Sauna - keskustelua saunomisesta

Onkohan sähkökiukaalla väliä? Eli kotona kun saunon, yli 20v vanha pieni pönttö (nyt uusin vasta kviet). Pistävän kuuma tai jos yrittää viielämpää niin edelleen kuiva. Taas kuntosalilla, jossa olen alkanut käydä, on pilarikiuas. Siellä lämpö säädetty sopivaksi, mutta ilma on kostea ja oikein siinä saunan lasiovessa valuu vesi. Omassa ovi vaan huurtuu siitää kohti jossa kiuas kivien yläkohta on ja pikkasen siitä ylöspäin. Jälkihien voin saada kuntosalin saunassa helposti, omassa usein haaveeksi jää. Ja omassa saunassa lähden aika nopeasti pois, koska alkaa tuntumaan ikäänkuin että happi loppuu, varmaan todellisuudessa pää kuumuu liikaa. Kuntosalin saunassa voisin istua vaikka puoli tuntia.
Jotain tämmöistä jäänyt miettimään, että pitäisikö kotiinkin joku eri kiuas vaihtaa vai onko lopputulos vaan sama.
Suosittelen vaihtamaan himaan pilarikiukaan. Löylyt ovat tuon jälkeen kuin toisesta mailmasta, en olisi itse ennen vaihtoa voinut uskoa, että perus kerrostalokaksion saunasta lähtevät niin pirun hyvät löylyt.
 
Harvian vanha sähkökiuas johon tänään käyn hakemassa lähi tokmannissa uudet kiuaskivet, mitä suosittelette?

 
Kuinka usein sähkösaunan pilarikiukaan kivet kannattaa vaihtaa, kiviä on yhteensä noin 100 kiloa joka vastaa viittä laatikkoa?
 
Vaihan kerranvuoteen nykyseltää. kun saunoin ahkerammin jokatoinepäivä niin saatoin vaihtaa kahestikkin vuotee. Välillä vain vastuskivet
 
Kuinka usein sähkösaunan pilarikiukaan kivet kannattaa vaihtaa, kiviä on yhteensä noin 100 kiloa joka vastaa viittä laatikkoa?
Jostain muistan kuulleeni että kerran viikossa saunojalla vaihtoväli olisi n. kolmen vuoden välein.
Toki kivien järjestystä pitäisi kerran kaksi vuodessa vaihtaa.
 
Uudelleen ladonta kerran vuodessa. Meillä saunotaan kerran viikossa ja samanlainen pilarikiuas kun kysyjällä.
Kiukaan yläreunasta näkee hyvin kivien painumisen käytössä kun ladonnan jälkeen on yläreunan tasalla.
Samalla mahdolliset halkeilleet ja huonot kivet vaihtoon.
 
Meillä saunotaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka päivä,pilarikiuas ja kivet ladon uudestaan kerran vuodessa,huonoimmat pois ja uusia tilalle 1-2 laatikkoa eli kivet vaihtuu 3-4 vuodessa.
 
Sitte ku alkaa tuntuu, että ei oikee piä lämpöö ja löylyt tussahtaa ennen aikojaan.
Tolla perusteella pylväitten kivet pitäis vaihtaa joka kerta tunnin kovan saunomisen jälkeen :D
Yksi hyvä indikaattori on myös kalkkikertymät. Kun kivet näyttää enemmän valkoisilta kuin kiveltä niin vaihtoon.
 
Tolla perusteella pylväitten kivet pitäis vaihtaa joka kerta tunnin kovan saunomisen jälkeen :D
Yksi hyvä indikaattori on myös kalkkikertymät. Kun kivet näyttää enemmän valkoisilta kuin kiveltä niin vaihtoon.
No ymmärsit mitä tarkoitin. Kivet vaihdetaan ton takia. Alkavat haurastua jne, nii lämmönsiirto huononee vastuksilta kiville. Kyl sen itse tajuaa, milloin on aika vaihtaa. Ei ole mitää oikeeta rytmiä.
 
No ymmärsit mitä tarkoitin. Kivet vaihdetaan ton takia. Alkavat haurastua jne, nii lämmönsiirto huononee vastuksilta kiville. Kyl sen itse tajuaa, milloin on aika vaihtaa. Ei ole mitää oikeeta rytmiä.
Joo ja siksi mainitsin kalkkiintumisen koska se syö lämpöä ja haittaa kuumenemista.
Itsellä ainakin kalkkiutuu ennemmin kivet kun haurastuu ja halkeilee. Onneks sitäkin sai kuriin kun käyttää kylmää vettä, lämpimällä kalkkeutuvat nopeammin.
 
Joo ja siksi mainitsin kalkkiintumisen koska se syö lämpöä ja haittaa kuumenemista.
Itsellä ainakin kalkkiutuu ennemmin kivet kun haurastuu ja halkeilee. Onneks sitäkin sai kuriin kun käyttää kylmää vettä, lämpimällä kalkkeutuvat nopeammin.
Tämä on mielenkiintoinen aihe, mistä on paljon puhetta ja mielipiteitä, mutta olen nähnyt hyvin vähän tieteellistä faktaa. Enkä tarkoita nyt mitä @Mikkos juuri tässä sanoit, vaan ihan yleisellä tasolla keskustelu ko. aiheen tiimoilta lähes missä vain.

Jos keskutellaan ensin niistä kivistä, niin yleinen väite on ettei vanhat kivet varastoi yhtä paljon lämpöä kuin uudet; eikö tämä edellytä sitä, että kiven massa on muuttunut? Näin tuskin ainakaan merkittävästi on käynyt.

Otat myös esiin tuon kalkin. Jos löylyvedessä on kalkkia, niin tuleeko hanasta eri kalkkimäärällä olevaa vettä, jos veden lämpötila on eri? Ja/tai miksikö se kalkki mihinkään häviäisi kiukaalle heitettäessä, riippumatta sen veden lämpötilasta. Se, että onko se vesi kädenlämpöistä tai "kylmää" kuitenkin energiamielessä on lähes merkityksentöntä siihen verrattuna, paljonko energiaa tarvitaan (otetaan niistä kiuaskivistä) että saadaan se kiinteässä olomuodossa oleva vesi höyrystymään.
 
Tämä on mielenkiintoinen aihe, mistä on paljon puhetta ja mielipiteitä, mutta olen nähnyt hyvin vähän tieteellistä faktaa. Enkä tarkoita nyt mitä @Mikkos juuri tässä sanoit, vaan ihan yleisellä tasolla keskustelu ko. aiheen tiimoilta lähes missä vain.

Jos keskutellaan ensin niistä kivistä, niin yleinen väite on ettei vanhat kivet varastoi yhtä paljon lämpöä kuin uudet; eikö tämä edellytä sitä, että kiven massa on muuttunut? Näin tuskin ainakaan merkittävästi on käynyt.

Otat myös esiin tuon kalkin. Jos löylyvedessä on kalkkia, niin tuleeko hanasta eri kalkkimäärällä olevaa vettä, jos veden lämpötila on eri? Ja/tai miksikö se kalkki mihinkään häviäisi kiukaalle heitettäessä, riippumatta sen veden lämpötilasta. Se, että onko se vesi kädenlämpöistä tai "kylmää" kuitenkin energiamielessä on lähes merkityksentöntä siihen verrattuna, paljonko energiaa tarvitaan (otetaan niistä kiuaskivistä) että saadaan se kiinteässä olomuodossa oleva vesi höyrystymään.
Jaa-a. Voihan se olla että näkymättömät menninkäiset kantaa kalkkia kuuman veden mukana, en osaa sanoa, mutta kylmään veteen vaihdettua kivet pysyneet kalkittomampana.
 
Jos keskutellaan ensin niistä kivistä, niin yleinen väite on ettei vanhat kivet varastoi yhtä paljon lämpöä kuin uudet; eikö tämä edellytä sitä, että kiven massa on muuttunut? Näin tuskin ainakaan merkittävästi on käynyt.
No siis aina ku kiven pinnalle tulee eristettä tai kiven rakenne muuttuu, nii lämmönsiirto muuttuu. Ihan perusfysiikkaa eikä kumma-tiedettä. voit aatella niinkin kärjistettynä, että onko sama, että kiukaassa on hiekkaa vai isompia kivenmurikoita. No ei ole.
 
No siis aina ku kiven pinnalle tulee eristettä tai kiven rakenne muuttuu, nii lämmönsiirto muuttuu. Ihan perusfysiikkaa eikä kumma-tiedettä. voit aatella niinkin kärjistettynä, että onko sama, että kiukaassa on hiekkaa vai isompia kivenmurikoita. No ei ole.
Toinen kysymys onkin kuinka iso tuo ero on,pilarikiukaassa vesi heitetään päällimmäisinn kiviin ja jos kiuas on kuuma niin vesihän haihtuu ennenkuin valuu alemmaksi ja kalkki jää pintakerrokseen.Vastukset on taas alempana jossa ei vaikuta kuin rapautuminen.En ole ainakaan isoa eroa huomannut lämmitysnopeudessa tai löylyn tuotossa yli 300 lämmityksen jälkeen. Vähän epäilen että kivikauppiaiten puheet on liioitetuja ja tarkoitus on myydä kiviä.Toki kannattaa tehdä ladonta oikein ja tarpeen mukaan uusia ettei ilmankierto pysähdy ja vastukset ylikuumene.
 
Toinen kysymys onkin kuinka iso tuo ero on,pilarikiukaassa vesi heitetään päällimmäisinn kiviin ja jos kiuas on kuuma niin vesihän haihtuu ennenkuin valuu alemmaksi ja kalkki jää pintakerrokseen.Vastukset on taas alempana jossa ei vaikuta kuin rapautuminen.En ole ainakaan isoa eroa huomannut lämmitysnopeudessa tai löylyn tuotossa yli 300 lämmityksen jälkeen. Vähän epäilen että kivikauppiaiten puheet on liioitetuja ja tarkoitus on myydä kiviä.Toki kannattaa tehdä ladonta oikein ja tarpeen mukaan uusia ettei ilmankierto pysähdy ja vastukset ylikuumene.
No siis jos oot lukenu, nii miehän oon ollu juuri sitä mieltä, että kivet vaihdetaan sit ku tuntuu, että alkaa kivissä olla vikaa. Eikä minkää "määräaikaishuoltotahdin" mukaan.
 
No siis aina ku kiven pinnalle tulee eristettä tai kiven rakenne muuttuu, nii lämmönsiirto muuttuu. Ihan perusfysiikkaa eikä kumma-tiedettä. voit aatella niinkin kärjistettynä, että onko sama, että kiukaassa on hiekkaa vai isompia kivenmurikoita. No ei ole.
Se lämpö on kuitenkin kulkeutunut siinä tapauksessa jo ns. kiukaasta pois, jos se ei siis siirry kiveen, se siirtyy kaiketi ympäröivään ilmaan, joka lämmittää itse saunaa. Ja saunan ilma lämmittää ympäröivää rakennetta: seiniä, kattoa, lauteita ja miksei niitä saunojiakin. Jos sitä kiveä vasten on nyt kuitenkin se punaisena oleva kiuas, niin montako prosenttia siitä lämmöstä jää uusien vs. vanhojen kivien kanssa oikeasti siirtymättä. Onko tällä asialla oikeasti mitään merkitystä, kun se lämpö joka tapauksessa jää siihen saunaan.
 
Se lämpö on kuitenkin kulkeutunut siinä tapauksessa jo ns. kiukaasta pois, jos se ei siis siirry kiveen, se siirtyy kaiketi ympäröivään ilmaan, joka lämmittää itse saunaa. Ja saunan ilma lämmittää ympäröivää rakennetta: seiniä, kattoa, lauteita ja miksei niitä saunojiakin. Jos sitä kiveä vasten on nyt kuitenkin se punaisena oleva kiuas, niin montako prosenttia siitä lämmöstä jää uusien vs. vanhojen kivien kanssa oikeasti siirtymättä. Onko tällä asialla oikeasti mitään merkitystä, kun se lämpö joka tapauksessa jää siihen saunaan.
Jos et huomaa, nii sit et huomaa. Ei sillo kannata kiviä vaihtaa.
 
Varmaan kivien turhilta vaihdoilta välttyy monesti jos vain latoo kivet uudelleen, niin että ilmapääsee kiertämään kunolla.


Aiheesen hyvää luettavaa Saunologian sivuilta :



 
Jos keskutellaan ensin niistä kivistä, niin yleinen väite on ettei vanhat kivet varastoi yhtä paljon lämpöä kuin uudet; eikö tämä edellytä sitä, että kiven massa on muuttunut? Näin tuskin ainakaan merkittävästi on käynyt.
Mun mielestä se huonompi lämmön varastointi ja luovutus johtuu siitä että kivi on muuttunut huokoiseksi, eli se eristää. Kyllä ne myös ovat näppituntumalla vähän kevyempiä, mutta se tuskin vaikuttaa.
 
Mun mielestä se huonompi lämmön varastointi ja luovutus johtuu siitä että kivi on muuttunut huokoiseksi, eli se eristää. Kyllä ne myös ovat näppituntumalla vähän kevyempiä, mutta se tuskin vaikuttaa.
Jotta se kivi muuttuisi kevyemmäksi, niin johonkinhan sen massan pitää hävitä?

@Vepasto antoi tosiaan linkkiä kivien hajoamiseen liittyen ja se on ihan selkeä syy esim. löylyjen huonontumiseen sen kannalta, että ilma ei pääse kiertämään. En kuitenkaan näe, että itse kiviaines siitä yhtään huonommaksi muuttuisi muuten, paitsi kivikoko on pienempi. Murusinakaan samaisen kiviaineksen pitäisi pystyä säilöä ihan saman verran lämpöä, mutta toki jos kiuas on täynnä soraa tai hiekkaa, niin eihän se lämpö pääse kiukaan metallielementeistä "kiviin" tällöin kulkeutumaan, kun kerran lämmön johtuminen perustuu kiukaissa ilmarakoihin kivien välillä. Saunalogin materiaalissa on myös hirveän vähän oikeasti tieteellisen tutkimuksen määritelmän täyttävää aineistoa, joka olisi vielä vertaisarvioitu eli materiaalia vaikuttaa sivustolla perustua enemmänkin mutuun. No eihän resursseja ole kaiken mahdollisen oikeaan tutkimiseen, mutta silloin myös vastuu siirtyy osin lukijalle ymmärtää, mistä hän tietonsa ammentaa tai minkä laatuista se on.
 
Jotta se kivi muuttuisi kevyemmäksi, niin johonkinhan sen massan pitää hävitä?

@Vepasto antoi tosiaan linkkiä kivien hajoamiseen liittyen ja se on ihan selkeä syy esim. löylyjen huonontumiseen sen kannalta, että ilma ei pääse kiertämään. En kuitenkaan näe, että itse kiviaines siitä yhtään huonommaksi muuttuisi muuten, paitsi kivikoko on pienempi. Murusinakaan samaisen kiviaineksen pitäisi pystyä säilöä ihan saman verran lämpöä, mutta toki jos kiuas on täynnä soraa tai hiekkaa, niin eihän se lämpö pääse kiukaan metallielementeistä "kiviin" tällöin kulkeutumaan, kun kerran lämmön johtuminen perustuu kiukaissa ilmarakoihin kivien välillä. Saunalogin materiaalissa on myös hirveän vähän oikeasti tieteellisen tutkimuksen määritelmän täyttävää aineistoa, joka olisi vielä vertaisarvioitu eli materiaalia vaikuttaa sivustolla perustua enemmänkin mutuun. No eihän resursseja ole kaiken mahdollisen oikeaan tutkimiseen, mutta silloin myös vastuu siirtyy osin lukijalle ymmärtää, mistä hän tietonsa ammentaa tai minkä laatuista se on.
No siis jokainen särö kivessä huonontaa sitä lämmönsiirtoa vastukselta kivelle. Samoin kuin mikä tahansa muukin eriste mitä sattuu kiviin syntyyn, vaikka kivimäärä samana pysyis.

Edelleenkää ei ole mitää vakiota, milloin kivet pitää vaihtaa. Sen kyllä huomaa ja jos ei huomaa, nii sit ei tarvi vaihtaa.
 
Tuo "oikein latomisen" tärkeys tuntuu korostuvan kiukaan koon ja tyypin mukaan, mikä onkin ihan luonnollista. Mulla on mökillä hormia myöten kivitetty Iki original kiuas. Ekan latomisen tein aivan väärin. Ohjeessa luki tyyliin "lado tarkasti" ja ladoin vähän kuin palapeliä, eli ihan liian tiiviisti. Vaikka löytyt oli hyviä, niin kiuas lämpeni epäilyttävän hitaasti ja puuta paloi. Uudelleenladonnassa yritin latoa juuri päinvastoin, eli mahdollisimman väljästi. Kiviä jäi tällä kertaa 20kg yli alkuperäisestä 200kg:n määrästä. Kiuas lämpeni puolessa aiemmasta ajasta, eikä löylyissä huomannut oikeastaan eroa, kosteaa ja pehmeän kuumaa. Just sellaista mitä olin tavoitellut.

Kiviä en lähde vaihtamaan kuin pakon edessä. Mökki saaressa ja kuljetus hankalaa jne. Kerran vuodessa ladon uudestaan ja huuhtelen puutarhaletkulla. jonkin verran kivimurskaa ja pienen määrän pieniksi haljenneita siivoan samalla pois. Ehkä pieni kiuas on tässä valossa suhteellisesti raaempi kiviä kohtaan.
 
Kivien oikein latominen on erityisen tärkeää sähkökiukaissa. Liian piukkaan ladottu lämpenee ja kylmenee hitaasti ja vastukset hajoaa herkemmin. Ilman pitää kiertää hyvin.
 
Optimaalinen "ladonta" on kaataa kivet saavista kiukaaseen. Jossain puukiukaissa tuo voi toimiakin, mutta sähkökiukaassa kun samalla kivet eivät saisi jäädä vastusten päälle ei voi oikein kaataa.

Perusidea kuitenkin että sen parempi mitä vähemmän menee kiviä, kiuas pitää kuitenkin olla täynnä kiviä.
 
Se on juuri tuollaisen paljon kiviä sisältävän kiukaan ominaisuus. Ne kosteat löylyt tekee sen ettei asteita tarvitse olla niin paljoa ja saunassa voi viettää paljon kauemmin aikaakin kuin tuollaisissa kuumissa ruoskamaissa löylyissä joissa vain pinta palaa. En tiedä onko väliä onko iso kiuas umpinainen sivuilta, en itse huoli kuin ylhäältä auki olevia.


Meilläkin kissakaverit tulee juoksun kanssa saunaan, kun sinne ollaan menossa. Toki ne pikkuhiljaa siirtyvät alemmas, kun alkaa turkki päällä saunassa tulla liian kuuma mutta saattavat silti jälkilöylyissä olla parikin tuntia. Joskus istuvat saunan ovella odottamassa päivänä jolloin sitä ei lämmitetä.


Joo, ne on lopettaneet tuon kertalämmitteisen Pikkuntontun valmistamisen (jos olisin huomannut, ajoissa, olisin ostanut uuden samanlaisen). Saunatonttu on periaatteessa samanlainen mutta jatkuvasti päällä pidettävä eikä siihen saa käsittääkseni ohjainta jolla saunan lämmön voisi määrittää. Tuossa pikkutontussa on ajastin ja asteet jne. mitä voi valita.
Itse tykännyt enemmän kertalämmitteisistä kiukaista vaikka sauna lämpiää 5 kertaa viikossa, kun ei siinä silti mene kuin n. 45 minuuttia, että sauna on "valmis" ja toisaalta tuollaisen aina valmiin kanssa pitäisi mennä kylmille lauteille ellei myös sen kanssa esilämmitä tilaa ensin.


Ei mielestäni tarvitse tuollaisia enää ison kivimäärän kiukailla, kun vaan vettä itse paiskoo kiville välillä.
Harvialla on vielä paremmalla periaatteella Virta-kiuas. Kiviä menee kyllä vähemmän mutta ne ei ole vastusten seassa vaan kuten puukiukaassa-metalliritilän päällä. Ja isompia moukuroita eli 10-15 cm. Paremmat löylyt kuin Pikkutontussa, joka sekin oli mulla.
 
Tuo "oikein latomisen" tärkeys tuntuu korostuvan kiukaan koon ja tyypin mukaan, mikä onkin ihan luonnollista. Mulla on mökillä hormia myöten kivitetty Iki original kiuas. Ekan latomisen tein aivan väärin. Ohjeessa luki tyyliin "lado tarkasti" ja ladoin vähän kuin palapeliä, eli ihan liian tiiviisti. Vaikka löytyt oli hyviä, niin kiuas lämpeni epäilyttävän hitaasti ja puuta paloi. Uudelleenladonnassa yritin latoa juuri päinvastoin, eli mahdollisimman väljästi. Kiviä jäi tällä kertaa 20kg yli alkuperäisestä 200kg:n määrästä. Kiuas lämpeni puolessa aiemmasta ajasta, eikä löylyissä huomannut oikeastaan eroa, kosteaa ja pehmeän kuumaa. Just sellaista mitä olin tavoitellut.

Kiviä en lähde vaihtamaan kuin pakon edessä. Mökki saaressa ja kuljetus hankalaa jne. Kerran vuodessa ladon uudestaan ja huuhtelen puutarhaletkulla. jonkin verran kivimurskaa ja pienen määrän pieniksi haljenneita siivoan samalla pois. Ehkä pieni kiuas on tässä valossa suhteellisesti raaempi kiviä kohtaan.
Sieltähän saaren rannalta saa kiviä ilmaiseksi, eikä tarvitse kaupasta kantaa. Luonnonkivet toimii ihan hyvin.
 
Luonnon kivet kestää huonosti,mutta jos on helposti saatavilla ja joutaa niitä vaihtelemaan niin toimii kyllä,kunhan tietää onko alueella kivissä asbestia tai isompia metallimääriä.
 
Luonnon kivet kestää huonosti,mutta jos on helposti saatavilla ja joutaa niitä vaihtelemaan niin toimii kyllä,kunhan tietää onko alueella kivissä asbestia tai isompia metallimääriä.
Asbestin kyllä tunnistaa helposti, harvassa kivessä sitä on. Vähän kun katselee, että ottaa kiinteitä kiviä, eikä mitään haperoja, niin hyvin saunoo.
 
Viitisen vuotta menty miltei samoilla kivillä ja tänään kävin läpi uudestaan 200kg kivimäärän. Pois ottaessa pesuvadin kautta lattialle ja samalla karkeasti lajittelin tyyliin pienet/keskikokoiset/isot. Kiukaan putsaus ja sitten taas kivet pesuvadin ja koputtelun yms. kautta takaisin kiukaaseen. Isoimmat laitoin pohjalle ja sitten yritin lajitella keskikokoisia sekä pienimmät päällimmäiseksi. Ainoastaan yksi kivi oli antautunut tuosta joukosta niin et mureni kopetellessa vatiin ja toki pestessä irtosi kyllä tavaraa muistakin. Edellisen kerran ladoin kivi kerrallaan mut nyt annoin painovoiman hoitaa tehtävän ja ainakin visuaalisesti parempi lopputulos tuli näin. Illalla selviää miten on aistittavissa tehty työ.

Kyseessä puukiuas ja ajattelin kyl jos korvaisi tulipesän päälle tulevat kivet ihan niillä pienimmillä mitä kaupasta löytyy kun nykyiset taisi olla 10-15cm kivilaatikoista.
 
Sieltähän saaren rannalta saa kiviä ilmaiseksi, eikä tarvitse kaupasta kantaa. Luonnonkivet toimii ihan hyvin.
joo, sitähän on perinteisesti harrastrettu. En tiedä miksi on joskus alettu ostaa kiviä. Elintaso ehkä... aika pyöreitähän noi paikalliskivet on.
 
Ei kaikki kivilajit toimi kiukaassa, vaan hajoavat kovalla paukkeella kun rupee saunomaan. Tietysti jos paikallinen kivi toimii, niin eihän siinä sitten mitään.

Viitisen vuotta menty miltei samoilla kivillä ja tänään kävin läpi uudestaan 200kg kivimäärän. Pois ottaessa pesuvadin kautta lattialle ja samalla karkeasti lajittelin tyyliin pienet/keskikokoiset/isot. Kiukaan putsaus ja sitten taas kivet pesuvadin ja koputtelun yms. kautta takaisin kiukaaseen. Isoimmat laitoin pohjalle ja sitten yritin lajitella keskikokoisia sekä pienimmät päällimmäiseksi. Ainoastaan yksi kivi oli antautunut tuosta joukosta niin et mureni kopetellessa vatiin ja toki pestessä irtosi kyllä tavaraa muistakin. Edellisen kerran ladoin kivi kerrallaan mut nyt annoin painovoiman hoitaa tehtävän ja ainakin visuaalisesti parempi lopputulos tuli näin. Illalla selviää miten on aistittavissa tehty työ.

Kyseessä puukiuas ja ajattelin kyl jos korvaisi tulipesän päälle tulevat kivet ihan niillä pienimmillä mitä kaupasta löytyy kun nykyiset taisi olla 10-15cm kivilaatikoista.
Mä koputtelen kiviä yhteen, ja jos kivi kuulostaa ontolta heitän sen pois.. Tosin ehkä jos kiveä olisi 200kg, ei varmaan tulisi vaihdettua kuin hajoavat kivet.
 
Harvialla on vielä paremmalla periaatteella Virta-kiuas. Kiviä menee kyllä vähemmän mutta ne ei ole vastusten seassa vaan kuten puukiukaassa-metalliritilän päällä. Ja isompia moukuroita eli 10-15 cm. Paremmat löylyt kuin Pikkutontussa, joka sekin oli mulla.
Tuohan näyttää mielenkiintoiselle mutta harmillisesti kulmikkaan mallinen. Lauteisiin tehty leikkaukset juuri tuolla Pikkutontulle niin tuohon on tosi vaikea sovittaa erilaista kiuasta puhumattakaan ohjauskeskuksesta joka upotettu seinään kph:n ulkopuolelle.
 
Sieltähän saaren rannalta saa kiviä ilmaiseksi, eikä tarvitse kaupasta kantaa. Luonnonkivet toimii ihan hyvin.
Eikö tuossa ole pahimmillaan syöpävaara jos alkaa luonnosta vaan kantelemaan kiviä ja saunomaan niiden kanssa?
 
Eikö tuossa ole pahimmillaan syöpävaara jos alkaa luonnosta vaan kantelemaan kiviä ja saunomaan niiden kanssa?

Sopivaa kiveä kun löydät niin voi löylynhenki olla melkoinen.

Mittaukset suoritettiin lämpöolosuhdelaboratoriossa Oulun Aluetyöterveyslaitoksella. Ilmassa olevat kuidut kerättiin imupumppujen avulla polykarbonaattisuodattimille, josta ne laskettiin elektronimikroskoopilla.
Kodan peridotiitista irtosi ilmaan eniten asbestia, suurimmillaan 80 kertaisesti yli suositusrajan, määrän vaihdellessa 0, 25 - 0,82 kuitua/cm3 välillä. Irronneet kuidutolivat lähes yksinomaan tremoliittiasbestia. Kivelle suoritettiin normaalin löylynheiton
lisäksi toinen koe, jossa vesi johdettiin kiukaalle letkun avulla. Näiden eri kokeiden tulokset eivät poikenneet suurestikkaan toisistaan. Muille koekiville suoritetuissa kokeissa vesi heitettiin kiukaalle kauhalla, koska se vastaa paremmin normaalia saunomistilannetta.
 
Tuohan näyttää mielenkiintoiselle mutta harmillisesti kulmikkaan mallinen. Lauteisiin tehty leikkaukset juuri tuolla Pikkutontulle niin tuohon on tosi vaikea sovittaa erilaista kiuasta puhumattakaan ohjauskeskuksesta joka upotettu seinään kph:n ulkopuolelle.
Keskusohjaus tässäkin on-vai onko kiukaassa sinulla?
 
Eikö tuossa ole pahimmillaan syöpävaara jos alkaa luonnosta vaan kantelemaan kiviä ja saunomaan niiden kanssa?
Jos ei nyt syöpää, niin ainakin tervaa ja varjolaivastojen paskaa senkin edestä. Vakavastipuhuen, siihen on varmaan joku hyvä syy, miksi kaikki tuntuu nykypäivänä rantasaunoillakin suosivan "kaupan kiviä". En taida jaksaa kyseenalaistaa. Pari 20kg:n laatikkoa jäi jotain harvian oliviinidiapaaseja (saatana, sana jonka joutuu googlettamaan aina miten se kuuluu kirjoittaa) muutenkin ylimääräiseksi, niin nappailen sieltä tarvittaessa korvaamaan selvästi kärsineet yksilöt.

On muuten harvinaisen vittumaista homma iki originalin ja varsinkin sen hormin ympärillä olevan verkon kivittäminen. Vähän kun pajatsoon pudottelisi kiviä ja toivoo että ne menisivät oikeassa asennossa perille asti asti tetriksen tyyliin... tai sitten törkit lukuisista haavoista viisastuneena, viiltosuojahanskat kädessä niitä edestakasin. Hormikin on niin jämpti, että vähän liikaa innostumalla koko putki on ulkona muurista.

Iki:stä on pakko mainita, että vaikka kiuas antaa juuri sellaiset löylyt mistä pidän, niin tietty viimeistelemättömyys paistaa ikävästi läpi. Tulipesän luukun "saranoista" ei oikein ota selvää jättäkö ne lonksuvan löysälle ja helposti avattavaksi, vai kiristääkö pisteeseen että luukku pitää painaa sulkeutuakseen. Varmaan ihan sama koska se löystyy hetkessä väljäksi kuitenkin. Toinen yksityiskohta on n. viikossa ruostuvien prikkojen ja ruuvien korvaaminen rostereilla. Asia jonka pitäisi olla itsestäänselvyys reilusti yli tonnin kiukaassa. Eiköhän noinkin yksinkertaisessa pömpelissä ole katetta sen verran että ei tarvitsisi ihan joka nippelissä säästää.

Vielä Hakaniemessä asuessani teki mieli käydä viskaamassa umpiruosteiset ruuvit ja levyt niitten hienon "show roomin" pöydälle. Pulju siis sattui sijaitsemaan ihan naapurissa, mutta eipä mokoma näyttänyt juuri oviaan pandemian jälkeen availleen. Tiedä sitten nykyään... viimeksi kun menin ohi, oli esittelykiukaat paksun pölyn peitossa.
 
Viimeksi muokattu:
Keskusohjaus tässäkin on-vai onko kiukaassa sinulla?
Erillinen ulkoinen ohjauskeskus on Pikkutontussa mutta se on upotettu seinään, joten uuden pitäisi olla vähintään yhtä iso tai isompi ettei näkyvälle paikalle pidä tehdä jotain viritystä tuon takia. Tahtoo olla useimmissa paljon pienempiä ne ohjauspaneelit kuin tuossa tontussa.
Minkälainen ohjauskeskus tuossa omassasi on ja mitkä sen mitat on?
 
Toinen yksityiskohta on n. viikossa ruostuvien prikkojen ja ruuvien korvaaminen rostereilla. Asia jonka pitäisi olla itsestäänselvyys reilusti yli tonnin kiukaassa. Eiköhän noinkin yksinkertaisessa pömpelissä ole katetta sen verran että ei tarvitsisi ihan joka nippelissä säästää.
Minä voisin vielä ruostuvat ruuvit ja prikat sietää mutta, kun saatana tuossa Helo Pikkutontussa (sähkökiuas) peltikuoretkin on kuin jossain huonosti ruostesuojatussa autonkotterossa. Kyljessä kohta käden mentävä reikä. Sentään ne sisäosan (kivipesän) pellit saattaa olla jollain tavalla galvanoituja, kun sieltä ei sentään puhki. Tuokin maksoi jo 15 vuotta sitten päälle tonnin ja oli kai käsittääkseni "suomalaista" laatutyötä.
Enkä ole mitään suolaista merivettä kiukaalle viskonut vaan ihan hanasta otettua.
Näköjään nykyisin itsestäänselväkään ei ole itsestäänselvää.

Pitää varmaan viedä tuo romu kohta peltikorjaamolle. :D
 
Viimeksi muokattu:
Erillinen ulkoinen ohjauskeskus on Pikkutontussa mutta se on upotettu seinään, joten uuden pitäisi olla vähintään yhtä iso tai isompi ettei näkyvälle paikalle pidä tehdä jotain viritystä tuon takia. Tahtoo olla useimmissa paljon pienempiä ne ohjauspaneelit kuin tuossa tontussa.
Minkälainen ohjauskeskus tuossa omassasi on ja mitkä sen mitat on?
Ohjauskeskus Harvia Xenio CX110 11,0 kW musta | Ohjauskeskukset | Harvia siinä on tehoyksikkö erikseen. Taustalevyllä toi ratkeaa.
 
Aiemmin ehdotettiin ilmanvaihdon tarkistusta. No en voi niitä säätää, koska koneellinen ilmanvaihto ja säädetty kuntoon. Mutta tuli mieleen, että jos väliaikaisesti toista tukin saunomisen jälkeen. Sisääntulo ja ulostulo molemmat ovat katossa.


Toinen juttu, joka ei aivan täysin liity saunomiseen. Mikä olisi halvin ratkaisu ylläpitoon sellaiseen kylmäaltaaseen ulos, kun 170cm ihmisen pitää sinne mahtua? Eli joko ite rakennan tai ostan, mutta kunhan ei tarvitse vesiä vaihdella tai hirveästi lämmittää (ettei mene umpijäähän). Voisi olla eristetty, ja ehkä kesääkin kohti vielä käyttää jos säilyy kylmänä. Sinne voisi mennä aina saunan jälkeen ja taas takaisin saunaan. Jostain luin että voisi olla terveellistä, vai onko melkein jo 50 vuotialalle?
 
Toinen juttu, joka ei aivan täysin liity saunomiseen. Mikä olisi halvin ratkaisu ylläpitoon sellaiseen kylmäaltaaseen ulos, kun 170cm ihmisen pitää sinne mahtua? Eli joko ite rakennan tai ostan, mutta kunhan ei tarvitse vesiä vaihdella tai hirveästi lämmittää
Sulanapitokustannukset vaihtelee aika laajalla skaalalla ilmaston mukaan. Samoin tarvittava kloorin määrä pitämään loiset ja muut ihanuudet kurissa. Jos puhtaasti vain ja ainoastaan itselleni väsäisin ammetta, niin välttäisin ehkä kaiken maailman sääntöjen ja määräysten lukemista. Saattaisi jäädä koko palju rakentamatta.

Pienen(kin) vesimäärän pitäminen sulana pakkaskaudella kuulostaa äkkiseltään hullun hommalta. Jos poltettavaa piisaa, niin joku pataviritelmä (vaikka jostain terässäiliöstä askartelemalla) voisi olla kätevä. Kuorruttaa vielä jollain lämpöä varaavalla materiaalilla ja päälle tiivis kansi. Tulipahan vaan mieleen. Mulla ollut tapana jättää kesämökin kylmillään olevan saunan muurivesipataan vettä 2/3 sen tilavuudesta. Jos tulee talvisipakkasilla kun muut vedet on kiinni, niin parissa tunnissa on pesuvedet valmiina. Altaan lämmityksessä tuskin tarvitsee edes olla niin varovainen liian nopean lämmittämisen kanssa (vrt pihasaunan muuri).

Vanha kansakin tapasi sanoa että jos ei sauna, viina ja terva auta, niin viimeistään kloorihöyryissä ne vaivat haihtuupi.

Back to sauna... tuli äsken saunottua taloyhtiön (mulle mulle uudessa, arviolta 10 vuotta sitten rempatussa) saunassa. Sähkö iki (pilari-iki vai mikä onkaan) kiukaana. Yllättävän hyvät, tasaisen kosteat löylyt. Saattaa olla, että odotukset oli toisaalta kovin alhaalla. Omat sähkösaunomiset kun on viime vuosikymmenen aikana rajoittuneet lähinnä uimahallien tai polttavan kuumien minisunojen tukaliin löylyihin. Myönnettäköön että ensin tuli heitettyä ihan liikaa vettä ja kävi mielessä onko kiuas edes enää päällä.

Kun on kauhalla annettu, niin ei voi lusikalla... omaa puukiuasta varten tuli hankittua pari litraa vetävä kauha ja ehkä maltillisen löylynheiton perusteet pääsi vähän unohtumaan. Kiuas ja ilmanvaihto toimivat täydellisesti, mutta puolentunnin löylyaika ja lievä hien haju vähän laskivat kokemusta kokonaisuutena. Hyvä sauna silti. 50-luvun kerrostalo johon joskus tehty koneellinen ilmanvaihto.

Edellisessä taloyhtiössä otettiin käyttöön upouusi pihasauna (paikalta puretun alkuperäisen, 1900-luvulla rakennetun saunan irvikuva), jossa oli kaikki pielessä. Kiuas kivasti korkean laudoituksen takana. Löylynheittämisessä oppi refleksinomaisesti vetämään käden reunalta heti veden irrottua kauhasta tai muuten tunsi seuraavan viikon ajan höyryt kämmenselässä. Löylyhuoneen ilmanvaihto hurisi kuin jossain konesalissa, lauteita valaisi vähän joka suunnasta jämpti rivistö helvetin kirkkaita led-spotteja (positiivista tosin se, että näki paremmin varoa pintaan jätettyjen naulojen ja ruuvien tulikuumia kantoja) jne.
 
No siis jokainen särö kivessä huonontaa sitä lämmönsiirtoa vastukselta kivelle. Samoin kuin mikä tahansa muukin eriste mitä sattuu kiviin syntyyn, vaikka kivimäärä samana pysyis.

Edelleenkää ei ole mitää vakiota, milloin kivet pitää vaihtaa. Sen kyllä huomaa ja jos ei huomaa, nii sit ei tarvi vaihtaa.
Tuli vaihdettua mummon mökin kiukaan kivet, kun kysyessä ei ollu varma onko niitä vaihdettu koskaan kiukaan elinikänä (90-luvun taitteesta on kiuas). No olihan siellä pesän pohjalla melkoinen määrä hiekkaa kivien lisäksi. Uusia kiviä tais mennä joku 80 kiloa ja kyllähän löylyt "hieman" paranivat ja lisäksi sauna lämpiää noin puolet nopeammin ja paljon vähemmillä puilla.

Kotona vaihdettiin Mondexin vuolukivikiuas vastusten kärähdettyä IKI sähköpilariin, johon meni 70-75 kiloa kiviä kun ei pakannut liian tiuhaan. Hittolainen mikä parannus! Nyt ei tartte kuin sen 60-65 asteiset lämmöt saunaan, kun edellisellä 80 astetta.
 
Kotona vaihdettiin Mondexin vuolukivikiuas vastusten kärähdettyä IKI sähköpilariin, johon meni 70-75 kiloa kiviä kun ei pakannut liian tiuhaan. Hittolainen mikä parannus! Nyt ei tartte kuin sen 60-65 asteiset lämmöt saunaan, kun edellisellä 80 astetta.

Vuolukivikiuas ja perinteinen kivikiuas tottakai ovatkin ihan erilaisia. Vuolukivikiukaasta tulee enemmän pehmeät, pitkät ja kosteat löylyt. Ja myöskään löylyä heittäessä ei oikein mitenkään saa sellaista "ruoskan iskua korville" kuten tavallisesta kiukaasta, vaan löyly tulee pitkään ja tasaisesti. Tämä on sitten joidenkin mielestä "huonot löylyt", mutta molempien koulukuntien kannattajia löytyy.

"Vuolukiukaan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu pehmeät löylyt, joten se sopii erityisesti pehmeiden, kosteiden löylyjen ystävälle."
 
HS: Suomen vanhin sähkökiuas vuodelta 1941 on myynnissä Kajaanissa sijaitsevassa Villa Koskikarassa.

1920.avif.jpg
Jo on kiuas. Ehkä vähän saman typpinen sellaisten hetivalmiiden kiukaitten kanssa.
Sekava uutinen maksumuurin takana ja harhaanjohtavasti otsikoitu. Ilmeisesti talosta pitää ostaa puolikas ja itse kiuas kuuluu kiinteästi tämän huoneiston saunaosastoon. Sisältö pääpiirteittäin kuitenkin:
  • Kiuas on merkiltään Metalliteos ja antaa edelleen erinomaiset löylyt omistajan mukaan. Kiukaita tehtiin kolmen kiukaan sarjatuotanto vuonna 1939 ja tämä on enää jäljellä
  • on 160 senttiä korkea ja halkaisijaltaan noin puoli metriä. Lämpenee vartissa.
  • "Kiviä löylylaitoksessa on vajaa puoli metriä ja niiden alapuolella vastukset, joiden teho päihittää roimasti tämän päivän peruskiukaan."
  • Herrasväen saunassa ei heiluteta löylykauhaa; löylyvettä lisätään seinän napista / kiukaan päällä olevan suihkun avulla
    (aivan kuten monissa isommissa saunoissa ympäri Suomen).
  • Talo toimi Kajaani oy:n toimitusjohtajan edustusasuntona ja on nyt jaettu kahdeksi asunnoksi.

Jutussa annetaan ymmärtää sen olevan "Urho Kekkosen talo ja sauna". Sivulauseessa tosin kerrotaan kekkosella olleen tönössä "vakiosviitti, jota käytti aina Kajaanissa yöpyessään" :facepalm:

Makuasia, mutta ei tuota miksikään kauniiksi voi kutsua. Enempi jotain funkkista tai sellasta ubertrendikästä 50-lukuretroa kävi ekana mielessä. Vanha lypsykone kuvasta päätellen ja paneelitkin näyttää mätänevän lattian rajasta kun tarkemmin katsoo. Ihme ettei joku palotarkastaja ole pistänyt hökötystä vielä käyttökieltoon. Voi ainakin pyöriä tuolla hangessa, sitten kun liukastuu parin saunakaljan jälkeen peltiä vasten.

400k €uroa paritalon puolikkaasta, Kajaanissa ei odotusten vastaisesti olekkaan mennyt kuin kuumille kiville. heh heh. olipa nokkela.
 
Viimeksi muokattu:
Vuolukivikiuas ja perinteinen kivikiuas tottakai ovatkin ihan erilaisia. Vuolukivikiukaasta tulee enemmän pehmeät, pitkät ja kosteat löylyt. Ja myöskään löylyä heittäessä ei oikein mitenkään saa sellaista "ruoskan iskua korville" kuten tavallisesta kiukaasta, vaan löyly tulee pitkään ja tasaisesti. Tämä on sitten joidenkin mielestä "huonot löylyt", mutta molempien koulukuntien kannattajia löytyy.

"Vuolukiukaan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu pehmeät löylyt, joten se sopii erityisesti pehmeiden, kosteiden löylyjen ystävälle."
No juuri pitkistä kosteista tykätään ja ehkäpä oli teholtaan liian mieto meidän saunaan kun joutui lämmittämään aikalailla ettei hyytynyt ensimmäisten kauhallisten jälkeen. Vettä sai valuttaa hiljalleen ja siltikin kivet tuntui jäähtyvän liikaa, niin että puolet kauhasta päätyi lopulta lattialle. No tähän oli ratkaisuna termostaattia kovemmalle. Ehkä siinä oli jo jotain vikaakin, emt. Nyt pilarikiuas yhdistettynä saunapalloon on kyllä aika oiva kombinaatio
 
Onko missään vuokramökki sivuilla hakuehtoina rantasauna tai mahdollisesti puilla lämmitettävä sauna. Voisin kesäksi esim viikoksi vuokrata, mutta pitää hedottomasti olla hyvä puusauna, kun kotona kuitenkin pääsee sähkösaunalla. Tai miksiepä viikonlopuksikin muulloin.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
284 949
Viestejä
4 895 291
Jäsenet
78 897
Uusin jäsen
Tohtorigerhard

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom