitä siihen ole suunniteltukaan.

Olisko joku AK-630 edes teoriassa kykenevä lähipuolustusjärjestelmä noita droneja vastaan.

 

[Drinkkeri]

Olisko joku AK-630 edes teoriassa kykenevä lähipuolustusjärjestelmä noita droneja vastaan.

Jos tutka saa dronesta kiinni niin sitten, optisella ohjauksella tuskin

 

[j1m2]

Taitaa dronet olla aikamoinen päänsärky monelle ilmapuolustusjärjästelmiä myyvälle taholle,myy siinä satojen miljoonien ohjuspattereita asiakkaille jos ne pystytään tuhoamaan "halvalla tronella"

 

[Super Hessu]

Olisko joku AK-630 edes teoriassa kykenevä lähipuolustusjärjestelmä noita droneja vastaan.

 

[WanhaPatu]

Huhhuh miten paska video! Leffa- ja videopelikuvaa.

Tuo vuoristossa (Sveitsi?) kuvattu dronentorjunta AHEAD-ammuksilla(?) oli mielenkiintoista nähtävää. Täytyykin katsoa jos löytäisi koko pätkän.

 

[ravallo]

Tuo vuoristossa (Sveitsi?) kuvattu dronentorjunta AHEAD-ammuksilla(?) oli mielenkiintoista nähtävää. Täytyykin katsoa jos löytäisi koko pätkän.

Tässähän tämä:

 

[WanhaPatu]

Tässähän tämä:

Joo, itse löysin ensin tämän pätkän samasta tapahtumasta. Hauskasti juontaja sanoo tuolla, että "...can shoot down a drone even with a limited number of rounds. This is not intentional..." eli ilmeisesti oli tarkoitus ampua useampikin laukaus, mutta jostain syystä sarja jäi lyhyeksi. Maali tuli silti torjutuksi.

 

[FireFly Renaissance]

Pystyyköhän noita paukkuja ampumaan Suomen marksmaneilla?

 

[WanhaPatu]

Pystyyköhän noita paukkuja ampumaan Suomen marksmaneilla?

Luulen, että kranaatin kyllä pystyy ampumaan, mutta löytyykö tykistä ammuksen ohjelmointiin tarvittavat osat (todennäköisesti) ja osaako ammunnanhallintajärjestelmä käyttää AHEAD-ammusta (epätodennäköistä).

 

[Mariini]

Uusia kevyitä sinkoja. Lisää panssarintorjuntakykyä uusilla kertasingoilla - Maavoimat

 

[moukula]

Ja ettei tarvi tyytyä PV:n jargoniin ja arvuutella mikä vehje siellä on oikeasti, niin kyseessähän on:

M72 LAW - Wikipedia

en.wikipedia.org

M72 EC

Enhanced Capacity, increased anti-armor performance. 315grams PBXW-11 explosive

66 KES 12 (Finland)

 

[burmanm]

Ja ettei tarvi tyytyä PV:n jargoniin ja arvuutella mikä vehje siellä on oikeasti, niin kyseessähän on:

USA näyttää myös ostavan uudempia versioita, joissa tosin on myös erityisesti panostettu talojen / seinien tuhoamiseen. Kelpaakohan nämä Suomen versiot siihen touhuun? Kyllähän tuo EC malli näyttäisi sen +50% tuovan lisää läpäisykykyä, joten kyllähän siitä jotain hyötyä voisi ollakin.

 

[jkeskir]

Ruotuväessä tarkemmin:

anhan mallin korvaavia uusia 66 KES 12 -kertasinkoja on kahta eri tyyppiä.

– Ensinnäkin on ontelopanoksella varustettu panssarintorjuntaversio 66 KES12 PST, joka on tarkoitettu rynnäkkö- ja kuljetuspanssarivaunuja vastaan sekä toiseksi asutuskeskustaisteluversio 66 KES12 RAK, joka on tarkoitettu pääasiallisesti rakenteiden hajottamiseen ja niiden takana olevien kohteiden tuhoamiseen.

Uutta jokamiehen asetta voidaan käyttää myös autojen ja kevyesti panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen. Asutuskeskustaisteluraketissa voidaan ennen laukaisua valita kahdesta eri vaihtoehdosta: ammus ohjelmoidaan räjähtämään heti kohteeseen osuttuaan tai räjähtämään vasta viiveellä esimerkiksi rakenteen tai seinän läpäistyään.

Jokamiehen panssaritorjunta-ase - Jokamiehen panssaritorjunta-ase - Ruotuväki

 

[TemeV]

Se mitä oon aina ihmetellyt noissa on se ettei noiden toimintaa pysty estämään elsolla, ne on kuitenkin aika tonttuja ilman datalinkkiä, korkeintaan osaavat ehkä lentää kotiin / ennalta määrättyyn pisteeseen kun linkki katkeaa. Ei varmaan ole ameriikantemppu salata sitä liikennettä niin ettei dronea voi varsinaisesti hakkeroida, mutta luulisi että signaalin voi estää.

Datalinkin häirintä on toki mahdollista, mutta näissä härveleissä datalinkit pyritään luonnollisesti tekemään niin että ne sietää sitä häirintää. Se on sitten kilpajuoksua kumpi voittaa, drone vai häirintä.

Sekä häirintälaitteista että datalinkeistä pidetään war-peace -kytkimet tiukasti siinä peace-asennossa tositilanteeseen asti, joten todelliset kyvykkyydet pysyy jossain määrin piilossa. Pelkästään Elson varaan ei siis voi dronejen torjunnassa laskea, koska ei voida tietää miten vihollisen dronet sitä häirintää sietää. On se datalinkin häirintä kuitenkin siellä yhtenä työkaluna pakissa. Toisaalta, ei voi vihollinenkaan laskea pelkästään dronejen varaan, kun voi olla että datalinkit ei toimikkaan.

 

[ravallo]

Datalinkin häirintä on toki mahdollista, mutta näissä härveleissä datalinkit pyritään luonnollisesti tekemään niin että ne sietää sitä häirintää. Se on sitten kilpajuoksua kumpi voittaa, drone vai häirintä.

Tää on mielenkiintoinen aihe, ja vähän hankala lähestyä kun tuo radiotekniikka menee aika vahvasti yli hilseen yhtään perustasoa vaativammissa jutuissa.

Sen verran ymmärrän, ettei ole mikään ameriikantemppu toteuttaa itse digitaalinen payload niin ettei siihen pääse käsiksi, ja varsinainen dronen hakkerointimahdollisuus riippuu ihan siitä miten huolellisia on onnistuttu liikenne toteuttamaan (kuvittelisin että mahdollisuus on aika olematon).

Toinen juttu on se, miten helppo linkki on ylipäänsä sotkea. Dronethan ovat lyhyellä aikajänteellä itsenäisiä, eli mikään parin sekunnin katko viestiliikenteessä ei tehtävää vaaranna. Samalla digitaalinen viestiliikenne on pakettimuotoista ja virheenkorjaavaa, eli jos viestipaketti ei mene perille, se lähetetään uudelleen, mutta toisaalta taas liikenteen pitää olla kaksisuuntaista, ja toisenkin suunnan torppaaminen blokkaa liikenteen. Taajuutta todennäköisesti hypitetään, joten häirintälähetin voi olla aina askeleen jäljessä, ja ennenkuin häirintälähetin löytää ja torppaa uuden taajuuden voi pakettien vaihto hetken onnistua. Ohjauksesta droneen päin huonona puolena on etäisyys, etuna suuri lähetysteho, takaisin päin taas etäisyys on pitkä ja lähetysteho pieni. Häirintälähettimissä yleensä paukkua on riittävästi. Antennien suuntauksella voi ehkä pelata, ainakin jos niissä voi käyttää beamformingia...

Luulisi että jonkin siviili-DJI:n palauttamisen ei pitäisi olla kovin monimutkainen temppu, suurimpana ongelmana ehkä se että normaalikäytössä olevien taajuuksien häirintä normaalitilanteessa ei ole ok.

 

[Vertigo]

Mites mahtaa olla, olikos näihin Dronen torjuntahommiin kehitelty jotakin Laser aseistusta? Voisi kuvitella että tuollaisen keveän dronen alas saaminen laserilla ei olisi ihan ylitsepääsemättömän vaikea homma modernille elektroniikalle, olettaen toki että a) dronen pystyy jollakin tutkalla löytämään ja b) Laserin saa riittävän tehokkaaksi. Aikuisen kokoisen lentokoneen alas saaminen laserilla voi olla kertaluokkaa hankalampaa suuren nopeuden ja lentokorkeuden takia, mutta kevyt drone on harvoin erityisen nopea tai vahvasti panssaroitu/suojattu, niin voisi arvata että mitään kovin järkyttävän isoa laasseria ei tuollaiseen tarvisi...

 

[ravallo]

Mites mahtaa olla, olikos näihin Dronen torjuntahommiin kehitelty jotakin Laser aseistusta? Voisi kuvitella että tuollaisen keveän dronen alas saaminen laserilla

Tuossa kun hain tuon aiemman Rheinmetallin IT -videon niin siellä oli tällainen promopätkä niiden lasereista:



Tuossa on aika paljon tuubaa, mutta livepätkät löytyy:

• 2.44 kohdassa ammuskellaan heittimen ammuksia alas
• 5.52 tipautellaan droneja
• 8.07 tipautetaan kauko-ohjattu lentskari

Kyllä nuo varmaan sopivat tuollaiseen "low & slow" uhkaan oikein hyvin, ja noissa vielä bonarina että niillä voi ammuskella myös tilanteissa joissa ei sirpaloitumisen takia voi paahtaa AAA: lla.

 

[Drinkkeri]

Mites mahtaa olla, olikos näihin Dronen torjuntahommiin kehitelty jotakin Laser aseistusta? Voisi kuvitella että tuollaisen keveän dronen alas saaminen laserilla ei olisi ihan ylitsepääsemättömän vaikea homma modernille elektroniikalle, olettaen toki että a) dronen pystyy jollakin tutkalla löytämään ja b) Laserin saa riittävän tehokkaaksi. Aikuisen kokoisen lentokoneen alas saaminen laserilla voi olla kertaluokkaa hankalampaa suuren nopeuden ja lentokorkeuden takia, mutta kevyt drone on harvoin erityisen nopea tai vahvasti panssaroitu/suojattu, niin voisi arvata että mitään kovin järkyttävän isoa laasseria ei tuollaiseen tarvisi...

Jos maalinosoitus toimii niin laserin ei tarvitse edes olla niin tehokas kuin nuo tykistöä vastaan kehitellyt. Riittää kun saadaan poltettua kameroiden kennot niin hankalapa sillä koneella sitten on toimia

 

[Seeteufel]

Mitä tuohon häirintään tulee niin eiköhän noissa kamikaze-vehkeissä ole vielä sekin, että ne suorittaa tehtävän loppuun, vaikka linkki katkeaa.

 

[Vertigo]

Joo voisi kuvitella että noissa on jonkinlainen GPS ja/tai "dead reckoning" ohjaus joka vie paketin perille vaikka signaali(t) katkeaisi, eli varmaan se härveli olisi kuitenkin hyvä saada alas asti. Vaikka tuommonen kamikaze härveli ei ihan tarkasti kohteeseensa osuisikaan, niin saattaa aiheuttaa muuta tuhoa/hämmennystä jos sattuu kohde olemaan jossakin asutuksen keskellä tms. mutta toki parempi tuollainen "sokaisukin" kuin ei-mitään.

 

[j7u]

Nuo putkien välissä kulkevat datakaapelit varmaankin liittyvät noihin ammusten ohjelmointiin, en muista moisia suomi-mallissa.
(liikaa aikaa kun oltiin lohtajalla ampumaleirillä)

Osaahan tuo vanha malli korjata sarjan loppuosan ennakkopistettä koska mittaa todellista lähtönopeutta tuossa putken päässä.

 

[Makos]

Minkäslaiset taistelulataukset näissä droneissa mahtaa olla?

Vaikkapa AH-64 helikopterin raketin taistelukärki on vain 4 kg brutto, 1 kg netto, mutta olen aina luullut, että oleellinen osa (ainakin panssarinläpäisyssä) on raketin oma kineettinen energia (700 m/s).

 

[Johan_V]

Jos saadaan jo ohjukset ammuttua alas niin luulisi tekniikan olevan (ainakin maalin seurantaan) olemassa.

Onko noista olemassa minkäänlaista näyttöä toimivuudesta realistisissa olosuhteissa? Joku drone on helppo maali, mutta ohjus?

 

[ravallo]

Joo voisi kuvitella että noissa on jonkinlainen GPS ja/tai "dead reckoning" ohjaus joka vie paketin perille vaikka signaali(t) katkeaisi, eli varmaan se härveli olisi kuitenkin hyvä saada alas asti. Vaikka tuommonen kamikaze härveli ei ihan tarkasti kohteeseensa osuisikaan, niin saattaa aiheuttaa muuta tuhoa/hämmennystä jos sattuu kohde olemaan jossakin asutuksen keskellä tms. mutta toki parempi tuollainen "sokaisukin" kuin ei-mitään.

Jos se kamikaze lentäisi itsenäisesti kohteeseen se olisi teknisesti ottaen risteilyohjus eikä drone? Noissahan pointtina nimenomaan on se, että noi voidaan lentää mahdolliselle kohdealueelle etsimään kohteita, jos jotain tarpeeksi arvokasta löytyy, tehdään syöksy, jos ei, tullaan kotiin ja koitetaan joku toinen päivä uudestaan.

En tiedä onko noissa jonkinlaista automatiikkaa maalintunnistuksen suhteen, mutta en usko että se tekee tapposyöksypäätöksen itsenäisesti, ja sen syöksykäskyn mentyä perille torjunta alkaa olla jo myöhässä.

Maalin löytäminen ja arviointi taistelukenttäympäristössä on sen verran hapokas homma, että en usko sen olevan teknisesti oikein tehtävissä, vaikka ei edes mennä mihinkään noihin eettisiin huttujuttuihin. Ehkä joku "partioi laatikkoa A x B, iske mihin tahansa havaittuun ajoneuvoon" voisi vielä olla mahdollista, mutta mikään kovin paljon edistyneempi tuskin (esimerkiksi tuo "kappas, pari solttua juoksee bunkkeriin, lennetäänpä ovesta sisään" on ihan takuuvarmasti konsolin ääressä istuvan kaverin päätös eikä sen dronen).

 

[moukula]

Mikä on sitten rajanveto risteilyohjuksen ja dronen välillä? Saatikka jos otetaan nuo loitering munitionssit mukaan niin alkaa olla jo aika harmaata, kun kaikissa on kamerat, niitä voi ohjata etänä ja jos vielä osaavat tarvittaessa itsenäisesti kohteeseen.

 

[Zonveine]

Nämä dollarit eivät kyllä pidä paikkaansa mutta materiaalin määrä on kyllä varsin kunnioitettava.

Azerien mukaan heidän droneilla tuhotut maalit.

Osittain voidaan vahvistaa videomateriaalista:

The Fight For Nagorno-Karabakh: Documenting Losses On The Sides Of Armenia And Azerbaijan

www.oryxspioenkop.com

 

[ravallo]

Minkäslaiset taistelulataukset näissä droneissa mahtaa olla?

Tuossa Israelilaisessa Haropissa on 23kg, mikä on aika messevä mosahdus, tappaa talossa ja puutarhassa. Armenialaisten HRESH:ssä taas 1,6kg, mikä ei sitten isompia kohteita vastaan ole kummoinenkaan paukku. Noitahan voi varsin vaivattomasti väsäillä eri kokoisia.

Vaikkapa AH-64 helikopterin raketin taistelukärki on vain 4 kg brutto, 1 kg netto, mutta olen aina luullut, että oleellinen osa (ainakin panssarinläpäisyssä) on raketin oma kineettinen energia (700 m/s).

Ei se kineettinen energia kyllä tuollaisessa ontelopanokseen perustuvassa kärjessä lisää merkittävästi panssarinläpäisyä, vaikka periaatteessa se porkkana vähän kovempaa liikkuukin, se ontelosuihku kulkee >25 mach, joten siinä tuollainen +2,5 (joka on sekin kova nopeus raketille) ei hirveästi merkitse.

Edit: Korjasin Harpyn Haropiksi, oli siis kyse tuosta Iippojen isommasta dronesta.

 

[Zonveine]

Pimeätoimintakyky uudelle tasolle -

maavoimat.fi

Jalkaväen taistelijoiden pimeätaistelu- ja maalinpaikannuskykyä parannetaan uusilla kotimaisilla välineillä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään sopimuksen pimeätaisteluvälineiden ja maalinpaikannuslaitteiden hankinnasta kotimaiselta Senop Oy:ltä.

Hankintaan kuuluu ensimmäisessä vaiheessa taistelijan kypäräkiinnitteisiä valonvahvistimia ja kranaatinheitinkomppanioiden maalinpaikannuslaitteita. Sopimukseen sisältyy myös lisähankintavaraus asekiinnitteisten lasertähtäimien hankinnasta.

- Nyt hankittavat Puolustusvoimien yhdessä Senop Oy:n kanssa kehittämät pimeänäkölaitteet ovat uuden sukupolven laitteita, jotka ovat suorituskyvyltään maailman huipputasoa. Hankkeen myötä jalkaväen pimeätaistelukyky nousee kokonaan uudelle tasolle, mikä vaikuttaa koulutukseen, taistelutekniikkaan ja taktiikkaan. Hankkeen tuloksena jalkaväellä on kyky taistella ja operoida tehokkaasti kaikissa näkyvyysolosuhteissa. On myös merkillepantavaa, että kotimaassa on tällaista korkean teknologian osaamista, joka takaa huoltovarmuutta ja turvaa kriisiajan suorituskykyä, toteaa jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemi.

Hankinnat sisältyvät maapuolustuksen kehittämisohjelmaan ja niiden kautta rakennetaan jalkaväkijoukoille kyky taistella pimeässä ja vaativissa näkyvyysolosuhteissa.

Taistelijan valonvahvistin on kevyt ja pienikokoinen pimeänäkölaite, joka kiinnitetään taistelijan kypärään ja joka mahdollistaa yhdessä rynnäkkökiväärin punapistetähtäimen sekä uuden lasertäh-täimen kanssa liikkuvan taistelutoiminnan kaikissa valaistusolosuhteissa.

Lasertähtäimiä käytetään taistelijan aseessa tähtäämiseen pimeällä silloin, kun tähtääminen puna-pistetähtäimen avulla ei ole mahdollista. Lisäksi lasertähtäimet soveltuvat hyvin maalinosoittamiseen muille aseille sekä yleisesti johtamisen apuvälineeksi.

Maalinpaikannuslaite on tarkoitettu maalien paikantamiseen ja tulenjohtamiseen. Laite ohjelmistoineen mahdollistaa satelliittipaikannuksesta riippumattomat mittaukset sekä aiempaa nopeamman ja tarkemman maalin paikantamisen olosuhteista tai vuorokauden ajasta riippumatta.

Tuotteet toimitetaan vuoden 2021 loppuun mennessä ja ne otetaan käyttöön vuodesta 2022 alkaen.

Nyt tehtävän hankinnan arvonlisäverollinen kokonaisarvo on yli 13 miljoonaa euroa. Viisivuotisen lisähankintavarauksen arvonlisäverollinen enimmäisarvo noin 209 miljoonaa euroa.

Hankinnan työllistävä vaikutus kotimaassa on 40 henkilötyövuotta ilman lisähankintavarauksen lunastamista.

Valonvahvistinten hankinta liittyy Puolustusvoimien ja Senop Oy:n väliseen aiesopimukseen, joka allekirjoitettiin 22.5.2019.

Puolustusministeriö tiedotti hankinnasta 13.10.2020.

 

[Makos]

Tuossa Israelilaisessa Harpyssa on 23kg, mikä on aika messevä mosahdus, tappaa talossa ja puutarhassa. Armenialaisten HRESH:ssä taas 1,6kg, mikä ei sitten isompia kohteita vastaan ole kummoinenkaan paukku. Noitahan voi varsin vaivattomasti väsäillä eri kokoisia.

Toi Harpy näyttäis olevan toisaalta "lentokonemallia" takapotkurilla ja 2.7x2.1 m dimensioilla, joten luulisi tuohon osuvan helposti 3000 rpm konekiväärillä ja valojuovilla ihan "käsinkin". Tuskin siis kykenee mihinkään drone-akrobatiaan.

Ei se kineettinen energia kyllä tuollaisessa ontelopanokseen perustuvassa kärjessä lisää merkittävästi panssarinläpäisyä, vaikka periaatteessa se porkkana vähän kovempaa liikkuukin, se ontelosuihku kulkee >25 mach, joten siinä tuollainen +2,5 (joka on sekin kova nopeus raketille) ei hirveästi merkitse.

2.5 Mach pulttaa kärjen pintaan, jotta paine ei katoa sivuille?

 

[ravallo]

Mikä on sitten rajanveto risteilyohjuksen ja dronen välillä? Saatikka jos otetaan nuo loitering munitionssit mukaan niin alkaa olla jo aika harmaata, kun kaikissa on kamerat, niitä voi ohjata etänä ja jos vielä osaavat tarvittaessa itsenäisesti kohteeseen.

Ei varmaan mikään sinänsä estä loitering munitionin käyttöä risteilyohjuksena, eli niin että siihen on jo valmiiksi lähdössä ohjelmoitu haluttu maali, mutta onhan se vähän vasarointia ruuvimeisselillä.

Mikään selvä rajaushan tuo ei missään nimessä ole, käsittääkseni ainakin meritorjuntaohjuksissa on ollut jo pitkään mahdollista ampua ohjus tutkahorisontin taakse, jossa se sitten nostaa korkeutta, tsekkaa tilanteen ja ohjautuu itsenäisesti suurimman herätteen antavaan maaliin. Risteilyohjuksiin taas voi päivittää maalitiedot lennon aikana.

Yksi selvä ero ohjuksen ja dronen / loitering munitionin välillä on se että jälkimmäiset osaa tulla ehjänä kotiin jos kohdetta ei löydy. Keskenään taas noilla on se ero että loitering munition tekee itsetuhosyöksyn kun taas drone ampuu jollain.

 

[ravallo]

2.5 Mach pulttaa kärjen pintaan, jotta paine ei katoa sivuille?

Sekään ei taida oikein toimia, se porkkanan muotoilu on vähän herkkää etäisyyden kanssa, jos räjähteen ja kohteen väliin ei jää tarpeeksi tilaa, se läpäisijä ei ehdi muodostua ja jos jää liikaa, se alkaa levitä. Siitä tavallaan tulee se RPG:n ammuksen klassinen muoto, se etummainen kartio on tyhjä tila sen läpäisijän muodostamiselle ja taaempi kartio sisältää räjähteen ja sen kartiomatskun. Se läpäisy ei muutenkaan perustu sinänsä painevaikutukseen, vaan ihan vaan siihen että läjä sulaa metallia kiihdytetään hillittömään vauhtiin ja paiskataan päin.

 

[Vertigo]

Jos se kamikaze lentäisi itsenäisesti kohteeseen se olisi teknisesti ottaen risteilyohjus eikä drone?

En tiedä välittääkö se lennokin lennättäjä suuremmin siitä kutsutaanko sitä lentävää vehjettä risteilyohjukseksi, droneksi tai joksikin muuksi, tarkoitus on joka tapauksessa aiheuttaa vahinkoa vastustajalle.

Varmaankin pääsiallinen tarkoitus tuollaisella kehittyneemmällä härvelillä on tuo että lennetään paikanpäälle haistelemaan ja styyrätään sitten herkullisimpaan kohteeseen. Tuollaiseen ei liene kuitenkaan teknisesti mitenkään mahdotonta ohjelmoida koodinpätkää, että jos yhteys komentokeskukseen menetetään, niin aparaatti hakeutuu johonkin ennalta ohjelmoituun kohteeseen esim GPS koordinaattien perusteella, joka sitten voi olla joko "takaisin kotiin & disarm" tai "hakeudu kohteeseen ja räjähdä", joista kumpikin varmaan parempi kuin jäädä lentelemään vailla määränpäätä...

 

[MrB]

ennalta ohjelmoituun kohteeseen esim GPS koordinaattien perusteella

Ennalta ohjelmoituun kohteeseen kyllä, mutta metodina olisi hyvä olla myös joku muu kuin GPS/GLONASS/What-Have-you. GPS-häirintää on harjoiteltu nyt rauhan aikanakin, niin tilanteen ollessa vielä tummeman harmaa, niin pelkkään gepsiin luottaminen voi olla äkkiä tyhjä arpa.

 

[TemeV]

Jos se hyvin häiriötä sietäväksi suunniteltu datalinkki saadaan tapettua, niin lienee itsestään selvää että se kapeakaistainen ja hädintuskin pohjakohinasta muutenkaan erottuva satelliittipaikannussignaali jumitetaan myös.

 

[saan]

Jos se hyvin häiriötä sietäväksi suunniteltu datalinkki saadaan tapettua, niin lienee itsestään selvää että se kapeakaistainen ja hädintuskin pohjakohinasta muutenkaan erottuva satelliittipaikannussignaali jumitetaan myös.

On myös kohtuu tarkkoja navigointijärjestelmiä, mitä ei voi häiritä, kuten inertiaan pohjautuvat. Tietysti näissä heitto kertautuu ja tarkkuus laskee, mitä pidempään pelkästään niiden varassa ollaan.

 

[ravallo]

On myös kohtuu tarkkoja navigointijärjestelmiä, mitä ei voi häiritä, kuten inertiaan pohjautuvat. Tietysti näissä heitto kertautuu ja tarkkuus laskee, mitä pidempään pelkästään niiden varassa ollaan.

Ohjuksissahan on aika hienoja itsenäisiä systeemejä, Tomahawkeissa maastonmuotoihin ja karttaan perustuvia ja mannertenväliset ballistiset navigoivat tähtien avulla, mutta hintalaput on myös sitten aika tähtitieteellisiä. Droneissa, jos ei ota huomioon jenkkien jättidroneja, on varmaan aika tärkeää pitää hinta siedettävänä. Inertia varmaan riittää kohdealueen löytämiseen, mutta kotiin tuskin on enää asiaa sen jälkeen kun on muutaman tunnin pyörittänyt kohdealueella, tosin voihan tämäkin toimia niin että siellä on joku algoritmi miettimässä GPS-signaalin uskottavuutta tuon inertian suhteen, ja sitten jos herää epäilys että GPS on peukaloitua, siirrytään inertialle ja pyritään liikkumaan pois häirinnän piiristä.

 

[FireFly Renaissance]

Ohjuksissahan on aika hienoja itsenäisiä systeemejä, Tomahawkeissa maastonmuotoihin ja karttaan perustuvia ja mannertenväliset ballistiset navigoivat tähtien avulla, mutta hintalaput on myös sitten aika tähtitieteellisiä. Droneissa, jos ei ota huomioon jenkkien jättidroneja, on varmaan aika tärkeää pitää hinta siedettävänä. Inertia varmaan riittää kohdealueen löytämiseen, mutta kotiin tuskin on enää asiaa sen jälkeen kun on muutaman tunnin pyörittänyt kohdealueella, tosin voihan tämäkin toimia niin että siellä on joku algoritmi miettimässä GPS-signaalin uskottavuutta tuon inertian suhteen, ja sitten jos herää epäilys että GPS on peukaloitua, siirrytään inertialle ja pyritään liikkumaan pois häirinnän piiristä.

Inertiahan sinänsä on teoriassa hyvinkin tarkka ja riittää ohjaamaan kyllä tuntienkin pyörimisen jälkeen suurinpiirtein kotiin, mutta tuollainen inertia vaatii sitten niitä painavia ja kalliita hyrriä yms. mitä on perinteisesti löytynyt esim. lentokoneista. "Halvoilla" MEMSsi antureilla taitaa käydä kuvaillusti?