Sähkönsiirto

[JaniKari]

Ajattelin että tarkoitat siirtoalueella sitä kyseisen puistomuuntajan aluetta jossa pullonkaula on. Eihän se muuten kohdistu oikein pullonkaulaa…

Siirtoyhtiön jakelualuetta, se kun on se alue jossa hinnat pitää olla vakiot. Vaikka tämä hinnoittelu ei toimisi joka muuntajalle aina optimisti olisi se silti dekaadeja tarkempi kuin tämä tuleva malli.

 

[Seizera]

Siirtoyhtiön jakelualuetta, se kun on se alue jossa hinnat pitää olla vakiot. Vaikka tämä hinnoittelu ei toimisi joka muuntajalle aina optimisti olisi se silti dekaadeja tarkempi kuin tämä tuleva malli.

Keskityit kyllä lähinnä mutuilemaan ja heittämään jotain monopoliyhtiön olisi vaikeampi tehdä siirtohinnat kiinteästi - tason settiä heittämään.

Olisi hyvä, jos pysyttäisiin paremmin teknisesti aiheessa eikä mennä fb tyylisesti heittämään samoja vääriä käsityksiä joita täällä kärsivällisesti korjataan joka kerta kun ihan hyvääkin keskustelua tähän ketjuun saadaan.

Noihin lausuntopyyntöihin saa muuten ihan yksityishenkilönäkin vastata ja sitä myöten saada ääntänsä kuuluviin.

Tuo dynaaminen hinnoittelu pohjautuen kulutusennusteeseen on tällä hetkellä sellainen asia, että vain Helen Sähköverkko on verkkoyhtiönä toteuttanut kulutuksen ennustamista n. 2 viikkoa tulevaisuuteen. Vain isoimmilla verkoilla riittää resurssit toteuttaa tuollaista, mutta melkein 80 kpl on verkkoyhtiöitä niin aika monelta jäisi tekemättä.

Tuokaan ei silti poistaisi sitä alueellista muuntopiiriongelmaa. Vaikka nyt Elenialla jos jossain perähikiällä ei paikallinen jakeluverkko kestä yhtään lisäkulutusta, niin toisaalla verkossa ei ole mitään ongelmaa siirtää lisäkulutusta. Kyllähän tuo laskuharjotuksena olisi hauska tehdä muuntopiirikohtainen hinnoittelu, mutta ei kävisi kateeksi niitä tilanteita kun talot A & B ostaa sähköautot ja sen myötä muuntopiirin hinnat nousee kaikilla taivaisiin.

 

[JaniKari]

Keskityit kyllä lähinnä mutuilemaan ja heittämään jotain monopoliyhtiön olisi vaikeampi tehdä siirtohinnat kiinteästi - tason settiä heittämään.

Olisi hyvä, jos pysyttäisiin paremmin teknisesti aiheessa eikä mennä fb tyylisesti heittämään samoja vääriä käsityksiä joita täällä kärsivällisesti korjataan joka kerta kun ihan hyvääkin keskustelua tähän ketjuun saadaan.

Ymmärtkö mitä kirjoitin? Mitä siinä on mutuilua tarkasti ottaen? Kirjoita selkeästi asiat jotka oli siinä mielestäsi väärin äläkä "mutuile".

Noihin lausuntopyyntöihin saa muuten ihan yksityishenkilönäkin vastata ja sitä myöten saada ääntänsä kuuluviin.

Tuo dynaaminen hinnoittelu pohjautuen kulutusennusteeseen on tällä hetkellä sellainen asia, että vain Helen Sähköverkko on verkkoyhtiönä toteuttanut kulutuksen ennustamista n. 2 viikkoa tulevaisuuteen. Vain isoimmilla verkoilla riittää resurssit toteuttaa tuollaista, mutta melkein 80 kpl on verkkoyhtiöitä niin aika monelta jäisi tekemättä.

Tuokaan ei silti poistaisi sitä alueellista muuntopiiriongelmaa. Vaikka nyt Elenialla jos jossain perähikiällä ei paikallinen jakeluverkko kestä yhtään lisäkulutusta, niin toisaalla verkossa ei ole mitään ongelmaa siirtää lisäkulutusta. Kyllähän tuo laskuharjotuksena olisi hauska tehdä muuntopiirikohtainen hinnoittelu, mutta ei kävisi kateeksi niitä tilanteita kun talot A & B ostaa sähköautot ja sen myötä muuntopiirin hinnat nousee kaikilla taivaisiin.

Jos rahkeet ei riitä tekemään joka päivälle ennustetta tekee kulutus profiilin joka viikon päivälle ja käyttää sitä aina muutaman kuukauden putkeen. Tuokin olisi huomattavasti parempi kuin nykyinen sähkön käyttö sakko. Jos siirtoyhtiö ei tuohonkaan pysty niin sitten täytyy myydä kiinteä hintaista siirtoa.

 

[takomo]

Ei kyseessä ole mikään tilanne, että kestääkö kuluttajan omat sulakkeet vaan kestääkö se paikallinen jakeluverkko.

Tämä on selvää. Jossain on 110kV/20kV muutoasema, sen perässä 20 kV-verkko, 20kV/400V muuntaja ja pienjänniteverkko. Ongelmat on ilmeisesti ensisijaisesti 20 kV/400V muutajassa ja toiseksi pienjänniteverkossa?

Helpoiten havainnollistava on tilanne, joka tulee ympäri Suomea vastaan jo nyt viikoittain:
On paikallinen jakelualue, joka on rakennettu siinä 70-80 luvulla ja mitoitettu sen mukaisesti. Saman alueen alla on 20 taloa joista 15 on mummonmökkejä ja 5 sitten normaali asuintaloja.
Nyt noita mummonmökkejä on alettu muuttamaan ihan asuintaloiksi ja niihin hommataan sähkökiuas, sähköautonlatausta ja kaikkit muut vermeet, nämä tietenkin lisänä vielä seuraa pörssisähköä joten nakkaavat itsensä päälle samalla hetkellä.

Ettei nyt olisi vähän äärimmäinen esimerkki? Missä näitä kuvailemiasi jakelualueita on ja montako prosenttia kuluttajista kuuluu niihin? 70-80-luvun pientaloissa suora sähkölämmitys on ollut valtavirtaa, joten verkko on alunperin ollut pakko mitoittaa sille, että kaikissa taloissa patterit hohtaa punaisina ja samanaikaisesti. 50-60-luvun sähköistys saattaa hyvinkin olla heikko mutta se on joka tapauksessa saneerauksen tarpeessa.

Sähkösaunakin on ollut yleinen ja sillä on monesti vaihtokytkentä niin, että lämmitys ja kiuas ei ole samanaikaisesti päällä. Jos lataus aiheuttaa ylikuormaa, niin miksi ei edellytetä vaihtokytkentää älyohjattuihin lämmitys- ja latausratkaisuihin? Ei luulisi olevan vaikeaa.

No jakelualueen sähköverkko ei tuota kestäkään, vaan sieltä menee liian pieneksi niin jakelumuntaja kuin koko siirtoverkko ja se menee pikasaneeraukseen,...Rahaa tähän menee vähintään 100kE.

Mutta lasketaanpa. Jos tämä on alkutila:

40e/kk perusmaksu, 8snt/kWh energia ->

20 taloa maksaa 800€/kk, 9600€/v perusmaksuja. Jos kulutus on 15000 kWh/v/talo, yhteensä 300000kWh/v, niin energiamaksusta (- sähkövero) tulee n. 15000€/v. Pikku jakelualue maksaa vuodessa liki 25000€ siirrosta. Se kuolettaa tuon 100 k€ investoinnin 4-5 vuodessa, ja taas mennään 40-50 vuotta.

Noin muuten kyllä epäilen, että yleisempi ongelma on se, että maaseudun mummonmökit pimentyvät lopullisesti.

Tätä tässä yritetään nyt korjata, et verkkoyhtiön hinnoittelussa siirretyn energian määrä vastaisi noin 10 % kustannuksista, mitä se oikeasti kuluja aiheuttaa. Loput katetaan sitten perusmaksuilla ja tehomaksuilla.

Tehomaksussa on jotain järkeä, jos se korvaa ensisijaisesti siirron energiamaksun. Perusmaksu kattaisi ikääntymisen ja muun kulutuksesta riippumattoman kulutuksen ja tehomaksu verkon käytön aiheuttamat kulut. Tehomaksun pitäisi määräytyä verkon mitoituksen kannalta mielekkäällä aikajänteellä eikä hetkellisen piikin perusteella, esim. suurin useamman tunnin keskiteho.

Meillä on 3 x 35A sulakkeet ja vuosikulutus noin 30000 kWh. Aikaisemmin historiassa oli yli 17 kW kulutukset todella harvinaisia lyhytaikaisia piikkejä pari kertaa vuodessa. Nyt kun on valtaosa talon lämmityksestä pörssisähköautomaatiolla ja lisäksi sähköauton lataus, niin erityisesti talvipakkasilla ja silloin kun ladataan sähköautoa samalla (aamuyöllä), mennään parhaimmillaan 3-5 tuntia yhteen putkeen kuormanhallinnalla 35 A sulakkeita vastaan yli 20 kW teholla.

Viime talvena yhtenä pakkasyönä meni jakopiirin muuntamon yhden vaiheen pääsulake ensimmäistä kertaa historiassa (ollaan asuttu samassa osoitteessa yli 20 vuotta). Naapurustossa alkaa olla reilusti yli 50% autoista joko täyssähköä tai ladattavia hybridejä - voi olla, että 70% on jo mennyt rikki.

Mitäpä arvelet, auttaisiko sähköharrastajien kuormitusongelmiin vaihtokytkentä, joka estäisi samanaikaisen lämmitys- ja latauskuorman - sen sijaan, että kaikkia rangaistaan tehomaksulla?
Verkon pitää kestää täysi lämmityskuorma mutta ei mielivaltaista täyttä kuormaa kaikille.

Jos siellä kerran on kuormanhallinta, niin onko tullut mieleen säätää kuormaa vähän pienemmälle ihan vapaaehtoisesti? Niinhän sinä joka tapauksessa teet, kun tulee tehomaksu.

Juuri tämä että pyritään rajoittaman kulutuksen määrää vaikka kukaan ei siitä hyödy on tämän mallin suurin heikkous. Itse asiassa kesällä verkossa voi olla paikallisesti pulaa kulutuksesta mutta silti kulutuksesta rankaistaan.

Kuormitusongelmat näyttävät liittyvän ennen kaikkea siihen, kun lämmityskuorman lisäksi vielä lataillaan sähköautoa.

Onko mitään asiallista perustetta periä tehomaksua syvimmän lämmityskauden ulkopuolella? Jos joku lämmittää kesällä paljun 3x16A voimavirralla, miksi siitä pitäisi maksaa tehomaksu?

Noihin lausuntopyyntöihin saa muuten ihan yksityishenkilönäkin vastata ja sitä myöten saada ääntänsä kuuluviin.

Olikin mahdottoman helppoa päätellä, että tehomaksuahan tässä ollaan virittelemässä kuluttajille:

Lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalvelu - Määräys sähkönjakelupalvelutuotteiden maksukomponenttien määräytymisperusteista

www.lausuntopalvelu.fi

Vaikka nyt Elenialla jos jossain perähikiällä ei paikallinen jakeluverkko kestä yhtään lisäkulutusta, niin toisaalla verkossa ei ole mitään ongelmaa siirtää lisäkulutusta. Kyllähän tuo laskuharjotuksena olisi hauska tehdä muuntopiirikohtainen hinnoittelu, mutta ei kävisi kateeksi niitä tilanteita kun talot A & B ostaa sähköautot ja sen myötä muuntopiirin hinnat nousee kaikilla taivaisiin.

Miksi nousisi, jos vain toteutetaan ohjaus, jolla rajoitetaan pitkäkestoinen kuorma sellaiselle tasolle, että verkko sen sietää?
Miksi verkkoyhtiöt eivät edellytä sellaista?

 

[mattix]

Jos rahkeet ei riitä tekemään joka päivälle ennustetta tekee kulutus profiilin joka viikon päivälle ja käyttää sitä aina muutaman kuukauden putkeen.

Aika vaikea nähdä hyötyjä, koska kulutus vaihtelee lämpötilan, aurinkoisuuden, pörssisähkön ja ties kuinka monen muun tekijän takia ainakin minulla. Näistä pörssisähkö vaikuttaa eniten ja on kovin huonosti ennustettavissa.

70-80-luvun pientaloissa suora sähkölämmitys on ollut valtavirtaa, joten verkko on alunperin ollut pakko mitoittaa sille, että kaikissa taloissa patterit hohtaa punaisina ja samanaikaisesti.

Vähän nyanssiin tartun, mutta eikös tuolloin valtavirtaa ollut öljylämmitys? Tosin öljykriisi hieman taisi kannustaa muihin lämmitysmuotoihin. Ysärillä ja 2000-luvun alussa sitten sähköpatterit ja vastukset lattiassa.

Tehomaksussa on jotain järkeä, jos se korvaa ensisijaisesti siirron energiamaksun. Perusmaksu kattaisi ikääntymisen ja muun kulutuksesta riippumattoman kulutuksen ja tehomaksu verkon käytön aiheuttamat kulut.

Sinänsä tämä kuulostaa loogiselta, koska verkon kulut taitavat olla kiinteitä, ei pala polttoaine tuotantolaitosten tapaan ja verkon kuluminenkin elektronien siirrosta on aika vähäistä.

Kuormitusongelmat näyttävät liittyvän ennen kaikkea siihen, kun lämmityskuorman lisäksi vielä lataillaan sähköautoa.

Näin uskon mimäkin asian olevan. Lisäisin vielä kaiken lämmityksen sähköistymisen (öljy, kaukolämmöstä luopuminen) ja aurinkopaneelien yleistymisen.

Onko mitään asiallista perustetta periä tehomaksua syvimmän lämmityskauden ulkopuolella? Jos joku lämmittää kesällä paljun 3x16A voimavirralla, miksi siitä pitäisi maksaa tehomaksu?

Tässä on validi pointti. Varmaan lämmityskausi on se pahin juttu, mutta tuossa on muutamalla naapurilla ~15 kVA paneelit, niin voipi kesäkin olla tulevaisuudessa vekkuli tehokuvaajiltaan.

 

[takomo]

Vähän nyanssiin tartun, mutta eikös tuolloin valtavirtaa ollut öljylämmitys? Tosin öljykriisi hieman taisi kannustaa muihin lämmitysmuotoihin. Ysärillä ja 2000-luvun alussa sitten sähköpatterit ja vastukset lattiassa.

Käsittääkseni sähkölämmitys yleistyi uusissa pientaloissa öljykriisin jälkeen ja 80-luku lienee ollut sen kulta-aikaa. Ysäri samoin mutta silloin alkoi olla lämmöneristyskin paremmassa kunnossa.

Näin uskon mimäkin asian olevan. Lisäisin vielä kaiken lämmityksen sähköistymisen (öljy, kaukolämmöstä luopuminen) ja aurinkopaneelien yleistymisen.

Jollain rintamamiestaloalueella voi ehkä tullakin ongelmia verkon kanssa, kun öljystä siirrytään lämpöpumppuihin. Jos ovat vielä osatehoisia, niin kivasti napsahtaa vastukset tueksi kovilla pakkasilla.

Eikö tämäkin ollut toimintaa, josta sai mojovat tuet kunhan osoitti, että öljylämmitys on romutettu eikä ole vain tuotu lämpöpumppua rinnalle?

Tässä on validi pointti. Varmaan lämmityskausi on se pahin juttu, mutta tuossa on muutamalla naapurilla ~15 kVA paneelit, niin voipi kesäkin olla tulevaisuudessa vekkuli tehokuvaajiltaan.

Ei uskoisi olevan mikään tekemätön paikka rajoittaa tarvittaessa paneelien verkkoon syöttämää sähkömäärää. Ei paneelista ole pakko ottaa täyttä virtaa.

 

[7iwi]

Tuo dynaaminen hinnoittelu pohjautuen kulutusennusteeseen on tällä hetkellä sellainen asia, että vain Helen Sähköverkko on verkkoyhtiönä toteuttanut kulutuksen ennustamista n. 2 viikkoa tulevaisuuteen. Vain isoimmilla verkoilla riittää resurssit toteuttaa tuollaista, mutta melkein 80 kpl on verkkoyhtiöitä niin aika monelta jäisi tekemättä.

Tuollaista kulutusennustusta ollaan harjoiteltu oman työnantajani alueella. Ei sen vuoksi että olisi suurempaa tarvetta vaan mielenkiinnon vuoksi. Meillä lämpötila vaikuttaa suuresti kulutukseen kun sähköä tasaisesti kuluttavaa teollisuutta ei ole. Tuossa suurin ongelma on ennusteiden epätarkkuus mitä kauemmas ennustaa. Seuraavan päivän kulutuksen saa ennustettua hyvinkin tarkasti mutta 3pv+ alkaa heittelyt. 10pv ennusteen olisi jo lapseni piirtäny puuväreillä tarkemmin paperille.

No kapasiteetin kanssa ei ole suurempaa ongelmaa sähköverkossa niin jätettiin ennusteet harjoitukseksi. Kesätehot on 10% talven huipusta.

 

[JaniKari]

Eihän tuon seuraavan päivän kulutusennisteen tarkkuus ole mikään kriittinen tekijä. Huonokin ennuste on paljon parempi kuin ei mitään ennustetta. Emme todellakaan kuluta yhtä paljon sähköä joka tunti vuoden ympäri.

 

[Seizera]

Tämä on selvää. Jossain on 110kV/20kV muutoasema, sen perässä 20 kV-verkko, 20kV/400V muuntaja ja pienjänniteverkko. Ongelmat on ilmeisesti ensisijaisesti 20 kV/400V muutajassa ja toiseksi pienjänniteverkossa?

Ettei nyt olisi vähän äärimmäinen esimerkki? Missä näitä kuvailemiasi jakelualueita on ja montako prosenttia kuluttajista kuuluu niihin? 70-80-luvun pientaloissa suora sähkölämmitys on ollut valtavirtaa, joten verkko on alunperin ollut pakko mitoittaa sille, että kaikissa taloissa patterit hohtaa punaisina ja samanaikaisesti. 50-60-luvun sähköistys saattaa hyvinkin olla heikko mutta se on joka tapauksessa saneerauksen tarpeessa.

Sähkösaunakin on ollut yleinen ja sillä on monesti vaihtokytkentä niin, että lämmitys ja kiuas ei ole samanaikaisesti päällä. Jos lataus aiheuttaa ylikuormaa, niin miksi ei edellytetä vaihtokytkentää älyohjattuihin lämmitys- ja latausratkaisuihin? Ei luulisi olevan vaikeaa.

Noin muuten kyllä epäilen, että yleisempi ongelma on se, että maaseudun mummonmökit pimentyvät lopullisesti.

Kapasiteettiongelmaa on ihan joka verkon osassa, KJ-verkossa sen aiheuttaa nyt rajusti yleistyvät sähköakut sun muut vempeleet, sähkökattilat jne. PJ-verkossa taas ongelma on aina paikallinen jossa verkko käy liian pieneksi, kesällä ongelma voi olla rajut ylijännitteet (ei yhtään kulutusta, mutta paljon pientuotantoa jotka työntävät verkkoon sähköä -> jännitteet kohoaa yli 250V -> invertterit menee suojaustilaan ja alkaa katkomaan tuotantoa)

Ei todellakaan ole äärimmäinen esimerkki vaan ihan jatkuvaa arkea. Nuokin voi jakaa helposti kahteen eri laariin, maaseutumaiseen mummonmökki alueeseen ja sitten ihan kaupunkien keskustat.
Maaseutualueella kun jokin alue sähköistettiin, niin jos silloin siellä kaikki olivat hyvin pieniä mökkejä tai vapaa-ajan asuntoja, niin siellä oli vuosikulutukset per kp max 1000 kWh jos sitäkään ja koko jakeluverkko rakennettiin 30-50 kVa pikku muuntajilla ja 35 - 70 amkalla. Per muuntopiiri oli ehkä 1-2 sähkölämmitystä jos sitäkään. Nyt näitä kohteita on enenevissä määrin alettu uudistamaan ja alueelle tulee uusia taloja, joissa sähkönkäytöt on aivan eri luokkaa kuin mitä viimeisen 40v ajan alueella ollut.

Kaupunkialueella taas lähestulkoon kaikkien kaupunkien keskustoissa kerrostaloliittymät sun muut on historiallisista syistä olleet 3x63A, ehkä 3x125A mutta erittäin pieniä kuitenkin. Taloissa ei ollut omia sähkökiukaita tai mitään sähköä vievää, niin pärjäsivät aika pienellä. No nyt kerrostaloja saneerataan, lisätään sähköautonlataukset ja muutenkin sähkönkäyttö nousee reippaasti, niin tämä sitten laittaa saneeraukseen isojakin alueita kaupunkialueella, kun pitää vahvistaa koko jakeluverkkoa mikä sitten vuorostaan 60-70 luvulla rakenneltu sen ajan sähkönkäyttövaatimukset täyttäväksi.

Tuo vaihtokytkentä niin joo onhan niitä, mut ongelma on nimenomaan tuo että vaihdutaan "pelkkä 2 lamppua talossa" -> sähkökiuas, sähköautonlataus systeemiin. Ja toki samalla tuo, et kun laitat satoja tonneja johonkin muuntopiiriin kun sinne tulee pari uutta isoa sähkönkäyttäjää, niin samalla puretaan sitten niitä muita liittymiä siellä.

Tehomaksussa on jotain järkeä, jos se korvaa ensisijaisesti siirron energiamaksun. Perusmaksu kattaisi ikääntymisen ja muun kulutuksesta riippumattoman kulutuksen ja tehomaksu verkon käytön aiheuttamat kulut. Tehomaksun pitäisi määräytyä verkon mitoituksen kannalta mielekkäällä aikajänteellä eikä hetkellisen piikin perusteella, esim. suurin useamman tunnin keskiteho.

Jos kiinnostaa miksi tietyn komponentin ajatellaan kuuluvan mihinkin, niin suosittelen tutustumaan lukuisiin aiheesta tehtyihin diplomitöihin, esimerkiksi:

https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/164621/diplomityo_makela_sonja.pdf;jsessionid=1CC1FFAD8231D27E91381EB274AD1D61?sequence=1

Pienasiakkaan tehotariffin kehitys ja käyttöönotto

Tässä diplomityössä tarkasteltiin sähkön siirronhinnoitteluprosessin lisäksi, millaisia vaihtoehtoisia tariffirakenteita on kehitetty, tuotettiin vaihtoehtoisia tehotariffirakenteita sekä tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia erilaisilla rakenteilla on yksittäiselle sähkönkäyttäjälle...

aaltodoc.aalto.fi

https://www.elenia.fi/files/780a96d41660aef33881cbfb770ae4edb4ae3998/diplomityo-koski-anmari-1.pdf

Pääsee huomattavasti helpommalla, kuin että tässä alkaisin kirjoittamaan romaanin mihin aiheuttamisperiaatteen ja kustannusrakenteen mukaisesti mikäkin kuuluu. Yksikään verkkoyhtiö ei ole hinnoittelussaan lähelläkään kuitenkaan sitä optimi tilannetta, että perusmaksu/energiamaksu/tehomaksu olisivat sillä tasolla, että niiden voisi sanoa olevan kustannusvastaavia.

Mitäpä arvelet, auttaisiko sähköharrastajien kuormitusongelmiin vaihtokytkentä, joka estäisi samanaikaisen lämmitys- ja latauskuorman - sen sijaan, että kaikkia rangaistaan tehomaksulla?
Verkon pitää kestää täysi lämmityskuorma mutta ei mielivaltaista täyttä kuormaa kaikille.

Jos siellä kerran on kuormanhallinta, niin onko tullut mieleen säätää kuormaa vähän pienemmälle ihan vapaaehtoisesti? Niinhän sinä joka tapauksessa teet, kun tulee tehomaksu.

Kuormitusongelmat näyttävät liittyvän ennen kaikkea siihen, kun lämmityskuorman lisäksi vielä lataillaan sähköautoa.

Onko mitään asiallista perustetta periä tehomaksua syvimmän lämmityskauden ulkopuolella? Jos joku lämmittää kesällä paljun 3x16A voimavirralla, miksi siitä pitäisi maksaa tehomaksu?

Olikin mahdottoman helppoa päätellä, että tehomaksuahan tässä ollaan virittelemässä kuluttajille:

Nuo että milloin tehomaksua tarkastellaan ja milloin ei oli tuon lausuntopyynnön yksi kyselykohtia, tässä on jo nyt verkkoyhtiöittäin eroja. Esimerkiksi Ruotsissa joissakin yhtiöissä tehomaksut on jaettu erikseen 4 eri vuodenaikaan ja määräytyvät kaikissa eri tavoin, vaikka nyt kesällä ei sitten oikeastaan tule kuin äärimmäisissä tapauksissa. Näissähän on vain mielikuvitus rajana, mutta lainsäädännön ja viraston & politiikkojen mielestä verkkoyhtiö hinnoittelujen pitäisi olla sellaisia, että sen oikeasti ymmärtää tyhmäkin eikä tarvitse exceliä käyttää, että tajuaa mistä se lasku nyt muodostuu. Näissä yksinkertaistuksissa käy vaan juurikin tuo, et ei se ole välttämättä hyvä oikein kellekkään, mutta tyhjää parempi.

Tehomaksuhan kannustaa nimenomaan tuohon kuormanhallintaan, jos tiedät että kun lataat 35A sulakkeilla täyttä tehoa + kiuasta samaan aikaan ja nakutat sieltä 24 kW edestä tehomaksua, niin onhan sulla heti insentiivi rajottaa sähköautonlataustehoa niin, että kiinteistön kokonaiskuorma on max 15 kW vaikkapa.
Verkkoyhtiöillä Suomessa ei ole mitään mielenkiintoa lähteä itse ohjaamaan asiakkaiden kuormia ja laitteita (Joo sähkömittarin kuormanohjausrele ohjailee nyt, mut se on kalenteri ohjausta yms, ei tehoa vasten) kuin vaikka Saksassa ovat yrittäneet vääntää sitä toimimaan jo vuosikymmenen. Se on teknologinen ja byrokratinen helvetti.

Eikä myöskään noihin aurinkopaneelien inverttereihin todellakaan haluta ottaa kiinni verkkoyhtiönä suoraan. Nehän rajoittaa nykyisin itse omaa tehoaan, kun jännite nousee yli 251V.