emagdnim
Tukijäsen
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 11 566
On toki lentokoneitakin häiritty, eikä tarvitse aina olla lähelläkään. Tuossa yksi uutinen Lentokonetta häirittiin kuuden kilometrin korkeudessa – laiton laser?
Oho, tarkka sihti
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
On toki lentokoneitakin häiritty, eikä tarvitse aina olla lähelläkään. Tuossa yksi uutinen Lentokonetta häirittiin kuuden kilometrin korkeudessa – laiton laser?
Ja se tasopinnan maksimiheijastusta heikompi, mutta jatkuva heijastus riittää erittäin hyvin tarkkaan seurantaan.Kaartuva taas heijastaa jonkin verran kaikkiin suuntiin.
Sen sijaan kaksi tai kolme tasoa "koverasti" 90 kulmassa/kulmissa keskenään taas heijastaa hyvin tehokkaasti säteilyä takaisin juuri siihen suuntaan, mistä se on tulossa.
Tuostakin huomaa kuinka mielipiteet näkyy asioista läpi, kun siitä nyt ei tunnuta olevan ihan yhtä mieltä kuinka törkeä se oli. Jo wikipedia artikkeleissaki on valtava ero, suomalainen wikipedia pitää pommitusta törkeänä, kun taas englanninkielisen wikipedian laajempi artikkeli ei todellakaan tyrmää tekoa samalla tavalla. Olisi kiva nähdä ymmärtää mitä saksankielisessä wikipediassa lukee.
En nyt lopulta aina ihan ymmärrä mitä eroa moraalisesti on siinä, että tapetaanko 80 000 ihmistä useilla pommeilla vai yhdellä pommilla. Tokihan nää on näitä "sodankäynnin sääntöjä", mutta onhan se nyt vähä huvittavaa, että Japaniin kohdistuva pahin pommitus ei ollut kumpikaan atomipommeista vaan Tokioon pudotetut palopommit maaliskuussa 1945 ja silti vaan muistutetaan kuinka paha teko nämä kaks pommia oli.
Gripen E/F kilpailee myös hinnalla pääsystä Suomeen - F-35 kokonaiskustannuksiltaan rajusti kalliimpi
Koska Suomella ei riitä paukkuja ohjustorjuntaan ja ainoaksi puolustukseksi jää naamiointi ja hajauttaminen, varalaskupaikoilta ja hyviltä tiepätkiltä operoimaan kykenevä Gripen on mun veikkaus kuka tämän kisan vie. F35 saattais olla hyvä, mutta jos ohjuksilla rampautetaan lentokentät, sen operointi likaisilta alueilta on haastavaa. Vaikka kuinka olis 5th Gen, siitä ei ole iloa jos ei ole kenttiä jäljellä josta kalusto saadaan torjuntataisteluun.
/Mielipide
/Mutu
Onko Suomen F-18 hävittäjässä käytössä laser-varoitus järjestelmää?
Finland Receives State Department Approval to Purchase U.S. Naval Missiles and Launchers - USNI NewsA proposed $70 million deal sending four MK-41 Baseline VII Strike-Length Vertical Launch Systems to Finland received U.S. Department of State approval, marking a key step for the Nordic nation in its ongoing naval upgrade.
Finland intends to use the vertical launching systems on four new construction corvettes that will make up the Finnish Navy’s Squadron 2020, according to a Tuesday release from the Defense Security Cooperation Agency (DSCA).
Tuohan ei meinaa, että jenkkisysteemit valittaisiin. Eikä kyllä meinaa saamistakaan, katsotaan riittääkö rahat.
Eikös ne ole Saabilta nekin eikä USA? Suomen ohjusveneisiin hankitaan Saab Dynamicsin torpedot
Jep halusipa sitä ymmärtää tai ei jos jenkit olis päättänyt normaalilla tavalla saada japskit polvilleen se olisi vaatinut niin sotilas kuin siviiliuhreja vieläkin enemmän mitä ne kaksi paukkua sai aikaan. Näin ollen atomipommi oli se "inhimillisin" ratkaisu saada japskien kaltainen maa rauhaan.
Ei ehkä ollut moraalisesti taikka inhimillisesti oikein mutta oli paras ratkaisu lopettaa nopeasti turhaksi käynyt sota rauhaan.
Kaikki hävittäjät kykenevät toimimaan maantietukikohdista, ei se ole mikään Gripenin erityisoikeus. Siinä on tietenkin jonkin verran eroja kuinka hyvin ne siihen soveltuvat, mutta kaikilla se onnistuu. Ja hintojen suhteen Saabin markkinointiheppujen valheet voi unohtaa.
Bore evacuator - WikipediaMistä muuten johtuu, että ku kattelee moderneja sotavärkkejä nii piiput ja putket on ulkopuolelta paikoin neliskanttisia. Mikä tän taustalla on?
Lähinnä siis tarkotin, että ku tämmösiä alkaa jo näkymään enemmän.:Bore evacuator - Wikipedia
Jäi häiritsemään, että mikä siinä putkessa on, wikipedia auttoi oivasti. Itse veikkailin kaikenlaista paineentasaajasta liitosvahvikkeen kautta jopa jonkinlaiseen anturipakettiin, mutta sehän onkin kaasunpoistin.
Ehkä ne on vaan coolimman näköisiäLähinnä siis tarkotin, että ku tämmösiä alkaa jo näkymään enemmän.:
Ehkä ne on vaan coolimman näköisiä
Tiedostonimen, sekä wikipedian selailun perusteella, tämä: PL-01 - WikipediaMikäs tuo alempi tankki on? (En kvg)
Mitä ovat lentolaskupaikat?Kirjoitin taannoin ehdotuksen lentolaskupaikkojen muokkaamisesta hävittäjille sopiviksi. En löytänyt ko. postausta enää. Saattoi olla toinenkin threadi.
Tässä kuitenkin lisäys mahdollisiin hävittäjien laskupaikkoihin. KymiRing.
Alunperin (HX-ketjussa) taidettiin puhua lentopaikoista - näitä pienempiä valvomattomia lentokenttiä maaseudulla.Mitä ovat lentolaskupaikat?
Heinävedelle kenttä sammutuslentokoneilleMitä ovat lentolaskupaikat?
Jos puhut varalaskupaikoista niin ne ovat jo hävittäjille sopivia.
Aivan joo. Näiden pikkukenttien jatkaminen ja päällystäminen on nyt se uusin fantasia @Zefram Cochrane ?
Aivan joo. Näiden pikkukenttien jatkaminen ja päällystäminen on nyt se uusin fantasia @Zefram Cochrane ?
Ei niistä tieten mitään haittaakaan olisi, mutta melko turha kuluerä se on kun hävittäjille on jo parinkymmenen sotilas- ja siviilikenttän lisäksi parisenkymmentä sopivaa laskupaikkaa olemassa.
jaa.. itse näen taas iha mitättömänä kulueränä tässä mittakaavassa. Varsinkin, jos totta, että VAIN 20+20 paikkaa laskeutua koko Suomessa.
Aivan joo. Näiden pikkukenttien jatkaminen ja päällystäminen on nyt se uusin fantasia @Zefram Cochrane ?
Ei niistä tieten mitään haittaakaan olisi, mutta melko turha kuluerä se on kun hävittäjille on jo parinkymmenen sotilas- ja siviilikenttän lisäksi parisenkymmentä sopivaa laskupaikkaa olemassa.
Päällystämiseen toki oletin kuuluvan pohjatyötkin. Nuo pienkentäthän on pääsääntöisesti tuollaisia 500-600m pätkiä, joten niihin saa hävittäjiä varten pistää kenttään jatkoa ihan reilusti.Millään päällystämisellä ei kuuhun mennä.
Monille noista harrastekentistä on ihan unelmointia laskeutua 15 tonnia painavalla koneella muuten kuin hätätapauksessa.
Juu no ihan yleisesti meinasin, että vaikka siellä sitä asfalttia olisikin niin nuo kentät eivät todennäköisesti kestä (joku voi toki kestääkin), ja pohjien tekeminen on ihan eri luokan homma mitä pelkän asfaltin vetäminen siihen kentän pintaan.Päällystämiseen toki oletin kuuluvan pohjatyötkin. Nuo pienkentäthän on pääsääntöisesti tuollaisia 500-600m pätkiä, joten niihin saa hävittäjiä varten pistää kenttään jatkoa ihan reilusti.
Tankeissa voisi olla vain kolme miehistön jäsentä, jotka sijaitsevat vaunun etuosassa. Näin pienen alueen järeä panssarointi on helpompaa kuin koko vaunun. Takaosassa olisivat sitten ammukset ja automaattinen latausjärjestelmä. Tykkitornin katolla voisi olla raskas kranaatinheitin. Näin saataisiin se epäsuorakin tuli mukaan. Epäsuoran tulenkyvystä ei ole mitään hyötyä ellei pystytä osoittamaan maalia siksi tankki pitäisi pystyä lähettään lennokkeja taivaalle. Lennokeista näkee myös muut tankit. Niitä varten tarvittaisiin ylhäältä alas torjuvia panssarintorjuntaohjuksia. Leopard- ja Abrams-projektien lähtöprojektissa oli mukana myös ilmatorjuntaohjukset. Ne voitaisiin myös liittää tähän tankkiin.
Koska näiden kenttien tuhoaminen on suht helppoa, nii kyllä ite löisin rahani likoon sen puolesta, että varustautuis mielummin rakentamaan niitä uudestaan kuin että rakentelee rauhan aikana pitkin peltoja kenttiä joita ei sit ole varaa tai halua pitää kunnossa.
Tehdään vaan suoraan Bolo:
Bolo (tank)
"The Bolo was a heavily armed and armored fighting machine with the latest AI systems, and was to conduct operations with very little need of human intervention. Even in the early models, Bolos could perform such tasks such as unassisted guard duty and fire support. With the introduction of the Bolo Mark XX, the supertanks gained limited self-awareness which grew and improved with each successive model. The Bolos served in various capacities for over a thousand years."
Näin lapin lennostolle koulutettuna pioneerina olen siinä käsityksessä, että jokaisella varsinaisella lentokentällä on täysin operaatiokykyinen varakiitotie (varalaskupaikat), jonka lisäksi jokaisella varakiitotiellä on vielä varakiitotie, jonka varrella ei välttämättä ole paikkoja kaikelle välttämättömälle infralle pitkäaikaiseen toimintaan. Näiden lisäksi on jopa satoja mestoja, jonne voidaan laskeutua ja josta kone saadaan myös ylös jos oikein osuu paska tuulettimeen, mutta laajamittaista ja jatkuvaa toimintaa näiltä ei voida harjoittaa.
Onko joku ehdotellut tällaista?
Mitähän nämä ovat?
Suomessa on 25 lentokenttää ja 18 varalaskupaikkaa (maantiet), joissa (yht. 43) nousut ja laskut varmasti onnistuu ja sen lisäksi 67 laskupaikkaa, joista jotkut saattaisivat myös toimia, mutta satoja paikkoja tuskin löytyy, vaikka kaikki sopivat tienpätkätkin laskettaisiin mukaan.
Onhan sitä asfalttia levitelty moneen paikkaan, mutta ihan kaikki siitä ei ole tämän speksin mukaista toteutusta. https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lo_2010-18_lentokoneiden_varalaskupaikat.pdfMontakos kilometriä noita teitä löytyy suomesta? Aika monta.
Suuri osa noista lentopaikoista on käytännössä lähinnä peltoja.
Mitähän nämä ovat?
Suomessa on 25 lentokenttää ja 18 varalaskupaikkaa (maantiet), joissa (yht. 43) nousut ja laskut varmasti onnistuu ja sen lisäksi 67 laskupaikkaa, joista jotkut saattaisivat myös toimia, mutta satoja paikkoja tuskin löytyy, vaikka kaikki sopivat tienpätkätkin laskettaisiin mukaan.
Taisi olla toissakesänä Nelos- ja vitostien risteyksestä Heinolan pohjoispuolella yksi rampin väli kiinni kun puolustusvoimat käytti sitä kiitotienä. Onhan se ihan virallinen varalaskupaikka, mutta todellisuudessa itse tie on normaali motari. Sivussa sitten hieman asiaankuuluvaa infraa.
Selvänäkijällä on ilmeisesti näössä vikaa!
Asfalttia on ainakin osittain 40:llä laskupaikalla 64:stä. Nurmea ainakin osittain 13:sta laskupaikalla 64:stä.
Minun kirjoissani tuo on jo suuri osa ja toiseksi se, että kentällä on jonkin verran päällystettä ei tarkoita etteikö kenttä voisi olla käytännössä lähempänä peltoa kuin käyttökelpoista tukikohtaa. Kun ei riitä kantavuus eikä pituus, niin homman saa aloittaa käytännössä alusta.
Pohjat ei todellakaan ole kunnossa kun kenttiä ei ole alunperin tarkoitettu pienkoneita raskaammalle kalustolle.Seli seli.
13 vastaan 40 64:sta ei ole suuri osa.
Siinä olet oikeassa, että suureen osaan laskupaikoista pitäisi tehdä jotain, pituuteen, leveyteen tai muuhun infraan. Jos pohjat on kunnossa, niin asfaltin saa päälle pikkurahalla, 1/10 yhden hävittäjän hinnasta suurimpaan osaan (yhteensä).