Satelliittilaajakaista / Satelliitti-Internet

[Purulumi]

Viime viikolla tuli vermeet, ja nopean testin perusteella toimivuus on ainakin toistaiseksi vähän kehnonlaista johtuen satelliittien vähyydestä Suomen päällä. Nopeustestistä sain kyllä 165/15 Mbit/s ja ping n. 75 ms, eli muuten toimii ihan hyvin, mutta yhteys katkeaa säännöllisesti useaksi minuutiksi kerrallaan, kun satelliitti lipuu pois "näköpiiristä". Sitten kun seuraava satelliitti taas saapuu, yhteys toimii jonkin aikaa kunnes jälleen katkeaa.

Paketin mukana tulevassa wifi-päätelaitteessa ei ole ylimääräistä Ethernet-porttia, joten täytyi tilata erillinen PoE-adapteri Starlink shopista, jotta saan yhteyden liitettyä kunnolla sisäverkkoon. Päätelaitteelta antennille lähtevä johto on CAT5e, mutta liittimet ovat ihan omanlaisiansa (muistuttavat micro USB -liitintä) kumitiivisteineen. Oma Starlink -yhteyteni tulee käyttöön loma-asunnolle eteläiseen Suomeen.

Eikö noiden minuuttien katkoille kannata hommata joku huonostikkin kuuluva 4g liittymä load balancerilla ja mennä sillä ne minuuttien katkot? Olisi ainakin verkko ulkomaailmaan kokoajan pystyssä?

 

[okki]

Eikö noiden minuuttien katkoille kannata hommata joku huonostikkin kuuluva 4g liittymä load balancerilla ja mennä sillä ne minuuttien katkot? Olisi ainakin verkko kokoajan pystyssä?

Oletan ja uskon, että Starlink alkaa toimimaan lähiviikkojen aikana stabiilisti, vaatii vain pari satelliittia enemmän alueelle. Itselläni ei ole kiire tämän kanssa ja toistaiseksi testimielessä leikitään.

Juuri tällä hetkellä yhteys ei toimi riittävän hyvin korvaamaan oikeastaan mitään yhteyttä, mutta laskutus alkaakin vasta kuun loppupuolella ja odottelen vielä sitä PoE-adapteria.

 

[Satelite]

Eikö noiden minuuttien katkoille kannata hommata joku huonostikkin kuuluva 4g liittymä load balancerilla ja mennä sillä ne minuuttien katkot? Olisi ainakin verkko ulkomaailmaan kokoajan pystyssä?

Tuo linkkaamasi on jo kivikautinen malli jossa ei ole edes gigasia portteja. Suosittelen ennemmin TL-ER7206 mallia.

 

[snow28]

Oletan ja uskon, että Starlink alkaa toimimaan lähiviikkojen aikana stabiilisti, vaatii vain pari satelliittia enemmän alueelle. Itselläni ei ole kiire tämän kanssa ja toistaiseksi testimielessä leikitään.

Juuri tällä hetkellä yhteys ei toimi riittävän hyvin korvaamaan oikeastaan mitään yhteyttä, mutta laskutus alkaakin vasta kuun loppupuolella ja odottelen vielä sitä PoE-adapteria.

Näyttääkö käyttöliittymä jotenkin satelliittien määrän alueella ja mistä ajatus, että lähiviikkojen aikana tilanne parantuisi? Olisiko laitteista jotain kuvia myös?

 

[okki]

Näyttääkö käyttöliittymä jotenkin satelliittien määrän alueella ja mistä ajatus, että lähiviikkojen aikana tilanne parantuisi? Olisiko laitteista jotain kuvia myös?

Starlink Satellite Trackerilla (Starlink satellite tracker) kun seuraa satelliittien liikkeitä, pystyy hyvin arvioimaan jo etukäteen milloin yhteys katkeaa ja milloin palautuu. Ajatus tilanteen paranemisesta juontaa Starlinkilta tulleesta viestistä, jossa yhteyden laadun kerrotaan paranevan lähiviikkoina. Lisäksi mainittiin, että nämä Suomen yhteydet ovat ensimmäisiä missä käytetään satelliittien välisiä laserlinkkejä, kun omaa maa-asemaa ei ole. Kuvia ei ole tullut otettua, mutta voin yrittää muistaa ottaa, kun ennätän laitteiden luokse.

 

[jooker]

Low Earth Orbit Visualization | LeoLabs

A visualization of satellites, debris, and other objects tracked by LeoLabs in low earth orbit

platform.leolabs.space

Tuolta oon itse seurannut eri satelliittien liikeratoja. Aikamoinen määrä rojua tuolla yläilmoissa on.

 

[Pakana]

Viime viikolla tuli vermeet, ja nopean testin perusteella toimivuus on ainakin toistaiseksi vähän kehnonlaista johtuen satelliittien vähyydestä Suomen päällä. Nopeustestistä sain kyllä 165/15 Mbit/s ja ping n. 75 ms, eli muuten toimii ihan hyvin, mutta yhteys katkeaa säännöllisesti useaksi minuutiksi kerrallaan, kun satelliitti lipuu pois "näköpiiristä". Sitten kun seuraava satelliitti taas saapuu, yhteys toimii jonkin aikaa kunnes jälleen katkeaa.

Paketin mukana tulevassa wifi-päätelaitteessa ei ole ylimääräistä Ethernet-porttia, joten täytyi tilata erillinen PoE-adapteri Starlink shopista, jotta saan yhteyden liitettyä kunnolla sisäverkkoon. Päätelaitteelta antennille lähtevä johto on CAT5e, mutta liittimet ovat ihan omanlaisiansa (muistuttavat micro USB -liitintä) kumitiivisteineen. Oma Starlink -yhteyteni tulee käyttöön loma-asunnolle eteläiseen Suomeen.

Noinhan se toimii ihan jenkkiasiakkaallakin. Tai kun taivas on "täynnä staelliitteja" se ottaa käsittääkseni normaalisti puolisen minuuttia kun lautanen kääntyy ja etsii vastakkaisesta taivaanrannasta uuden satelliitin.

Samoin tuo päätelaitehan on tarkoitettu käytettäväksi vain wifin yli, joka on sinänsä ihan loogista, kun orkkisajatus on kuitenkin ollut että laite on paikassa jossa oikein muita nettejä ei ole tarjolla, joten siten ei ole todennäköisesti wifikään tukossa.

 

[okki]

Noinhan se toimii ihan jenkkiasiakkaallakin. Tai kun taivas on "täynnä staelliitteja" se ottaa käsittääkseni normaalisti puolisen minuuttia kun lautanen kääntyy ja etsii vastakkaisesta taivaanrannasta uuden satelliitin.

Samoin tuo päätelaitehan on tarkoitettu käytettäväksi vain wifin yli, joka on sinänsä ihan loogista, kun orkkisajatus on kuitenkin ollut että laite on paikassa jossa oikein muita nettejä ei ole tarjolla, joten siten ei ole todennäköisesti wifikään tukossa.

Täällä se yhteys pysyy päällä luokkaa 5 minuuttia ja sitten on toiset 5 minuuttia pimeänä. Tietysti sitten, kun satelliitteja on enemmän, siirtyminen uuteen satelliittiin tapahtuu nopeammin. Luulisi toisaalta, että päällekkäinen yhteys kahteen satelliittiin samaan aikaan olisi mahdollista myös koska pelaavathan nuo nettipelejäkin Starlinkin yli eikä niissä kestä puolta minuuttia odotella muutaman minuutin välein.

 

[mikajh]

Tai kun taivas on "täynnä staelliitteja" se ottaa käsittääkseni normaalisti puolisen minuuttia kun lautanen kääntyy ja etsii vastakkaisesta taivaanrannasta uuden satelliitin

Ei se mihinkään käänny moottorien voimalla alkuasennuksen jälkeen. Siinä lautanen kohdistuu satelliittien ratatason kannalta keskimäärin parhaimpaan suuntaan

 

[Pakana]

Ei se mihinkään käänny moottorien voimalla alkuasennuksen jälkeen. Siinä lautanen kohdistuu satelliittien ratatason kannalta keskimäärin parhaimpaan suuntaan

No ainakin youtubessa kun aluksi koekäyttäjät, nyt jo vaan käyttäjät ovat tehdeet esim timelapsen tuosta lautasesta, niin se kääntyy pilkuhiljaa laidasta toiseen, ja sitten nykäisee itsensä takaisin. Vain se hienosäätö tehdään "raudalla" ilman noita kääntömoottoreita.

En sitten tiedä onko tuo jotenkin radikaalisti muuttunut.

Se katkos ei kyllä tapahdu parin minuutin välein normaalisti, vaan esim 20min tms, eikä merkittävästi haittaa netinkäyttöä, pl videopuhelu tai peli tms käyttö joka edellyttää jatkuvaa tasaista datavirtaa.

E: tuo kääntyminen on muuten muuttunut, eli ei pidä paikkansa tuo mun sanomani. Katoin nyt muutaman timelapsen, ja ei niissä se lautanen enää käänny mihinkään.

 

[ztec]

Katselin tuossa tietoja Starlinkin satelliittiosaston jatkosta, eli maainfrasta ja yhteyksistä. Näyttäähän tuosta melkoinen ISP ihan globaalillakin mittakaavalla rakentuvan:

PeeringDB

The Interconnection Database

www.peeringdb.com

 

[ztec]

Starlink network monitoring dashboard on taas linjoilla:

Grafana

starlink.awlnx.space

Toisaalla osa käyttäjistä valitti, ettei tuo dashboardi toimi. Kyllä se toimii, mutta pitää olla IPv6 käytössä. Starlink kun ei tarjoa IPv4 osoitteita käyttäjille.

 

[mikajh]

Starlink kun ei tarjoa IPv4 osoitteita käyttäjille

Täällä väitetään päinvastaista. Tosin kehitys kehittyy, ja ehkä Starlink ja Twitter saavat IPv6-tuen, ennen kuin Musk tekee niistä selvää Help Center

EDIT: Ilmeisesti tarkoitat kuitenkin, että Starlink ei tarjoa peruskäyttäjille julkista IPv4-osoitetta, mikä pitää paikkansa.

 

[pulatunnus]

Toisaalla osa käyttäjistä valitti, ettei tuo dashboardi toimi. Kyllä se toimii, mutta pitää olla IPv6 käytössä. Starlink kun ei tarjoa IPv4 osoitteita käyttäjille.

Avaatko vähän enemmän tätä, nyt jäi olo ettei Starlinkin asiakas saa lainkaa IPv4 osoitetta.
Jos ei saa, niin miten IPv4 liikenne hoidettu, vai jääkö kokonaan asiakkaan hoidettavaksi.

 

[Pakana]

Eiköhän tuo nyt tarkouta vaan omaa ipv4 osoitetta, kyllähän internet aika rampa on jos ipv4 on kokonaan pois päältä.

 

[olkitu]

Lähtökohtaisesti verkkoneutraliteetin mukaan pitäisi julkinen IPv4 tarjota maksutta: https://www.traficom.fi/sites/defau...raliteetin_vuosiraportti_2022_FI_TRAFICOM.pdf (kohta 4.2) kunhan operaattorilla osoitteita on.

Tosin ohjeistus https://www.traficom.fi/sites/defau...suuntaviivojen-edellyttamista-muutoksista.pdf kertoo että julkinen IP-osoitetta ei tarvita tarjota mikäli ei ole IP-osoitteita vapaana...

Tästä voisi painostaa Traficomin kautta että keskustelevat tuolla mikäs tilanne on koska lähtökohtaisesti on julkinen IPv4-tarjottava pyynnöstä maksutta.

 

[oongee]

Lähtökohtaisesti verkkoneutraliteetin mukaan pitäisi julkinen IPv4 tarjota maksutta: https://www.traficom.fi/sites/defau...raliteetin_vuosiraportti_2022_FI_TRAFICOM.pdf (kohta 4.2) kunhan operaattorilla osoitteita on.

Tosin ohjeistus https://www.traficom.fi/sites/defau...suuntaviivojen-edellyttamista-muutoksista.pdf kertoo että julkinen IP-osoitetta ei tarvita tarjota mikäli ei ole IP-osoitteita vapaana...

Tästä voisi painostaa Traficomin kautta että keskustelevat tuolla mikäs tilanne on koska lähtökohtaisesti on julkinen IPv4-tarjottava pyynnöstä maksutta.

Voivat hyvin vedota siihen, että uutena toimijana heillä ei tosiaankaan ole paljoa IPv4-osoitteita. Voisivat toki ostaa "käytettyjä" osoitteita muilta, mutta IPv4-osoitteiden hinta on tätä nykyä jo yli 40 USD/kpl, joten kyseessä olisi merkittävä investointi asiaan, jolla loppujen lopuksi on merkitystä vain hyvin harvalle tavalliselle käyttäjälle. Business-käyttäjille Starlink tarjoaa julkisia IP-osoitteita.

Pieni vertailu ipinfo.io -palvelun tietojen perusteella:

• Elisa: 3 830 272 osoitetta
• Telia Finland: 3 682 816 osoitetta
• DNA Finland: 1 818 624 osoitetta
• SpaceX / Starlink: 200 192 osoitetta

Nähdään, että Starlinkillä, jonka on tarkoitus olla iso globaali toimija, on hyvin pieni määrä IP-osoitteita verrattuna kolmeen suomalaiseen kansalliseen verkko-operaattoriin.

 

[Pakana]

Toisaalta vastaavaa "ip pakkoa" ei läheskään joka maassa ole.

 

[Lucas]

Toisaalta vastaavaa "ip pakkoa" ei läheskään joka maassa ole.

Pakko niissä on IPv-4 osoite olla NAT:in takana, sillä muuten ei toimi netti oikein mitenkään.

Vähentänee varmaan palvelimien pitämistä ja siitä aiheutuvaa nettiliikennettä paljon tuollainen pakko-NATtaus. Tosin estää myös paljon toimintoja. Esimerkiksi valvontakameraa on vaikea saada toimimaan NAT:in läpi.

 

[Pakana]

Pakko niissä on IPv-4 osoite olla NAT:in takana, sillä muuten ei toimi netti oikein mitenkään.

Vähentänee varmaan palvelimien pitämistä ja siitä aiheutuvaa nettiliikennettä paljon tuollainen pakko-NATtaus. Tosin estää myös paljon toimintoja. Esimerkiksi valvontakameraa on vaikea saada toimimaan NAT:in läpi.

No tietysti siellä ipv4 osoite on, mutta natin takana oleva privaattiverkon osoite.

Kyllähän se nat tietysti aiheuttaa ylimääräistä vaivaa, mutta ei mitään oikeasti ylitsepääsemätöntä, varsinkin jos ipv6 osoitteet ovat avoimena.

Eikä sen oman palvelimen pitäminen kovin järkevää silloin ole kun yhteydellä on rajoitettu kapasiteetti, kun ei se virtuaalikone maksa juuri mitään siellä konesalissa.

 

[pulatunnus]

No tietysti siellä ipv4 osoite on, mutta natin takana oleva privaattiverkon osoite.



Kyllähän se nat tietysti aiheuttaa ylimääräistä vaivaa, mutta ei mitään oikeasti ylitsepääsemätöntä, varsinkin jos ipv6 osoitteet ovat avoimena.

Riippuu operaattorin NATista, miten sen läpi pääsee sisään.
IPv6 ei riitä niin pitkään kun näitä yhteyksiä joissa ei ole tukea, toki sen avulla pitää toimia yhteyksissä joissa IPv4 tuki on vajaa.

Eikä sen oman palvelimen pitäminen kovin järkevää silloin ole kun yhteydellä on rajoitettu kapasiteetti, kun ei se virtuaalikone maksa juuri mitään siellä konesalissa.

Maksaa, ja sen ylläpito maksaa (mm osaamista), jos on tarve päästä privaatti verkkoon, niin yksikonsti on se että kierrätetään virtuaalipalvelimen kautta, esim tunneloida liikenne sen kautta, tänäpäivänä sen virtuaalipalvelimenkaan IPv4 tuki ole itsestään selvä.

Pitäisin noita enemmänkin purkkapaikkoja, kiertokonsteina, parempi tietenkin korjata itse ongema, joku postasi että yhtiöltä saa myös julkisen IPn rahalla, joten kustannusvertailu siihen.

Jos operaattorin NAT on sellainen että siihen saa portit auki perille asti, niin se voi riittää, mutta ei sekään "ilmaista" ole.

Edit:

No meinasin että jos julkisen palvelimen aikoo, niin ei sitä kovin järkevää ole laittaa tuollaisen yhteyden taakse, varsinkin jos palvelimella on jotain muutakin virkaa kuin "kattokaa osasin".

Omat yksityiset systeemit pystyy virittelemään sen ipv6 kautta, ja viimekädessä tunneloimalla saa yhteyden.

Tietysti nuo ovat purkkapaikkoja, mutta eihän tuo vaadi muuta kuin latoo taaloja tiskiin niin pääsee virityksistä eroon, mutta eihän se sitä perusongelmaa poista, eli a) ipv6 laiska käyttöönotto b) saatavilla olevien ipv4 osoitteiden vähyys.

Ehdottomasti parempi IPv6lla ja tai tunnelointi jonkin vuokrapalvelimen kautta verrattuna siihen ettei yhteyttä lainkaa.

Jos nyt jotain staattista kotisivua, hei mailma sivua tekee, niin en nyt sellaista ajatellut, tai jotain järeämpää, modernimpaa mikä nyt laatuyhteydenkin omistava jokatapauksessa vuokra tilaan lättää, tyypillisempiä kotona olevia sellaista joissa se sisältö, työstä jne on luonollisesti kotona, jossa homman siirtämistä vuokrapalvelimelle ole oikein ideaa, ja vaikka onnistuisi niin voisi olla kalista, tai kuten sanoit rajallisella yhteydellä haastavaa.

Niillä voi kuitenkin olla käyttäjiä enemmän kuin yksi ja yksikin käyttäjä voi käyttää sitä palvelua eripääteleittailla, eri yhteyksillä.

Onneksi monessa valmis tuotteessa on hyvät kyvykkeet päästä monen operaattorinkin NATin läpi, mutta ei kaikissa.


Hyvien kuitujen ja mobiilien ulottumattomissa on toimijaa joilla voi olla noita tarpeita, eli tuskin haitaksi että tiedostaa ja tarvittaessa selvittää onko asialla merkitystä ja jos on niin miten ongelman kiertää.

 

[Pakana]

Riippuu operaattorin NATista, miten sen läpi pääsee sisään.
IPv6 ei riitä niin pitkään kun näitä yhteyksiä joissa ei ole tukea, toki sen avulla pitää toimia yhteyksissä joissa IPv4 tuki on vajaa.


Maksaa, ja sen ylläpito maksaa (mm osaamista), jos on tarve päästä privaatti verkkoon, niin yksikonsti on se että kierrätetään virtuaalipalvelimen kautta, esim tunneloida liikenne sen kautta, tänäpäivänä sen virtuaalipalvelimenkaan IPv4 tuki ole itsestään selvä.

Pitäisin noita enemmänkin purkkapaikkoja, kiertokonsteina, parempi tietenkin korjata itse ongema, joku postasi että yhtiöltä saa myös julkisen IPn rahalla, joten kustannusvertailu siihen.

Jos operaattorin NAT on sellainen että siihen saa portit auki perille asti, niin se voi riittää, mutta ei sekään "ilmaista" ole.

No meinasin että jos julkisen palvelimen aikoo, niin ei sitä kovin järkevää ole laittaa tuollaisen yhteyden taakse, varsinkin jos palvelimella on jotain muutakin virkaa kuin "kattokaa osasin".

Omat yksityiset systeemit pystyy virittelemään sen ipv6 kautta, ja viimekädessä tunneloimalla saa yhteyden.

Tietysti nuo ovat purkkapaikkoja, mutta eihän tuo vaadi muuta kuin latoo taaloja tiskiin niin pääsee virityksistä eroon, mutta eihän se sitä perusongelmaa poista, eli a) ipv6 laiska käyttöönotto b) saatavilla olevien ipv4 osoitteiden vähyys.

 

[varvasrauta]

Onko kukaan saanut laitteita? Omassa arvioitu lähetys päivä on viikolla mennyt pitkäksi. Tilauksen laitoin sisään pari tuntia twiitistä, kun toiminta Suomessa ilmoitettiin alkavaksi.

En kyllä alunperinkään uskonut toimituksen luvattuun nopeuteen. Mutta kiinnostaa onko joku sen saanut testattavaksi.

 

[ztec]

No tietysti siellä ipv4 osoite on, mutta natin takana oleva privaattiverkon osoite.

Itseasiassa ei tarvii. Operaattori eikä asiakas ei tarvitse yhtään IPv4 osoitetta, jos yhteydet pidetään ulkopuolisen palvelun kautta, kuten Trex:n NATti.

Public Service: DNS64 Name Servers

Public NAT64 service description at TREX.

www.trex.fi

Mut jooh, meni aika off-topiciksi. IPv6:lle oli oma lanka. Ja tosiaan siis toi Starlink dashboard palvelu johon linkkaisin, on hostattuna Starlink yhteydellä, joten... siksi kuten se on... Pitää olla IPv6, koska palvelua ei voi tarjota IPv4:lla, ainakaan kohtuullisin kuluin.

 

[ztec]

Tarjoavat kuulemma noin 10x kapasiteetin per satelliitti ja mahdollisuuden ottaa yli 100 miljoonaa asiakasta (tämä vastaa myös siihen, mihin ne IPv4 osoitteiden järjestelyn haasteet voi liittyä).
SpaceX launches the first batch of Gen2 Starlink satellites, completing record-breaking 60th mission of 2022

 

[Pakana]

Tuossa maininta että aikovat t-mobilen kanssa toteuttaa satelliittivälitteiset puhelut ja sms palvelut suoraan kännykkään.

Tuo on niin kapean datankulutuksen palvelua että potentiaalisia asiakkaita on miljardeja 100miljoonan sijaan, mutta tuo vähän riippuu siitä miten aikovat sen varsinaisen radioyhteyden toteuttaa.

Sinänsä spacex olisi mahdollisuus myydä myös datankeruun tms 'ei aika kriittisen' datan siirtoa. Asiakaspään antenni olisi yksinkertainen kiinteästi suunnattu, joka vaan siirtäisi datansa silloin kun soveltuva satelliitti kulkee keilan ohi.

 

[zepi]

Starlink on vissiin nyt tilattavissa Suomeen. Kuka tilaa ekana ja tekee testit?

Valitsin satunnaisesti tilauspaikaksi Tampereen ja ehdot lupaavat seuraavaa:
No contracts, 30-day trial.
Shipping times are currently estimated to be 2-4 weeks from order.
€85/mo for service and €450 for hardware.

 

[snow28]

Starlink on vissiin nyt tilattavissa Suomeen. Kuka tilaa ekana ja tekee testit?

Valitsin satunnaisesti tilauspaikaksi Tampereen ja ehdot lupaavat seuraavaa:
No contracts, 30-day trial.
Shipping times are currently estimated to be 2-4 weeks from order.
€85/mo for service and €450 for hardware.

Laite oli testissä ja muutamia ongelmia ainakin Suomen osalta. Satelliitteja on niin vähän tällä hetkellä Pohjois-Euroopassa, että yhteyteen tulee helposti katkoksia. Lisäksi lautanen pitäisi saada mahdollisimman korkealle talon katolle ja näkymä olla joka suuntaan täysin esteetön, jotta olisi mahdollista saavuttaa jollain lailla toimiva yhteys. Mihinkään vakavaan työkäyttöön tai teams-palavereihin tätä yhteyttä ei voi vielä hankkia ainakaan omasta mielestäni Suomessa. Palautusprosessi oli onneksi kivuton ja rahat palautuivat luottokortille nopeasti.

 

[zepi]

Laite oli testissä ja muutamia ongelmia ainakin Suomen osalta. Satelliitteja on niin vähän tällä hetkellä Pohjois-Euroopassa, että yhteyteen tulee helposti katkoksia. Lisäksi lautanen pitäisi saada mahdollisimman korkealle talon katolle ja näkymä olla joka suuntaan täysin esteetön, jotta olisi mahdollista saavuttaa jollain lailla toimiva yhteys. Mihinkään vakavaan työkäyttöön tai teams-palavereihin tätä yhteyttä ei voi vielä hankkia ainakaan omasta mielestäni Suomessa. Palautusprosessi oli onneksi kivuton ja rahat palautuivat luottokortille nopeasti.

Minkälaisia siirtonopeuksia oli tarjolla kun yhteys pelasi ja mikä "uptime" yhteydellä karkeasti oli + millä leveysasteella testailit?

Kuinka ideaali asennuspaikkasi oli?

 

[snow28]

Minkälaisia siirtonopeuksia oli tarjolla kun yhteys pelasi ja mikä "uptime" yhteydellä karkeasti oli + millä leveysasteella testailit?

DL oli mahdollista saada yli 100 Mbps lataus, UL tyypillisesti reilut 10 Mbps. Testipaikkana oli Vantaa ja Espoo. Testipaikkojen vaihdon takia piti myös ottaa tuo liikkuva yhteys palvelu (+25€/kk). Välillä yhteys saattoi olla poikki hyvinkin pitkiä aikoja, koska satelliittiin ei saanut yhteyttä. Laite ei tosin ollut asennettuna minnekään talon katolle vaan terassille ja avoimelle parvekkeelle. Mitään varmaa ei voi uptimesta oikein sanoa, koska käyttökokemus riippunee aika paljon myös siitä mihin laitteen saa asennettua ja millainen ympäristö on, mutta kannattaa varautua siihen, että katkoksia voi esiintyä...testipäivinä oli ajoittain tilanteita, että yhtään satelliittia ei ollut edes koko pohjoismaissa. Tilanne varmaan kyllä paranee ajan myötä peiton suhteen. Satelliitit menevät vaan niin matalalla lentoradalla, että aika laajasti pitäisi saada taivaanrantaan myös esteetön näkyvyys, että toimii varmasti.

 

[jessenic]

Ja yhteys tulee tällä hetkellä ainakin ulos Frankfurtista, eli latenssit Suomeen ovat korkeammat.

 

[snow28]

Ja yhteys tulee tällä hetkellä ainakin ulos Frankfurtista, eli latenssit Suomeen ovat korkeammat.

Juurikin näin, mutta satelliitti-internetiksi viiveet silti erittäin kohtuulliset, isompia latensseja nähty Yhteisverkollakin

 

[kurkimies]

Ensituntumassa Starlink-satelliitti-internet - IT Insider

Jonkun tekemä testi laitteella

 

[snow28]

Ensituntumassa Starlink-satelliitti-internet - IT Insider

Jonkun tekemä testi laitteella

Joo kyllä se varmasti toimii jossain 20+ kerroksisen kerrostalon katolla 80 metrin korkeudessa ilman näköesteitä, mutta aika harvalla on mahdollisuus sijoittaa laite sellaiseen paikkaan.

 

[Pakana]

Eipä tuo nyt mitään kerrostaloa tarvitse, kunhan sen voi laittaa paikkaan jossa se ei ole puuston tai rakennusten katveessa.

Tosin tuo it insider meinaa että sää saisi pingin korkeaksi, se että se kiertää keskieuroopan kautta ei tietenkään vaikuta.

 

[pulatunnus]

Laite oli testissä ja muutamia ongelmia ainakin Suomen osalta. Satelliitteja on niin vähän tällä hetkellä Pohjois-Euroopassa, että yhteyteen tulee helposti katkoksia. Lisäksi lautanen pitäisi saada mahdollisimman korkealle talon katolle ja näkymä olla joka suuntaan täysin esteetön, jotta olisi mahdollista saavuttaa jollain lailla toimiva yhteys. Mihinkään vakavaan työkäyttöön tai teams-palavereihin tätä yhteyttä ei voi vielä hankkia ainakaan omasta mielestäni Suomessa. Palautusprosessi oli onneksi kivuton ja rahat palautuivat luottokortille nopeasti.

Onko palvelussa saatavilla helposti aikataulua palvelun saatavuudesta käyttöpaikalla.
Eli mainittujen palaverien osalta voisi aikatauluttaa, tai jos käytössä vaihtoehtoisia auttavia yhteyksiä.

Joo kyllä se varmasti toimii jossain 20+ kerroksisen kerrostalon katolla 80 metrin korkeudessa ilman näköesteitä, mutta aika harvalla on mahdollisuus sijoittaa laite sellaiseen paikkaan.

Onko ne radat oikeasti sellaisia että muutama kymmenen metriä poistaa pitkät katkokset, äkkiseltään maalikko mutuna pieni epäilys.

Ymmärsin että katkoset oli pitkiä uudellamaalla jos "maan pinnalla" ja vapaa horisontti ympäriinsä.

Toivottavasti joku postailee kokemuksia pohjoisemmasta, luulis että pakettia on tilailtu , varsinkin alueilla joissa vaihtoehdot ovat niukkoja.

Testipaikkana oli Vantaa ja Espoo. Testipaikkojen vaihdon takia piti myös ottaa tuo liikkuva yhteys palvelu (+25€/kk).

Kuinkapaljon kiinteällä voi siirtyä, ennen kuin tarvii tilata liikkuva palvelu. Voiko liikkuva palvelun irtisanoa jos jää uuteen paikkaan kiinteästi, vai pitääkö tehdä uusi soppari uuteen paikkaan.

 

[Pakana]

Onko ne radat oikeasti sellaisia että muutama kymmenen metriä poistaa pitkät katkokset, äkkiseltään maalikko mutuna pieni epäilys.

Kuinkapaljon kiinteällä voi siirtyä, ennen kuin tarvii tilata liikkuva palvelu. Voiko liikkuva palvelun irtisanoa jos jää uuteen paikkaan kiinteästi, vai pitääkö tehdä uusi soppari uuteen paikkaan.

Ei kai tuossa muuta ole kuin että kerrostalon katolla ei puut varjosta.

Ainakin jenkeissä voi muuttaa omaa osoitettaan, ja tuolla tavalla monet ovat tuon hankkineet kun asuvat alueella jonne starlink ei myy.

 

[mikajh]

Tosin tuo it insider meinaa että sää saisi pingin korkeaksi,

Säähän voisi vaikuttaa sitä kautta, että packet loss kasvaa. Se taas merkitsee sitä, että tuollainen internet-yhteys on sääherkkänä lähinnä käyttökelvoton, paitsi jossain Saharassa yms. paikoissa

 

[Pakana]

Säähän voisi vaikuttaa sitä kautta, että packet loss kasvaa. Se taas merkitsee sitä, että tuollainen internet-yhteys on sääherkkänä lähinnä käyttökelvoton, paitsi jossain Saharassa yms. paikoissa

Ei se kuulemma oikeasti erityisen sääherkkä ole, mutta tietysti noi 10ghz taajuudet menee oiken paksussa kaatosateessa jumiin, juten esim joskus urheilutapahtissa tms kun tv kuva lakkaa näkymästä kaatosateen talia.

 

[kurkimies]

Ei se kuulemma oikeasti erityisen sääherkkä ole, mutta tietysti noi 10ghz taajuudet menee oiken paksussa kaatosateessa jumiin, juten esim joskus urheilutapahtissa tms kun tv kuva lakkaa näkymästä kaatosateen talia.

Ja senhän takia jouduttaisi käyttämään todella isoja peilejä (pajon vahvistusta), että näkyy riittävän hyvin kelillä kun kelillä.

 

[Pakana]

Ja senhän takia jouduttaisi käyttämään todella isoja peilejä (pajon vahvistusta), että näkyy riittävän hyvin kelillä kun kelillä.

Ei se oikein auta noilla korkeammilla taajuuksilla, kun se taajuus ei läpäise, niin se ei läpäise vaikka kuinka helvetisti potkii tehoja.

 

[pulatunnus]

Ei se oikein auta noilla korkeammilla taajuuksilla, kun se taajuus ei läpäise, niin se ei läpäise vaikka kuinka helvetisti potkii tehoja.

Taajuuksissa on eroja, mutta jos ei jotain ongelma kaistaa oteta, niin näissä usein muistutetaan että SAT TV ihan arkipäivää, pienet tehot ja näilläkin leveyspiireilla näkymä prosentti kotivastaanotossakin varsin iso, joten ketjuun kerrotun perusteella Eteläsuomessa Starlink palvelun saatavuus muista syistä on vielä hyvin kaukana siitä.

Spoileri

Starlink matka on murto-osa, mutta TV vastaanottoon verrattuna kaksisuuntainen (takaisinkin pitää lähettää ja tehot ymmärtääkseni pienemmät) ja en väitä sitä että ko palvelun taajuus alue olisi yhtähelppo

 

[Pakana]

Taajuuksissa on eroja, mutta jos ei jotain ongelma kaistaa oteta, niin näissä usein muistutetaan että SAT TV ihan arkipäivää, pienet tehot ja näilläkin leveyspiireilla näkymä prosentti kotivastaanotossakin varsin iso, joten ketjuun kerrotun perusteella Eteläsuomessa Starlink palvelun saatavuus muista syistä on vielä hyvin kaukana siitä.

Spoileri

Starlink matka on murto-osa, mutta TV vastaanottoon verrattuna kaksisuuntainen (takaisinkin pitää lähettää ja tehot ymmärtääkseni pienemmät) ja en väitä sitä että ko palvelun taajuus alue olisi yhtähelppo

Siis kyllähän se Starlink kuten sat tv:kin toimivat vesisateella, mutta jos tulee sellainen monsuunisade, ns. saavista kaatamalla se sinkku häviää. Ei tuo ole mikään valtava ongelma. Se miksi noita "ongelmallisia" taajuuksia käytwtään johtuu tietysti pitkälti siitä ettei ole muuta vaihtoehtoa.

Nuo yli 10GHz taajuudet ovat siis täysin viivasuoria, eivätkä läpäise mitään, mutta samasta syystä ne ovat myös käytännöllisiä tuollaisessa käytössä, koska vierekkäiset samalla taajuudella toimivat satelliitit eivät häiritse toisiaan lainkaan.

Starlinkiä on vähän hankala demoilla, mutta noi tv satelliitit toimivat signaalin vastaanoton kannalta samalla lailla. Jos satelliittilautanen on suunnattu satelliittiin x, niin siihen n. 4cm halkaisijaltaan olevan minropään (se varsinainen vastaanotin antenni joka ottaa sen lautasen heijastaman signaalin vastaan) viereen kun laittaa toisen mikropään aivan kiinni, se vastaanottaa kokonaan toista satelliittia, eivätkä niiden signaalit sekoitu keskenään lainkaan, vaikka ne ovat vain n. 3° päässä toisistaan (jos käytetään n. 70cm lautasta).

Jos köytwtään esim n. 4GHz taajuuksia (osa tv satelliiteista tuolla alueella) tuo ei toimi, koska taajuus ei ole enää läheskään yhtä suora, vaan se sama satelliitti kuuluu luokkaa 10° matkan.

 

[pulatunnus]

Siis kyllähän se Starlink kuten sat tv:kin toimivat vesisateella, mutta jos tulee sellainen monsuunisade, ns. saavista kaatamalla se sinkku häviää. Ei tuo ole mikään valtava ongelma. Se miksi noita "ongelmallisia" taajuuksia käytwtään johtuu tietysti pitkälti siitä ettei ole muuta vaihtoehtoa.

Täällä ei onneksi ole kovia monsuunisateita

Ei ole osaamista aluetta, mutta joskus lueskellut joitain kirjoituksia aiheesta mm pitkien langattomien linkkien osalta niin varsin korkeaan prosenttiin päästy, vs mitä nyt kotiyhteyksissä muuten.

Se miksi noita "ongelmallisia" taajuuksia käytwtään johtuu tietysti pitkälti siitä ettei ole muuta vaihtoehtoa.

Edelleen kommentoi maalikko mutuna, jotkin kaistat on haasteellisia. En nyt googletellut onko Starlinkin käyttämä erityisen haasteellinen. Mutta ymmärrän kuitenkin että vaikeita on pyritty vältteleen ja sen takia sellaisia olisi vapaana.

Nyt vähän sitä pohdin että onko nuukailtu asiakas aseman antenneissa, laskettu että kokonaisuudessa parempi tyytyä siihen että satunnaista suurta vaimenemista ei kannata kompensoida raudalla, vai onko kyse kaistasta joka menee jokatapauksessa tukkoon.

Siis ihan jatkoa ajatellen, jos nyt palvelua on saatavilla eteläsuomeen vain pätkittän, jolloin sillä ei väliä, mutta jos joskus 24/7/365 jolloin jotain voisi kiinnostaa panostaa siihen että prosentti alkaisi mahdollisimman isolla ysillä.

Jos nyt tuossa luotettavuudessa/prosenteissa, niin maalikkona tulee mieleen erilaiset radiohäiriöt, radiokelit, "aurinko ym myrskyt". suunta milloin minnekkin, niin tuleeko sieltä jo sen verran katkoja että menee vähän turhaan hieromieen sada rintamien vaimennuksen minimoisessa.

 

[Pakana]

Käytännössä tällähetkellä suomessa ongelma on se että satelliitteja ei yksinkertaisesti ole riittävän pohjoisella radalla riittävästi tuolla Starlinkillä.

Täällä ei onneksi ole kovia monsuunisateita

Ehkä pari kertaa vuosikymmenessä mulla pätki sat tv vesisateen takia, kun lautasessa on normaali säävara. Ei mikään todellinen ongelma.

 

[ztec]

Lync satelliitti mobiilia on testattu nyt seitsemällä mantereella onnistuneesti, jännä nähdä kuoleeko tuo pois vai onnistuvat. Projektilla on vähän epämääräiset taustat. Mutta eihän sitä ikinä tiedä mitkä projektit kuolee ja mitkä menee hienosti jatkossa.

Twitteri:

https://twitter.com/LynkTheWorld

Web-sivut:

Home

lynk.world

Mielenkiintoisia aikoja. Tekoäly ja tietoliikenteen parantuminen entisestään.

FemtoStar projektikin jatkaa hitaasti eteenpäin, uudet terminaalisuunnitelmat on just julkaistu, joissa tällä kertaa on ihan käytännössä kääntyvät antennit, toisin kuin Starlinkissä.

The first terminal class, and the one currently under development (Class A) is intended for portable use and is fully self-contained, including a battery and WiFi.
It folds flat to approximately the size of a tablet or small laptop for storage and transport, and only needs to be placed on a flat surface with a clear view of the sky.
It tracks azimuth by rotating the entire terminal around its "base" (a large motor-driven rubber pad on the bottom of the device), and in elevation by tilting up its top panel, up to 90 degrees from the base.
It does not require three-axis tracking, as the signal is circularly-polarized.
FemtoStar is designed as Mobile-Satellite Service system, and is optimized for portable terminals, as opposed to maximum possible bandwidth to large ones.

Starlink on myös laukonut lisää noita polaari satelliitteja, onko yhteyksien katkominen jo helpottanut?

 

[Lucas]

Täällä ei onneksi ole kovia monsuunisateita

Ei ole osaamista aluetta, mutta joskus lueskellut joitain kirjoituksia aiheesta mm pitkien langattomien linkkien osalta niin varsin korkeaan prosenttiin päästy, vs mitä nyt kotiyhteyksissä muuten.

Starlink käyttää 10,7-12,7 GHz taajuusaluetta. Eli samaa kuin satelliittitelevisio Euroopassa. Kovat vesisateet erityisesti ukkosella ovat myrkkyä ainakin television vastaanotolle ja sitten kova räntäsade on myrkkyä.

Luultavasti Starlinkin nettiyhteyksille samat asiat ovat myrkkyä. Aika paljon tuota voi kompensoida onneksi lisäämällä virheenkorjausta ja vaihtamalla modulaatiota tarvittaessa. Tosin nopeudet silloin tippuu, mutta se lienee pienempi haitta kuin netin katkeaminen kokonaan. Kovimmilla rankkasateilla se sade voi olla niin voimakasta, että nettiyhteys ei toimi kyllä millään virheenkorjauksella yhtään.

Mielellään noista Starlinkin toimivuudesta kuulisi raporttia Suomesta myös noissa vaativimmissa keliolosuhteissa miten nopeudet hidastuvat ja missä vaiheessa netti pysähtyy kokonaan ja miten pitkäksi ajaksi.

Ehkä pari kertaa vuosikymmenessä mulla pätki sat tv vesisateen takia, kun lautasessa on normaali säävara. Ei mikään todellinen ongelma.

Itsellä noin pari kertaa kesässä se tyypillisesti lakkaa satelliitti-tv näkymästä Thor-satelliitista 15 min - 2 h ajaksi rankkasateilla varsinkin jos sadapilvet ovat vielä korkealla ja iso sadarintama. SNR on esimerkiksi Yle 1 HD kanavalla hyvällä säällä joku 18 dB ja näkyvyyden alaraja jotain 6 dB, niin silti tulee tuollaisia katkoksia.

Pienemmän kelivaran heikommissa satelliiteissa sitten hieman useammin katkoo. Heikoimmat kanavat heikoimmista satelliiteista ei lukitu kuin poikkeuksellisen hyvällä kelillä esimerkiksi talvipakkasilla korkeapaineella.

 

[pulatunnus]

Itsellä noin pari kertaa kesässä se tyypillisesti lakkaa satelliitti-tv näkymästä Thor-satelliitista 15 min - 2 h ajaksi rankkasateilla varsinkin jos sadapilvet ovat vielä korkealla ja iso sadarintama. SNR on esimerkiksi Yle 1 HD kanavalla hyvällä säällä joku 18 dB ja näkyvyyden alaraja jotain 6 dB, niin silti tulee tuollaisia katkoksia.

Pienemmän kelivaran heikommissa satelliiteissa sitten hieman useammin katkoo. Heikoimmat kanavat heikoimmista satelliiteista ei lukitu kuin poikkeuksellisen hyvällä kelillä esimerkiksi talvipakkasilla korkeapaineella.

Missäpäin Suomea ? minkälaisella vastaanotto laitteistolla.
Toki keskivertokatsojan TV katselu ei yhtä aikaan hetkeen jolloin sää on katselukelvoton, vs se että netti katkoo tai logittaa 24/7

Suomessa TV katselu se haaste että satelliittit jossain päiväntasaajan yläpuolella, helpotus se että paikallaan vastaanottajan kannalta ja voi käyttää isompaa kalustoa, ja kotikäytössä vain yksisuuntaista.

 

[Lucas]

Missäpäin Suomea ? minkälaisella vastaanotto laitteistolla.
Toki keskivertokatsojan TV katselu ei yhtä aikaan hetkeen jolloin sää on katselukelvoton, vs se että netti katkoo tai logittaa 24/7

Suomessa TV katselu se haaste että satelliittit jossain päiväntasaajan yläpuolella, helpotus se että paikallaan vastaanottajan kannalta ja voi käyttää isompaa kalustoa, ja kotikäytössä vain yksisuuntaista.

Oulussa. Gilbertinun 125 senttinen lautasantenni Thor-satelliittiin suunnattuna, Inverto Black HGLN mikropää ja virittimenä herkkä digiboksi Octagon sf8008 (SoC: Hi3798Mv200).

Satelliittitelevisio on em. vehkeillä poikki sen tyypillisesti kaksi kertaa vuodessa kesäisin em. satelliitista sen 15 minuuttia - 2 tuntia. Yleensä silloin kun on poikki sadetutkassa alueella näkyy mustana oleva sadepilviä. Joskus taas hieman pienemmälläkin sateella on poikki kun pilvet mistä sataa ovat korkealla.

Usein televisiossa on päällä minulla joku musatelevisio taustamökänä, niin sen sen huomaan helposti silloin jos kanavat katoavat näkyvistä.

Missään nimessä tuo ongelma ei ole niin iso, että sen vuoksi mitään isompaa lautasantennia viitsisin alkaa asentamaan. Todennäköisesti katkot jäisivät tuosta satelliitista alle 30 sekunttiin vuodessa jollakin 5 metrin lautasantennilla ja nuokin katkot johtuisivat lähinnä salamaniskuista kun salamaniskut osuvat suunnilleen satelliitin ja oman lautasantennin väliin. Kaapeliteevee operaattoreilla ne lautasanennit ovat tuollaisia isoja "monstereita" kun voivat sillä lautasella ottaa vastaan kaapelissa välitettäväksi miljoonaankin talouteen ne kanavat.

Vähemmän aikaa vuodesta ne satelliittitelevision kanavat ovat poikki tuollaisella metriselläkin lautasella sään tai minkään syyn vuoksi kuin mitä haravassa- ja kaapelitelevisiossa lähetys on tyypillisesti poikki milloin minkäkin huoltotyön tms. vuoksi. Noitahan voi käyttää myös ristiin eli olla vaikka satelliittitelevisio, harava-antenni televisio rinnalla ja sitten vielä joku netin kautta tuleva systeemi tv- ja radiokanaville. Jos sähköä riittää ja ne kaikki tv- ja radiokanavat pimenevät yhtä aikaa eri lähetyskanavista, niin maailmassa lienee huomattavasti paljon isompiakin ongelmia kuin näkymätön tv.

Alla on tuollainen taulukko sadevaimennuksesta 14 Ghz taajuudella.

Pitäisi olla luokkaa 18 desibeliä säävaraa antennin vahvistuksesta, että pääsisi 99,9999 prosentin toimintavarmuuteen satelliittitelevisiopuolella. 99,999 prosentin toimintavarmuuteen riittää jo 6,5 dB säävara. Se 99,999 prosentin toimivarmuus on jo sellainen että yhteys on poikki 5 minuuttia vuodessa tyypillisesti.

Starlink satelliittivastaanotossa yhteys on kaksisuuntainen ja luulisi että se päätelaite kotona osaa kertoa satelliitin suuntaan jos yhteyden signaali vaimenee ja satelliitti siirtyy käyttämään kyseiselle asiakkaalle tehokkaampaa virheenkorjausta ja vaihtaa modulaation paremmin häiriöitä sietäväksi. Silloin netin nopeus pienenee ja vaikuttaa desibelikaupalla siihen tarvittavaan antennivahvistukseen tuomuutos. Jossain vaiheessa kovalla rankkasateella ne fysiikan lait tulevat vastaan eikä bitti kulje Starlinkissä käyttäjille saakka. Normaalille kotikäyttäjälle siitä tuskin on paljoa haittaa jos netti on poikki vaikka yhteenä 15-30 minuuttia vuodessa. Jossain tietyssä ammattikäytössä sellainen katko voi olla taas täydellinen katastrofi ja pitää järjestää varayhteydet sitä varten.

 

[Pakana]

Itsellä noin pari kertaa kesässä se tyypillisesti lakkaa satelliitti-tv näkymästä Thor-satelliitista 15 min - 2 h ajaksi rankkasateilla varsinkin jos sadapilvet ovat vielä korkealla ja iso sadarintama. SNR on esimerkiksi Yle 1 HD kanavalla hyvällä säällä joku 18 dB ja näkyvyyden alaraja jotain 6 dB, niin silti tulee tuollaisia katkoksia.

Pienemmän kelivaran heikommissa satelliiteissa sitten hieman useammin katkoo. Heikoimmat kanavat heikoimmista satelliiteista ei lukitu kuin poikkeuksellisen hyvällä kelillä esimerkiksi talvipakkasilla korkeapaineella.

Mulla on uudellamaalla 85cm lautanen thoriin, ja omakohtaisesti heitin tuon 2x 10v suhteen, mutta mä tosiaan vaan katson televisiota, eli se ei ole mulla taustamusiikkina tms, joten mä huomaan katkoksen vain silloin kun olen siinä telkkarin äärellä.. Lisäksi kanavalistassa taitavat olla ensisijaisena nuo maanpäälliset kanavat jos sama kanava löytyy kummastakin. Tallennukset toimivat kuitenkin luotettavammin maanpäällisellä fta kanavalla. Tuon Vu+ Solo4k herkkyydestä en tiedä mitään.

Varmasti myös sijainti vaikuttaa tuohon rankkasateen todennäköisyyteen. ainakin sademäärissä eri paikkakunnilla vuositasolla on yllättävinkin suuria eroja.