Tässä keskustelussa ei juuri lähteitä näy, etenkään muita kuin sekalaisen laatuisia artikkelilinkkejä. Heitän nyt kuitenkin pari esimerkkiä niistä mitkä helposti löysin, ihan osoituksena etten omasta päästä näitä keksi.
"Koska koneen suomalainen käyttö poikkesi konetyypin suunnitellusta ollen todella kovaa, rasitti se koneiden moottoreita ja rungon rakenteita suuresti. Koneisiin muutostöiden yhteydessä asennettujen G-laskurien mukaan suomalaiset lensivät MiG-21BIS:illä kovaotteisemmin kuin koneen suunnittelija ja valmistaja olivat ajatelleet."
Poltto palaa! MiG-21 Suomen taivaalla 1963-1998, Jukka Hoffrén
"Syynä [MiG:n käytöstä luopumiseen] olivat rakenteeseen, lähinnä runkokaariin, tulleet murtumat. Käyttö oli ollut kuviteltua kovempaa. Koelentue muun muassa selvitti, että tavallisin ohjuksen väistöliike, niin kutsuttu alakauttaveto, voidaan suorittaa paljon neuvostokäytäntöä tiukemmin. Asian yhteys rakenteen kestävyyteen jäi siinä vaiheessa puntaroimatta."
Valtion Lentokonetehtaan Historia. Osa 4: Drakenista Redigoon 1966-1995, Jukka Raunio
"...Hawkeissa todettu rakenteen väsyminen, mikä oli seurausta koneen kovasta käytöstä."
BAe Hawk Suomen Ilmavoimissa, Jyrki Laukkanen
Suomessa ei olla rakenteiden väsymisen suhteen välinpitämättömiä ja lento-ohjelmia on kehitetty vähemmän kuormittaviksi, mutta käytännössä asiat on opittu kantapään kautta, eli ensin lennetään kovaa ja sitten selvitetään miten voidaan keventää. Mielestäni Suomessa on myös pikemminkin ylpeilty sillä, että koneista otetaan kaikki irti. Sikäli tuo esitetty lentäjän kommentti tuntuu vähän erikoiselta.
"Suomen Ilmavoimien harjoitus- ja lentotoiminta toteutetaan harjoitusalueilla, jotka sijaitsevat lähellä käytettäviä lentotukikohtia. Lyhyet siirtymismatkat tukikohdista harjoitusalueille ovat mahdollistaneet sen, että Hornet-kaluston lentotunnit on kyetty hyödyntämään tehokkaasti. Harjoitustoiminta sisältää Ilmavoimien tehtävävaatimusten mukaisesti paljon ilmataisteluliikehdintää, mikä on koneen rakenteiden kannalta kuluttavaa."
https://www.defmin.fi/files/3168/Esiselvitys_Hornet-kaluston_suorituskyvyn_korvaamisesta.pdf
Jotain kertoo sekin, että nykyisten rakennekorjausten, sekä lento-ohjelman kuormittavuuden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden jälkeen tavoitteena on saada Horneteista n. 4200 tuntia per kone. Hankinnan aikaan puhuttiin n. 6000 tunnin eliniästä ja jotkut väittivät eliniän pidentyvän maakäytössä jopa 12000 tuntiin. Tästä ollaan aika kaukana.
Samaan aikaan rapakon toisella puolella puhutaan jopa 10000 tunnin elinkaaresta:
"The aging F/A-18 Hornet fleet will remain the bulk of the Navy's strike fighter power into the next decade, forcing the service to extend the airframe's life from its initial 6,000 hours to 10,000 and possibly beyond."
Officials extend F/A-18 Hornet service lives
Faktat eivät vaan puhu sen puolesta, että Suomessa lennettäisiin jotenkin erityisen säästeliäästi.
Tuossa vielä elinkaaren jatkamisen kustannukset esiselvityksestä:
"Hävittäjän rakenteen eliniän jatka-minen ja uuden mittavan elinkaaripäivityksen toteuttaminen voisivat mahdollistaa suorituskyvyn korvaamispäätöksen siirtämisen enintään viidellä vuodella. Elinkaaren jatkamisen lisäkustannukset muodostuvat rakennekorjauksista, tuotetuesta ja suorituskyvyn ylläpidosta. Lisärahoitustarve olisi vuosiksi 2018–2022 1,2 miljardia euroa ja investointipäätös asiasta pitäisi tehdä 2015–16."