Sotateknologia

Liittynyt
21.12.2016
Viestejä
63
Alumiinisen rungon väsyminen lienee pääasiallinen rajoite lentotuntien kasvattamiselle.

Eikös ilmavoimat asentanut yhteen tai kahteen hornettiin kasan kiihtyvyysantureita ja jotakin venymäliuskamittareita seuraamaan rungon väsymistä ja sen datan perusteella käyttöä ja huoltoa pystytään sitten optimoimaan. Luin tuollaisesta muistaakseni TMn tai jonkin muun vastaavan putiikin julkaisusta jokin vuosi sitten. En nyt tähän hätään artikkelia kuitenkaan löytänyt...

Edit: Ach, Patria oli asialla, linkki: Hornetien elinkaaren turvaaminen
 

WanhaPatu

Suurmöyhentäjä
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 041
Kertoi vielä kuinka jenkeissä noita koneita ei säästellä sitten yhtään, aina vedetään niin sanotusti kaasupohjassa ja g voimia ei säästellä. Suomessa taas runkoa yritetään rasittaa mahdollisimman vähän
Toisaalta taas täällä meillä on niin lyhyet matkat tukikohdista harjoitusalueille, että suurempi osa lentotunneista on korkean G:n vääntöä. Eli meillä koneet kuluvat siinä suhteessa nopeammin.
 
Liittynyt
05.03.2017
Viestejä
528
Niin luuletko ettei puolustusvoimat tee juuri näin ja kierrätä niitä koneita maksimaallisen lentoajan saavuttamiseksi? Olen jutellut aiheesta hornet lentäjän kanssa ilmailunäytöksessä.

Edit. Kertoi vielä kuinka jenkeissä noita koneita ei säästellä sitten yhtään, aina vedetään niin sanotusti kaasupohjassa ja g voimia ei säästellä. Suomessa taas runkoa yritetään rasittaa mahdollisimman vähän
En luule mitään, kunhan pohdiskelin tässä. Oletko nyt sitten kova mies, kun olet jutellut hornet-lentäjän kanssa lentonäytöksessä?
 

Merkava

מרכבה
Liittynyt
16.12.2016
Viestejä
1 213
Kuluu ne pommaritkin. B-52 on toki pataraudasta tehty. 50-luvulla ei osattu optimoida, lyötiin vaan lisää moottoreita siipien alle jos painoa kertyi, ja tilattiin 200 tankkeria lisää.

Kestivät siirtymän kuoppaisessa ilmassa matalalla tunkeutumiseen NL alueelle. Kone kuitenkin suunniteltu 40000 jalan korkeuksiin.

Lorun loppu on sitten kun siipien yläpinnat pitää uusia, jota ei enää tehdä. Siihen mennessä jos sattuma osuu, lentäjien joukossa on kloppi jonka isoisoisä lensi jo B-52.
 

Merkava

מרכבה
Liittynyt
16.12.2016
Viestejä
1 213
Vietnamin sodassa B-52 palveli usein taktisena pommittajana.

Tukikohtien puolustuksessa trio big belly D-malleja oli kovaa valuuttaa. Kolme konetta pystyi maaohjatulla tutka-pommitusjärjestelmällä tiputtamaan 80 tonnia rautaa ja tritonalia vihollisen niskaan sekunneissa.

Samaan aikaan vain hävittäjäpommittajat hyökkäsi P-Vietnamin strategisiin kohteisiin. Raskaat pommittajat oli korkealla ja ennakoitavissa olevien kohteiden pommituksessa haavoittuvia + McNamara pelkäsi eskaloida. Linebackerissä sitten nekin lensi Hanoihin kun Nixonilta paloi hiat.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 286
Ei auta, kun runkojen lentotunnit tulevat täyteen. Eikä mankkaakaan voi loputtomiin päivitellä. USMC:n käyttämän AESA-tutkan voisi asentaa, ja ehkä jotain muuta pientä, mutta kalliiksi tulisi suhteessa suorituskykyyn.
Noita pitäisi käyttää sitten kuin museorekisterissä olevaa autoa. Kovimmat kiepitykset sitten videopeleillä ja tositilanteessa saa sitten ihan Top Gunina kiepittää ennen kuin siivet repeää irti sekä heittoistuimen kautta ulos.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 286
Alumiinisen rungon väsyminen lienee pääasiallinen rajoite lentotuntien kasvattamiselle.

Eikös ilmavoimat asentanut yhteen tai kahteen hornettiin kasan kiihtyvyysantureita ja jotakin venymäliuskamittareita seuraamaan rungon väsymistä ja sen datan perusteella käyttöä ja huoltoa pystytään sitten optimoimaan. Luin tuollaisesta muistaakseni TMn tai jonkin muun vastaavan putiikin julkaisusta jokin vuosi sitten. En nyt tähän hätään artikkelia kuitenkaan löytänyt...

Edit: Ach, Patria oli asialla, linkki: Hornetien elinkaaren turvaaminen
Tuli tuosta linkin jutusta mieleen, että tekevätkö jotkut valmistajat noista hävittäjien rungoista kestäviäkin?
 
Liittynyt
21.12.2016
Viestejä
63
Tuli tuosta linkin jutusta mieleen, että tekevätkö jotkut valmistajat noista hävittäjien rungoista kestäviäkin?
Tuo väsyminen liittyy alumiinin ominaisuuksiin, lähinnä väsymislujuuteen. Alumiinilla ei ole selvää väsymislujuusrajaa, vaan jossakin kohtaa se vaan murtuu kun toistuvia liikkeitä kasautuu riittävä määrä, siksi alumiinista ei voi tehdä "ikuisesti kestävää" lentokoneen runkoa tai osaa johon kohdistuu toistuvaa rasitusta. Wiki.

Esim teräksellä ja titaanilla vastaavasti on selvä väsymislujuusraja, eli karkeasti metallia voi taittaa (lähes) rajattoman määrän kertoja, kunhan siitä aiheutuva rasitus pysyy alle tuon väsymislujuus rajan.

Karkeana esimerkkinä; Jos teet puolimetrisen viivoittimen parhaasta löytämästäsi alumiiniseoksesta ja vastaavan teräksestä tai titaanista, sitten alat vääntelemään viivoitinta edestakaisin, niin alumiininen napsahtaa poikki miljoonan...miljardin väännön jälkeen, mutta teräksistä/titaanista viivoitinta saat vemputtaa maailman tappiin asti eikä se katkea (materiaalin väsymisen takia).

Eli teoriassa olisi mahdollista tehdä "ikuisesti kestävä" letokoneen runko/siipi jos sen tekee titaanista tai teräksestä, mutta silloin siitä tulee käytännössä joko saatanan kallis tai saatanan painava. Alumiini on verrattain edullista, kevyttä ja helposti työstettävää, joten siitä voidaan tehdä letokoneen runko/osa joka kestää jonkin hävittäjälle järjellisen eliniän ajan, ennenkö väsymisrasitus kasautuu liiaksi.


Mielenkiintoinen huomio muuten tuosta artikkelista, mikä osaltaan saattaa selittää miksi 'muricassa horneteilla lennetään räväkämmin:
"Yhdysvaltain laivastossa Hornetien keskirunko vaihdetaan koneen elinkaaren aikana. Suomessa linjauksena oli alusta lähtien, ettei näin suuria modifikaatioita tehdä. Esimerkiksi keskirungon vaihto edellyttäisi lentokoneen purkamista lähes kokonaan, mikä ei olisi taloudellisesti tarkasteltuna järkevää, kun ottaa huomioon kaluston jäljellä olevan käyttöiän, Vaaraniemi perustelee."
 
Liittynyt
22.12.2016
Viestejä
5 688
Tuo väsyminen liittyy alumiinin ominaisuuksiin, lähinnä väsymislujuuteen. Alumiinilla ei ole selvää väsymislujuusrajaa, vaan jossakin kohtaa se vaan murtuu kun toistuvia liikkeitä kasautuu riittävä määrä, siksi alumiinista ei voi tehdä "ikuisesti kestävää" lentokoneen runkoa tai osaa johon kohdistuu toistuvaa rasitusta. Wiki.

Esim teräksellä ja titaanilla vastaavasti on selvä väsymislujuusraja, eli karkeasti metallia voi taittaa (lähes) rajattoman määrän kertoja, kunhan siitä aiheutuva rasitus pysyy alle tuon väsymislujuus rajan.

Karkeana esimerkkinä; Jos teet puolimetrisen viivoittimen parhaasta löytämästäsi alumiiniseoksesta ja vastaavan teräksestä tai titaanista, sitten alat vääntelemään viivoitinta edestakaisin, niin alumiininen napsahtaa poikki miljoonan...miljardin väännön jälkeen, mutta teräksistä/titaanista viivoitinta saat vemputtaa maailman tappiin asti eikä se katkea (materiaalin väsymisen takia).

Eli teoriassa olisi mahdollista tehdä "ikuisesti kestävä" letokoneen runko/siipi jos sen tekee titaanista tai teräksestä, mutta silloin siitä tulee käytännössä joko saatanan kallis tai saatanan painava. Alumiini on verrattain edullista, kevyttä ja helposti työstettävää, joten siitä voidaan tehdä letokoneen runko/osa joka kestää jonkin hävittäjälle järjellisen eliniän ajan, ennenkö väsymisrasitus kasautuu liiaksi.


Mielenkiintoinen huomio muuten tuosta artikkelista, mikä osaltaan saattaa selittää miksi 'muricassa horneteilla lennetään räväkämmin:
"Yhdysvaltain laivastossa Hornetien keskirunko vaihdetaan koneen elinkaaren aikana. Suomessa linjauksena oli alusta lähtien, ettei näin suuria modifikaatioita tehdä. Esimerkiksi keskirungon vaihto edellyttäisi lentokoneen purkamista lähes kokonaan, mikä ei olisi taloudellisesti tarkasteltuna järkevää, kun ottaa huomioon kaluston jäljellä olevan käyttöiän, Vaaraniemi perustelee."
Olikohan toi Suomen linjaus välttämättä kovin fiksu, koska Hornet on muuten osoittautunut varsin hitaasti vanhenevaksi laitteeksi, jota on sitä paitsi mahdollista modernisoida eri tekniikoin..

Runkoja päivittämällä olisi voitu saada Horneteille vuosia tai vuosikymmeniä lisäaikaa, ja viidennen sukupolven hävittäjä sitten myöhemmin parempaan hintaan..
 
Liittynyt
05.03.2017
Viestejä
528
Olikohan toi Suomen linjaus välttämättä kovin fiksu, koska Hornet on muuten osoittautunut varsin hitaasti vanhenevaksi laitteeksi, jota on sitä paitsi mahdollista modernisoida eri tekniikoin..

Runkoja päivittämällä olisi voitu saada Horneteille vuosia tai vuosikymmeniä lisäaikaa, ja viidennen sukupolven hävittäjä sitten myöhemmin parempaan hintaan..
Hornetti oli hyvä hankinta ja ehdottomasti paras silloisista vaihtoehdoista. Oli onnekas sattuma, että Rehni söi siipiä ja ruksasi listalta sitten sopivan vaihtoehdon. Joku 5-10 vuoden aikalisä tulisi hyvään saumaan, mutta eipä sitä mistään saa.
 
Liittynyt
21.12.2016
Viestejä
63
Olikohan toi Suomen linjaus välttämättä kovin fiksu, koska Hornet on muuten osoittautunut varsin hitaasti vanhenevaksi laitteeksi, jota on sitä paitsi mahdollista modernisoida eri tekniikoin..

Runkoja päivittämällä olisi voitu saada Horneteille vuosia tai vuosikymmeniä lisäaikaa, ja viidennen sukupolven hävittäjä sitten myöhemmin parempaan hintaan..
Tuollainen rungon vaihtaminen on aivan järjettömän iso savotta ja sellasen suorittaminen 60 hävittäjälle kestää väkisinkin vuositolkulla, enkä tiedä sitten antaako sekään koneelle hirveästi lisäaikaa kun kaikki muutkin osat väsyy ja vanhenee ja vaatii uusimista. Eli helvetin isolla vaivalla ja hinnalla tekohengitetään koneille muutama vuosi lisäaikaa, joten ehkä se on kuitenkin fiksumpaa ostaa uutta ja ajantasaista rautaa korvaamaan vanhat ja väsyneet hornetit...?
 
Liittynyt
28.03.2017
Viestejä
96
Olikohan toi Suomen linjaus välttämättä kovin fiksu, koska Hornet on muuten osoittautunut varsin hitaasti vanhenevaksi laitteeksi, jota on sitä paitsi mahdollista modernisoida eri tekniikoin..

Runkoja päivittämällä olisi voitu saada Horneteille vuosia tai vuosikymmeniä lisäaikaa, ja viidennen sukupolven hävittäjä sitten myöhemmin parempaan hintaan..
Ei tuo kovin halvaksi tulisi runkoja uusia, ylipäätään uusia runkoja ei tehdä ja käytetyt on enemmän ja vähemmän samassa kunnossa kuin nykyiset.
 
Liittynyt
22.12.2016
Viestejä
5 688
Ei tuo kovin halvaksi tulisi runkoja uusia, ylipäätään uusia runkoja ei tehdä ja käytetyt on enemmän ja vähemmän samassa kunnossa kuin nykyiset.
Jos asiaan olisi varauduttu jo alunalkaen, olisi ne rungot voitu hankkia sopivaan aikaan ja sopivaan hintaan.

Nyt on tietenkin myöhäistä.
 

WanhaPatu

Suurmöyhentäjä
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 041
Eli teoriassa olisi mahdollista tehdä "ikuisesti kestävä" letokoneen runko/siipi jos sen tekee titaanista tai teräksestä, mutta silloin siitä tulee käytännössä joko saatanan kallis tai saatanan painava. Alumiini on verrattain edullista, kevyttä ja helposti työstettävää, joten siitä voidaan tehdä letokoneen runko/osa joka kestää jonkin hävittäjälle järjellisen eliniän ajan, ennenkö väsymisrasitus kasautuu liiaksi.
Tähän vielä mainintana, että samaan aikaan Suomen kanssa Hornettinsa hankkinut Sveitsi toteutti keskirungon titaanista. Silti hekin ovat parhaillaan (hieman ennen Suomea) uusimassa kalustoaan.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
5 994
Olikohan toi Suomen linjaus välttämättä kovin fiksu, koska Hornet on muuten osoittautunut varsin hitaasti vanhenevaksi laitteeksi, jota on sitä paitsi mahdollista modernisoida eri tekniikoin..
Oli fiksu linjaus. Suomi hankki hornettinsa n. 12 vuotta USNn jälkeen. Ja Suomi ei laskeudu koneillaan lentotukialuksille, suomen koneille tulee selvästi vähemmän rasitusta kuin USNn koneille.

Ja tulee pitkän päälle aika paljon fiksummaksi hankkia kokonaan uusia paljon parempia koneita kuin tekohengittää vanhoja koneita ja vaihtaa pala palalta vanhoihin koneisiin kaikki, saaden silti vanhan koneen suorituskykyä vain vähän paremmalla elektroniikalla.

Runkoja päivittämällä olisi voitu saada Horneteille vuosia tai vuosikymmeniä lisäaikaa, ja viidennen sukupolven hävittäjä sitten myöhemmin parempaan hintaan..
Mihin ihmeen "parempaan hintaan"? Ei ne viidennen sukupolven koneet ole mihinkään merkittävästi halpenemassa.
 

WanhaPatu

Suurmöyhentäjä
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 041
Ja Suomi ei laskeudu koneillaan lentotukialuksille, suomen koneille tulee selvästi vähemmän rasitusta kuin USNn koneille.
Tämä oli se alkuperäinen oletus, mutta käytännössä on huomattu, että meillä koneet rasittuvat puolestaan ilmassa enemmän. Syynä harjoitusalueiden sijainti suoraan lentotukikohtien ympärillä ja suurempi ilmataisteluharjoittelun osuus.
 
Liittynyt
06.12.2018
Viestejä
40
Suomen horneteissa ei siis ole titaanirunkoa, jos Sveitsin titaanihorneteissa on enemmän lentoaikaa jäljellä niin ne kannattaa hankkia Suomeen vaikka vaihtokaupoilla jos järkevällä hinnalla saa niin voi käyttää omat varaosat ja oheisjärjestelmät loppuun.
Suomen ei pitäisi lyödä vanhemman sukupolven teknologiaa ja kalustoa silppuriin ja sulattoon, tapa jota paheksun syvästi, jättäisivät vaikka museoille, aselajikilloille ja reservin innokkaille harrastajille ylläpidettäväksi.
Kaiken ei pitäisi olla digitaalista, vanhempaa panssarikalustoa, tykistöä ja heittimiä on tungettu puoliväkisin sulattoon, en ole katkera mutta kuitenkin...
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 265
Venäjällä kuollut 14 sukellusveneen tulipalossa tässä vastikään.

Fourteen Russian sailors died when a fire broke out on a top-secret deep-sea submarine that President Putin said was carrying several high-ranking naval officers.

Mr Putin did not specify the exact type of vessel involved but independent Russian media reports, citing military sources, said that it was an AS-12 nuclear-powered spy submarine nicknamed Losharik. The crew members were poisoned by fumes, defence ministry officials said.

“It is a big loss for the navy, and for the army as a whole,” Mr Putin told Sergei Shoigu, the defence minister, in a televised meeting. “It is not an ordinary vessel, as we know. It’s a scientific-research vessel, its crew is highly professional.” He said that seven of the victims were at the highest possible level — captain first rank — in the staff of the Russian navy, and two of the sailors were holders of the Hero of Russia award.

https://www.theaustralian.com.au/world/the-times/blaze-on-spy-submarine-kills-highranking-russian-sailors/news-story/8deb7990370ad4615c5ea1ccb40c3d98
Kyseessä lähteiden mukaan ilmeisesti juurikin tuo samainen Losharik, mitä tämä vastikään valmistunut Belgorod kykenee kuljettamaan mukanaan.

qqqqqqq.jpg
 

Merkava

מרכבה
Liittynyt
16.12.2016
Viestejä
1 213
Venäjällä kuollut 14 sukellusveneen tulipalossa tässä vastikään.
Olikohan joku demonstraatio/koeajo?

1st rank kapteeni venäjän laivastossa vastaa maavoimien täyttä everstiä lännessä.

7 niitä kyydissä vähintään.
 
Liittynyt
28.10.2016
Viestejä
3 700
Olikohan joku demonstraatio/koeajo?

1st rank kapteeni venäjän laivastossa vastaa maavoimien täyttä everstiä lännessä.

7 niitä kyydissä vähintään.
Mistäpä tuli mieleen, et ei montaa "sotamiestä" tässäkään kuvassa E-3A Sentry AWACSin kyydis:
http://www.lentoposti.fi/gallery2/main.php?g2_view=core.DownloadItem&g2_itemId=44449&g2_GALLERYSID=789b2fcb2bd98c79ab66f9efb86a0c57http://www.lentoposti.fi/gallery2/main.php?

Everstiluutnantti, kapteeni, majuri tuossa eturivissä.
 

Merkava

מרכבה
Liittynyt
16.12.2016
Viestejä
1 213
Tuo Losharik on kyllä esimerkki miten peitenimiä (tai ehkä se on vain epävirallinen kutsumanimi veneelle) ei saa valita.


 
Liittynyt
17.09.2017
Viestejä
299
Alumiinisen rungon väsyminen lienee pääasiallinen rajoite lentotuntien kasvattamiselle.

Eikös ilmavoimat asentanut yhteen tai kahteen hornettiin kasan kiihtyvyysantureita ja jotakin venymäliuskamittareita seuraamaan rungon väsymistä ja sen datan perusteella käyttöä ja huoltoa pystytään sitten optimoimaan. Luin tuollaisesta muistaakseni TMn tai jonkin muun vastaavan putiikin julkaisusta jokin vuosi sitten. En nyt tähän hätään artikkelia kuitenkaan löytänyt...

Edit: Ach, Patria oli asialla, linkki: Hornetien elinkaaren turvaaminen
Patria taisi asentaa venymäliuskia pariin koneeseen, ja normaaleissa koneissa on myös suhteellisen paljon anturointia jo valmiina. Tampereen teknillinen yliopisto analysoi tuota dataa jonkun VTT:llä töissä olleen entisen hävittäjälentäjän kanssa ja mallinsi rakenteisiin tulevaa rasitusta erilaisilla lentoliikkeillä ja tuon perusteella tutkittiin millä tavalla noita koneita kannattaa lentää jotta turha rasitus pystytään minimoimaan. Tuosta on useampi paperi julkaistu, taisi olla ainakin 5-vuotinen tutkimushanke.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
5 994
Ei varsinaisesti tekniikkaa vaan pilottien taitoja..

Kun lukee ja katsoo, mitä USS Midwayn(CV-41) pilotit teki Vietnamin aikaan F-4 Phantomilla niin alkaa Pugachevin Cobra tuntua nössöltä.

Heittivät siis Phantomilla takaperinvoltin.

edit: korjattu toimivampi linkki:

Kohdasta 30min eteenpäin.




Tempun keksivät pari muuta pilottia(Thomas Shover ja Jerry Sawatsky), joilta "Mugs" oli sen oppinut.

Näistä kolmesta tyypistä kaksi sittemmin toimi TOPGUN-koulun opettajina ja johtajistossa.

Jotain juttua lisää tuosta tuolla:

McDonnell Douglas F-4 Phantom II Stunts
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
14.03.2019
Viestejä
389
Ei varsinaisesti tekniikkaa vaan pilottien taitoja..

Kun lukee ja katsoo, mitä USS Midwayn(CV-41) pilotit teki Vietnamin aikaan F-4 Phantomilla niin alkaa Pugachevin Cobra tuntua nössöltä.

Heittivät siis Phantomilla takaperinvoltin.


Tempun keksivät pari muuta pilottia(Thomas Shover ja Jerry Sawatsky), joilta "Mugs" oli sen oppinut.

Näistä kolmesta tyypistä kaksi sittemmin toimi TOPGUN-koulun opettajina ja johtajistossa.

Jotain juttua lisää tuosta tuolla:

McDonnell Douglas F-4 Phantom II Stunts
Video ei toimi. Ilmottelee että ei oo käytettävissä/saatavilla...
 
Liittynyt
10.02.2018
Viestejä
154
Pommikoneiden rungot ei joudu sellaselle rasitukselle kuin hävittäjien joten niiden käyttöikä voi olla huomattavasti pidempi kuin hävittäjien. kun hornetin runko väsyy niin ei siihen ei auta enää sitten mikään muu kuin uusia koko härveli
Runkoa voidaan korjata ja uusia siinä missä mitä tahansa muutakin. Käytännössä koneita voidaan tekohengittää siihen pisteeseen, että lopulta jäljellä ei ole yhtään alkuperäistä osaa. Mutta järkevää se ei ole.

Niin luuletko ettei puolustusvoimat tee juuri näin ja kierrätä niitä koneita maksimaallisen lentoajan saavuttamiseksi? Olen jutellut aiheesta hornet lentäjän kanssa ilmailunäytöksessä.

Edit. Kertoi vielä kuinka jenkeissä noita koneita ei säästellä sitten yhtään, aina vedetään niin sanotusti kaasupohjassa ja g voimia ei säästellä. Suomessa taas runkoa yritetään rasittaa mahdollisimman vähän
Haluaisin kyseenalaistaa hiukan lentäjän tarinaa. Ilmavoimat on ollut väsymisongelmissa niin MiGien, Hawkien kuin Hornetienkin kanssa ja kuvio on käytännössä ollut se, että ensin vedetään täysillä ja kun törmätään ongelmiin, ruvetaan selvittämään miten saadaan kalustosta riittävästi tunteja. Osittain kyse on toki samoista ongelmista mitkä ovat tulleet muuallakin vastaan, mutta ainakin MiGin tapauksessa kyse oli ihan siitä, että koneesta otettiin enemmän irti kuin NL:ssa. Tämän varjopuolena elinikä lyheni. Suomessa ei myöskään saada Hornetien rungoista mitenkään erityisen paljon tunteja ja nykyisillä toimenpiteillä tavoitellaan nimenomaan alkuperäiseen elinkaareen pääsemistä kun aiemmalla käytöllä siihenkään ei olisi välttämättä päästy.

Olikohan toi Suomen linjaus välttämättä kovin fiksu, koska Hornet on muuten osoittautunut varsin hitaasti vanhenevaksi laitteeksi, jota on sitä paitsi mahdollista modernisoida eri tekniikoin..
Luvut löytyvät HX-esiselvityksestä, mutta ulkomuistista hintalappu muutaman vuoden lisäajalle oli miljardin luokkaa.
 
Liittynyt
14.03.2019
Viestejä
389
Runkoa voidaan korjata ja uusia siinä missä mitä tahansa muutakin. Käytännössä koneita voidaan tekohengittää siihen pisteeseen, että lopulta jäljellä ei ole yhtään alkuperäistä osaa. Mutta järkevää se ei ole.



Haluaisin kyseenalaistaa hiukan lentäjän tarinaa. Ilmavoimat on ollut väsymisongelmissa niin MiGien, Hawkien kuin Hornetienkin kanssa ja kuvio on käytännössä ollut se, että ensin vedetään täysillä ja kun törmätään ongelmiin, ruvetaan selvittämään miten saadaan kalustosta riittävästi tunteja. Osittain kyse on toki samoista ongelmista mitkä ovat tulleet muuallakin vastaan, mutta ainakin MiGin tapauksessa kyse oli ihan siitä, että koneesta otettiin enemmän irti kuin NL:ssa. Tämän varjopuolena elinikä lyheni. Suomessa ei myöskään saada Hornetien rungoista mitenkään erityisen paljon tunteja ja nykyisillä toimenpiteillä tavoitellaan nimenomaan alkuperäiseen elinkaareen pääsemistä kun aiemmalla käytöllä siihenkään ei olisi välttämättä päästy.



Luvut löytyvät HX-esiselvityksestä, mutta ulkomuistista hintalappu muutaman vuoden lisäajalle oli miljardin luokkaa.
Lähteet olis mukava lisä.
 
Liittynyt
10.02.2018
Viestejä
154
Tässä keskustelussa ei juuri lähteitä näy, etenkään muita kuin sekalaisen laatuisia artikkelilinkkejä. Heitän nyt kuitenkin pari esimerkkiä niistä mitkä helposti löysin, ihan osoituksena etten omasta päästä näitä keksi.

"Koska koneen suomalainen käyttö poikkesi konetyypin suunnitellusta ollen todella kovaa, rasitti se koneiden moottoreita ja rungon rakenteita suuresti. Koneisiin muutostöiden yhteydessä asennettujen G-laskurien mukaan suomalaiset lensivät MiG-21BIS:illä kovaotteisemmin kuin koneen suunnittelija ja valmistaja olivat ajatelleet."
Poltto palaa! MiG-21 Suomen taivaalla 1963-1998, Jukka Hoffrén

"Syynä [MiG:n käytöstä luopumiseen] olivat rakenteeseen, lähinnä runkokaariin, tulleet murtumat. Käyttö oli ollut kuviteltua kovempaa. Koelentue muun muassa selvitti, että tavallisin ohjuksen väistöliike, niin kutsuttu alakauttaveto, voidaan suorittaa paljon neuvostokäytäntöä tiukemmin. Asian yhteys rakenteen kestävyyteen jäi siinä vaiheessa puntaroimatta."
Valtion Lentokonetehtaan Historia. Osa 4: Drakenista Redigoon 1966-1995, Jukka Raunio

"...Hawkeissa todettu rakenteen väsyminen, mikä oli seurausta koneen kovasta käytöstä."
BAe Hawk Suomen Ilmavoimissa, Jyrki Laukkanen

Suomessa ei olla rakenteiden väsymisen suhteen välinpitämättömiä ja lento-ohjelmia on kehitetty vähemmän kuormittaviksi, mutta käytännössä asiat on opittu kantapään kautta, eli ensin lennetään kovaa ja sitten selvitetään miten voidaan keventää. Mielestäni Suomessa on myös pikemminkin ylpeilty sillä, että koneista otetaan kaikki irti. Sikäli tuo esitetty lentäjän kommentti tuntuu vähän erikoiselta.

"Suomen Ilmavoimien harjoitus- ja lentotoiminta toteutetaan harjoitusalueilla, jotka sijaitsevat lähellä käytettäviä lentotukikohtia. Lyhyet siirtymismatkat tukikohdista harjoitusalueille ovat mahdollistaneet sen, että Hornet-kaluston lentotunnit on kyetty hyödyntämään tehokkaasti. Harjoitustoiminta sisältää Ilmavoimien tehtävävaatimusten mukaisesti paljon ilmataisteluliikehdintää, mikä on koneen rakenteiden kannalta kuluttavaa."
https://www.defmin.fi/files/3168/Esiselvitys_Hornet-kaluston_suorituskyvyn_korvaamisesta.pdf

Jotain kertoo sekin, että nykyisten rakennekorjausten, sekä lento-ohjelman kuormittavuuden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden jälkeen tavoitteena on saada Horneteista n. 4200 tuntia per kone. Hankinnan aikaan puhuttiin n. 6000 tunnin eliniästä ja jotkut väittivät eliniän pidentyvän maakäytössä jopa 12000 tuntiin. Tästä ollaan aika kaukana.

Samaan aikaan rapakon toisella puolella puhutaan jopa 10000 tunnin elinkaaresta:
"The aging F/A-18 Hornet fleet will remain the bulk of the Navy's strike fighter power into the next decade, forcing the service to extend the airframe's life from its initial 6,000 hours to 10,000 and possibly beyond."
Officials extend F/A-18 Hornet service lives

Faktat eivät vaan puhu sen puolesta, että Suomessa lennettäisiin jotenkin erityisen säästeliäästi.

Tuossa vielä elinkaaren jatkamisen kustannukset esiselvityksestä:
"Hävittäjän rakenteen eliniän jatka-minen ja uuden mittavan elinkaaripäivityksen toteuttaminen voisivat mahdollistaa suorituskyvyn korvaamispäätöksen siirtämisen enintään viidellä vuodella. Elinkaaren jatkamisen lisäkustannukset muodostuvat rakennekorjauksista, tuotetuesta ja suorituskyvyn ylläpidosta. Lisärahoitustarve olisi vuosiksi 2018–2022 1,2 miljardia euroa ja investointipäätös asiasta pitäisi tehdä 2015–16."
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
557
Kun lukee ja katsoo, mitä USS Midwayn(CV-41) pilotit teki Vietnamin aikaan F-4 Phantomilla niin alkaa Pugachevin Cobra tuntua nössöltä.

Heittivät siis Phantomilla takaperinvoltin.

Tempun keksivät pari muuta pilottia(Thomas Shover ja Jerry Sawatsky), joilta "Mugs" oli sen oppinut.
What the hell. :eek: Jotain kuitenkin lentokoneista tiedän enkä millään tajua miten tuollainen stuntti onnistuisi, jotain fysiikan lakeja tuossa rikotaan tai vahvasti siltä tuntuu näin vankalla mutupohjalla. Jos tuon tempun oikeasti joku pystyy tekemään ja vielä tuolla koneella niin aika hiljaiseksi vetää ja tosiaan cobrat sunmuut tuntuu aika höttösiltä sen jälkeen...
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
702
What the hell. :eek: Jotain kuitenkin lentokoneista tiedän enkä millään tajua miten tuollainen stuntti onnistuisi, jotain fysiikan lakeja tuossa rikotaan tai vahvasti siltä tuntuu näin vankalla mutupohjalla. Jos tuon tempun oikeasti joku pystyy tekemään ja vielä tuolla koneella niin aika hiljaiseksi vetää ja tosiaan cobrat sunmuut tuntuu aika höttösiltä sen jälkeen...
Tuli mieleen tapaus kun F-11 Tiger onnistui ampumaan 20mm konetykeillään itseään :D
Tapahtui 1950 luvulla, ja itseasiassa tässä vasta ilmeisesti tanskalainen hävittäjälentäjä onnistui myös ampumaan itseään.

The jet plane that shot itself down

Edit: Tässä tämä tuoreempi tapaus: Midair HORROR as F-16 makes emergency landing after SHOOTING ITSELF
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
5 994
What the hell. :eek: Jotain kuitenkin lentokoneista tiedän enkä millään tajua miten tuollainen stuntti onnistuisi, jotain fysiikan lakeja tuossa rikotaan tai vahvasti siltä tuntuu näin vankalla mutupohjalla. Jos tuon tempun oikeasti joku pystyy tekemään ja vielä tuolla koneella niin aika hiljaiseksi vetää ja tosiaan cobrat sunmuut tuntuu aika höttösiltä sen jälkeen...
Ei, siinä rikottaisiin ainoastaan uusien FWB-koneiden ohjaustietokoneiden rajoja, mutta phantomissa ei ole FBWtä.

Sillä, mihin suuntaan koneen nokka osoittaa ja mihin suuntaan kone lentää on vain jonkinlainen löysä korrelaatio keskenään.

Fysiikkaa on liikemäärän säilymislaki joka toimii sekä lineaariselle liikkeelle että pyörimisliikkeelle.

Kun koneeseen saadaan tarpeeksi pyörimisliikettä, ei se pyöriminen lopu helpolla.

Ja kun koneella on tarpeeksi lineaarista liikemäärää, ei se lineaarinen liikemäärä muutu helpolla.


Tuossa koneelle sen ohjainpintoja käyttäen aiheutettiin suuri pyörimisliikemäärä. Koneen lineaarinen liikemäärä/liikevektori ei muutu samaa tahtia, koneen kohtauskulma kasvaa.

Phantom on aerodynaamisesti vakaa kone, eli aerodynaamiset voimat kyllä pyrkivät sekä kääntämään nokkaa kohti koneen liikesuuntaa, että toisaalta kääntämään koneen liikesuuntaa kohti koneen nokkaa, mutta kuin pyörimismäärää on tarpeeksi, aeorodynaamiset voimat eivät ole riittäviä estämään tuota volttia. Riittää, että pyörimismäärää riittää yli 180 asteen kiepaukseen, ja sen jälkeen aerodynaamiset voimat taas ovat palauttamassa konetta toista kautta nokka eteenpäin -lentotilaan, kun kohtauskulma on yli -180 astetta.

Taitoa tässä vaatii mm. se, että osaa vetää koneelle juuri oikean määrän sitä pyörimismäärää oikeassa nopeudessa, että se kone tekee tasan sen yhden voltin eikä useampaa ja palaa sen jälkeen vakaaseen lentoon. Ja vielä enemmän varmaan että se tekee sen voltin melko suoraan nokka ylöspäin ilman että lähtee vaappumaan sivusuunnassa; Hyvin helposti toinen siipi sakkaisi ensin ja vääntäisi koneen pahasti sivuun, ja Phantomillakin on vain yksi sivuvakaaja joka on täysin rungon takana eli käyttökelvotin suurilla kohtauskulmilla. Ja että moottorit saadaan olemaan sammumatta(voi vaatia niiltä aika tarkkaa tehonsäätöä, ja nopeuden olemista sopiva), tosin ilmeisesti Phantomin J79:t oli aika luotettavia tuossa suhteessa, toisin kuin Tomcatin A-mallin TF-30t jotka olivat ihan hirveitä sammumaan

Tuossa voltissa siis käytännössä konetta ohjataan ensimmäiset n. 30 astetta(tai no, ehkä n. 40 astetta jos alussa käväistään n. -10 asteen kohtauskulmalla) ja sen jälkeen mennään melko täysin matkustajina seuraavat n 320 astetta, ehkä n. -10 asteen kohtauskulmalla voltin alkaessa olla ohi kone alkaa taas jollain tavalla reagoida ohjainpintoihin.


Oikeastaan kyse on aivan samasta asiasta kuin että autolla spinnaa ja spinnauksen yhden kierroksen jälkeen onnistuu jatkamaan matkaa pysähtymättä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
14.03.2019
Viestejä
389
Onko toi Venäjän tankki vai USA:n ku en kykene tunnistamaan? Koneen äänestä päätellen Venakko tankki ja en tiä miten USAn suihkumoottorilliset tankit starttaa kylmässä, mutta tuskin noin väkevällä savuverholla mitä toi muodostaa etenkin lopussa :rofl:. Tusin ton videon (video alkaa kyseisestä kohdasta josta puhun, joten toi "kansikuva" on väärästä kohtaa) tankin tyyliin :D:

 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
252
Onko toi Venäjän tankki vai USA:n ku en kykene tunnistamaan? Koneen äänestä päätellen Venakko tankki ja en tiä miten USAn suihkumoottorilliset tankit starttaa kylmässä, mutta tuskin noin väkevällä savuverholla mitä toi muodostaa etenkin lopussa :rofl:. Tusin ton videon (video alkaa kyseisestä kohdasta josta puhun, joten toi "kansikuva" on väärästä kohtaa) tankin tyyliin :D:

Normaali t72 savun kanssa.
Afrikassa ihme kyllä näitä paljon.
vaatii 2xtellua syvyydessä 40cm että saa rammaksi.
singolla ei juuri muuta vaikutusta kuin miehistöllä paskat housussa.
Raskas sinko osuma tornin juureen riittää sanomaan hei.
Pst ohjus on aina toivottava mutta ei meillä ole vara tuhlata sitä jokaiseen.
Terveisin äsken tulin.

Vihaan afrikkaa
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
5
Onko toi Venäjän tankki vai USA:n ku en kykene tunnistamaan? Koneen äänestä päätellen Venakko tankki ja en tiä miten USAn suihkumoottorilliset tankit starttaa kylmässä, mutta tuskin noin väkevällä savuverholla mitä toi muodostaa etenkin lopussa :rofl:. Tusin ton videon (video alkaa kyseisestä kohdasta josta puhun, joten toi "kansikuva" on väärästä kohtaa) tankin tyyliin :D:

Itse olisin veikannut Brittien Challenger 2 vaunua. T-72 tuo ei kyllä ole.

https://nationalinterest.org/sites/default/files/styles/desktop__1260_/public/main_images/Challenger_2_Tank_Firing_a_Shell_MOD_45157421.jpg?itok=NlvEHNaM
 
Liittynyt
06.12.2016
Viestejä
380
AIM-260 oli jo keskusteltu mutta onko tämä Peregrine jo mainittu? Sidewinderin kokoluokkaa oleva multimode infrahakupäällä oleva ohjus (multi-mode, autonomous seeker that includes infrared imaging, tarkoitetaanko että tässä olisi infran lisäksi esim passiivinen tutkahaku vai että infran lisäksi esim UV-hakupää?). Kantamaa mainospuheitten mukaan AIM-120 verran mikä tuntuu vähän oudolta jos in vain infrahaku.

Raytheon Unveils New Air-to-Air Missile

lievästi offtopikkina laitetaan tämä mielenkiintoinen pätkä
 

WanhaPatu

Suurmöyhentäjä
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 041
Ei taida vielä missään olla tietoa, mitä ominaisuuksia tuosta Peregrinen hakupäästä löytyy. Kuvien perusteella ei edes näytä IP-hakupäältä, mutta sellainen siinä kuitenkin väitetään olevan. Ehkä tähän saadaan selvyys tulevaisuudessa, kun ohjuksia aletaan oikeasti rakentamaan.

Mitä tarkoittaa, että hakupää on autonominen? Ensimmäiseksi tuosta tulee mieleen, että datalinkkiä ei ole, mikä olisi aika erikoista uudessa ohjuksessa. Voisiko hakupää automaattisesti vaihdella eri hakeutumismetodien välillä ja siitä tulisi tuo nimitys?
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
642
Ei mene ihan sotateknolgiaan, mutta tuttava sai haltuunsa tälläisen pinssin, joka on luultavasti Itavalta-Unkarin keisarikunnasta. Osaako joku kerto enempää tästä. Aselaji, joukko-ostasto tai onko se joku mitalli palveluksesta?

austrohung.jpg
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
5 994
AIM-260 oli jo keskusteltu mutta onko tämä Peregrine jo mainittu? Sidewinderin kokoluokkaa oleva multimode infrahakupäällä oleva ohjus (multi-mode, autonomous seeker that includes infrared imaging, tarkoitetaanko että tässä olisi infran lisäksi esim passiivinen tutkahaku vai että infran lisäksi esim UV-hakupää?). Kantamaa mainospuheitten mukaan AIM-120 verran mikä tuntuu vähän oudolta jos in vain infrahaku.
UV hakupäässä ei ole kovin hyödyllinen; Minkään kohteen lähettämän UV-valon havaitsemiseksi sen kohteen pitäisi olla todella kuuma (IR-hakupäällä voidaan havaita moottorin pakokaasujen lisäksi myös koneen runko, ultravioletilla vain rakettimoottorin liekki niin kauan kun se palaa).

Ja ultravioletti myös läpäisee pilviä jopa huonommin kuin normaali "näkyvä valo".

Eli todennäköisemmin kuin mitään ultraviolettikameraa, siellä on vaan myös näkyvän valon kamera. Tai sitten siellä on IR-anturin lisäksi myös tutka.

Ja kauempaa ohjautuisi käytännössä laukaisevan koneen tulonjohtojärjestelmän kauko-ohjauksella, ja lähempänä vaihtaisi omaan tutkaan tai IR-sensoriin(tai näiden yhdistelmään).
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
5 994
Ei taida vielä missään olla tietoa, mitä ominaisuuksia tuosta Peregrinen hakupäästä löytyy. Kuvien perusteella ei edes näytä IP-hakupäältä, mutta sellainen siinä kuitenkin väitetään olevan. Ehkä tähän saadaan selvyys tulevaisuudessa, kun ohjuksia aletaan oikeasti rakentamaan.

Mitä tarkoittaa, että hakupää on autonominen? Ensimmäiseksi tuosta tulee mieleen, että datalinkkiä ei ole, mikä olisi aika erikoista uudessa ohjuksessa. Voisiko hakupää automaattisesti vaihdella eri hakeutumismetodien välillä ja siitä tulisi tuo nimitys?
“combines the range and the autonomy of the AMRAAM..." tarkoittaa käytännössä että yhtä autonominen kuin AMRAAM. Eli kyllä siellä datalinkki löytynee.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
25
Hankala korvata millään lähellekkään yhtä kustannustehokkaalla.
Se oli paska homma se.
Siis kysehän on Ottawan sopimuksesta joka kieltää jalkaväkimiinojen eli henkilömiinojen valmistuksen, käytön, myynnin, kuljetuksen sekä varastoimisen, se millä tavalla miina(t) asetetaan esim kaivamalla maahan ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Suomi tälläkin hetkellä omaa tähysteisesti käytettäviä elävää voimaa vastaan suunniteltuja aseita, mm. hyppy-ja viuhkapanoksia joita ei Ottawan sopimus koske.
 

WanhaPatu

Suurmöyhentäjä
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 041
UV hakupäässä ei ole kovin hyödyllinen; Minkään kohteen lähettämän UV-valon havaitsemiseksi sen kohteen pitäisi olla todella kuuma (IR-hakupäällä voidaan havaita moottorin pakokaasujen lisäksi myös koneen runko, ultravioletilla vain rakettimoottorin liekki niin kauan kun se palaa).
Jo Stinger käyttää hakupäässään IP:n lisäksi UV-aluetta. Tällä saavutetaan merkittävä hyöty häirinnän (soihtujen) väistössä. Tälle ei ehkä kuitenkaan ole tarvetta kuvantavan IP-hakupään tapauksessa.

Peregrinen on veikkailtu käyttävän "tri-mode"-hakupäätä. Mitä nämä moodit ovat, en osaa sanoa. Jonkinlainen yhdistelmä aktiivisesta tutkasta, puoliaktiivisesta tutkasta, passiivisesta "tutkasta", IP:stä, UV:stä ja EO:sta.

“combines the range and the autonomy of the AMRAAM..." tarkoittaa käytännössä että yhtä autonominen kuin AMRAAM. Eli kyllä siellä datalinkki löytynee.
En osaa lukea sitä noin, sillä minusta se, että hakupää on autonominen tarkoittaa ennemmin, ettei datalinkkiä löydy. Vaan voipa se tarkoittaa jotain muutakin, tuo oli itselleni ihan uusi termi tässä asiayhteydessä.

Datalinkki kyllä todennäköisesti löytyy jo siksi, että ilman sitä Peregrine ei voi korvata AIM-9X2:n "Lock on after launch" -toiminnallisuutta.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
252
Siis kysehän on Ottawan sopimuksesta joka kieltää jalkaväkimiinojen eli henkilömiinojen valmistuksen, käytön, myynnin, kuljetuksen sekä varastoimisen, se millä tavalla miina(t) asetetaan esim kaivamalla maahan ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Suomi tälläkin hetkellä omaa tähysteisesti käytettäviä elävää voimaa vastaan suunniteltuja aseita, mm. hyppy-ja viuhkapanoksia joita ei Ottawan sopimus koske.
Hieno homma sitten.
Kiitos tarkentavasta infosta.
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
83 961
Viestejä
1 727 846
Jäsenet
37 302
Uusin jäsen
IcePhoenix

Hinta.fi

Ylös Bottom