Sotateknologia

[E.T]

Kaartuva taas heijastaa jonkin verran kaikkiin suuntiin.

Sen sijaan kaksi tai kolme tasoa "koverasti" 90 kulmassa/kulmissa keskenään taas heijastaa hyvin tehokkaasti säteilyä takaisin juuri siihen suuntaan, mistä se on tulossa.

Ja se tasopinnan maksimiheijastusta heikompi, mutta jatkuva heijastus riittää erittäin hyvin tarkkaan seurantaan.

Tuonkin takia Hornetissa ja monissa kahden sivuvakaajan koneissa ne on kallistettu.
Pystyasentoinen sivukaaja antaa voimakkaan tutkaheijasteen sivulle suoraan vaaka-asennossa lentävästä koneesta.
Ja 90 asteen kulmana korkeusperäsimeen/vakaajaan nähden kaarroksenkin aikana tapahtuu voimakas heijastus.
Kallistettu sivuvakaaja ei anna samanlaista heijastetta suoraan sivulle, eikä toimi "kulma"heijastimena korkeusperäsimen kanssa.

 

[kusiainen]

Tuostakin huomaa kuinka mielipiteet näkyy asioista läpi, kun siitä nyt ei tunnuta olevan ihan yhtä mieltä kuinka törkeä se oli. Jo wikipedia artikkeleissaki on valtava ero, suomalainen wikipedia pitää pommitusta törkeänä, kun taas englanninkielisen wikipedian laajempi artikkeli ei todellakaan tyrmää tekoa samalla tavalla. Olisi kiva nähdä ymmärtää mitä saksankielisessä wikipediassa lukee.

Totuus kuitenkin on, että Japaniin pudotetut ydinpommit pelastivat kummankin osapuolen valtavilta lisätappioilta.

 

[perato]

En nyt lopulta aina ihan ymmärrä mitä eroa moraalisesti on siinä, että tapetaanko 80 000 ihmistä useilla pommeilla vai yhdellä pommilla. Tokihan nää on näitä "sodankäynnin sääntöjä", mutta onhan se nyt vähä huvittavaa, että Japaniin kohdistuva pahin pommitus ei ollut kumpikaan atomipommeista vaan Tokioon pudotetut palopommit maaliskuussa 1945 ja silti vaan muistutetaan kuinka paha teko nämä kaks pommia oli.

 

[Johan_V]

En nyt lopulta aina ihan ymmärrä mitä eroa moraalisesti on siinä, että tapetaanko 80 000 ihmistä useilla pommeilla vai yhdellä pommilla. Tokihan nää on näitä "sodankäynnin sääntöjä", mutta onhan se nyt vähä huvittavaa, että Japaniin kohdistuva pahin pommitus ei ollut kumpikaan atomipommeista vaan Tokioon pudotetut palopommit maaliskuussa 1945 ja silti vaan muistutetaan kuinka paha teko nämä kaks pommia oli.

Tavalliset pommit eivät vaikuta tuleviin sukupolviin.

 

[Selvänänäkijä]

Gripen E/F kilpailee myös hinnalla pääsystä Suomeen - F-35 kokonaiskustannuksiltaan rajusti kalliimpi

Koska Suomella ei riitä paukkuja ohjustorjuntaan ja ainoaksi puolustukseksi jää naamiointi ja hajauttaminen, varalaskupaikoilta ja hyviltä tiepätkiltä operoimaan kykenevä Gripen on mun veikkaus kuka tämän kisan vie. F35 saattais olla hyvä, mutta jos ohjuksilla rampautetaan lentokentät, sen operointi likaisilta alueilta on haastavaa. Vaikka kuinka olis 5th Gen, siitä ei ole iloa jos ei ole kenttiä jäljellä josta kalusto saadaan torjuntataisteluun.

/Mielipide
/Mutu

Kaikki hävittäjät kykenevät toimimaan maantietukikohdista, ei se ole mikään Gripenin erityisoikeus. Siinä on tietenkin jonkin verran eroja kuinka hyvin ne siihen soveltuvat, mutta kaikilla se onnistuu. Ja hintojen suhteen Saabin markkinointiheppujen valheet voi unohtaa.

Onko Suomen F-18 hävittäjässä käytössä laser-varoitus järjestelmää?

Ei.

 

[Himmler]

Tulevat korvetit/frigatit saavat kunnon aseistuksen.

A proposed $70 million deal sending four MK-41 Baseline VII Strike-Length Vertical Launch Systems to Finland received U.S. Department of State approval, marking a key step for the Nordic nation in its ongoing naval upgrade.

Finland intends to use the vertical launching systems on four new construction corvettes that will make up the Finnish Navy’s Squadron 2020, according to a Tuesday release from the Defense Security Cooperation Agency (DSCA).

Finland Receives State Department Approval to Purchase U.S. Naval Missiles and Launchers - USNI News


Mark 41 Vertical Launching System - Wikipedia

 

[Selvänänäkijä]

Tuohan ei meinaa, että jenkkisysteemit valittaisiin. Eikä kyllä meinaa saamistakaan, katsotaan riittääkö rahat.

 

[Himmler]

Tuohan ei meinaa, että jenkkisysteemit valittaisiin. Eikä kyllä meinaa saamistakaan, katsotaan riittääkö rahat.

Eiköhän nämä asiat sovittu silloin Mattiksen vierailun yhteydessä.

 

[Mariini]

Eikös ne ole Saabilta nekin eikä USA? Suomen ohjusveneisiin hankitaan Saab Dynamicsin torpedot

 

[emagdnim]

Eikös ne ole Saabilta nekin eikä USA? Suomen ohjusveneisiin hankitaan Saab Dynamicsin torpedot

Torpedot ja ohjukset..?

 

[kusiainen]

Jep halusipa sitä ymmärtää tai ei jos jenkit olis päättänyt normaalilla tavalla saada japskit polvilleen se olisi vaatinut niin sotilas kuin siviiliuhreja vieläkin enemmän mitä ne kaksi paukkua sai aikaan. Näin ollen atomipommi oli se "inhimillisin" ratkaisu saada japskien kaltainen maa rauhaan.

Ei ehkä ollut moraalisesti taikka inhimillisesti oikein mutta oli paras ratkaisu lopettaa nopeasti turhaksi käynyt sota rauhaan.

No ne atomipommien aiheuttamat uhrimäärät ovat täysin mitättömiä verrattuna siihen mitä maihinnousu Japanin pääsaarille olisi kummallekin osapuolelle aiheuttanut. Mitään moraalistakaan ongelmaa en pommeissa näe koska Japani itse aloitti sodan.

 

[Joymään]

Kaikki hävittäjät kykenevät toimimaan maantietukikohdista, ei se ole mikään Gripenin erityisoikeus. Siinä on tietenkin jonkin verran eroja kuinka hyvin ne siihen soveltuvat, mutta kaikilla se onnistuu. Ja hintojen suhteen Saabin markkinointiheppujen valheet voi unohtaa.

Kyllähän tuo kusettamisen (eritoten suomalaisten) kulttuuri on syvällä ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Mitä muuta voi toisaalta odottaakaan maalta jossa kunkkuna häärii Mr. Carl Piss. Itse alkuun pidin Jas:a varteenotettavana vaihtoehtona, mutta en enää. Koittihan ne viimeksikin kusettaa, mutta onneksi ei menty helppoon.

 

[jumprahuiti]

Tässä on Venäjän propaganda-kanavalla esittelyä älykkäästä tykistökranaatista.

Tuollaisessa on aika selkeästi potentiaalia, koska tarkkuus voi merkittävästi alentaa kokonaiskuluja. Vaikka ammus maksaisi moninkertaisesti, voisi se silti olla massatuotettuna moneen käyttöön paljon halvempi, kuin keskityksen monta kranaattia. Puhumattakaan, jos rintamalle tarvitsee investoida paljon vähempään määrään putkia, saaden silti riittävän hyödyn. Logistiikan hyödyt varmaankin voivat olla todella suuret? Sitten vaan yhteistyö kuntoon riittävän kehittyneen tulenjohtodronen kanssa, joka etsii ja valaisee kohteet. Pelottavaa on juuri potentiaalinen helppous ja halpuus, jos systeemin saa toimimaan, sekä osat optimoitua riittävän halvoiksi suunnittelulla ja massatuotannolla.

 

[Mehtikkö]

Mistä muuten johtuu, että ku kattelee moderneja sotavärkkejä nii piiput ja putket on ulkopuolelta paikoin neliskanttisia. Mikä tän taustalla on?

Bore evacuator - Wikipedia

Jäi häiritsemään, että mikä siinä putkessa on, wikipedia auttoi oivasti. Itse veikkailin kaikenlaista paineentasaajasta liitosvahvikkeen kautta jopa jonkinlaiseen anturipakettiin, mutta sehän onkin kaasunpoistin.

 

[perato]

Bore evacuator - Wikipedia

Jäi häiritsemään, että mikä siinä putkessa on, wikipedia auttoi oivasti. Itse veikkailin kaikenlaista paineentasaajasta liitosvahvikkeen kautta jopa jonkinlaiseen anturipakettiin, mutta sehän onkin kaasunpoistin.

Lähinnä siis tarkotin, että ku tämmösiä alkaa jo näkymään enemmän.:

 

[HiekkaP]

Lähinnä siis tarkotin, että ku tämmösiä alkaa jo näkymään enemmän.:

Ehkä ne on vaan coolimman näköisiä

 

[WanhaPatu]

Ehkä ne on vaan coolimman näköisiä

Tämä käsiteltiin jo tuossa ylempänä. Häive.

 

[Mariini]

Mikäs tuo alempi tankki on? (En kvg)

 

[jumprahuiti]

Mikäs tuo alempi tankki on? (En kvg)

Tiedostonimen, sekä wikipedian selailun perusteella, tämä: PL-01 - Wikipedia

 

[Zefram Cochrane]

Kirjoitin taannoin ehdotuksen lentolaskupaikkojen muokkaamisesta hävittäjille sopiviksi. En löytänyt ko. postausta enää. Saattoi olla toinenkin threadi.

Tässä kuitenkin lisäys mahdollisiin hävittäjien laskupaikkoihin. KymiRing.

 

[Drinkkeri]

Kirjoitin taannoin ehdotuksen lentolaskupaikkojen muokkaamisesta hävittäjille sopiviksi. En löytänyt ko. postausta enää. Saattoi olla toinenkin threadi.

Tässä kuitenkin lisäys mahdollisiin hävittäjien laskupaikkoihin. KymiRing.

Mitä ovat lentolaskupaikat?

Jos puhut varalaskupaikoista niin ne ovat jo hävittäjille sopivia.

 

[MrB]

Mitä ovat lentolaskupaikat?

Alunperin (HX-ketjussa) taidettiin puhua lentopaikoista - näitä pienempiä valvomattomia lentokenttiä maaseudulla.

 

[Leopardi]

Mitä ovat lentolaskupaikat?

Jos puhut varalaskupaikoista niin ne ovat jo hävittäjille sopivia.

Heinävedelle kenttä sammutuslentokoneille

Varmaan jotain tähän tyylliin.

 

[Drinkkeri]

Heinävedelle kenttä sammutuslentokoneille

Varmaan jotain tähän tyylliin.

Aivan joo. Näiden pikkukenttien jatkaminen ja päällystäminen on nyt se uusin fantasia @Zefram Cochrane ?

Ei niistä tieten mitään haittaakaan olisi, mutta melko turha kuluerä se on kun hävittäjille on jo parinkymmenen sotilas- ja siviilikenttän lisäksi parisenkymmentä sopivaa laskupaikkaa olemassa.

 

[emagdnim]

Aivan joo. Näiden pikkukenttien jatkaminen ja päällystäminen on nyt se uusin fantasia @Zefram Cochrane ?

Ei niistä tieten mitään haittaakaan olisi, mutta melko turha kuluerä se on kun hävittäjille on jo parinkymmenen sotilas- ja siviilikenttän lisäksi parisenkymmentä sopivaa laskupaikkaa olemassa.

jaa.. itse näen taas iha mitättömänä kulueränä tässä mittakaavassa. Varsinkin, jos totta, että VAIN 20+20 paikkaa laskeutua koko Suomessa.

 

[ratkakapu]

jaa.. itse näen taas iha mitättömänä kulueränä tässä mittakaavassa. Varsinkin, jos totta, että VAIN 20+20 paikkaa laskeutua koko Suomessa.

Näin lapin lennostolle koulutettuna pioneerina olen siinä käsityksessä, että jokaisella varsinaisella lentokentällä on täysin operaatiokykyinen varakiitotie (varalaskupaikat), jonka lisäksi jokaisella varakiitotiellä on vielä varakiitotie, jonka varrella ei välttämättä ole paikkoja kaikelle välttämättömälle infralle pitkäaikaiseen toimintaan. Näiden lisäksi on jopa satoja mestoja, jonne voidaan laskeutua ja josta kone saadaan myös ylös jos oikein osuu paska tuulettimeen, mutta laajamittaista ja jatkuvaa toimintaa näiltä ei voida harjoittaa.

 

[FireFly Renaissance]

Aivan joo. Näiden pikkukenttien jatkaminen ja päällystäminen on nyt se uusin fantasia @Zefram Cochrane ?

Ei niistä tieten mitään haittaakaan olisi, mutta melko turha kuluerä se on kun hävittäjille on jo parinkymmenen sotilas- ja siviilikenttän lisäksi parisenkymmentä sopivaa laskupaikkaa olemassa.

Millään päällystämisellä ei kuuhun mennä.

Monille noista harrastekentistä on ihan unelmointia laskeutua 15 tonnia painavalla koneella muuten kuin hätätapauksessa.

 

[Drinkkeri]

Millään päällystämisellä ei kuuhun mennä.

Monille noista harrastekentistä on ihan unelmointia laskeutua 15 tonnia painavalla koneella muuten kuin hätätapauksessa.

Päällystämiseen toki oletin kuuluvan pohjatyötkin. Nuo pienkentäthän on pääsääntöisesti tuollaisia 500-600m pätkiä, joten niihin saa hävittäjiä varten pistää kenttään jatkoa ihan reilusti.

 

[perato]

Koska näiden kenttien tuhoaminen on suht helppoa, nii kyllä ite löisin rahani likoon sen puolesta, että varustautuis mielummin rakentamaan niitä uudestaan kuin että rakentelee rauhan aikana pitkin peltoja kenttiä joita ei sit ole varaa tai halua pitää kunnossa.

 

[FireFly Renaissance]

Päällystämiseen toki oletin kuuluvan pohjatyötkin. Nuo pienkentäthän on pääsääntöisesti tuollaisia 500-600m pätkiä, joten niihin saa hävittäjiä varten pistää kenttään jatkoa ihan reilusti.

Juu no ihan yleisesti meinasin, että vaikka siellä sitä asfalttia olisikin niin nuo kentät eivät todennäköisesti kestä (joku voi toki kestääkin), ja pohjien tekeminen on ihan eri luokan homma mitä pelkän asfaltin vetäminen siihen kentän pintaan.

 

[Grendel]

Tankeissa voisi olla vain kolme miehistön jäsentä, jotka sijaitsevat vaunun etuosassa. Näin pienen alueen järeä panssarointi on helpompaa kuin koko vaunun. Takaosassa olisivat sitten ammukset ja automaattinen latausjärjestelmä. Tykkitornin katolla voisi olla raskas kranaatinheitin. Näin saataisiin se epäsuorakin tuli mukaan. Epäsuoran tulenkyvystä ei ole mitään hyötyä ellei pystytä osoittamaan maalia siksi tankki pitäisi pystyä lähettään lennokkeja taivaalle. Lennokeista näkee myös muut tankit. Niitä varten tarvittaisiin ylhäältä alas torjuvia panssarintorjuntaohjuksia. Leopard- ja Abrams-projektien lähtöprojektissa oli mukana myös ilmatorjuntaohjukset. Ne voitaisiin myös liittää tähän tankkiin.

Tehdään vaan suoraan Bolo:

Bolo (tank)

"The Bolo was a heavily armed and armored fighting machine with the latest AI systems, and was to conduct operations with very little need of human intervention. Even in the early models, Bolos could perform such tasks such as unassisted guard duty and fire support. With the introduction of the Bolo Mark XX, the supertanks gained limited self-awareness which grew and improved with each successive model. The Bolos served in various capacities for over a thousand years."

 

[Zefram Cochrane]

Koska näiden kenttien tuhoaminen on suht helppoa, nii kyllä ite löisin rahani likoon sen puolesta, että varustautuis mielummin rakentamaan niitä uudestaan kuin että rakentelee rauhan aikana pitkin peltoja kenttiä joita ei sit ole varaa tai halua pitää kunnossa.

Onko joku ehdotellut tällaista?

 

[Zefram Cochrane]

Tehdään vaan suoraan Bolo:

Bolo (tank)

"The Bolo was a heavily armed and armored fighting machine with the latest AI systems, and was to conduct operations with very little need of human intervention. Even in the early models, Bolos could perform such tasks such as unassisted guard duty and fire support. With the introduction of the Bolo Mark XX, the supertanks gained limited self-awareness which grew and improved with each successive model. The Bolos served in various capacities for over a thousand years."

Jossain jo totesinkin, että reaalimaailman tankkien pitää ylittää vesistöjä mieluiten siltaa pitkin, joten maksimi painoksi voisi laittaa noin 60 t.

 

[Zefram Cochrane]

Näin lapin lennostolle koulutettuna pioneerina olen siinä käsityksessä, että jokaisella varsinaisella lentokentällä on täysin operaatiokykyinen varakiitotie (varalaskupaikat), jonka lisäksi jokaisella varakiitotiellä on vielä varakiitotie, jonka varrella ei välttämättä ole paikkoja kaikelle välttämättömälle infralle pitkäaikaiseen toimintaan. Näiden lisäksi on jopa satoja mestoja, jonne voidaan laskeutua ja josta kone saadaan myös ylös jos oikein osuu paska tuulettimeen, mutta laajamittaista ja jatkuvaa toimintaa näiltä ei voida harjoittaa.

Mitähän nämä ovat?

Suomessa on 25 lentokenttää ja 18 varalaskupaikkaa (maantiet), joissa (yht. 43) nousut ja laskut varmasti onnistuu ja sen lisäksi 67 laskupaikkaa, joista jotkut saattaisivat myös toimia, mutta satoja paikkoja tuskin löytyy, vaikka kaikki sopivat tienpätkätkin laskettaisiin mukaan.

 

[Zefram Cochrane]

Puola osti Patriot ohjuksia.

Kelpais tännekin.

 

[Warfe]

About miljardin per laukaisuyksikkö, ei mitään halpoja systeemeitä..

 

[blastermaster]

Puola osti Patriot ohjuksia.

Kelpais tännekin.

Vähän saman tyyppistä kalustoa suunnitteilla Pohjanmaalle?

Ballistic Missile Defence for Pohjanmaa?

 

[Selvänänäkijä]

Onko joku ehdotellut tällaista?

Suuri osa noista lentopaikoista on käytännössä lähinnä peltoja.

 

[James_Potkukelkka]

Mitähän nämä ovat?

Suomessa on 25 lentokenttää ja 18 varalaskupaikkaa (maantiet), joissa (yht. 43) nousut ja laskut varmasti onnistuu ja sen lisäksi 67 laskupaikkaa, joista jotkut saattaisivat myös toimia, mutta satoja paikkoja tuskin löytyy, vaikka kaikki sopivat tienpätkätkin laskettaisiin mukaan.

Montakos kilometriä noita teitä löytyy suomesta? Aika monta.

 

[MrB]

Montakos kilometriä noita teitä löytyy suomesta? Aika monta.

Onhan sitä asfalttia levitelty moneen paikkaan, mutta ihan kaikki siitä ei ole tämän speksin mukaista toteutusta. https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lo_2010-18_lentokoneiden_varalaskupaikat.pdf

 

[Zefram Cochrane]

Suuri osa noista lentopaikoista on käytännössä lähinnä peltoja.

Selvänäkijällä on ilmeisesti näössä vikaa!

Asfalttia on ainakin osittain 40:llä laskupaikalla 64:stä. Nurmea ainakin osittain 13:sta laskupaikalla 64:stä.

 

[FireFly Renaissance]

Mitähän nämä ovat?

Suomessa on 25 lentokenttää ja 18 varalaskupaikkaa (maantiet), joissa (yht. 43) nousut ja laskut varmasti onnistuu ja sen lisäksi 67 laskupaikkaa, joista jotkut saattaisivat myös toimia, mutta satoja paikkoja tuskin löytyy, vaikka kaikki sopivat tienpätkätkin laskettaisiin mukaan.

Suomeen on rakennettu aika paljon moottoriteitä noiden varalaskupaikkojen jälkeen. Mikä tahansa kilometrin suora pätkä moottoritietä kelpaa periaatteessa laskeutumiseen, ja ylöskin pääsee kun kone on huollettu. Moottoritien pinnoitus ja pohjatyöt ovat aivan eri planeetalta noihin korpikenttiin nähden joissa yleensä on vain ohut asfaltointi soramaan päällä.

 

[Jote]

Taisi olla toissakesänä Nelos- ja vitostien risteyksestä Heinolan pohjoispuolella yksi rampin väli kiinni kun puolustusvoimat käytti sitä kiitotienä. Onhan se ihan virallinen varalaskupaikka, mutta todellisuudessa itse tie on normaali motari. Sivussa sitten hieman asiaankuuluvaa infraa.

 

[Zefram Cochrane]

Taisi olla toissakesänä Nelos- ja vitostien risteyksestä Heinolan pohjoispuolella yksi rampin väli kiinni kun puolustusvoimat käytti sitä kiitotienä. Onhan se ihan virallinen varalaskupaikka, mutta todellisuudessa itse tie on normaali motari. Sivussa sitten hieman asiaankuuluvaa infraa.

Jep. Lusi.

Youtubesta löytyy videoita asiasta.

 

[Selvänänäkijä]

Selvänäkijällä on ilmeisesti näössä vikaa!

Asfalttia on ainakin osittain 40:llä laskupaikalla 64:stä. Nurmea ainakin osittain 13:sta laskupaikalla 64:stä.

Minun kirjoissani tuo on jo suuri osa ja toiseksi se, että kentällä on jonkin verran päällystettä ei tarkoita etteikö kenttä voisi olla käytännössä lähempänä peltoa kuin käyttökelpoista tukikohtaa. Kun ei riitä kantavuus eikä pituus, niin homman saa aloittaa käytännössä alusta.

 

[Zefram Cochrane]

Minun kirjoissani tuo on jo suuri osa ja toiseksi se, että kentällä on jonkin verran päällystettä ei tarkoita etteikö kenttä voisi olla käytännössä lähempänä peltoa kuin käyttökelpoista tukikohtaa. Kun ei riitä kantavuus eikä pituus, niin homman saa aloittaa käytännössä alusta.

Seli seli.

13 vastaan 40 64:sta ei ole suuri osa.

Siinä olet oikeassa, että suureen osaan laskupaikoista pitäisi tehdä jotain, pituuteen, leveyteen tai muuhun infraan. Jos pohjat on kunnossa, niin asfaltin saa päälle pikkurahalla, 1/10 yhden hävittäjän hinnasta suurimpaan osaan (yhteensä).

 

[Drinkkeri]

Seli seli.

13 vastaan 40 64:sta ei ole suuri osa.

Siinä olet oikeassa, että suureen osaan laskupaikoista pitäisi tehdä jotain, pituuteen, leveyteen tai muuhun infraan. Jos pohjat on kunnossa, niin asfaltin saa päälle pikkurahalla, 1/10 yhden hävittäjän hinnasta suurimpaan osaan (yhteensä).

Pohjat ei todellakaan ole kunnossa kun kenttiä ei ole alunperin tarkoitettu pienkoneita raskaammalle kalustolle.

En löytänyt mistään pelkän kentän rakennuskustannuksia, mutta esimerkiksi moottoritie maksaa reillut 2 miljoonaa kilometrilta kun se tehdään vanhalle maantiepohjalle. Lentopaikkojen tapauksessa hinta ei ole ainakaan halvempi ja tuohon pitää lisätä vielä esim kentän jatkamiseen liittyvät raivaustyöt. Kentän ylläpito maksaa myös, esimerkiksi löysin Mikkelin sotilaskäyttöön sopivan kentän tiedot, 700-800ke/v ja kyseinen kenttä tuo myös siviililiikenteen puolelta rahaa takaisin. Pienkentät olis aikaa sitten muutettu sotilaskäyttöön sopiviksi jos siinä a) olisi riittävästi sotilaallista järkeä b) taloudellista järkeä, mutta näistähän ei koskaan ole sun fantasioissa isommin kyse. Jos lisää varalaskupaikkoja tarvitaan niin järkevintä ne on tehdä olemassaolevia maanteitä leventämällä niin niillä on käyttöä muulloinkin kuin sotatilassa.

 

[Zefram Cochrane]

Voidaanko tykin kantamaa kasvattaa? Nyt ei sitten puhuta kranaateista, joihin on lisätty oma rakettimoottori.

Joitain esimerkkejä:

Radio Kipinän kenttätykistö podkastissa arvioitiin, että ollaan lähellä rajoja, tarkoittaen ilmeisesti K9:n tyyppistä asetta (40 km).
K5 Glatt pystyi ampumaan alikaliberinuoliammuksen noin 150 km päähän. Tämä oli 310 mm sileäpintainen rautatietykki.
Radio Kipinän panssarivaunut podkastissa mainittiin, että Lepardilla voisi ampua sopivalla kulmalla alikaliberinuoliammuksen noin 180 km. Tämä ei tietysti ole enää kranaatti ja tässä käytössä hyödytön.

Tykeissä käytetään ruutia lähettämään kranaatti matkaan. Ruudilla päästään noin 1800 m/s lähtönopeuteen (Rheinmetall L/55 120mm). Ruudin suurin palamisnopeus on 2000 m/s. Kysymys kuuluukin miksei ruudin sijaan käytetä räjähdyaineta, joilla palamisnopeus voi olla 8000 m/s ja saataisiin suurempi lähtönopeus ja lentomatka? Jokin syy tähän pitää olla, koska sellaiset olisi jo otettu käyttöön jos mahdollista, tai eivät vain osaa? Olen kuitenkin aika varma että "normaalin" 155 mm kranaatin saa lähetettyä 300 km päähän maastossa liikkuvalla tykillä. Voin vaikka piirtää kuvan.

 

[ratkakapu]

Nopeampia aineita ei käytetä, koska materiaalit eivät kestä räjähdystä. Ruuti ei räjähdä, se vain palaa. Joskus ruuti ja sen palokaasut saattavat epäsuotuisissa tilanteissa räjähtää ja tällöin ase on historiaa, kun joko ammuspesä, piippu tai molemmat laajenee ja pahimillaan räjähtää kokonaan auki. Sellaista metallia tuskin onkaan, joka kestää ainakaan useita räjähdyksiä ilman, että ne muuttavat sen muotoa

Tuolla rautatietykillä pystyttiin ampumaan kaupungin kokoisia kohteita, ei mitää sotilaallisesti järkevää. K9 40km on maksimi tarkka ampumaetäisyys, mutta terrorismikäytössä varmasti aika paljon pidempi. Pohjois-Korea pystyy ampumaan aataminaikaisilla tykeillän Souliin, jonka pohjoisosiin on tykistöasemista ainakin 55km ja eteläosiin, jotka nekään eivät ole turvassa 65km.

 

[hkultala]

Voidaanko tykin kantamaa kasvattaa? Nyt ei sitten puhuta kranaateista, joihin on lisätty oma rakettimoottori.

Joitain esimerkkejä:

Radio Kipinän kenttätykistö podkastissa arvioitiin, että ollaan lähellä rajoja, tarkoittaen ilmeisesti K9:n tyyppistä asetta (40 km).
K5 Glatt pystyi ampumaan alikaliberinuoliammuksen noin 150 km päähän. Tämä oli 310 mm sileäpintainen rautatietykki.
Radio Kipinän panssarivaunut podkastissa mainittiin, että Lepardilla voisi ampua sopivalla kulmalla alikaliberinuoliammuksen noin 180 km. Tämä ei tietysti ole enää kranaatti ja tässä käytössä hyödytön.

Tykeissä käytetään ruutia lähettämään kranaatti matkaan. Ruudilla päästään noin 1800 m/s lähtönopeuteen (Rheinmetall L/55 120mm). Ruudin suurin palamisnopeus on 2000 m/s. Kysymys kuuluukin miksei ruudin sijaan käytetä räjähdyaineta, joilla palamisnopeus voi olla 8000 m/s ja saataisiin suurempi lähtönopeus ja lentomatka? Jokin syy tähän pitää olla, koska sellaiset olisi jo otettu käyttöön jos mahdollista, tai eivät vain osaa? Olen kuitenkin aika varma että "normaalin" 155 mm kranaatin saa lähetettyä 300 km päähän maastossa liikkuvalla tykillä. Voin vaikka piirtää kuvan.

Mitä oikein tekisit "perinteisellä" tykillä jolla pitkä kantama? Mitä etua luulisit saavasi sillä rakettimoottoriavusteiseen ammukseen nähden?

Joka tapauksessa sitä räjähdeainetta tarvisi selvästi enemmän ja, aseen piippu joutuisi todella kovalle rasitukselle.

Lisäksi heti laukaisuhetkellä ja sen jälkeen ilmanvastus hidastaisi sitä ammusta todella voimakkaasti jolloin suuri osa sen energiasta hukattaisiin siihen ilmanvastukseen. Hyöty tehokkaammasta räjähteestä jäisi melko pieneksi.

Kun osa ammuksen kiihdytyksestä tehdään rakettimoottorilla vasta ilmakehän paljon ohuemmassa yläosassa, haaskataan vähemmän energiaa ilmanvastuksen kanssa tappelemiseen, ja aseen piippu yms. joutuu paljon pienemmälle rasitukselle.

Lisäksi kauas ammuttaessa se ammus pitäisi jotenkin saada osumaan kohteeseensa. Samalla kun siihen tekee sen ohjausjärjestelmän voi siihen lisätä sen rakettimoottorin.