Nato keksi maailman ärsyttävimmän aseen, joka sai Neuvostoliiton sukellusveneiden miehistöt sekoamaan
KASPERI SUMMANEN
eilen klo 23:51
Nato keksi 1960-luvulla ovelan keinon tehdä Neuvostoliiton sukellusveneet vaarattomiksi.
Yhdysvaltojen laivaston P3 Orion-merivalvontakone ja Neuvostoliiton Victor I-luokan sukellusvene.
(US Navy/Wikimedia Commons)
Neuvostoliiton sukellusveneiden valtavat määrät aiheuttivat päänvaivaa Nato-maiden sodanjohdolle 1960-luvulla. Vuoden 1962 Kuuban kriisin aikaan Neuvostoliitolla oli kolmisensataa dieselvenettä ja kourallinen ydinsukellusveneitä.
Naton armeijat olivat tuolloin valmiita kokeilemaan käytännössä mitä tahansa, joka tasaisi voimasuhteita.
War is Boring kertoo
tässä eräästä tuon ajan ovelasta ja kanadalaiskeksinnöstä. Sen oli määrä tehdä neuvostosukellusveneistä vaarattomia vahingoittamatta niitä.
Laivastoasiantuntija Ian Ballantyne kertoo "aseesta" brittilaivaston salattuja kylmän sodan operaatioita käsittelevässä
Hunter Killers.
– Sukellusveneen paras puolustus on salassa pysyminen. Oleminen hiljaa ja huomaamattomana meren syvyyksissä. Jokin, joka voisi ryöstää tämän hiljaisuuden verhon neuvostoliittolaisilta, vaikutti varmasti vastustamattomalta ja ainakin aluksi neronleimaukselta, hän kirjoittaa.
Kanadalaistiedemiesten keksintö oli hämmentävän yksinkertainen. Ajatuksena oli pudottaa lentokoneesta valtavat määrät pieniä saranallisia magneetteja. Ne tarttuisivat sukellusveneen runkoon ja hakkaisivat sitä vasten kuin auki jäänyt ovi tuulessa. Meteli kantautuisi merellä kauas ja aluksia olisi helppo jäljittää. Magneetteja olisi vaikea poistaa ja niiden irrottaminen telakalla sitoisi sukellusveneitä niiden varsinaisista tehtävistä.
Teoriassa loistavaa ajatusta testattiin ensi kertaa loppuvuodesta 1962. Se toimi jopa odotettua paremmin. Lentokone pudotti magneetteja neuvostosukellusvenettä simuloineen brittiläisen HMS Aurigan oletettuun sijaintiin. Osa niistä osui veneeseen, tarttui ja alkoi hakata vasten sen rukoa. Meteli oli hirvittävä ja Aurigan seuraaminen helppoa.
Vaikeudet alkoivat kuitenkin kun harjoitus loppui ja Auriga nousi pintaan. Magneetit liukuivat runkoa pitkin, sujahtelivat sen pieniin koloihin eikä Aurigan miehistö ei saanut niitä millään irti veneestään. Lopulta Kuuban ohjuskriisiin osallistunut brittivene joutui nilkuttaman kolisten Halifaxin laivastotukikohtaan, jossa magneetit saatiin poistettua vasta viikkoja myöhemmin.
Magneetteja käytettiin tiettävästi lopulta vain joitakin kertoja, koska niiden kanssa harjoittelu oli liian vaikeaa ja riski oman sukellusveneen tekemisestä toimintakyvyttömäksi liian suuri.
Magneettien kerrotaan kuitenkin ajaneen niiden kohteeksi joutuneiden muutamien huono-onnisten neuvostosukellusveneiden miehistöt hulluuden partaalle.