Sähkönsiirto

[JaniKari]

Ajattelin että tarkoitat siirtoalueella sitä kyseisen puistomuuntajan aluetta jossa pullonkaula on. Eihän se muuten kohdistu oikein pullonkaulaa…

Siirtoyhtiön jakelualuetta, se kun on se alue jossa hinnat pitää olla vakiot. Vaikka tämä hinnoittelu ei toimisi joka muuntajalle aina optimisti olisi se silti dekaadeja tarkempi kuin tämä tuleva malli.

 

[Seizera]

Siirtoyhtiön jakelualuetta, se kun on se alue jossa hinnat pitää olla vakiot. Vaikka tämä hinnoittelu ei toimisi joka muuntajalle aina optimisti olisi se silti dekaadeja tarkempi kuin tämä tuleva malli.

Keskityit kyllä lähinnä mutuilemaan ja heittämään jotain monopoliyhtiön olisi vaikeampi tehdä siirtohinnat kiinteästi - tason settiä heittämään.

Olisi hyvä, jos pysyttäisiin paremmin teknisesti aiheessa eikä mennä fb tyylisesti heittämään samoja vääriä käsityksiä joita täällä kärsivällisesti korjataan joka kerta kun ihan hyvääkin keskustelua tähän ketjuun saadaan.

Noihin lausuntopyyntöihin saa muuten ihan yksityishenkilönäkin vastata ja sitä myöten saada ääntänsä kuuluviin.

Tuo dynaaminen hinnoittelu pohjautuen kulutusennusteeseen on tällä hetkellä sellainen asia, että vain Helen Sähköverkko on verkkoyhtiönä toteuttanut kulutuksen ennustamista n. 2 viikkoa tulevaisuuteen. Vain isoimmilla verkoilla riittää resurssit toteuttaa tuollaista, mutta melkein 80 kpl on verkkoyhtiöitä niin aika monelta jäisi tekemättä.

Tuokaan ei silti poistaisi sitä alueellista muuntopiiriongelmaa. Vaikka nyt Elenialla jos jossain perähikiällä ei paikallinen jakeluverkko kestä yhtään lisäkulutusta, niin toisaalla verkossa ei ole mitään ongelmaa siirtää lisäkulutusta. Kyllähän tuo laskuharjotuksena olisi hauska tehdä muuntopiirikohtainen hinnoittelu, mutta ei kävisi kateeksi niitä tilanteita kun talot A & B ostaa sähköautot ja sen myötä muuntopiirin hinnat nousee kaikilla taivaisiin.

 

[JaniKari]

Keskityit kyllä lähinnä mutuilemaan ja heittämään jotain monopoliyhtiön olisi vaikeampi tehdä siirtohinnat kiinteästi - tason settiä heittämään.

Olisi hyvä, jos pysyttäisiin paremmin teknisesti aiheessa eikä mennä fb tyylisesti heittämään samoja vääriä käsityksiä joita täällä kärsivällisesti korjataan joka kerta kun ihan hyvääkin keskustelua tähän ketjuun saadaan.

Ymmärtkö mitä kirjoitin? Mitä siinä on mutuilua tarkasti ottaen? Kirjoita selkeästi asiat jotka oli siinä mielestäsi väärin äläkä "mutuile".

Noihin lausuntopyyntöihin saa muuten ihan yksityishenkilönäkin vastata ja sitä myöten saada ääntänsä kuuluviin.

Tuo dynaaminen hinnoittelu pohjautuen kulutusennusteeseen on tällä hetkellä sellainen asia, että vain Helen Sähköverkko on verkkoyhtiönä toteuttanut kulutuksen ennustamista n. 2 viikkoa tulevaisuuteen. Vain isoimmilla verkoilla riittää resurssit toteuttaa tuollaista, mutta melkein 80 kpl on verkkoyhtiöitä niin aika monelta jäisi tekemättä.

Tuokaan ei silti poistaisi sitä alueellista muuntopiiriongelmaa. Vaikka nyt Elenialla jos jossain perähikiällä ei paikallinen jakeluverkko kestä yhtään lisäkulutusta, niin toisaalla verkossa ei ole mitään ongelmaa siirtää lisäkulutusta. Kyllähän tuo laskuharjotuksena olisi hauska tehdä muuntopiirikohtainen hinnoittelu, mutta ei kävisi kateeksi niitä tilanteita kun talot A & B ostaa sähköautot ja sen myötä muuntopiirin hinnat nousee kaikilla taivaisiin.

Jos rahkeet ei riitä tekemään joka päivälle ennustetta tekee kulutus profiilin joka viikon päivälle ja käyttää sitä aina muutaman kuukauden putkeen. Tuokin olisi huomattavasti parempi kuin nykyinen sähkön käyttö sakko. Jos siirtoyhtiö ei tuohonkaan pysty niin sitten täytyy myydä kiinteä hintaista siirtoa.

 

[takomo]

Ei kyseessä ole mikään tilanne, että kestääkö kuluttajan omat sulakkeet vaan kestääkö se paikallinen jakeluverkko.

Tämä on selvää. Jossain on 110kV/20kV muutoasema, sen perässä 20 kV-verkko, 20kV/400V muuntaja ja pienjänniteverkko. Ongelmat on ilmeisesti ensisijaisesti 20 kV/400V muutajassa ja toiseksi pienjänniteverkossa?

Helpoiten havainnollistava on tilanne, joka tulee ympäri Suomea vastaan jo nyt viikoittain:
On paikallinen jakelualue, joka on rakennettu siinä 70-80 luvulla ja mitoitettu sen mukaisesti. Saman alueen alla on 20 taloa joista 15 on mummonmökkejä ja 5 sitten normaali asuintaloja.
Nyt noita mummonmökkejä on alettu muuttamaan ihan asuintaloiksi ja niihin hommataan sähkökiuas, sähköautonlatausta ja kaikkit muut vermeet, nämä tietenkin lisänä vielä seuraa pörssisähköä joten nakkaavat itsensä päälle samalla hetkellä.

Ettei nyt olisi vähän äärimmäinen esimerkki? Missä näitä kuvailemiasi jakelualueita on ja montako prosenttia kuluttajista kuuluu niihin? 70-80-luvun pientaloissa suora sähkölämmitys on ollut valtavirtaa, joten verkko on alunperin ollut pakko mitoittaa sille, että kaikissa taloissa patterit hohtaa punaisina ja samanaikaisesti. 50-60-luvun sähköistys saattaa hyvinkin olla heikko mutta se on joka tapauksessa saneerauksen tarpeessa.

Sähkösaunakin on ollut yleinen ja sillä on monesti vaihtokytkentä niin, että lämmitys ja kiuas ei ole samanaikaisesti päällä. Jos lataus aiheuttaa ylikuormaa, niin miksi ei edellytetä vaihtokytkentää älyohjattuihin lämmitys- ja latausratkaisuihin? Ei luulisi olevan vaikeaa.

No jakelualueen sähköverkko ei tuota kestäkään, vaan sieltä menee liian pieneksi niin jakelumuntaja kuin koko siirtoverkko ja se menee pikasaneeraukseen,...Rahaa tähän menee vähintään 100kE.

Mutta lasketaanpa. Jos tämä on alkutila:

40e/kk perusmaksu, 8snt/kWh energia ->

20 taloa maksaa 800€/kk, 9600€/v perusmaksuja. Jos kulutus on 15000 kWh/v/talo, yhteensä 300000kWh/v, niin energiamaksusta (- sähkövero) tulee n. 15000€/v. Pikku jakelualue maksaa vuodessa liki 25000€ siirrosta. Se kuolettaa tuon 100 k€ investoinnin 4-5 vuodessa, ja taas mennään 40-50 vuotta.

Noin muuten kyllä epäilen, että yleisempi ongelma on se, että maaseudun mummonmökit pimentyvät lopullisesti.

Tätä tässä yritetään nyt korjata, et verkkoyhtiön hinnoittelussa siirretyn energian määrä vastaisi noin 10 % kustannuksista, mitä se oikeasti kuluja aiheuttaa. Loput katetaan sitten perusmaksuilla ja tehomaksuilla.

Tehomaksussa on jotain järkeä, jos se korvaa ensisijaisesti siirron energiamaksun. Perusmaksu kattaisi ikääntymisen ja muun kulutuksesta riippumattoman kulutuksen ja tehomaksu verkon käytön aiheuttamat kulut. Tehomaksun pitäisi määräytyä verkon mitoituksen kannalta mielekkäällä aikajänteellä eikä hetkellisen piikin perusteella, esim. suurin useamman tunnin keskiteho.

Meillä on 3 x 35A sulakkeet ja vuosikulutus noin 30000 kWh. Aikaisemmin historiassa oli yli 17 kW kulutukset todella harvinaisia lyhytaikaisia piikkejä pari kertaa vuodessa. Nyt kun on valtaosa talon lämmityksestä pörssisähköautomaatiolla ja lisäksi sähköauton lataus, niin erityisesti talvipakkasilla ja silloin kun ladataan sähköautoa samalla (aamuyöllä), mennään parhaimmillaan 3-5 tuntia yhteen putkeen kuormanhallinnalla 35 A sulakkeita vastaan yli 20 kW teholla.

Viime talvena yhtenä pakkasyönä meni jakopiirin muuntamon yhden vaiheen pääsulake ensimmäistä kertaa historiassa (ollaan asuttu samassa osoitteessa yli 20 vuotta). Naapurustossa alkaa olla reilusti yli 50% autoista joko täyssähköä tai ladattavia hybridejä - voi olla, että 70% on jo mennyt rikki.

Mitäpä arvelet, auttaisiko sähköharrastajien kuormitusongelmiin vaihtokytkentä, joka estäisi samanaikaisen lämmitys- ja latauskuorman - sen sijaan, että kaikkia rangaistaan tehomaksulla?
Verkon pitää kestää täysi lämmityskuorma mutta ei mielivaltaista täyttä kuormaa kaikille.

Jos siellä kerran on kuormanhallinta, niin onko tullut mieleen säätää kuormaa vähän pienemmälle ihan vapaaehtoisesti? Niinhän sinä joka tapauksessa teet, kun tulee tehomaksu.

Juuri tämä että pyritään rajoittaman kulutuksen määrää vaikka kukaan ei siitä hyödy on tämän mallin suurin heikkous. Itse asiassa kesällä verkossa voi olla paikallisesti pulaa kulutuksesta mutta silti kulutuksesta rankaistaan.

Kuormitusongelmat näyttävät liittyvän ennen kaikkea siihen, kun lämmityskuorman lisäksi vielä lataillaan sähköautoa.

Onko mitään asiallista perustetta periä tehomaksua syvimmän lämmityskauden ulkopuolella? Jos joku lämmittää kesällä paljun 3x16A voimavirralla, miksi siitä pitäisi maksaa tehomaksu?

Noihin lausuntopyyntöihin saa muuten ihan yksityishenkilönäkin vastata ja sitä myöten saada ääntänsä kuuluviin.

Olikin mahdottoman helppoa päätellä, että tehomaksuahan tässä ollaan virittelemässä kuluttajille:

Lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalvelu - Määräys sähkönjakelupalvelutuotteiden maksukomponenttien määräytymisperusteista

www.lausuntopalvelu.fi

Vaikka nyt Elenialla jos jossain perähikiällä ei paikallinen jakeluverkko kestä yhtään lisäkulutusta, niin toisaalla verkossa ei ole mitään ongelmaa siirtää lisäkulutusta. Kyllähän tuo laskuharjotuksena olisi hauska tehdä muuntopiirikohtainen hinnoittelu, mutta ei kävisi kateeksi niitä tilanteita kun talot A & B ostaa sähköautot ja sen myötä muuntopiirin hinnat nousee kaikilla taivaisiin.

Miksi nousisi, jos vain toteutetaan ohjaus, jolla rajoitetaan pitkäkestoinen kuorma sellaiselle tasolle, että verkko sen sietää?
Miksi verkkoyhtiöt eivät edellytä sellaista?

 

[mattix]

Jos rahkeet ei riitä tekemään joka päivälle ennustetta tekee kulutus profiilin joka viikon päivälle ja käyttää sitä aina muutaman kuukauden putkeen.

Aika vaikea nähdä hyötyjä, koska kulutus vaihtelee lämpötilan, aurinkoisuuden, pörssisähkön ja ties kuinka monen muun tekijän takia ainakin minulla. Näistä pörssisähkö vaikuttaa eniten ja on kovin huonosti ennustettavissa.

70-80-luvun pientaloissa suora sähkölämmitys on ollut valtavirtaa, joten verkko on alunperin ollut pakko mitoittaa sille, että kaikissa taloissa patterit hohtaa punaisina ja samanaikaisesti.

Vähän nyanssiin tartun, mutta eikös tuolloin valtavirtaa ollut öljylämmitys? Tosin öljykriisi hieman taisi kannustaa muihin lämmitysmuotoihin. Ysärillä ja 2000-luvun alussa sitten sähköpatterit ja vastukset lattiassa.

Tehomaksussa on jotain järkeä, jos se korvaa ensisijaisesti siirron energiamaksun. Perusmaksu kattaisi ikääntymisen ja muun kulutuksesta riippumattoman kulutuksen ja tehomaksu verkon käytön aiheuttamat kulut.

Sinänsä tämä kuulostaa loogiselta, koska verkon kulut taitavat olla kiinteitä, ei pala polttoaine tuotantolaitosten tapaan ja verkon kuluminenkin elektronien siirrosta on aika vähäistä.

Kuormitusongelmat näyttävät liittyvän ennen kaikkea siihen, kun lämmityskuorman lisäksi vielä lataillaan sähköautoa.

Näin uskon mimäkin asian olevan. Lisäisin vielä kaiken lämmityksen sähköistymisen (öljy, kaukolämmöstä luopuminen) ja aurinkopaneelien yleistymisen.

Onko mitään asiallista perustetta periä tehomaksua syvimmän lämmityskauden ulkopuolella? Jos joku lämmittää kesällä paljun 3x16A voimavirralla, miksi siitä pitäisi maksaa tehomaksu?

Tässä on validi pointti. Varmaan lämmityskausi on se pahin juttu, mutta tuossa on muutamalla naapurilla ~15 kVA paneelit, niin voipi kesäkin olla tulevaisuudessa vekkuli tehokuvaajiltaan.