Sotateknologia

[ravallo]

Puhumattakaan meilläkin käytössä olevasta NLAW:sta, joka menee katon kautta sisään varmasti kohtuu helposti.

Joo, ohjukset on sitten juttu erikseen, niillä on se etu että niillä voi jopa osua

Sinkojen ongelmahan on enemmänkin se että niiden ampumaetäisyys ja taisteluvaunujen ampumaetäisyys ovat vähän epäsuhdassa keskenään, jos taisteluvaunun joutuu ajamaan < 200m päähän vihollisesta niin homma alkaa olla jo lähtökohtaisesti vähän pielessä. Apilaksen ergonomiakin on niin paska, että ei sillä yli 150 metriin osu kuin sellaiset kaverit jotka on niitä päässyt enemmänkin laukomaan, ja liikkuvaan kohteeseen se on aina ihan tuurissaan. Joskus miekka ja kivi tuli intissä todistettua sellaista hienoa operaatiota missä JV komppania yritti hyökätä puolustavaa bemarijoukkuetta vastaan syöksymällä ja ryömimällä suomalaisessa talousmetsässä >500m näkyvyydellä singonkantamalle. Ei olis päättynyt nätisti. Toisessa keississä taa vastaavasti pöristeltiin metsäautotietä JV väijytykseen, molemmilla puolilla tiheää 2m korkeaa pusikkoa, ampumaetäisyydet singoille <50m, meillä ei olis ollut mitään henkiinjäämisen mahdollisuuksia, kaikki vaunut olis menetetty minuutti tulenavauksesta, miehistön tappiot 100%, vaikka olis päässyt ulos olis jalkatunut suoraan kk-tuleen.

Vaunut on kivoja, kestää hitosti runtua ja niissä on kaikennäköisiä vittumaisia tappokaluja, mut ei niitä voi ihan miten vaan ajella tai ne pistetään paskaksi.

 

[yero]

Jenkeillä kehityksessä aikamoinen tykki. Pyrkivät yli 1000 mailin etäisyyteen kuulalle. Testiammunnat pitäisi alkaa -23. Saa nähdä mitä tästäkin tulee, mutta tuo luo aika paljon mahdollisuuksia, kun iskukyky todella syvälle vahvistuu.

U.S. Army leaks images of its new super cannon

Olikin jutun mukaan 1000 MERImailia, eli 1800 km.

Se on hurjan pitkä matka, tommosen vehkeen voisi laittaa USA:n suurlähetystön pihalle Oslossa ja ampua paukutella Moskovaan.

Jos Aatulla olisi ollut moinen, niin olisi voinut kotibunkkerin puutarhasta Berliinistä ammuskella sekä Moskovaan että Lontooseen.

Pietarista pystyisi ampumaan mihin tahansa Suomessa. Italian Sisiliasta Egyptin Kairoon. Jne.

 

[ravallo]

Kevyelläkin kertasingoilla saattaa kaikesta huolimatta olla vaikutusta myös raskaampiin vaunuihin. Varsinkin itävehkeissä rungon taka- ja kylkiosat saattavat olla melkoisen ohutta peltiä. Tällainen osuma saattaa esimerkiksi

Jeps, T72: ssa esim on rungon sivut 8cm paksua terästä, paitsi että siinä pohjan tuntumassa on 60 asteen kulmassa oleva kohta joka on 2cm paksu. Heti toisella puolella on ammustäyttö. Siihen kun onnistuu kilauttamaan kessillä niin tulee jackpot.

 

[poskiholisti]

Jeps, T72: ssa esim on rungon sivut 8cm paksua terästä, paitsi että siinä pohjan tuntumassa on 60 asteen kulmassa oleva kohta joka on 2cm paksu. Heti toisella puolella on ammustäyttö. Siihen kun onnistuu kilauttamaan kessillä niin tulee jackpot.

Niin ja kyllähän siellä sisäpuolellakin saattaa kasetin kestävyys olla koetuksella, kun kylkeen napsuu onteloraketteja. Saattaa se kuuluisa liikekin vähintääkin hidastua, kun kärkivaunut ottavat osumaa vaikkeivat tuhoutuisikaan.

 

[Alatuberkuloosi]

Kun etsiskelin mitä 762 NATO pst luoti läpäisee niin löysin tällaisen taulukon.

Range	Pine Board	Dry Loose Sand	Cinder Block	Concrete
82 ft (25 m)	13 in (330 mm)	5 in (127 mm)	8 in (203 mm)	2 in (51 mm)
328 ft (100 m)	18 in (457 mm)	4.5 in (114 mm)	10 in (254 mm)	2 in (51 mm)
656 ft (200 m)	41 in (1,041 mm)	7 in (178 mm)	8 in (203 mm)	2 in (51 mm

Miten voi olla mahdollista että läpäisykyky lisääntyy etäisyyden kasvaessa? Ei tällaista opetettu kun kerrottiin intissä ballistiikan saloja meille harvoille valituille...
Ehkä luodin lämpötilalla voisi olla vaikutus mutta voisin sanoa että se on vain teoreettinen?
niin ja soosi löytyy linkin pohjalta 7.62mm (7.62 x 51 mm) Ammunition

e: olisiko syynä luodin materiaalien kovuus? suurella nopeudella pirstaloituu kuin sitten hitaammalla musertuu?

 

[ravallo]

e: olisiko syynä luodin materiaalien kovuus? suurella nopeudella pirstaloituu kuin sitten hitaammalla musertuu?

Melko hämmentävää, mutta jos tuo pitää paikkaansa niin joko tosiaan pehmeää materiaalia vastaan siitä liian suuresta nopeudesta on haittaa, tai sitten se luoti ei ehdi stabiloitua vaan keikkuu. Tosin luulin että nuo ongelmat vaivaisi lähinnä noita pieniä ja nopeita 5.56 tms kaliipereita, ja toi 7.62x51 olis aika varma nakki kaikille tehokkaille etäisyyksille...

 

[MedHot]

Melko hämmentävää, mutta jos tuo pitää paikkaansa niin joko tosiaan pehmeää materiaalia vastaan siitä liian suuresta nopeudesta on haittaa, tai sitten se luoti ei ehdi stabiloitua vaan keikkuu. Tosin luulin että nuo ongelmat vaivaisi lähinnä noita pieniä ja nopeita 5.56 tms kaliipereita, ja toi 7.62x51 olis aika varma nakki kaikille tehokkaille etäisyyksille...

En muista oliko se tänne linkattu vai mistä löysin mutta kyllä meille armeijassa opetettiin ihan paskaa. Eli että rynkyn luoti menee keskikokoisesta kuusesta läpi että niiden taakse on turha suojautua. No voin kertoa että ei mene, eikä mennyt .308. Ainut mikä läpäisi oli .50 ja sekin aika huonosti. Eli sirpaloitui pahoin mutta nukke toisella puolella otti jotain osumaa.

Suomen oloihin tuo 7.62 varmaan sopii koska ei niin välitä oksista mitä täällä riittää.

 

[MedHot]

Tuossa tuo video.

 

[A Lake Elk]

En muista oliko se tänne linkattu vai mistä löysin mutta kyllä meille armeijassa opetettiin ihan paskaa. Eli että rynkyn luoti menee keskikokoisesta kuusesta läpi että niiden taakse on turha suojautua. No voin kertoa että ei mene, eikä mennyt .308. Ainut mikä läpäisi oli .50 ja sekin aika huonosti. Eli sirpaloitui pahoin mutta nukke toisella puolella otti jotain osumaa.

Suomen oloihin tuo 7.62 varmaan sopii koska ei niin välitä oksista mitä täällä riittää.

Itelle intissä ainakin opetetiin, että puun taakse ei kannata piiloutua kun niistä irtoaa niitä säpäleitä luodin osuessa. Ei sen takia, että luoti läpäisis sen puun.

 

[Josef]

Ei toi taulukko vaikuta ihan oikealta. Toki kummallisia tuloksia saa aikaseks tarpeeks pienillä toistoilla aina. Itse olen nähnyt 28 cm halkaisijaltaan olevan männyn jonka läpi on .308 Win:llä kaadettu hirvi, se puun pala on vieläkin sen hirven kaatajan kotona.

 

[MedHot]

Ei toi taulukko vaikuta ihan oikealta. Toki kummallisia tuloksia saa aikaseks tarpeeks pienillä toistoilla aina. Itse olen nähnyt 28 cm halkaisijaltaan olevan männyn jonka läpi on .308 Win:llä kaadettu hirvi, se puun pala on vieläkin sen hirven kaatajan kotona.

Kuulostaa paskapuheelta tuon videon perusteella.

 

[Heimolainen]

Itelle intissä ainakin opetetiin, että puun taakse ei kannata piiloutua kun niistä irtoaa niitä säpäleitä luodin osuessa. Ei sen takia, että luoti läpäisis sen puun.

Missähän kohtaa tuo on muuttunut Meille ainakin opetettiin 2000-luvun alussa, että puu on todella hyvä suoja.

edit: Ja tosiaan itseä ei ne säpäleet niin haittaa, jos vaihtoehtona on saada se kuula runkoon.

 

[ravallo]

Kuulostaa paskapuheelta tuon videon perusteella.

Jos tuo ylempänä linkattu taulukko pitää paikkaansa, niin sitten tuossa ei välttämättä edes ole ristiriitaa, 25m --> 200m puun läpäisy taulukon mukaan melkein kolminkertaistuu. Jos tuo hirvikuti on ammuttu jostain 70-80m, niin se voisi (tuon teorian mukaan) läpäistä paljon paremmin kuin point blankkina losautettu.

Ja sama juttu, jos tarvii valita niin mieluummin kuusen taakse kuin ilman, mutta kyllä mä koittaisin lähtökohtaisesti jotain vähän parempaa suojaa kattella jos veli venäläinen roimis PKM:llä tulemaan...

Jännä kuvio kaiken kaikkiaan, ei nyt ainakaan nopeasti löytynyt mitään hyvää ref materiaalia, mikä on aika kummallista kun youtube on puolillaan videoita missä jenkit ampuu jotain jollain

 

[MedHot]

Tuo kyllä vaikuttaa ihan ammatimaiselta tuo sivusto tuon taulukon takana, itse kun en ole mikään aseseppä tai ampuja niin vähän vaikea arvioida. Eiköhän täältä niitäkin löydy kun odotellaan. Jotenkin todella omituista kyllä että läpäisy paranee kun luoti hidastuu

edit. Liekkö noilla sitten joku sweetspot tuon luodin nopeuden suhteen suhteessa läpäisyyn? Kuulostaa kyllä silti aika omituiselta. En tiijä. Ehkä tuossa on kirjoitusvirhe taulukossa.

 

[ravallo]

edit. Liekkö noilla sitten joku sweetspot tuon luodin nopeuden suhteen suhteessa läpäisyyn? Kuulostaa kyllä silti aika omituiselta. En tiijä. Ehkä tuossa on kirjoitusvirhe taulukossa.

Kirjoitusvirhe mullakin tuli ensimmäisenä mieleen, energiaahan sillä luodilla on eniten just piipun päässä, mut toisaalta mulla meni kyllä niin pahasti murokulho nurin kun Jamie posautti Barretilla luodin paskaksi uima-altaan pintaan, että en ihan helposti lähde räimimään omilla ballistiikan tiedoilla (siinäkinhän lopulta parhaiten vettä läpäisi aliääninen mutta suhteellisen raskas musketin kuula).

Taulukossahan myös näkee että tuo ilmiö (jos se on todellinen) koskee vain "pehmeitä" materiaaleja, puolikovassa harkossakin alkaa jo pisimmällä etäisyydellä läpäisy tippumaan.

 

[hkultala]

Kun etsiskelin mitä 762 NATO pst luoti läpäisee niin löysin tällaisen taulukon.

Range	Pine Board	Dry Loose Sand	Cinder Block	Concrete
82 ft (25 m)	13 in (330 mm)	5 in (127 mm)	8 in (203 mm)	2 in (51 mm)
328 ft (100 m)	18 in (457 mm)	4.5 in (114 mm)	10 in (254 mm)	2 in (51 mm)
656 ft (200 m)	41 in (1,041 mm)	7 in (178 mm)	8 in (203 mm)	2 in (51 mm

Miten voi olla mahdollista että läpäisykyky lisääntyy etäisyyden kasvaessa? Ei tällaista opetettu kun kerrottiin intissä ballistiikan saloja meille harvoille valituille...
Ehkä luodin lämpötilalla voisi olla vaikutus mutta voisin sanoa että se on vain teoreettinen?
niin ja soosi löytyy linkin pohjalta 7.62mm (7.62 x 51 mm) Ammunition

e: olisiko syynä luodin materiaalien kovuus? suurella nopeudella pirstaloituu kuin sitten hitaammalla musertuu?

Tuossa taulukossahan on selkeitä ristiriitoja sivun tekstin kanssa. Tuntuu, että ainakin mennyt jalat ja metrit välillä sekaisin.

Ja jos muille materiaaleille on noin paljon läpäisyeroja, niin varmasti olisi myös betonille edes jonkin verran. Vähän vaikuttaa, että oikeaa dataa on ollut vain yksi luku betonille ja sitten sen perusteella täytetty kaikki rivit. Tai sitten testatessa on ollut käytössä vain 51mm betonilaattoja muttei mitään hiukan paksumpaa, ollaan vaan todettu että tuosta menee läpi mutta seuraavasta paksuudesta joka on ollut esim. 3 tuumaa, ei ole mennyt läpi.

Ja tämä sitten laittaa vähän muutkin luvut kyseenalaiseen valoon. Onko ne satunnaisia eri lähteistäolevia (eri aseilla ammuttuja?) lukuja jotka vaan ängetty samaan taulukkoon vai oikeasti samalla asella ammuttuja? Kuinka paljon niissä on satunnaisvaihteluita?

Mutta voihan se läpäisy pehmeään kohteeseen tosiaan parantua jos luoti lentää vakaammin pidemmän matkan päässä. Yli kolminkertainen ero vaikuttaa silti epäuskottavalta. Ja tosiaan jos läpäisyyn vaikuttaa hyvin luodin epävakaus, silloin tässä on oletettavissa suuri satunnaisvaihtelu yksittäisten luotien välillä.

 

[ravallo]

Mutta voihan se läpäisy pehmeään kohteeseen tosiaan parantua jos luoti lentää vakaammin pidemmän matkan päässä. Yli kolminkertainen ero vaikuttaa silti epäuskottavalta. Ja tosiaan jos läpäisyyn vaikuttaa hyvin luodin epävakaus, silloin tässä on oletettavissa suuri satunnaisvaihtelu yksittäisten luotien välillä.

Tuossa voi olla myös joku sen läpäistävän materiaalin oma ilmiö; jos ajattelee vaikka sitä korkean nopeuden luodin tekemää shokkiaaltoa:

niin tavalla tai toisella se johtuu siitä että luoti purkaa energiaansa materiaaliin laajalle alueelle, aiheuttaen suurempaa vauriota, mutta samalla heikentäen läpäisyä. Tuollainen voisi johtaa siihen että hitaammin liikkuva kappale läpäisisi paremmin kuin nopea, jopa siinä määrin että se kompensoisi pienemmän energian.

 

[SundeR]

Iso määrä keskustelua taulukosta, josta näkee sekunnissa että uskomatonta paskaa

 

[ravallo]

Iso määrä keskustelua taulukosta, josta näkee sekunnissa että uskomatonta paskaa

Onhan sekin mahdollista

Nyt sain kaivettua esiin alkuperäislähteen, joka on FM 90-10-1 1995: Infantryman's Guide to Combat in Built-Up Areas, eli suuren maailmanpoliisin asutuskeskustaistelun opas, josta tuo taulukko on napsittu ihan sellaisenaan. Lisäksi täällä selostetaan asiaa:

"Weapon Penetration. The penetration that can be achieved with a 5.56-mm round depends on the range to the target and the type of material being fired against. The M16A2 and M249 achieve greater penetration than the older M16A1, but only at longer ranges. At close range, both weapons perform the same. Single 5.56-mm rounds are not effective against structural materials (as opposed to partitions) when fired at close range-the closer the range, the fess the penetration. (1) For the 5.56-mm round, maximum penetration occurs at 200 meters. At ranges less then 25 meters, penetration is greatly reduced. At 10 meters, penetration by the M16 round is poor due to the tremendous stress placed on this high-speed round, which causes it to yaw upon striking a target. Stress causes the projectile to break up, and the resulting fragments are often too small to penetrate. "

"The ability of the 7.62-mm and .50 -caliber rounds to penetrate are also affected by the range to the target and type of material fired against. The 7.62-mm round is affected less by close ranges than the 5.56-mm; the 50-caliber's penetration is reduced least of all. "

"The penetration of the 7.62-mm round is best at 600 meters but most urban targets are closer. The longest effective range is usually 200 meters or less "

 

[ravallo]

Ja tässä vielä lisää dataa liekkiin: Ballistic Penetration of a Sandbagged Redoubt

Vähän koomisen oloinen gradu jossa joku on tarkastellut onko hiekan jyväkoolla paljonkin merkitystä hiekkasäkkien suoja-arvoon (spoiler: no eipä juuri) mutta tuolla vakiomatkalla ammutuissa laukauksissa 9mm 115gr @ 360m/s läpäisee hiekkasäkkiä paremmin kuin 7.62x39 123gr @ 700m/s, eli ei tuo nyt ihan pelkän massa kertaa nopeuden neliö -laskennalla aukea...

 

[Alatuberkuloosi]

Mitä enemmän asiaa mietin niin tuntuu että se johtuu terminaali-ballistiikasta, suurella nopeudella luoti hajoaa kun taas hieman hitaammalla nopeudella se musertuu tai säilyttää muotonsa ja siten läpäisee enemmän. Betonin ollessa kyseessä sillä ei ole suurta vaikutusta koska luoti jokatapauksessa sirpaloituu

 

[FireFly Renaissance]

Ja tässä vielä lisää dataa liekkiin: Ballistic Penetration of a Sandbagged Redoubt

Vähän koomisen oloinen gradu jossa joku on tarkastellut onko hiekan jyväkoolla paljonkin merkitystä hiekkasäkkien suoja-arvoon (spoiler: no eipä juuri) mutta tuolla vakiomatkalla ammutuissa laukauksissa 9mm 115gr @ 360m/s läpäisee hiekkasäkkiä paremmin kuin 7.62x39 123gr @ 700m/s, eli ei tuo nyt ihan pelkän massa kertaa nopeuden neliö -laskennalla aukea...

Ainakin 9mm on yleensä lyijyluoti kun 7,63x39 on metallivaippa. Toisaalta metallivaipan kai olisi tarkoitus parantaa läpäisyä?

 

[ravallo]

Ainakin 9mm on yleensä lyijyluoti kun 7,63x39 on metallivaippa. Toisaalta metallivaipan kai olisi tarkoitus parantaa läpäisyä?

Tuossa ko. tutkimuksessa molemmat oli saman valmistajan metallivaippaluoteja. Tietenkin nuo vaipat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään, muotohan on ihan eri, paksuuskin varmasti ja ehkä materiaali. 7.62:et meni suurimmaksi osaksi ihan päreiksi osumasta, ja 9mm pitivät hyvin muotonsa, mutta vaikka verrattiin vain muotonsa pitäneiden 7.62 läpäisyä niin silti muotonsa pitäneet ysit läpäisivät paremmin.

Hämmentävää shittiä

 

[Alatuberkuloosi]

Olen aseseppä mutta ei tuo terminaaliballistiikka ole mitään mitä meille opetetaan. Jos tähän kysymykseen haluaa vastauksen suomenkielellä niin pitäisi varmaan kysyä PVTUTKL Asetekniikkaosastolta. Varmaan vastaisivatkin mielellään mutten jaksa nyt kirjoittaa sähköpostia.

 

[ravallo]

Ihme ettei kukaan noista jenkkilän sadoista "etsitään huonotkin tekosyyt räiskiä jotain" -youtubekanavista ei ole puuttunut näin hämmentävään ja raflaavaan aiheeseen

 

[Alatuberkuloosi]

Ihme ettei kukaan noista jenkkilän sadoista "etsitään huonotkin tekosyyt räiskiä jotain" -youtubekanavista ei ole puuttunut näin hämmentävään ja raflaavaan aiheeseen

Paul Harrelille aihevinkki?

 

[Super Hessu]

USA:ssa uutisoidaan Suomen Hornetien elefanttikävelystä

Suuri määrä ilmavoimien F-18C/D Hornet -monitoimihävittäjiä on osallistunut ”elefanttikävelyksi” kutsuttuun valmiusharjoitukseen.

– Suomen ja Venäjän välisessä mahdollisessa konfliktissa ilmavoimien on tärkeää saada mahdollisimman monta lentokonetta ilmaan nopeasti.
Tämä suojaisi koneita pitkän kantaman ohjuksilta, joiden kohteina Kuopio ja Rovaniemi varmasti olisivat, the Drive -sivusto arvioi.

 

[Zefram Cochrane]

USA suunnittelee hankkivansa fregatteja vähemmän tulivoimaa vaativiin tehtäviin kustannussyistä, FFG(X) hanke. Tästä herää kysymys eikö fregattiin voi laittaa yhtä paljon tulivoimaa kuin hävittäjässä on tai jopa yhtä paljon kuin risteilijässä on?

Mikä on esteenä?

Näiden sotalaivojen pääaseena ovat ohjukset. Arleig Burke luokan hävittäjässä on maksimissaan 96 ohjusputkea. Ohjuksia on enemmänkin, koska pieniä ilmatorjuntaohjusta voi laittaa neljä yhteen putkeen. Vastaavasti Tigonderoga luokan risteilijässä putkia on 120 kpl. Siis mikä estää laittamasta fregattiin 120 ohjusputkea? Mahdollisia syitä:

1. Painaa liikaa?

FFG(X) 32 ohjusputkea ja risteilijään verrattuna tarvittaisiin siis 88 putkea lisää. Lisäpaino on 2000 (ohjus) + 2000 (VLS & muut) eli 4000 kertaa 88 on noin 350 tonnia. Tuskin on ongelma lisätä 6700 tonniin 350 tonnia.

2. Tekee aluksesta liikaa etupainotteisen?

Aluksen voisi suunnitella CODLAGin (Combined diesel-electric and gas) sijaan IEP:ksi (Integrated electric propulsion) ja laittaa Azipodin liikuttamaan laivaa. Näin saataisiin painoa enemmän taakse.

3. Vie liikaa tilaa?

Aluksesta voi tehdä vähän pidemmän.

4. Jos laittaa kaikki ohjukset samaan paikkaan, niin vaarana on menettää alus, ohjus osuu siihen?

Voisi ajatella jonkinlaista hajasijoitusta kuten Zumwaltissa.

5. Tarvittava miehistö ei mahdu laivaan?

Tarvittavan miehistön määrä ei lisäänny ohjuksia lisäämällä.

6. Tarvittavat tutkat painavat liikaa tai vaativat liikaa tehoa?

Ei uskottavaa, että 151 m alukseen ei saisi yhtä suurta tutkaa kuin 155 m tai 173 m alukseen. Sama juttu sähkön tehon tarpeen kanssa.

Jos 120 ohjusputkea saisi fregattiin varmaan laittaisivat. Syyn täytyy jotenkin liittyä miehistön määrään: Fregatti 140, hävittäjä 323 ja risteilijä 330.

 

[moukula]

Kustannussyistä? Olisiko se sitten niin, että ne ohjusputket itsessään maksaa jotain, ja vähemmän on vähemmän. Eli jos joka tapauksessa pitää uusia kalustoa ja ostaa uusia laivoja, niin kaikkiin laivoihin ei vaan ole varaa pistää 120 putkea.

 

[Zefram Cochrane]

Kustannussyistä? Olisiko se sitten niin, että ne ohjusputket itsessään maksaa jotain, ja vähemmän on vähemmän. Eli jos joka tapauksessa pitää uusia kalustoa ja ostaa uusia laivoja, niin kaikkiin laivoihin ei vaan ole varaa pistää 120 putkea.

En tiedä Tigonderogan hintaa, mutta Arleig Burke on jotain 1, 7 miljardia ja Tigonderoga on huomattavasti kalliimpi. 88 Tomahawkia maksaa 130 miljoonaa ja lisäputket joitain miljoonia. Jos 140 miljoonan lisähinnalla saisi laivan, joka on yhtä tehokas kuin muutaman miljardin laiva, niin varmaan kannattaisi maksaa.

Fregatit ovat lisäys hävittäjien ja risteilijöiden rinnalle.

 

[tombe0]

Kannattaa myös muistaa että kun lisätään laukaisuputkia niin elektroniikan (tutkat, tulenjohto, ym) pitää olla vastaavalla tasolla, ja sehän se vasta maksaakin.

 

[Manual]

Tuossa on nyt myös hieman lähtenyt väärille raiteille itse alustyypin luokitus fregatiksi - 6700 tonnin sotalaiva ei ole yleisesti ottaen enää fregatti, vaan tätä suurempi alusluokka. Sama on oikeastaan Merivoimillakin paraikaa käynnissä - laivue 2020 aluksia kutsutaan korvetiksi, vaikka todellisuudessa ovat kooltaan fregatteja.

Eli joo, tuollaiseen lähes 7000 tonnin "fregattiin" mahtuisi hyvinkin enemmän kamaa, mutta kustannukset alkavat nousemaan ja joutuu mahdollisesti alkaa leikkaamaan muista asioista, kuten hekosta tai koko heko hangaarista. Toki myös se aluksen vakavuus tulee jossakin kohtaa vastaan ja täytyy alkaa pidentämään koko vekotinta, joka edelleen tekee siitä lopuksi hävittäjän siinä missä Arleigh Burkerkin on.

 

[Zefram Cochrane]

Tuossa on nyt myös hieman lähtenyt väärille raiteille itse alustyypin luokitus fregatiksi - 6700 tonnin sotalaiva ei ole yleisesti ottaen enää fregatti, vaan tätä suurempi alusluokka. Sama on oikeastaan Merivoimillakin paraikaa käynnissä - laivue 2020 aluksia kutsutaan korvetiksi, vaikka todellisuudessa ovat kooltaan fregatteja.

Eli joo, tuollaiseen lähes 7000 tonnin "fregattiin" mahtuisi hyvinkin enemmän kamaa, mutta kustannukset alkavat nousemaan ja joutuu mahdollisesti alkaa leikkaamaan muista asioista, kuten hekosta tai koko heko hangaarista. Toki myös se aluksen vakavuus tulee jossakin kohtaa vastaan ja täytyy alkaa pidentämään koko vekotinta, joka edelleen tekee siitä lopuksi hävittäjän siinä missä Arleigh Burkerkin on.

Tämä oli lähtökohtana, koska jenkit sen valitsivat. Voidaan tietysti lähteä 4000 tonnin fregastistakin liikkeelle.

 

[Manual]

Tämä oli lähtökohtana, koska jenkit sen valitsivat. Voidaan tietysti lähteä 4000 tonnin fregastistakin liikkeelle.

Et ymmärtänyt pointtiani.

Eli, luokitus "fregatti" on tarkoittanut sekä kooltaan pienempää että aseistukseltaan kevyempää sota-alusta kuin hävittäjä, joka puolestaan on samoilla kriteereillä pienempi kuin risteilijä. Nyt kun jenkit alkoivat haalimaan uutta kalustoa vanhempien tilalle, voi olla nykyajan politiikoille ja yhä isommissa määrin rauhantahtoiselle, köyhälle kansalle vaikeaa myydä "me tartettais hitoksee hävittäjiä ja risteilijöitä, 100 ohjuksella". Helpompi on lähestyä kansaa otsikolla "Tarvitaan laivoja, mutta ei hätää, olemme talkoissa mukana - rakennetaan fregatteja, jotka on kevyemmin aseistettuja ja muutenkin halvempia". Suurin osa ihmisistä mieltää fregatin huomattavasti, jopa tuplasti, pienempänä alusluokkana kuin mahtipontisen hävittäjän, jonka jo pelkästä nimestä huokuu hyökkäys Lähi-Itään ja Euroopan ohjuskilpenä toimiminen. Todellisuudessa sieltä tulee möhkäle, joka jo suunnitteluvaiheessa on hävittäjän kokoluokassa niin massaltaan, kuin pituudeltaan eikä ole pienintäkään estettä lastata sinne ne samat 100 ohjusta, samalla lipsuen pituudesta entisestään, käytetyistä rahoista puhumattakaan. Eli esteenä on siis lähinnä raha, joka pitää myöhemmässä vaiheessa vielä lypsätä kansalta. Sopiva hetki on jonkinnäköinen mid-life upgrade, jonka aikana keskilaivaan ilmestyy keulakannen tasoinen ohjussiilo-paketti.

 

[Collusion]

Tällainen uutinen: Etelä-Korea rakentaa maan ensimmäisen lentotukialuksen, joka on tarkoitus varustaa F-35B VTOL hävittäjillä. Eikä ihme, kun katsoo Kiinan jatkuvasti kasvavaa aktiivisuutta Etelä- ja Itä-Kiinan merillä.

As tensions rise in Asia Pacific, South Korea is building its first aircraft carrier ... complete with US-made fighter jets | CNN

South Korea plans to start building its first aircraft carrier next year, and acquire fighter jets to operate on it, the country's Defense Ministry has announced.

edition.cnn.com

 

[Zefram Cochrane]

Et ymmärtänyt pointtiani.

Eli, luokitus "fregatti" on tarkoittanut sekä kooltaan pienempää että aseistukseltaan kevyempää sota-alusta kuin hävittäjä, joka puolestaan on samoilla kriteereillä pienempi kuin risteilijä. Nyt kun jenkit alkoivat haalimaan uutta kalustoa vanhempien tilalle, voi olla nykyajan politiikoille ja yhä isommissa määrin rauhantahtoiselle, köyhälle kansalle vaikeaa myydä "me tartettais hitoksee hävittäjiä ja risteilijöitä, 100 ohjuksella". Helpompi on lähestyä kansaa otsikolla "Tarvitaan laivoja, mutta ei hätää, olemme talkoissa mukana - rakennetaan fregatteja, jotka on kevyemmin aseistettuja ja muutenkin halvempia". Suurin osa ihmisistä mieltää fregatin huomattavasti, jopa tuplasti, pienempänä alusluokkana kuin mahtipontisen hävittäjän, jonka jo pelkästä nimestä huokuu hyökkäys Lähi-Itään ja Euroopan ohjuskilpenä toimiminen. Todellisuudessa sieltä tulee möhkäle, joka jo suunnitteluvaiheessa on hävittäjän kokoluokassa niin massaltaan, kuin pituudeltaan eikä ole pienintäkään estettä lastata sinne ne samat 100 ohjusta, samalla lipsuen pituudesta entisestään, käytetyistä rahoista puhumattakaan. Eli esteenä on siis lähinnä raha, joka pitää myöhemmässä vaiheessa vielä lypsätä kansalta. Sopiva hetki on jonkinnäköinen mid-life upgrade, jonka aikana keskilaivaan ilmestyy keulakannen tasoinen ohjussiilo-paketti.

Sinä et ymmärtänyt pointtiani tai oikeastaan kysymystäni. Miksei fregattiin (kooltaan) voi laittaa risteilijän aseistusta? Joku syy siinä täytyy olla, mutta en tiedä vielä mikä. 350 tonnia lisää 4000 tonnin alukseen ei selitä tätä.

En ole kiinnostunut millä poliitikot myyvät freagattia. Olen kiinnostunut ainoastaa yllä olevasta kysymyksestä.

 

[Manual]

Sinä et ymmärtänyt pointtiani tai oikeastaan kysymystäni. Miksei fregattiin (kooltaan) voi laittaa risteilijän aseistusta? Joku syy siinä täytyy olla, mutta en tiedä vielä mikä. 350 tonnia lisää 4000 tonnin alukseen ei selitä tätä.

En ole kiinnostunut millä poliitikot myyvät freagattia. Olen kiinnostunut ainoastaa yllä olevasta kysymyksestä.

Nyt ihan oikeasti. Se alkuperäinen häilyvä raja oli n. 4000 tonniin asti, kokoluokassa fregatti. Mitä enemmän siitä mennään yli, sitä enemmän se menee hävittäjien tontille. Siihen ei ole lisättävissä 350 tonnia, joka jo 4000 tonnin aluksessa on ~9% painosta, ja se on merkittävä lisä jo laivan vakavuudesta puhuttaessa. Lisäksi sun laskukaavalla toteutettuna se ei yksinään riitä, tarvitaan enemmän muutakin oheislaitteistoa, jotka lisäävät painoa entisestään.

Joko riittää rautalangasta vääntäminen? Yksinkertaistettuna: "oikeaan" fregattiin, 3500t/120m EI OLE mahdollista lisätä mitään 350+ tonnin lisäohjuksia siiloineen päivineen, koska aluksesta tulee kokoonsa nähden liian painava, eikä ne muutenkaan mahdu sinne. Jenkkien "fregattiin" a la 7000t on helposti lisättävissä ja vaikka mitä. Ja varmasti lisätäänkin.

 

[burmanm]

Jotenkin todella omituista kyllä että läpäisy paranee kun luoti hidastuu

Tässä ketjussa on kyllä mainittu oikea vastauskin, eli liian nopea luoti hajoaa osuessaan ja sen takia läpäisykyky heikkenee. Tästä löytyy ns. viihteellisenä versiona Mythbustersilta episodi, jossa ampuvat eri aseilla uima-altaaseen ja katsovat mikä menee pisimmälle. Pistoolin kuti eteni pidemmälle kuin isojen vehkeiden, koska veteen osuessaan jälkimmäiset eivät kestä niiden suuren nopeuden takia.

Asiaa voi ajatella monesta kantista, myös luodin koolla on merkitystä joskus sellaiseenkin suuntaan mikä ei ensimmäisenä tulisi mieleen. Toki puut itsessään ovat myös sinäänsä heikko väittelykohde, kun eri puulajikkeet ovat eri kovuuksisia ja samankin lajikkeen sisällä kasvuolosuhteet vaikuttavat niiden kovuuteen.

 

[Zonveine]

Artikkeli Turkin ja Kreikan ilma-aseesta. Puntit tuntuvat olevan aika tasan.

Face-Off Over The Aegean: How Greek And Turkish Air Forces Stack Up

With tensions rising over energy reserves in the Aegean Sea, the disgruntled neighbors have air arms that are well-equipped and at high readiness.

www.thedrive.com

 

[Alatuberkuloosi]

Välittäisikö joku referoida tuon em artikkelin? Piljoona sanaa eikä jaksa lukea kokonaan.

 

[WanhaPatu]

Välittäisikö joku referoida tuon em artikkelin? Piljoona sanaa eikä jaksa lukea kokonaan.

Mailla on kiistaa öljystä ja merialueista.

Molemmilla on isot F-16 -laivastot, Turkilla tosin isommat. Tätä tasapainottamassa Kreikalla on myös Mirage 2000 -kalustoa. Myös modernisoituja F-4 -koneita löytyy molemmilta.

Kreikka suunnittelee Rafale - ja F-35 -hankintaa, Turkilla on oma TF-X -häivehävittäjäprojektinsa ja heiltä F-35:n saanti on (onneksi!) ainakin toistaiseksi estetty.

Kummallakin maalla on muutama (4) tutkavalvontakone. Turkilla on ilmatankkauskyky, Kreikalla ei.

Turkkilaisilla on enemmän taistelukokemusta viimevuosilta, mutta poliittisista syistä päteviä lentäjiä on todennäköisesti poistunut vahvuudesta ja amerikkalaisvalmisteisten koneiden ylläpito saattaa vaikeutua.

 

[Mariini]

"Eurooppalainen yhtenäisyys asehankinnoissa." Toki nimi on saksalainen, mutta omistus ei. Tietääkö joku tarkemmin onko tehdas Saksassa?

 

[ravallo]

"Eurooppalainen yhtenäisyys asehankinnoissa." Toki nimi on saksalainen, mutta omistus ei. Tietääkö joku tarkemmin onko tehdas Saksassa?

Kai firma itsessään on kokonaan saksalainen, eli tehdas ja pääkonttori on saksassa, omistaja vain on UAE:stä. Niin se maailma muuttuu, länkkärit ostaa arabeilta aseita

 

[Jote]

Aika kiireellä ovat hutasseet sekä kiväärin, että valmistajan Wikipediasivut. Taisi tulla kaikille yllätyksenä.

 

[Trotor]

Kai firma itsessään on kokonaan saksalainen, eli tehdas ja pääkonttori on saksassa, omistaja vain on UAE:stä. Niin se maailma muuttuu, länkkärit ostaa arabeilta aseita

On se alkujaan Saksalainen ja hyvin vanha firma. Omistukset nykyisin on mitä sattuu. Ei Sakokaan tuolla jollain mittarilla ole suomalainen ase.

 

[jkeskir]

Aika kiireellä ovat hutasseet sekä kiväärin, että valmistajan Wikipediasivut. Taisi tulla kaikille yllätyksenä.

MK556 perustuu CR 223 malliin, joka on ollut markkinoilla noin 17 - 20 vuotta. Kilpailu uuden rynnäkkökiväärin valitsemiseksi kesti sekin 3 vuotta. Ei nyt ihan kiireellä hutaistu kivääri. Perustoimintaperiaate tuossa on sama kuin AR-15:ssa.

 

[ravallo]

On se alkujaan Saksalainen ja hyvin vanha firma. Omistukset nykyisin on mitä sattuu. Ei Sakokaan tuolla jollain mittarilla ole suomalainen ase.

Tässä ihan kiva googlella hyvin kääntyvä artikkeli: Bundeswehrauftrag für Haenel: Das arabische Sturmgewehr - DER SPIEGEL - Wirtschaft

Haenelhan on Schmeisserin kavereiden vanha firma joka on takonut noita korkkareista tuttuja MP40 ja Stg44:a aikanaan, mutta jäi Össin puolelle ja perustettiin käytännössä scratchistä uudelleen jokin aika takaperin. Se mitä tuossa linkatussa artikkelissä vähän ihmetellään on, että kyseessä on sellainen pieni tarkkuus- ja metsästyskivääreitä tekevä nyrkkipaja, jonka pitäisi nyt alkaa rykimään ulos kymmeniä tuhansia konetuliaseita armeijalle, ja että kuinkahan paljon siitä oikeasti perustuu UAE:n rahkeisiin.

 

[ravallo]

MK556 perustuu CR 223 malliin, joka on ollut markkinoilla noin 17 - 20 vuotta. Kilpailu uuden rynnäkkökiväärin valitsemiseksi kesti sekin 3 vuotta. Ei nyt ihan kiireellä hutaistu kivääri. Perustoimintaperiaate tuossa on sama kuin AR-15:ssa.

AR:iahan on sekä mäntätoimisia että suorakaasutoimisia, suurin osa tietenkin suoria, mutta sekä CR223 että MK556 on mäntätoimisia (varmaan muuten Hugo kääntyisikin haudassaan). Varmaan sinänsä kannattaakin apinoida lukkomekanismi AR:istä jos meinaa NATO kivääriä tehdä, miksi korjata jos se ei ole rikki.

Sinänsähän kyllä vuosikymmenten saatossa AR:istäkin on saatu käyntivarmoja kenttäolosuhteissakin, eli en itse kyllä mitenkään automaattisesti tyrmää noita suorakaasutoimisia, onhan niissä hyvätkin puolensa.

 

[Zonveine]

Itsemurha drone työssään

IAI Harop - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Zonveine]

Venäläiset ilmapuolustusjärjestelmät eivät ilmeisesti ole kovin tehokkaita Turkkilaisia droneja vastaan.




Blogi osapuolten tappioista:

The Fight For Nagorno-Karabakh: Documenting Losses On The Sides Of Armenia And Azerbaijan

www.oryxspioenkop.com

"Dozens of Armenian soldiers awoke to this new reality this morning when Bayraktar TB2 UCAVs started releasing MAM-L Smart Munitions over Armenian positions, striking at least six 9K33 Osa and three 9K35 Strela-10 mobile surface-to-air missile systems. These systems appeared just as unaware and incapable of tackling the drone threat overhead as the Russian Pantsir-S1s in Syria and Libya, and all were destroyed without ever knowing what hit them. Turkey's highly efficient use of drones and supporting electronics warfare systems has boosted its increasingly assertive international role and growing political and military weight (Bayraktar Diplomacy). It has now reached the Nagorno-Karabakh conflict, and will certainly influence the outcome of the current round of fighting. "