Sekiro: Shadows Die Twice

[Quar]

Ihan mukava irtiotto Souls-sarjan peleistä tämä, enemmän olen tykännyt kuin Bloodbornesta. Hieman tosin häiritsee nuo lyhyet välimatkat bossilta bossille, mitä tässä on aiemminkin keskustelussa mainittu. Onneksi on youtube, josta näkee järkevät tekniikat pomojen päihittämiseen. Ei enää nykyään jaksa kuluttaa aikaa jokaisen pomon liikesarjojen opetteluun.

Asetelma on kuitenkin upea ja tunnelma huikea. Eniten tykkään juuri pikkumosien kanssa kikkailusta, ns. lyhyistä tappeluista. Vaikka perusmosat monesti saa hoidettua selkään puukottamalla, on niitä silti kiva kurmottaa ihan pelin omilla tappelumekaniikoilla.

Minibossien kanssa tuli hieman yllätyksenä, että niiden kanssa pitää usein olla aivan tajuttoman agressiivinen, jotta saa posturen rikki. Kyllä tässä joka tapauksessa samanlaisia tyydytyksen tunteita tulee pomojen kaadon jälkeen kuin Souls-peleissä aiemminkin.

Uudelleenpeluuarvoa en tässä niin paljoa näe, kun ei noita buildivaihtoehtoja oikeastaan ole. Soulseissa on ollut tapana rakennella ties minkälaisia buildeja ja kikkailla niillä. Toisaalta, tässä pelataan juuri Sekiroa eikä omaa hahmoa. Hyvä peli joka tapauksessa.

 

[Rokkijani]

Näin haasteita hakevana pelaajana uudelleenpeluuarvoa löydän hyvin. Ensinnäkin achievementit, joihin tarvitsee useamman läpipeluun ja tokihan ng+7 pitää kokea. Deathless-runit kiinnostavat myös. No damage saattaa olla jo liikaa minulle tai 99% todennäköisyydellä onkin. Ilman levelitystä eli se perinteinen haaste näissä toki myös tehtävä.

Minulla on vasta menossa neljäs tarinabossi, mutta en nyt ymmärrä puheita lyhyistä välimatkoista bossilta bossille? Minibosseja kyllä ripotellaan, mikä minulle käy kyllä.

 

[Quar]

Jos tykkää hieroa saavutuksia niin mikäs siinä. Mulle se ei ole koskaan ollut mikään juttu. Samoin nuo deathless yms. -tavoitteet ei innosta. Aikaa on rajoitetusti ja pelaan mielelläni useampaakin peliä kuin keskityn yhden hieromiseen. Bosseiksi lasken nuo minibossit myös. Osa on aivan helvetin raivostuttavia. Onneksi tosiaan osan voi skipata aluksi ja tulla myöhemmin takaisin.

Bossien tiheydestä esimerkki:

Spoileri

Ensin mätkytellään isolla areenalla Gyoubu Owinaa vastaan, heti perään Flaming Bull, jonka perään Kuranosuke Matsumoto rappusten päässä (jonka voi onneksi skipata). Siitä sitten kattoja pitkin muutama minuutti ylöspäin, kunnes tulee pakollinen Jinsuke Saze ja heti perään kuuluisa Genichiro.

Kyllä tossa paikoitellen niitä enemmän tai vähemmän pakollisia bosseja vaan tulee turhan usein. Onneksi yllä mainitussa tilanteessa on kuitenkin mahdollisuus käydä vähän muualla pööpöilemässä ja hermoja lepuuttamassa.

 

[Rokkijani]

Huh huh tämä bossi oli kyllä aika hapokas.

Spoileri

Guardian Ape, monkeys die twice.

Helvetin kova bossi! Juuri tälläistä kaipasin. Hurjaa Bloodborne tyyppistä vyörytystä.

Bossien tiheydestä esimerkki:

Spoileri

Ensin mätkytellään isolla areenalla Gyoubu Owinaa vastaan, heti perään Flaming Bull, jonka perään Kuranosuke Matsumoto rappusten päässä (jonka voi onneksi skipata). Siitä sitten kattoja pitkin muutama minuutti ylöspäin, kunnes tulee pakollinen Jinsuke Saze ja heti perään kuuluisa Genichiro.

Muutama minuutti? Toki, jos tietää, minne mennä ja lentää. Minulla meni pari tuntia, kun nuohosin kattoja, katuja ja rakennusta itsessään.

 

[Quar]

No ehkä hieman liioittelua tuo muutama minuutti, mutta ei mulla varttia kauempaa mennyt ennen kuin seuraava bossi oli vastassa. Toki nuohoilin vähän myöhemmin ne kadut. Joka tapauksessa viisi bossia kohtuullisen tiiviin ajan sisään, vaikka enemmän aikaa tuolla kaduilla viettäisikin. Mutta ymmärrät nyt varmaan pointin. Ainakaan mulle noi minibossit ei ole mikään läpihuutojuttu ja niiden kanssa saa hinkata tovin jos toisenkin.

 

[Rokkijani]

No ehkä hieman liioittelua tuo muutama minuutti, mutta ei mulla varttia kauempaa mennyt ennen kuin seuraava bossi oli vastassa. Toki nuohoilin vähän myöhemmin ne kadut. Joka tapauksessa viisi bossia kohtuullisen tiiviin ajan sisään, vaikka enemmän aikaa tuolla kaduilla viettäisikin. Mutta ymmärrät nyt varmaan pointin. Ainakaan mulle noi minibossit ei ole mikään läpihuutojuttu ja niiden kanssa saa hinkata tovin jos toisenkin.

Minä olen kuollut minibosseille reippaasti enemmän kuin tarinabosseille - siis ihan oikeasti paljon enemmän.

 

[Justin Case]

@Justin Case

Harmi homma! Nämä jakaa mielipiteitä ja turha väkisellä jatkaa, jos ei tyydytystä tule.

Itse en grindaa oikeastaan ollenkaan. Vasta sitten, jos tarvitsee achievementtejä varten, mutta nyt en. Peli on siis rullaillut sujuvasti ja kovempia bossikoitoksia odottelen.

Kovasti olisin toivonut vaikeusastetta tuohon vihollisten välille. From vissiin laittanut minibossit vähän vaikeammiksi vihollisiksi, tuohon perusmosan ja bossin väliin, mutta oikeastihan tuo vaikeusaste jakautuu niin, että r1 spammillä kaatuu 90% pikkumosista ja kuilu seuraavaan, eli pikkubosseihin tai bosseihin, on ihan helvetin suuri.

Peli on pääasiassa ihan "walk in a park" kunnes tulee joku bossi, tämäkin osaltaan rikkoo sujuvaa pelikokemusta omasta mielestäni ja tulee se fiilis, että mennään vaan bossilta bossille ja kaikki vaikeus on niissä.

Kyllä tää ehkä joskus alelaarista tulee ostettua takaisin tekemisen puutteessa, mutta nyt on niin paljon muutakin tekemistä mielen päällä.

Se kattojen päällä hyppely oli kyllä eeppistä, mutta seki meni ykkösellä sinne oikeaan paikkaan vaikka kaikki tutkikin, eikä siinä oikeasti kauaa kestäny. Ne vihutki sai r1 spammillä hakattua vaikka tuli kolme kerralla päälle

 

[Quar]

Pakko heittää vielä yksi setti spoilerien taakse bosseihin liittyen. Älä avaa spoileria, jos et ole jo vähän pidemmällä peliä.

Spoileri

Kävin pätkimässä Guardian Apen kanssa, eilen aloitin ottamaan turpaan, tänään viimeistelin tappelun usean yrityksen jälkeen. Siinä tuli opittua iskupaikat aika hyvin. Päätin suunnata Ashina Depthsiin. Siinä matkalla on minibossi vartioimassa Ashina Reservoirin alueella. Jokusen yrityksen jälkeen eteenpäin, ja siellä seisoi jo seuraava minibossi, jonka onneksi pystyi skipata. Siitä seuraavalle alueelle, jossa heti alhaalla todella ärsyttävä minibossi, jonka lopulta onnistuin juustottamaan hengiltä. Heti kyseisen minibossin jälkeen seuraavassa huoneessa odottelikin uusi Guardian Ape, joka kakkosvaiheessa pyytää kaverin avuksi. Ihme kyllä tämä matsi meni ekalla yrityksellä läpi, kiitos aiemmin opeteltujen taktiikoiden. Hyvä fiilis tuli, vaikka alkuun ajattelin, että ei taas...

Johan tälle päivälle on pomotappeluita taas harrastettu.

Edit. @Rokkijani Juu kyllä mullakin enemmän aikaa on lopulta tuhrautunut noihin minibosseihin kuin pääpomoihin...

 

[Thug]

Heppamieheen meni itellä joku kymmenen yritystä. Sain sen kyllä tokalla johonkin kymmeneen prossaan helat, mutta sitten oli vähän mutkia .

Spoileri: Estatessa

Itellä bossi ennen lady butterflyta on ollu vaikein tähän mennessä mutta varmaan Genichiro muuttaa asian.

 

[aessi]

Tää on kyllä hyvä pointti, Sekiro ei kummosemmin tarjoa vapautta siihen miten pelaat peliä, mutta kyllä tää palkitsee luovuudesta tietyissä bosseissa.

Tässä kun lukenut muiden kokemuksia niin aika erilaisilla taktiikoilla osa pomoista mennyt. Esim. yhdessä pelasin paljon passiivisemmin itse, kun joku toinen oli kokoajan iholla lyömässä. Yhdessä taas pärjäsi pelkästään blokkaamalla, mutta jotkut noita olivat väistelleet ja hakanneet.

 

[Jurppii]

Oliko tuosta resurrectista joku penalty vai vasta kuolemasta? Eli kannattaako resurrectin jälkeen paeta jos tilanne näyttää epätoivoiselta? Onko tuo Divine Aid vaalimisen arvoinen? Tuntuu siltä, että sitten kun kuollaan niin sitten kuollaan niin, ettei joku 30% auta mitään.

Tällä hetkellä vituttaa tuo läski Juzou the Drunkard. Aikaa menee vaikka miten putsata ne perusmosat ja sitten on yleensä healingit lopussa ja taistelu aika desperaado.

 

[Quar]

Tällä hetkellä vituttaa tuo läski Juzou the Drunkard. Aikaa menee vaikka miten putsata ne perusmosat ja sitten on yleensä healingit lopussa ja taistelu aika desperaado.

Vinkkiä matsiin:

Spoileri

Kun olet saanut perusmosat hinkattua hengiltä, palaa sinne Sculpturs Idolille päin, jolloin pomo menettää aggrot. Hiivi sivukautta sen pomon selkään ja ota yksi pallo pois. Juokse sen NPC:n luokse, joka siinä kiven vierellä hengailee ja ota se kaveriksi lennosta. Pomo keskittyy siihen NPC-hahmoon ja voit itse iskeä pomoon läskiä. Stunnaile vielä bonarina firecrackereillä, jos semmoiset olet jo prosthetic armiin saanut.

 

[Jurppii]

Vinkkiä matsiin:

Spoileri

Kun olet saanut perusmosat hinkattua hengiltä, palaa sinne Sculpturs Idolille päin, jolloin pomo menettää aggrot. Hiivi sivukautta sen pomon selkään ja ota yksi pallo pois. Juokse sen NPC:n luokse, joka siinä kiven vierellä hengailee ja ota se kaveriksi lennosta. Pomo keskittyy siihen NPC-hahmoon ja voit itse iskeä pomoon läskiä. Stunnaile vielä bonarina firecrackereillä, jos semmoiset olet jo prosthetic armiin saanut.

Joo tän taktiikan oivalsinkin jo mutta eka kerta ei tuottanut tulosta. Henki lähtee yhdestä osumasta ja resurrectin jälkeen ihan pienestäkin. Ei ole mitään upgradeja armiin, ei edes vielä tullut niistä mitään tutorialia. Tuo on ihan näppärä, joka heittää shurikenin ja perään heti sellainen lunge niin pääsee iholle ja sitten nopeasti pakoon.

 

[Joukahaine]

Oliko tuosta resurrectista joku penalty vai vasta kuolemasta? Eli kannattaako resurrectin jälkeen paeta jos tilanne näyttää epätoivoiselta? Onko tuo Divine Aid vaalimisen arvoinen? Tuntuu siltä, että sitten kun kuollaan niin sitten kuollaan niin, ettei joku 30% auta mitään.

Tällä hetkellä vituttaa tuo läski Juzou the Drunkard. Aikaa menee vaikka miten putsata ne perusmosat ja sitten on yleensä healingit lopussa ja taistelu aika desperaado.

Resurrect vaikuttaa myös, kuolemaa ja rangaistuksia ei voi huijata. Redditissä joku tuota oli yrittänyt ja sitten kun kuoli kunnolla niin pamahti monta rottenia inventoryyn. Olet käyttämättä tai käytät ressua ja noita iskee silti

 

[Jurppii]

Joo, alkaa tulemaan sellainen olo, että tää ei ollut mulle. Jos tuo Drunkard on tällainen este niin ei hyvää enteile kun kukaan muu ei edes ole valittanut siitä. Ei mulla mitään grindausta vastaan ole ja kyllä tuossa skill point per kierros tulee mutta kun käytännössä on ostanut kaiken mikä teoriassa edes tuota taistelua helpottaa ja avattavina on lähinnä hyvin tilannekohtaisesti sopivia skillejä, jotka vaatii lisää sorminäppäryyttä. Soulsissa sentään kertyi SL ja sai paremman varustuksen käyttöön, enemmän healthia, löi kovempaa, dodgesi nopeammin jne. Tässä pitäisi kai kehittyä itse ja nopeasti.

Ei jaksa putsata tuota aluetta kerta toisensa jälkeen vain ottaakseen heti pataan siinä bossissa. Kaveri, jonka saa avuksi kuolee hyvin nopeasti vaikka itse yrittää jakaa huomiota ja bossi ei edelleenkään ole deathblowta lähelläkään ja regeneroi posturet nopeasti kun itse ottaa vähän etäisyyttä healia varten. Firecracker stunnaa hädin tuskin yhden lyönnin ajaksi eikä niitäkään montaa ehdi heittämään. Yleensä bossi tappaa yhdestä lyönnistä.

 

[Jumi]

Joo, alkaa tulemaan sellainen olo, että tää ei ollut mulle. Jos tuo Drunkard on tällainen este niin ei hyvää enteile kun kukaan muu ei edes ole valittanut siitä.

Minä avauduin siitä tasan viikko sitten kun olin pitkään jumissa vain kahdella estuksella, ja olin käyttänyt kaikki pelletitkin kun luulin että niitä voi ostella mielinmäärin. Taktiikka lopulta oli että alun menen kattojen kautta, ja vesistön jälkeen kierrän vasemmalta ja tapan toisen kilpi jannun. Sitten yksitellen napsin niitä rivivihuja siinä käytävässä ja lopulta yksi pallura pomolta pois selkään lyömällä. Viisainta tuossa kohti ois ollu lähteä vain toiseen suuntaan ja kerätä kolmas estus.

Nyt on pelikellossa 35h ja äsken meni agressiivinen Guardian Ape melkein ekalla, haluttais koittaa Drunkardia uudestaan että oliko se todellakin niin hankala. Tämän pelin oppii ajan myötä kuten Soulssitkin, eivätkä mahdottomalta tuntuvat pomotkaan ole enää niin hankalia jne. Muistaakseni yritin kikkailla turhaan Drunkardissa kun pelkkä torjunta, johonkin väliin deflect ja pari lyöntiä olisi riittänyt (ja sama uudestaan).

 

[Rokkijani]

Minä pelasin Drunkardin hyvin souls tyyppisesti, kun ei vielä pelin omat mekaniikat olleet niin luontevia. Eli tein juoksuhyökkäyksiä ja juoksin muutenkin paljon rangaisten avoimissa paikoissa. Posturesta en välittänyt. Healthia vaan vähitellen alas.

 

[Jurppii]

Vähän enemmän saisi kyllä tuo hahmo muuttua kovemmaksi myös passiivisten ominaisuuksien osalta. Harmittaa kaatua johonkin perusmosaan joka saa jonkun kolmen lyönnin sarjan sisään ja toinen ampuu tulinuolella kaukaisuudesta vaikka toimi periaatteessa ihan samoin kuin edellisellä yrityksellä. Ei jaksaisi olla jatkuvasti niin virittyneessä tilassa kun juoksee läpi periaatteessa koluttuja paikkoja. Kun on aina pakko mennä iholle niin se on monesti vaan tuurista kiinni että joku ei saa iskua sisään ja sitten montaa perään.

 

[Rane]

Täti Perhonen kylmentyi n. 10 yrityksen jälkeen, kun löysi kunnon juustotaktiikan. Vielä ei peli älyttömän vaikealta ole tuntunut, mutta jospa tämä tästä vaikeutuisi. Vieläkään ei ole oikein kunnon Souls-fiboja tästä saanut, mutta jotain koukuttavaa tässä on.

Tahti on melkoisen hidasta, kun 2kk vanha tyttäreni vie vapaa-ajat.

 

[nukkesoturi]

Jooh, kyllä tää peli saa aikaan enemmän epätoivon ja harmistumisen tunteita kun sitä riemua. Sain kans just tapettua ton lepakon (lady butterfly) ja tota tuli hakattua pari iltaa. Se kun mässähti tohon maahan niin fiilikset oli aika meh erityisesti ton vaivan ja sitä seuraavan välianimaation jälkeen. Nyt on vuorossa uusi bossi eikä tässäkään tunnu olevan sitä onnistumisen riemua, kun mekaniikat ihan jotain muuta ja tarvii opetella uusiksi.

Toi peli palkitsee pelaajaa mun mielestä aika kehnosti. Tykkään joo japskipeleistä Nier: Automatasta lähtien aina sinne Hideo Kojiman tuotantoon (MGS) joissa onnistuminen palkitaan aika ruhtinaallisesti. Mut kyllä tää Sekiro ninjailu bossien kanssa on kyllä aikamoista vääntöä. Ohjain ei ole lennellyt ympäri kämppää eikä ärräpäitä lentele mut kyllä tulee väliin fiilis että lataisin trainerin ja kattosin ton (minusta) mielenkiintosen tarinan läpi. En ole vielä sortunut eli luomulla mennään edelleen

Jotain addiktiivista tossa kyllä on kun saa palaamaan ja pelaamaan etiäpäin bossi bossilta. Kontrasti vähän liian iso perus roamingiin ja bossien tappoon.

Tää peli on kyllä Ganbaru

 

[Joukahaine]

Mistä näette peliajan/kauanko pelattu?

edit. Pleikkari

 

[nukkesoturi]

Mistä näette peliajan/kauanko pelattu?

Tämä

Mistä näkee ton pelin sisäsäiset tunnit? Mun steam näyttää tuhatta ja sataa mut kiinnostas se oikea aika.

 

[Raxama]

Mistä näette peliajan/kauanko pelattu?

edit. Pleikkari

Tämä

Mistä näkee ton pelin sisäsäiset tunnit? Mun steam näyttää tuhatta ja sataa mut kiinnostas se oikea aika.

Päävalikosta load game, siitä tallennuksesta näkee pelatun ajan. Ei laske latausruutuja tai cutscenejä, ainakaan mun tietääkseni.

 

[nukkesoturi]

No sieltähän se löyty! Kiitos!

 

[Rokkijani]

Hassuja ootte, jos ei tuollaisten vääntöjen jälkeen tyydytystä tule.

Minulle on kyllä samat tärinät tullut kuin aiemminkin Fromin peleistä.

 

[Jurppii]

Hassuja ootte, jos ei tuollaisten vääntöjen jälkeen tyydytystä tule.

Minulle on kyllä samat tärinät tullut kuin aiemminkin Fromin peleistä.

No olihan se kun hirveä nivaska sieluja tipahti ja boss soul, jolla sai jonkun himoitun aseen. Mutta tässä, ei oikein mitään.

 

[Rokkijani]

No olihan se kun hirveä nivaska sieluja tipahti ja boss soul, jolla sai jonkun himoitun aseen. Mutta tässä, ei oikein mitään.

Hm... onnistumisen riemun voi saada pelkästään oppimisesta. No, eihän siinä.

 

[Jurppii]

Mä tartten kovempia kamoja, lisää passiivisia statseja sankarille, loitsuja, jotka osuu kaukaa moneen tähtäämättä jne. Sellaista, joka saa tuntemaan itsensä jotenkin edistyneeksi kun juoksee vanhojen alueiden läpi.

Tässä sitä vaan yrittää blokata ja kun punainen riimu vilahtaa ruudussa niin pakkia niin helvetisti kun ei halua riskeerata kertakuolemaa arvaamalla, että mikä counteri purisi

 

[nukkesoturi]

Hm... onnistumisen riemun voi saada pelkästään oppimisesta. No, eihän siinä.

Mulle pahimmat bossit on ollut Chained Ogre ja Shinobi Hunter Enshin of Misen. Toi lepakko (täti perhonen) ei nyt lämmittäny hirveesti tunteita.

Mutta, täytyy kyllä rehellisesti myöntää että ton Shinobi Hunterin tapon jälkeen koin kyllä riemun tunteita:

Spoileri

Tappelin tota Shinobi Hunteria vastaan ties kuin monta tuntia. Kävin välissä reenaamassa ton harjotusukkelin kanssa, enkä missään vaiheessa tajunnu kuinka toi Mikiri Counter toimii. Luulin että toi mikiri tulee kun ajoitan parryn oikein, joten turpiin tuli Hunterilta ja siltä harjotus-ukkelilta ja ihmettelin miksi harjotus-ukkeli ei halunnu päästää mua pois areenasta vaikka tapoin sen monta kertaa hyvin ajoitetulla counterilla

Ja voi sitä riemua (ja häpeää) kun vahingossa tajusin että Mikiri Counterin saa aktivoitua "Dodge" -napista (B nappi xbone ohjaimella).

Tyhmänä en tajunnu että noissa pelin ohjeissa pääsee Y-nappia painamalla seuraavalle sivulle, joka puolestaan kertoo että mitä nappia tulee painaa

Eka sivu:


Toka sivu:


Eli voi sitä sisäistä häpeää jonka tunsin, mutta auta armias miten helpoksi toi Shinobi Hunterin tappaminen muuttui tuon aivoväläyksen jälkeen. Tästä toi onnistumisen riemu (plus oma tyhmyys ja sen voittaminen )

 

[Jurppii]

Ketjuogre ei aihettanut suurempia murheita yllättäen. Siihen toimi paljon paremmin se oma tyyli, että pidetään etäisyyttä ja lyödään kaksi iskua silloin tällöin ja heitetään tulet naamalle jos yrittää iholle.

 

[Rane]

Heppapena oli kyllä helppo. Toisella yrityksellä meni!

 

[korppi]

Nyt on pelikellossa 35h ja äsken meni agressiivinen Guardian Ape melkein ekalla, haluttais koittaa Drunkardia uudestaan että oliko se todellakin niin hankala. Tämän pelin oppii ajan myötä kuten Soulssitkin, eivätkä mahdottomalta tuntuvat pomotkaan ole enää niin hankalia jne. Muistaakseni yritin kikkailla turhaan Drunkardissa kun pelkkä torjunta, johonkin väliin deflect ja pari lyöntiä olisi riittänyt (ja sama uudestaan).

Pelissä tulee vastaan tän juopon kaksoisveli eräässä vaiheessa, jos hoksaa mennä oikean paikkaan.

 

[Jurppii]

Hevosmies oli ihan pushover, kiva että sellaisiakin tässä pelissä että ekalla yrityksellä kaatuu. Pelkkää deflectiä ja blockia jos ei osu ajoitus ja se väsytti itsensä

 

[Jean_Sipulius]

Hevosmies oli ihan pushover, kiva että sellaisiakin tässä pelissä että ekalla yrityksellä kaatuu. Pelkkää deflectiä ja blockia jos ei osu ajoitus ja se väsytti itsensä

Tuo on useimpien ongelma, että peräännytään ja hypitään. Sellasella menolla pääsee hengestään lähes kaikissa pomoissa. Eilen kaatui Ashina Castlen pomo. Sekin vain menemällä jatkuvasti iholle ja deflektoimalla suurimman osan iskuista. Dodge sitten aivan selviin iskuihin, jossa pääsee tekemään samalla vitality damaa.

 

[korppi]

Meinasin jo alkaa leijumaan, kun meni Corrupted Monk toisella yrittämällä, mutta seuraavalla alueella tultiin kyllä nopeesti takas alas.

 

[Jurppii]

Onneksi löytyi tuo kolmas skillisivu (rotat) niin on taas passive skillsejä mihin grindata ja tuntuu, että sankarista tulee kovempi.

 

[Rane]

From:lla on nyt monta rautaa tulessa:
Dark Souls + Game of Thrones anybody? George R.R. Martin and FromSoftware have apparently teamed up to work on a new game | GamesRadar+

 

[tagman]

Tämä olisi muuten pirun loistava peli, mutta ärsyttää pomojen määrä ja se että ne on melkoisia reaktiopelejä kaikki.

 

[korppi]

Tämä olisi muuten pirun loistava peli, mutta ärsyttää pomojen määrä ja se että ne on melkoisia reaktiopelejä kaikki.

Tämä on alkanut itseäkin vähän tympiin, ensin hakkaat jotain pomoa monta tuntia ja kun saat sen vihdoin kaadettua, niin saa pelata puoli tuntia eteenpäin ja olet taas jumissa jossain pomossa monta tuntia.

 

[tagman]

Tämä on alkanut itseäkin vähän tympiin, ensin hakkaat jotain pomoa monta tuntia ja kun saat sen vihdoin kaadettua, niin saa pelata puoli tuntia eteenpäin ja olet taas jumissa jossain pomossa monta tuntia.

Välillä riittää muutama minuutti, että edessä on taas uusi haastava pomo. Nyt olisi työn alla tuo kerpeleen mummo. On kyllä rasittava bossi. Pari kertaa olen päässyt tokan vaiheen puoleen väliin, mutta siihen se on sitten jäänyt. Täytyy lähteä välillä tutkimaan muita paikkoja ja keräilemään skillejä.

 

[Enig]

Ite jätin myös mummon vähäksi aikaa sivuun ja kävin muutamalla yrityksellä kellistämässä raivon härän. Tuntuu että tuo mummeli on aika paljon haastavampi kuin ennen ja jälkeen sitä olevat bossit. Nyt sain toisen pykälän vitalitya lisää ja muutenkin alkaa romppeet kasassa niin voi käydä kohta taas moikkaamassa vanhusta.

 

[Jurppii]

Joo, kyllä vitutti kun päätin lähteä kokeneempana kaatamaan juoppoläskin ja se menikin sitten kerrasta ja heti perään seuraava bossi Tuo kuolema-mekanismi ei oikein toimi kun aina kun kuollaan niin sitten onkin skillipointtiprogressio jatkuvasti nollassa ja samoin senit. Ja ketä kiinnostaa divine aidin taso? Ei sen varaan voi pelata jos se parhaimmillaankin pelastaa 30% todennäköisyydellä.

Perhostäti oli taas esimerkki siitä, miten tätä pelataan. Tokassa vaiheessa niin kova prässäys päälle, ettei ehdi taikojaan tekemään. Heti shurikenia jos yrittää jäädä sinne ylös hengailemaan. Ja se siitä, ei oikein selvinnyt, että mitä tästäkin nyt sitten hyötyi? Perusdropit mutta oliko tuo edes pakollinen vastus?

ps. Munkkeja on kiva grindata. Kaunis auringonpaiste, hyvin heinikkoa, mihin piiloutua ja jos napsii ne aseistetut ensin niin helppoa hommaa.

 

[Dragonflame]

Itsellä oli suuria vaikeuksia tossa Ashina Seven Spears:issä kun aina onnistuneen Mikirin jälkeen Wolf stunnaantui hetkeksi ja minibossi sai iskuja sisään. Ainut minibossi jonka tähän mennessä juustotin kun ei muuten jaksa hinkata miljonaa kertaa yhtä minibossia.

Huvittavaa tässä on kyllä tuo deflect:n nopea spämmäys. Sillai kun soulseissa pelaajat heiluttelee miekkaa nopeesti ees taas. Sain tolla tyylillä yhen minibossin kaadettua alta 5min.

 

[Jurppii]

Voisko joku spoilerissa vaikka kertoa mulle, että miksi tuo Hirata Estate piti suorittaa?

 

[Tyrael]

Itsellä on peli alkanut kulkemaan ihan mukavasti, Genichiron toinen kohtaaminen oli jopa mukava rähinä. Eniten on ehkä auttanut ENB:n kommentti; jos pieksät vihua menemään ja se tekee onnistuneen deflectin ja lyö nopeasti takaisin, niin silloin kipinät on samanlaiset entä pelaajan deflectissä. Itse tuon jälkeen olen osannut olla paljon agressiivisempi ja puolustaa hyvin nuo counterit.

 

[nukkesoturi]

Voisko joku spoilerissa vaikka kertoa mulle, että miksi tuo Hirata Estate piti suorittaa?

Spoileri

Pelin läpäsyn kannalta ei varsinaista hyötyä. Porukka läpässy pelin ilman Estatea. Tosin, Sekirossahan taitaa olla useampi eri loppu, niin nuo "3 vuoden takaiset muistelmat" saattaa vaikuttaa tilanteeseen(?)

Itse en havainnut tuosta Hiratasta mitään muuta järkevää 'käytännön' hyötyä, kuin helpon levutuspaikan: vetää 'Estate Pathin' ja 'Bamboo Thicket Slopen' idolien välistä aluetta ees taas vihuja tappaen.

Muitten juttujen puolesta tuolta löytyykin sitten aika paljon sälää ihan alkaen siitä loresta: Ottoisän kohtalo selviää tuolla, löydät tuli-prostetiikan jolla voit juustota Chained Ogren, Kirves-prostetiikan jolla voit juustota kilpiveikot ja mm. Chained Ogren jälkeisen bossin.

Sitten on Prayer Beadit (bossit tiputtaa näitä) ja Memory, jonka täti perhonen tipauttaa (attack powerin kasvattamiseksi). Yks ylimääräinen Prayer Bead löytyy puolestaan Hidden Templestä 'salaoven' takaa.

Ja toi juoppo (Juzou the Drunkard) tipauttaa "unrefined Sake" key -itemin, joka on "Isshin:n lempijuomaa". Isshin Ashina:aan asti en ole vielä päässyt. Tässä ote wikistä:

"Unrefined Sake is a Key Item in Sekiro: Shadows Die Twice. Give this item to the Sculptor, Emma or Isshin Ashina for special lore-focused dialogue."

Wikin mukaan pelissä on 3 bossia, jokka tipauttaa 'unrefined sakea', eli toi Dunkard ja sit Ashina Depths:ssä Tokujiro the Glutton, ja Genichiro Ashina. Eli periaatteessa ilman Dunkardia saat tuon saken.

Hirata Estaten ekan sillan yläjuoksulta löytyy puolestaan tynnyri jonka sisällä kauppias, joka ottaa suomuja vastaan. Suomuja saa tappamalla karppeja (vai mitä noi fisut nyt olikaan). En nyt tajua noista kuvauksista mitä hyötyä noista suomuilla ostettavista esineistä on. Suomujen metästäminen on muutenkin vähän meh kun karppeja taitaa olla pelissä vain rajallinen määrä ja muutenkin kun alat ottaan miltä tahansa bossilta pataan, mitkään itemit/sokerit ja boostit ei oo mua pelastanu kuolemalta

Eli tuolta saa peliä helpottavia juttuja, mutta ilman näitäkin porukka näyttää läpäisseen pelin.

 

[YGrizzly_]

Tämä olisi muuten pirun loistava peli, mutta ärsyttää pomojen määrä ja se että ne on melkoisia reaktiopelejä kaikki.

Oho, luulin olevani mielipiteeni kanssa yksin, mutta tosiaan ärsyttävän paljon jo noita bosseja tässä. Toki ite en oo ikinä soulsseissakaan niin bosseista välittäny, se pelimekaniikka ollu muuten vain mieleen. Mutta tässä on kyllä tosiaan menty ihan uudelle tasolle noitte bossien kanssa, saat bossin alas nii seuraava on tyylii seuraavassa huoneessa odottamassa...

 

[Rane]

20h peliä takana. Corrupted monk antoi jo ihan kunnolla haastetta. Toistakymmentä yritystä meni ja munkki rip. Erinäisiä esineitä ja prostetiikkaa tuli käytettyä rajusti.

 

[nukkesoturi]

Voi elämä kuin hankala toi Ashina Elite Jinsuke Saze oli mulle tuolla munkkiluolassa Se heittää tyylipuhtaita liikkeitä (kuten noi tykinruoka munkitkin). Mut tää oli tosi vaikea, kun joka bossin kanssa joutuu vaihtamaan taktiikkaa. Sain sen kyllä matalaks ja auta armias kuin helppo se lopulta oli \/

Mulle tuli varmaan burnoutti perjantaina ton lepakon jälkeen (täti perhonen) kun toi heppa-tyyppi ei meinannut millään kuolla samana päivänä. Pidin taukoa koko viikonlopun kunnes tartuin takas ohjaimeen ja kappas, heppaukon häsmät ehti muhia viikonlopun aivoissa ja toi meni tänään heittämällä läpi.

Nyt lyhyen ajan sisään tullu pari bossia vastaan - kaikki nurkan takana toisistaan ja nää menny suht tuskattomasti tohon Ashina Elite Jinsuke Sazeen asti jossa joutui vaihtamaan taktiikkaa ihan totaalisesti.

Onko kukaan muuten löytänyt keinoa millä sais mitellä uusiks (ottaa revanssin) noita bosseja vastaan ilman pelin uudelleenaloittamista?

 

[Raxama]

Jinsuke Saze oli kyllä aika nollabossi omasta mielestä, se ei ollu oikeestaan mitään muuta kun deflectitesti et onko sulla se hanskassa. Ylhäällä sit odottaa oikea bossi