Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

Nykyinen sähköyhtiöni Väre tarjosi aluksi 19.07 mennessä uutta 36kk määräaikaista hintaan 2,98€/kk + 18,18snt/kWh. En reagoinut niin nyt tuli uusi 36kk tarjous 05.08 mennessä 2,98€/kk + 15,24snt/kWh.

Nykyinen soppari mikä on ollut oli 24kk + 12kk optio jonka käytinkin. Ilmeisesti näissä tarjotuissa joutuisi kuitenkin sitoutua myös kolmanneksi vuodeksi.
En kyllä odottanut, että olisi tullut tuota toista tarjousta enää tässä markkinatilanteessa.
Onko täällä kellään suoraa tietoa mikä Väreen kanssa olisi mahdollinen sopimussakko. Mikäli kohtuullinen voisi vaihtaa tuon Turku Energian diilin jopa takaisin Väreeseen.

Edit : Väreen sivuilta :
" Kolmen vuoden määräaikainen sopimus ja sen hinnat sitovat kahden vuoden jälkeen vain myyjää. Kolmas vuosi on kuluttaja-asiakkaille vapaaehtoinen. Määräaikaisen sopimuksen oltua voimassa kaksi vuotta, voi asiakas halutessaan tarkistaa sopimuksesi hinnan ja vaihtaa uuteen sopimukseen ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme. "


Tuohan on ihan ok tarjous väreeltä. Minulle tarjosivat 2,98e/kk + 20.29snt/kWh 16.7.2022 mennessä piti hyväksyä. Ei tullut otettua :)
Nykyinen 5.23st/kwh loppuu 13.11 (optio vuosi menossa)
 
...
Mutta voidaan katsoa myös jonkun nettiin tekemää laskelmaa (vuosi 2015), missä on katsottu hintoja alaspäin:
...
(arvioiden purkukustannusten olevan 131750 miljoonaa euroa ...

...
Lähtökohtana otan Rowessa, Massachusettsin osavaltiossa, sijaitseva Yankee Nuclear Power Station. Sen purkaminen kävi verrattaen nopeasti. Purkaminen kesti 15 vuotta, kun rakentaminen kesti 3 vuotta. Laitos valmistui 1960 ja maksoi silloin 39 miljoonaa dollaria. Se suljettiin 32 vuoden käytön jälkeen. Purkukustannukset olivat 608 miljoonaa dollaria. Purkukustannukset olivat siis 15,5897 kertaa rakennuskustannukset. Aion laskelmissani käyttää 15,5. Tämä esimerkkilaitos oli käytössä ainoastaan 32 vuotta. Aion laskelmissani käyttää 40 vuoden käyttöikää. Siitä tulee aivan riittävän kallista kuitenkin.
...
En osaa arvioida laskelmia tarkemmin, mutta kaksi asiaa kiinnitti huomiotani:
1) Ydinvoimalan käyttöaika on kyllä pidempi kuin 40v.
2) Purkukustannuksiksi on arvioitu 132 miljardia euroa. Onkohan käsitetty, paljon tämä on rahaa? Vertailun vuoksi: Tsernobylin onnettomuuden kustannuksiksi koko Neuvostoliiton alueella arvioitiin n. 150 miljardia dollaria 14 vuoden aikana. Taas kahden sarkofagin ja purkutöiden kustannuksiksi on arvioitu muutama miljardi.

Omasta mielestäni kyseinen laskelma on täyttä tuubaa juurikin purkukustannusarvion takia. Lisäksi viittaamassasi esimerkkilaskelmassa puhuttiin ydinjätteen säilönnän ongelmista, joka on Olkiluodossa ratkaistu Onkalolla.
 
Eiköhän tuo tuulivoima ole tullut jäädäkseen. Ei ne Pohjois-Ruotsissakaan ole tuotantoa ajaneet alas vaikka hinnat on todella matalat usein.
Tämän näemme sitten, kun kaikki nykyiset myllyt alkavat olla korjausiässä, että remontoidaanko vai puretaanko pois.
 
Kun OL3 lähtee tulille voisi kuvitella että hinta laskee kun saadaan taas ”tasapainoon” tilanne. Tasapainolla tarkoitan sitä tilannetta mikä meille oli kun venäjältä tuli sähköä. Esimerkiksi ruotsissa ei taida olla sähkön hinta noussut?
Tasapainoinen tilanne lienee enemmänkin se että sähkönhinta ei enää nouse. Sitä ennen kipuaminen jatkuu varmasti. Sähkön hinnanousua säätelee tällä hetkellä täysin kaasu sillä kaasua käytetään euroopassa sähköntuottamiseen. Suomi on omalta osaltaan mukana tässä paskassa. Odotettavissa on siis että suomessakin maksellaan tulevaisuudessa euroopan hintoja sähköstä ellei ryssykät suostu avaamaan kaasuhanoja.
 
Sellainen teoreettinen skenaario tuli mieleen, että jos tuota tuulivoimaa kovin överisti rakennetaan, niin voisiko tulla sellainen tilanne, että aina kun tuulee, niin hinnat ovat negatiiviset ts. tuulivoimala ei tee ikinä voitollista myyntiä, koska silloin kun ei tuule ei ole mitä myydä, ja sitten kun tuulee niin joutuu myymään tappiolla. Asiakkaille tietty hieno tilanne, mutta voisi aika äkkiä pakottaa pistämään varastoinnin tai vastaavan tuulivoimaloiden osalta viimein kuntoon :p

Uskoisin että nykymaailmassa olisi kuitenkin mahdollista seisauttaa tuulivoimaloita jos hinta menee miinukselle. Niin ahkerasti ne vetää valokuidut myllyille nykyään. (Saksassa ne luotti vissiin langattomaan joka sitten sippas kun Venäjä aloitti sodan).

Jostain luin että tuulivoimalat takovat parhaat rahat silloin kun valtakunnassa on tyyntä.
 
Parhaat rahat takovat(ainakin tällä hetkellä) vesivoimayhtiöt. Toimii säätövoimana eli voivat nostaa tuotannon n. 2000MW:hen kun sähkö on kallista ja kun hinta tippuu laskee myös vesivoiman tuotanto lähes kolmsosaan huipusta. Sähkön tuottaminen vesivoimalla on kuitenkin erittäin edullista.

Vahinko ettei pörssissä voi sijoittaa niihin rahaa.. Ainoa on Fortum jolla taas on omat "haasteensa" tällä hetkellä muualla ratkaistavana.. :)
 
Tasapainoinen tilanne lienee enemmänkin se että sähkönhinta ei enää nouse. Sitä ennen kipuaminen jatkuu varmasti. Sähkön hinnanousua säätelee tällä hetkellä täysin kaasu sillä kaasua käytetään euroopassa sähköntuottamiseen. Suomi on omalta osaltaan mukana tässä paskassa. Odotettavissa on siis että suomessakin maksellaan tulevaisuudessa euroopan hintoja sähköstä ellei ryssykät suostu avaamaan kaasuhanoja.
Mistä se muuten johtuu että kaasun hinta vaikuttaa suomalaisten sähkön hintaan? Tehdäänkö meillä merkittävä osa sähköstä kaasulla? Ymmärtääkseni ei. Viedäänkö suomesta sähköä saksaan? Ei. Myöskään ruotsin tuontisähkö ei ole kallistunut?
 
Mistä se muuten johtuu että kaasun hinta vaikuttaa suomalaisten sähkön hintaan? Tehdäänkö meillä merkittävä osa sähköstä kaasulla? Ymmärtääkseni ei. Viedäänkö suomesta sähköä saksaan? Ei. Myöskään ruotsin tuontisähkö ei ole kallistunut?
1. Suomessa tehdään kovan kulutuksen aikaan jonkin verran sähköä kaasulla.
2. Jonkin verran suomalaisia kaasun käyttäjiä on siirtynyt ja odotetaan siirtyvän käyttämään sähköä (yritykset investoivat pois kaasusta).
3. Keski-Euroopassa tarvitaan kuolaten kaasun tilalle toinen energialähde, joten kaikki siirtoyhteydet tulevat olemaan punaisina talven tullen. Vaikka Suomesta ei suoraan viedä sähköä Saksaan, siirtyy sitä Suomen naapurimaista ja siten vaikuttaa Suomen hintatasoon.
 
Mistä se muuten johtuu että kaasun hinta vaikuttaa suomalaisten sähkön hintaan? Tehdäänkö meillä merkittävä osa sähköstä kaasulla? Ymmärtääkseni ei. Viedäänkö suomesta sähköä saksaan? Ei. Myöskään ruotsin tuontisähkö ei ole kallistunut?

Miten Euroopan sähkömarkkinat vaikuttavat Suomeen?
Suomi kuuluu Pohjoismaiseen sähkömarkkinaan, joka on yhä tiiviimmin osa koko Euroopan sähkömarkkinoita.
Siirtoyhteydet Pohjoismaista muualle Eurooppaan ovat vahvistuneet viime vuosina. Pääsyy Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden hinnan nousuun löytyy siksi koko Euroopan markkinoilta.


Unohtamatta toki sitä faktaa että vaikka suomi olis omavarainen sähkönsuhteen per... se. Suomi ei pääsisi irrottautumaan erilleen euroopan markkina-alueesta edes sähkön hinnoittelussa/tuottamisessa.
 
Myöskään ruotsin tuontisähkö ei ole kallistunut?

Ruotsissa (eikä Norjassa) ole toimivia siirtoyhteyksiä pohjoisesta etelään. Tämän takia näissä maissa pohjoisessa on sähköä tarjolla liikaakin ja sitä tuodaan Suomeen niin paljon kuin siirtolinjat pystyvät kuljettamaan. Molemmissa maissa taas etelässä sähkön hinta on korkealla, siellä on suorat siirtolinjat britteihin ja muualle Eurooppaan.
 
Ruotsissa (eikä Norjassa) ole toimivia siirtoyhteyksiä pohjoisesta etelään. Tämän takia näissä maissa pohjoisessa on sähköä tarjolla liikaakin ja sitä tuodaan Suomeen niin paljon kuin siirtolinjat pystyvät kuljettamaan. Molemmissa maissa taas etelässä sähkön hinta on korkealla, siellä on suorat siirtolinjat britteihin ja muualle Eurooppaan.
Toivottavasti ei mene aiheesta ohi, mutta mistä tämä epätasapaino on syntynyt? Liikaa tuulta tms. joustamatonta tuotantoa vai aiempia kuluttajia kadonnut jonnekin? Ruotsissa kiinni sellutehtaita (mekaaninen hiertäminen vie paljon sähköä)? Sinänsä pistää miettimään sähkön hintaa tulevaisuudessa Suomessa, jos peruste alhaisemmalle/laskevalle hinnalle on Skandinavian puuttuvat siirtolinjat etelän ”loputtomille” markkinoille. Kai siellä nyt joku alkaa kaapelia vetämään jos tavarasta saa moninkertaisen hinnan.
 
Toivottavasti ei mene aiheesta ohi, mutta mistä tämä epätasapaino on syntynyt? Liikaa tuulta tms. joustamatonta tuotantoa vai aiempia kuluttajia kadonnut jonnekin? Ruotsissa kiinni sellutehtaita (mekaaninen hiertäminen vie paljon sähköä)? Sinänsä pistää miettimään sähkön hintaa tulevaisuudessa Suomessa, jos peruste alhaisemmalle/laskevalle hinnalle on Skandinavian puuttuvat siirtolinjat etelän ”loputtomille” markkinoille. Kai siellä nyt joku alkaa kaapelia vetämään jos tavarasta saa moninkertaisen hinnan.

Ainakin yksi syy Ruotsissa on että etelässä suljettiin ydinvoimaloita, syntyi tehovaje etelässä.

Etelä Norjasta on avattu useita uusia linjoja etelään, viennin aiheuttama tehovaje on niin rankka että jos Ruotsin kantaverkko ei olisi rajoittanut siirtoja, pohjois Norjasta olisi viety sähkö Ruotsiin, sieltä edelleen viety Suomeen, Suomesta viety sähkö takaisin keski Ruotsiin ja sieltä edelleen takaisin Norjaan.

Ja molemmissa maissa on satanut vettä hyvin pohjoisessa. Pohjois Norjassa taitaa tilanne olla että vesivoimalaitoksia on pakko pyörittää että vedestä pääsisi eroon, vaikka pitäisi maksaakin että sähkö viedään pois.
 
Riippuu omista olosuhteista. Jos kulutus painottuu yöhön, (itsellä melkein 85%) niin ihan hyvä diili. Päivään painottuvalla kulutuksella ei pörssisähköä kannata edes harkita.
Periaatteessa kyllä. Itse olen vuosikaudet lämmittänyt sähkölämmitteistä (~20MWh/a) omakotitaloa yösähköllä, juurikin vanhanaikaisilla menetelmillä eli sähköverkon ohjaamana klo 22-7 menee käyttövesivaraaja ja 50m2 varaavat lattialämmitykset (toki termostaattiohjattuina) päälle. Lisäksi sitten pyykkikone ja tiskikone ajastamalla.
Mutta ainakin tämän kevään aikana ne pörssisähkön kalliit tunnit ovat illalla jatkuneet aina klo 00 tai 01 tunneille ja alkaneet aamulla jo 06 tai 07 tunneilla! Siis jos lämmintä vettä ei ole paljoa käytetty, tulee se lämmitettyä kokonaan niiden kalliiden tuntien aikana vaikka aamuyöstä sähkö välillä olisi jopa lähes ilmaista.

Eli jos pystyisin ohjaamaan kulutustani tarkemmin kuin tuo sähköverkon yösähköohjaus, siitä voisi ehkä rakentaa pörssisähköllä hinnaltaan kilpailukykyisen, mutta nykyisellään ei. Toisaalta halpaan aikaan vuodesta pitäisi pystyä saavuttamaan melkoisia säästöjä, että koko vuoden keskiarvo jäisi talven kalliista hinnoista huolimatta järkevälle tasolle.

Ja tosiaan nämä omat kokemukset ainostaan tältä keväältä, ajanjaksolta joka on tainnut pörssisähkönkin osalta poikkeuksellinen.

Joku tuolla aiemmin totesikin, että jos myyjä siirtäisi pörssisähkön halvat tunnit jollakin menetelmällä kuluttajille, se motivoisi säästön kautta leikkaamaan niitä vuorokautisia kulutushuippujen leikkaamisessa!

Pahasti yksinkertaistettu esimerkki: jos myyjä esim. hintaan 15c/kWh myymästään sähköstä joutuu pahimpien ruuhkahuippujen aikaan talvella maksamaan pörssiin vaikka 1€/kWh, tulee siitä enemmän tappioita, kuin siitä että onnistuisi ohjaamaan osan asiakkaistaan siirtämään osan kulutuksestaan aamuyön selvästi halvemmille tunneille lupaamalla vaikka niiltä tunneilta sähkön kokonaan ilmaiseksi. Tästä voisi olla hyötyä niiden tulevalle talvelle sähköpulan takia uhkailtujen jakelukatkojen välttämisessäkin?

@ttppii Jos itse pystyt kulutuksestasi yli 80% ajoittamaan välille 22 - 07 ja käytät pörssisähköä, niin kiinnostaisi tietää paljonko olet vaikka toukokuussa tai kesäkuussa maksanut siitä keskihintaa? Itsellä se koko perheen kovista ponnisteluista huolimatta nousi 12,588c/kWh (siihen päälle kauppiaan 0,293c/kWh kate). Nykyinen Turku Energian 12,38c/kWh sopimus ilman hirvittävää säätämistä palautti perhesovun.
 
Periaatteessa kyllä. Itse olen vuosikaudet lämmittänyt sähkölämmitteistä (~20MWh/a) omakotitaloa yösähköllä, juurikin vanhanaikaisilla menetelmillä eli sähköverkon ohjaamana klo 22-7 menee käyttövesivaraaja ja 50m2 varaavat lattialämmitykset (toki termostaattiohjattuina) päälle. Lisäksi sitten pyykkikone ja tiskikone ajastamalla.
Mutta ainakin tämän kevään aikana ne pörssisähkön kalliit tunnit ovat illalla jatkuneet aina klo 00 tai 01 tunneille ja alkaneet aamulla jo 06 tai 07 tunneilla! Siis jos lämmintä vettä ei ole paljoa käytetty, tulee se lämmitettyä kokonaan niiden kalliiden tuntien aikana vaikka aamuyöstä sähkö välillä olisi jopa lähes ilmaista.

Eli jos pystyisin ohjaamaan kulutustani tarkemmin kuin tuo sähköverkon yösähköohjaus, siitä voisi ehkä rakentaa pörssisähköllä hinnaltaan kilpailukykyisen, mutta nykyisellään ei. Toisaalta halpaan aikaan vuodesta pitäisi pystyä saavuttamaan melkoisia säästöjä, että koko vuoden keskiarvo jäisi talven kalliista hinnoista huolimatta järkevälle tasolle.

Ja tosiaan nämä omat kokemukset ainostaan tältä keväältä, ajanjaksolta joka on tainnut pörssisähkönkin osalta poikkeuksellinen.

Joku tuolla aiemmin totesikin, että jos myyjä siirtäisi pörssisähkön halvat tunnit jollakin menetelmällä kuluttajille, se motivoisi säästön kautta leikkaamaan niitä vuorokautisia kulutushuippujen leikkaamisessa!

Pahasti yksinkertaistettu esimerkki: jos myyjä esim. hintaan 15c/kWh myymästään sähköstä joutuu pahimpien ruuhkahuippujen aikaan talvella maksamaan pörssiin vaikka 1€/kWh, tulee siitä enemmän tappioita, kuin siitä että onnistuisi ohjaamaan osan asiakkaistaan siirtämään osan kulutuksestaan aamuyön selvästi halvemmille tunneille lupaamalla vaikka niiltä tunneilta sähkön kokonaan ilmaiseksi. Tästä voisi olla hyötyä niiden tulevalle talvelle sähköpulan takia uhkailtujen jakelukatkojen välttämisessäkin?

@ttppii Jos itse pystyt kulutuksestasi yli 80% ajoittamaan välille 22 - 07 ja käytät pörssisähköä, niin kiinnostaisi tietää paljonko olet vaikka toukokuussa tai kesäkuussa maksanut siitä keskihintaa? Itsellä se koko perheen kovista ponnisteluista huolimatta nousi 12,588c/kWh (siihen päälle kauppiaan 0,293c/kWh kate). Nykyinen Turku Energian 12,38c/kWh sopimus ilman hirvittävää säätämistä palautti perhesovun.

Optimoinnista puheen ollen, Carunalla on nykyään melko kattavat asetukset varaavan kuorman ("yösähkön") käytölle joita voi muuttaa, ei pääse tuntikohtaiseen ohjaukseen mutta voi esim valita 02-07 tai jos on aurinkopaneelit voi ottaa esim 12-16 + 01-05.

Ei kuitenkaan online-optimointi, siinä on disclaimer että asetuksen muutos voi ottaa vuorokauden joten pörssisähkön kanssa ei ehkä riittävän reaktiivinen tasapainottamaan 00 vs 02 tyyppistä skenaariota.
 
Optimoinnista puheen ollen, Carunalla on nykyään melko kattavat asetukset varaavan kuorman ("yösähkön") käytölle joita voi muuttaa, ei pääse tuntikohtaiseen ohjaukseen mutta voi esim valita 02-07 tai jos on aurinkopaneelit voi ottaa esim 12-16 + 01-05.

Ei kuitenkaan online-optimointi, siinä on disclaimer että asetuksen muutos voi ottaa vuorokauden joten pörssisähkön kanssa ei ehkä riittävän reaktiivinen tasapainottamaan 00 vs 02 tyyppistä skenaariota.

Mistä tuohon pääsee kiinni? Nyt lähtee päälle puolilta öin ja odotellaan seuraavan päivän/illan käyttö varaaja punaisena. Oli tarkoitus ottaa pois käytöstä aurinkokeräinten myötä.
 
Mistä tuohon pääsee kiinni? Nyt lähtee päälle puolilta öin ja odotellaan seuraavan päivän/illan käyttö varaaja punaisena. Oli tarkoitus ottaa pois käytöstä aurinkokeräinten myötä.
Caruna+ apissa;
Laskut ja sopimukset - Käyttöpaikat - Sähkökuorman ohjaus - Muuta kytkentäaikaa
Caruna.jpg
 
Koko Ruotsissa tällä hetkellä, SE1-SE4 alueilla, sama aluehinta 27.11€. Samaan aikaan meillä Suomessa aluehinta 211,43€. Pörssisähkön Spot hinta 27,7c. Vesivoimalla tuotetaan alle 1300MW. Ei vaan ymmärrä tätä.
 
Koko Ruotsissa tällä hetkellä, SE1-SE4 alueilla, sama aluehinta 27.11€. Samaan aikaan meillä Suomessa aluehinta 211,43€. Pörssisähkön Spot hinta 27,7c. Vesivoimalla tuotetaan alle 1300MW. Ei vaan ymmärrä tätä.

Aina kun tuntuu, että sähöverkon hinnoittelussa on jotakin, jota ei ymmärrä, kannattaa avata sivut "sähköverkon tila Fingrid = Suomessa",

Sähköjärjestelmän tila - Fingrid

Sieltä näkee helposti että Suomessa on tuotantotilanteen puute, tuonti/vienti on - 1453 MW. Tuulivoimaa ei juuri ollenkaan ja ydinvoimakin matalalla tasolla. Siirtoverkkojen maksimikapasiteetit Ruotsiin päin ovat maksimikäytössä.

1658701762126.png


1658701869841.png
 
Lähinnä ihmetyttää että nytkin vesivoimasta tulee 766MW vaan. Kapaa yli 2000MW. Ilmeisesti kysynnän ja tarjonnan lait ei päde tässä? Eikö vesivoima ollut halvimpia tuotantotapoja ja silti nyt 23c spottihinnoilla himmaillaan veden kans?
 
Lähinnä ihmetyttää että nytkin vesivoimasta tulee 766MW vaan. Kapaa yli 2000MW. Ilmeisesti kysynnän ja tarjonnan lait ei päde tässä? Eikö vesivoima ollut halvimpia tuotantotapoja ja silti nyt 23c spottihinnoilla himmaillaan veden kans?

Ei ole vettä. Koti"kylällä" pienellä ~6MW voimalalla, ei kesällä useinkaan tehdä wattiakaan sähköä. Tekoallasta ei saa päästää liian tyhjäksi. Ja sitten taas ei saa myöskään varastoida vettä mielinmäärin. Vaan sitä on pakko koko ajan ohijuoksuttaa tietty m3/s-määrä.
 
Voi olla että vettä tarvitaan enemmän talvella, ihan järkevää säästää sitä.
 
Ja mahdollisesti säätää lämpötilaa alemmas.
Mitä hyötyä kyseisestä tempusta sitten on? Kellokytkin kuitenkin katkaisee varaajan jokatapauksessa. On vain hyvä, että siellä on energiaa mahdollisimman paljon päivän tuntien ajaksi. Varaajasta lähtevälle vedelle on sekoitusventtiili, joten lämpötila ei nouse lähtevällä vedellä halutun (esim 60 astetta) yli missään vaiheessa ja yleensä varaajat on eristetty senverran hyvin, että lämpövuodostakaan ei ole haittaa..
 
Asiantuntijat! Kannattaako minun vaihtaa PKS:n Oiva Plus -sopimus, (jossa hinta vaihtuu neljästi vuodessa tukkuhintojen mukaan) johonkin määräaikaiseen sopimukseen? Tällä hetkellä sähkön hinta on PKS:n sopparilla 12,70 snt/kWh syyskuun loppuun asti ja sitten vaihtuu uusi hinta. Kulutus n. 11 000 kWh/v.
 
Caruna+ apissa;
Laskut ja sopimukset - Käyttöpaikat - Sähkökuorman ohjaus - Muuta kytkentäaikaa
Caruna.jpg
Tuo on käytössä asiakkailla, joilla on sähkösiirtotuotteena yö- tai kausisiirto ja lisäksi sähkömittarilla tulee olla kytkettynä ohjaus.
 
Lähinnä ihmetyttää että nytkin vesivoimasta tulee 766MW vaan. Kapaa yli 2000MW. Ilmeisesti kysynnän ja tarjonnan lait ei päde tässä? Eikö vesivoima ollut halvimpia tuotantotapoja ja silti nyt 23c spottihinnoilla himmaillaan veden kans?
Miksi laskea nyt altaita alemmaksi, kun talvella tulee saamaan aivan takuuvarmasti paremman hinnan? Lisäksi huoltovarmuusvinkkelistäkin vesivoiman jemmaaminen talveksi on fiksua. Lisäksi altaissa ei taida liikoja vettä olla, joten voi olla senkin puolesta rajoitteita.
 
Asiantuntijat! Kannattaako minun vaihtaa PKS:n Oiva Plus -sopimus, (jossa hinta vaihtuu neljästi vuodessa tukkuhintojen mukaan) johonkin määräaikaiseen sopimukseen? Tällä hetkellä sähkön hinta on PKS:n sopparilla 12,70 snt/kWh syyskuun loppuun asti ja sitten vaihtuu uusi hinta. Kulutus n. 11 000 kWh/v.
Itsellä on sama sopimus ja samanlainen vuosikulutus. Mietin tuota aiempaa oomin reilu 14 snt/kwh 2v määräaikaista aiemmin. Mutta sekin tarjous meni jo ohi ja nyt on turha varmaan enää määräaikaisiin vaihtaa kun hinnat luokkaa 20snt/kwh.
Talvi saattaa tulla kalliiksi, mutta en ole keksinyt mitään fiksumpaa ratkaisua. Kuukauden päästähän pitäisi selvitä tämän PKS:n sopparin seuraavan kvartaalin hintakin, saa nähä kuinka korkeaksi hyppää..
 
Mitä hyötyä kyseisestä tempusta sitten on? Kellokytkin kuitenkin katkaisee varaajan jokatapauksessa. On vain hyvä, että siellä on energiaa mahdollisimman paljon päivän tuntien ajaksi. Varaajasta lähtevälle vedelle on sekoitusventtiili, joten lämpötila ei nouse lähtevällä vedellä halutun (esim 60 astetta) yli missään vaiheessa ja yleensä varaajat on eristetty senverran hyvin, että lämpövuodostakaan ei ole haittaa..

Varaajan lämpöhäviö menee luonnollisesti suhteessa lämpötiladeltaan varaajan sisäpuolen ja ympäröivän ilman kanssa. Oma nykyaikainen, C-energiatehokkuusluokan varaaja hukkaa 85W eli 750kWh vuodessa, joka talvella toki menee mökin lämmitykseen (toki lämpöpumpulla hoituisi tehokkaammin). Ilmeisesti nuo ilmoitetaan 65 asteisena, jos nostaa 80 asteeseen niin tulee 113W ja vajaan MWh vuodessa, jollain rupuvaraajalla voi kertoa kahdella (tai kolmella).

sc62vvw.png
 
Parhaat rahat takovat(ainakin tällä hetkellä) vesivoimayhtiöt. Toimii säätövoimana eli voivat nostaa tuotannon n. 2000MW:hen kun sähkö on kallista ja kun hinta tippuu laskee myös vesivoiman tuotanto lähes kolmsosaan huipusta. Sähkön tuottaminen vesivoimalla on kuitenkin erittäin edullista...
Laskeeko vesivoimaloitsija että kannattaako parhaan tuoton saamiseksi ajaa laitosta täysillä jolloin sähkön hinta laskee vai jonkun verran pienemmällä, jolloin tuotettu teho * hinta olisi iso, mutta altaaseen jää vielä enemmän myytävää seuraavaan piikkiin?
 
Miksi laskea nyt altaita alemmaksi, kun talvella tulee saamaan aivan takuuvarmasti paremman hinnan? Lisäksi huoltovarmuusvinkkelistäkin vesivoiman jemmaaminen talveksi on fiksua. Lisäksi altaissa ei taida liikoja vettä olla, joten voi olla senkin puolesta rajoitteita.
Yöajan joustoa vain koska Ruotsin tuonti on tapissa. Nyt aamusta on käytetty vesivoimaa yli 2000MW, spottihinta samaa tasoa. Huomiselle ja sitä seuraaville päiville ennusteissa näkyy tuulisia kelejä, näkynee spottihinnoissa. Ja viikon päästä OL3 koekäyttö pitäisi jatkua.
 
Itsellä on sama sopimus ja samanlainen vuosikulutus. Mietin tuota aiempaa oomin reilu 14 snt/kwh 2v määräaikaista aiemmin. Mutta sekin tarjous meni jo ohi ja nyt on turha varmaan enää määräaikaisiin vaihtaa kun hinnat luokkaa 20snt/kwh.
Talvi saattaa tulla kalliiksi, mutta en ole keksinyt mitään fiksumpaa ratkaisua. Kuukauden päästähän pitäisi selvitä tämän PKS:n sopparin seuraavan kvartaalin hintakin, saa nähä kuinka korkeaksi hyppää..
On kyllä päätä saanut raapia, että mikä olisi tässä kohtaa järkevää. Pahoin pelkään että hinta nousee seuraavalle kvartaalille roimasti, esim. johonkin yli 30 snt/kwh. Sitten on kyllä kalliit kuukaudet. Miten tuo PKS:n tukkuhinta muuten määräytyy? PKS:llä elokuun pörssisähkön hinta 33 snt/kwh, mutta noudatteleeko tuo meidän soppari tuota hintaa vai jotain muuta?
 
Varaajan lämpöhäviö menee luonnollisesti suhteessa lämpötiladeltaan varaajan sisäpuolen ja ympäröivän ilman kanssa. Oma nykyaikainen, C-energiatehokkuusluokan varaaja hukkaa 85W eli 750kWh vuodessa, joka talvella toki menee mökin lämmitykseen (toki lämpöpumpulla hoituisi tehokkaammin). Ilmeisesti nuo ilmoitetaan 65 asteisena, jos nostaa 80 asteeseen niin tulee 113W ja vajaan MWh vuodessa, jollain rupuvaraajalla voi kertoa kahdella (tai kolmella).

sc62vvw.png
Jos varaaja on edes semifiksusti sijoitettu, niin tuo lämpövuoto on sinänsä merkityksetön, heti kun pitää alkaa käyttämään lämmitystä.
Paljon pahempi tilanne on, jos joudutaan lämmittämään ihan mielettömän kalliilla päiväsähköllä, kun lämmin vesi loppuu kesken.

Lisäksi kuumuus tappaa tehokkaasti tietyt pöpöt ja estää ongelmat, joita voi seurata, mikäli varaaja on turhan kylmä..
 
On kyllä päätä saanut raapia, että mikä olisi tässä kohtaa järkevää. Pahoin pelkään että hinta nousee seuraavalle kvartaalille roimasti, esim. johonkin yli 30 snt/kwh. Sitten on kyllä kalliit kuukaudet. Miten tuo PKS:n tukkuhinta muuten määräytyy? PKS:llä elokuun pörssisähkön hinta 33 snt/kwh, mutta noudatteleeko tuo meidän soppari tuota hintaa vai jotain muuta?
Veikkaan, että tuolla tarkoitetaan vaan sitä että PKS saa omasta päästä heittää pörssihinnan mukaisen hinnoittelun..
Tulee kyllä varmasti roimasti kallistumaan, mutta en tiedä kannattaako puolen vuoden hinnan nousun takia sitten kuitenkaan rueta tekemään mitään 20snt/kwh kahden vuoden määräaikaisia soppareitakaan..
Eletään aika mielenkiintoisia aikoja, jos tuo roimasti kallistuu niin en tiedä kannattaako sitten jo siirtyä pörssisähköön kohta. Sellainen tavallaan lohduttava tieto sentään, että PKS:n sivulla luki että uusia Oiva plus -sopimuksia ei anneta, mutta nykyiset asiakkuudet jatkuvat.
 
Veikkaan, että tuolla tarkoitetaan vaan sitä että PKS saa omasta päästä heittää pörssihinnan mukaisen hinnoittelun..
Tulee kyllä varmasti roimasti kallistumaan, mutta en tiedä kannattaako puolen vuoden hinnan nousun takia sitten kuitenkaan rueta tekemään mitään 20snt/kwh kahden vuoden määräaikaisia soppareitakaan..
Eletään aika mielenkiintoisia aikoja, jos tuo roimasti kallistuu niin en tiedä kannattaako sitten jo siirtyä pörssisähköön kohta. Sellainen tavallaan lohduttava tieto sentään, että PKS:n sivulla luki että uusia Oiva plus -sopimuksia ei anneta, mutta nykyiset asiakkuudet jatkuvat.
Mulla loppui Helenin määräaikainen 4,54 c/kWh+0e/kk kesäkuun lopussa, solmin sitten Imatran Seudun Sähkön kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Ässä Markkinahintojen Seuraaja -tuotteesta, joka seuraa markkinahintoja 3kk välein. Tässä on nyt hintana 11,9 c/kWh + 1,5 e/kk elokuun loppuun asti ja uuden kvartaalin hinnan ilmoittavat ensi maanantaina, saas nähdä mitä sieltä tulee ;) Huomasin myös etteivät myy tätä tuotetta enää. Kertoo ehkä siitä, että nousupainetta on. Jollain toistaiseksi voimassa olevalla luultavasti jatketaan syyskuusta eteenpäin, ei välttämättä siis tällä, jos hinnoittelevat itsensä ulos.
 
Mulla loppui Helenin määräaikainen 4,54 c/kWh+0e/kk kesäkuun lopussa, solmin sitten Imatran Seudun Sähkön kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Ässä Markkinahintojen Seuraaja -tuotteesta, joka seuraa markkinahintoja 3kk välein. Tässä on nyt hintana 11,9 c/kWh + 1,5 e/kk elokuun loppuun asti ja uuden kvartaalin hinnan ilmoittavat ensi maanantaina, saas nähdä mitä sieltä tulee ;) Huomasin myös etteivät myy tätä tuotetta enää. Kertoo ehkä siitä, että nousupainetta on. Jollain toistaiseksi voimassa olevalla luultavasti jatketaan syyskuusta eteenpäin, ei välttämättä siis tällä, jos hinnoittelevat itsensä ulos.
Ilmoitteleppa tänne sitten, että millasen hinnan laittaavat. Saa vähän itsekkin osviittaa mitä odottaa.. PKS:llä luki netissä että noin kuukautta ennen seuraavaa kvartaalia ilmoitetaan tuleva hinta.
 
Ilmoitteleppa tänne sitten, että millasen hinnan laittaavat. Saa vähän itsekkin osviittaa mitä odottaa.. PKS:llä luki netissä että noin kuukautta ennen seuraavaa kvartaalia ilmoitetaan tuleva hinta.
Joo, yritän muistaa. Itse veikkaan, että puhutaan selvästi alle 20c/kWh hinnasta, toivottavasti alle 15c/kWh, koska heillä tämä seuraava kvartaali on syys-marraskuu, jolloin sähkönkulutus ei vielä raketoi ja samaan aikaan tuotanto ei ainakaan ole supistumassa, mielummin päinvastoin. Voivat toki nostaa hinnan kattoon, jos haluavat esim. lopettaa tämän sopimustyypin, uusiahan eivät enää myy.
 
Huomenna onkin halpaa tavaraa piuhan täydeltä tarjolla :) Mistähä moinen romahdus hinnassa näin keskellä viikkoa johtuu?
 
Lähinnä ihmetyttää että nytkin vesivoimasta tulee 766MW vaan. Kapaa yli 2000MW. Ilmeisesti kysynnän ja tarjonnan lait ei päde tässä? Eikö vesivoima ollut halvimpia tuotantotapoja ja silti nyt 23c spottihinnoilla himmaillaan veden kans?
Vesivoima on tärkein tekijä sähköverkon ylläpidossa ja sillä turvataan nopeat taajuusheilahtelut kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Tuulivoimakapasiteetin kasvun takia vesivoimaa käytetään aiempaa vähemmän vesivarantojen tila huomioiden. Talvella tuulee enemmän ja myös siksi tarvitaan vesivoimakapasiteettia enemmän varalle. Olisi aika lyhytnäköistä tyhjentää vesivarantoja nyt hanat auki, kun talvi tulee olemaan epävarmempi kuin koskaan.
 
Ja molemmissa maissa on satanut vettä hyvin pohjoisessa. Pohjois Norjassa taitaa tilanne olla että vesivoimalaitoksia on pakko pyörittää että vedestä pääsisi eroon, vaikka pitäisi maksaakin että sähkö viedään pois.
Onko näistä vesimääristä jotain sivua josta näkisi niitä? Viime kesältä on vain uutisia että kaikki tyhjää ja lopussa. Mites tällä hetkellä?
 
Mitäs nyt tuulee sähkön pörssihinnan kanssa? Vai päivittyykö nuo huomiset hinnat vielä?
 
Eli jos 2200MW lisätuotanto romauttaa sähkönhinnan niin miksi 1600MW lisä ydinvoimassa ei tekisi samoin?
Laskee hinnan perustasoa, vaihtelua jää silti, koska muilla tuotantotavoilla tuotettua sähköä joko säädellään tai ovat ilmojen armoilla. Ydinvoimalla tuotettu sähkö on vakaata ja sitä ei säädellä hintapiikkien tai kulutuksen mukaan, vaan voimala puksuttaa tasaisesti pois lukien häiriöt ja suunnitellut huoltokatkot.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 923
Viestejä
5 108 964
Jäsenet
81 742
Uusin jäsen
Ikarios

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom