Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

Ja mahdollisesti säätää lämpötilaa alemmas.
Mitä hyötyä kyseisestä tempusta sitten on? Kellokytkin kuitenkin katkaisee varaajan jokatapauksessa. On vain hyvä, että siellä on energiaa mahdollisimman paljon päivän tuntien ajaksi. Varaajasta lähtevälle vedelle on sekoitusventtiili, joten lämpötila ei nouse lähtevällä vedellä halutun (esim 60 astetta) yli missään vaiheessa ja yleensä varaajat on eristetty senverran hyvin, että lämpövuodostakaan ei ole haittaa..
 
Asiantuntijat! Kannattaako minun vaihtaa PKS:n Oiva Plus -sopimus, (jossa hinta vaihtuu neljästi vuodessa tukkuhintojen mukaan) johonkin määräaikaiseen sopimukseen? Tällä hetkellä sähkön hinta on PKS:n sopparilla 12,70 snt/kWh syyskuun loppuun asti ja sitten vaihtuu uusi hinta. Kulutus n. 11 000 kWh/v.
 
Caruna+ apissa;
Laskut ja sopimukset - Käyttöpaikat - Sähkökuorman ohjaus - Muuta kytkentäaikaa
Caruna.jpg
Tuo on käytössä asiakkailla, joilla on sähkösiirtotuotteena yö- tai kausisiirto ja lisäksi sähkömittarilla tulee olla kytkettynä ohjaus.
 
Lähinnä ihmetyttää että nytkin vesivoimasta tulee 766MW vaan. Kapaa yli 2000MW. Ilmeisesti kysynnän ja tarjonnan lait ei päde tässä? Eikö vesivoima ollut halvimpia tuotantotapoja ja silti nyt 23c spottihinnoilla himmaillaan veden kans?
Miksi laskea nyt altaita alemmaksi, kun talvella tulee saamaan aivan takuuvarmasti paremman hinnan? Lisäksi huoltovarmuusvinkkelistäkin vesivoiman jemmaaminen talveksi on fiksua. Lisäksi altaissa ei taida liikoja vettä olla, joten voi olla senkin puolesta rajoitteita.
 
Asiantuntijat! Kannattaako minun vaihtaa PKS:n Oiva Plus -sopimus, (jossa hinta vaihtuu neljästi vuodessa tukkuhintojen mukaan) johonkin määräaikaiseen sopimukseen? Tällä hetkellä sähkön hinta on PKS:n sopparilla 12,70 snt/kWh syyskuun loppuun asti ja sitten vaihtuu uusi hinta. Kulutus n. 11 000 kWh/v.
Itsellä on sama sopimus ja samanlainen vuosikulutus. Mietin tuota aiempaa oomin reilu 14 snt/kwh 2v määräaikaista aiemmin. Mutta sekin tarjous meni jo ohi ja nyt on turha varmaan enää määräaikaisiin vaihtaa kun hinnat luokkaa 20snt/kwh.
Talvi saattaa tulla kalliiksi, mutta en ole keksinyt mitään fiksumpaa ratkaisua. Kuukauden päästähän pitäisi selvitä tämän PKS:n sopparin seuraavan kvartaalin hintakin, saa nähä kuinka korkeaksi hyppää..
 
Mitä hyötyä kyseisestä tempusta sitten on? Kellokytkin kuitenkin katkaisee varaajan jokatapauksessa. On vain hyvä, että siellä on energiaa mahdollisimman paljon päivän tuntien ajaksi. Varaajasta lähtevälle vedelle on sekoitusventtiili, joten lämpötila ei nouse lähtevällä vedellä halutun (esim 60 astetta) yli missään vaiheessa ja yleensä varaajat on eristetty senverran hyvin, että lämpövuodostakaan ei ole haittaa..

Varaajan lämpöhäviö menee luonnollisesti suhteessa lämpötiladeltaan varaajan sisäpuolen ja ympäröivän ilman kanssa. Oma nykyaikainen, C-energiatehokkuusluokan varaaja hukkaa 85W eli 750kWh vuodessa, joka talvella toki menee mökin lämmitykseen (toki lämpöpumpulla hoituisi tehokkaammin). Ilmeisesti nuo ilmoitetaan 65 asteisena, jos nostaa 80 asteeseen niin tulee 113W ja vajaan MWh vuodessa, jollain rupuvaraajalla voi kertoa kahdella (tai kolmella).

sc62vvw.png
 
Parhaat rahat takovat(ainakin tällä hetkellä) vesivoimayhtiöt. Toimii säätövoimana eli voivat nostaa tuotannon n. 2000MW:hen kun sähkö on kallista ja kun hinta tippuu laskee myös vesivoiman tuotanto lähes kolmsosaan huipusta. Sähkön tuottaminen vesivoimalla on kuitenkin erittäin edullista...
Laskeeko vesivoimaloitsija että kannattaako parhaan tuoton saamiseksi ajaa laitosta täysillä jolloin sähkön hinta laskee vai jonkun verran pienemmällä, jolloin tuotettu teho * hinta olisi iso, mutta altaaseen jää vielä enemmän myytävää seuraavaan piikkiin?
 
Miksi laskea nyt altaita alemmaksi, kun talvella tulee saamaan aivan takuuvarmasti paremman hinnan? Lisäksi huoltovarmuusvinkkelistäkin vesivoiman jemmaaminen talveksi on fiksua. Lisäksi altaissa ei taida liikoja vettä olla, joten voi olla senkin puolesta rajoitteita.
Yöajan joustoa vain koska Ruotsin tuonti on tapissa. Nyt aamusta on käytetty vesivoimaa yli 2000MW, spottihinta samaa tasoa. Huomiselle ja sitä seuraaville päiville ennusteissa näkyy tuulisia kelejä, näkynee spottihinnoissa. Ja viikon päästä OL3 koekäyttö pitäisi jatkua.
 
Itsellä on sama sopimus ja samanlainen vuosikulutus. Mietin tuota aiempaa oomin reilu 14 snt/kwh 2v määräaikaista aiemmin. Mutta sekin tarjous meni jo ohi ja nyt on turha varmaan enää määräaikaisiin vaihtaa kun hinnat luokkaa 20snt/kwh.
Talvi saattaa tulla kalliiksi, mutta en ole keksinyt mitään fiksumpaa ratkaisua. Kuukauden päästähän pitäisi selvitä tämän PKS:n sopparin seuraavan kvartaalin hintakin, saa nähä kuinka korkeaksi hyppää..
On kyllä päätä saanut raapia, että mikä olisi tässä kohtaa järkevää. Pahoin pelkään että hinta nousee seuraavalle kvartaalille roimasti, esim. johonkin yli 30 snt/kwh. Sitten on kyllä kalliit kuukaudet. Miten tuo PKS:n tukkuhinta muuten määräytyy? PKS:llä elokuun pörssisähkön hinta 33 snt/kwh, mutta noudatteleeko tuo meidän soppari tuota hintaa vai jotain muuta?
 
Varaajan lämpöhäviö menee luonnollisesti suhteessa lämpötiladeltaan varaajan sisäpuolen ja ympäröivän ilman kanssa. Oma nykyaikainen, C-energiatehokkuusluokan varaaja hukkaa 85W eli 750kWh vuodessa, joka talvella toki menee mökin lämmitykseen (toki lämpöpumpulla hoituisi tehokkaammin). Ilmeisesti nuo ilmoitetaan 65 asteisena, jos nostaa 80 asteeseen niin tulee 113W ja vajaan MWh vuodessa, jollain rupuvaraajalla voi kertoa kahdella (tai kolmella).

sc62vvw.png
Jos varaaja on edes semifiksusti sijoitettu, niin tuo lämpövuoto on sinänsä merkityksetön, heti kun pitää alkaa käyttämään lämmitystä.
Paljon pahempi tilanne on, jos joudutaan lämmittämään ihan mielettömän kalliilla päiväsähköllä, kun lämmin vesi loppuu kesken.

Lisäksi kuumuus tappaa tehokkaasti tietyt pöpöt ja estää ongelmat, joita voi seurata, mikäli varaaja on turhan kylmä..
 
On kyllä päätä saanut raapia, että mikä olisi tässä kohtaa järkevää. Pahoin pelkään että hinta nousee seuraavalle kvartaalille roimasti, esim. johonkin yli 30 snt/kwh. Sitten on kyllä kalliit kuukaudet. Miten tuo PKS:n tukkuhinta muuten määräytyy? PKS:llä elokuun pörssisähkön hinta 33 snt/kwh, mutta noudatteleeko tuo meidän soppari tuota hintaa vai jotain muuta?
Veikkaan, että tuolla tarkoitetaan vaan sitä että PKS saa omasta päästä heittää pörssihinnan mukaisen hinnoittelun..
Tulee kyllä varmasti roimasti kallistumaan, mutta en tiedä kannattaako puolen vuoden hinnan nousun takia sitten kuitenkaan rueta tekemään mitään 20snt/kwh kahden vuoden määräaikaisia soppareitakaan..
Eletään aika mielenkiintoisia aikoja, jos tuo roimasti kallistuu niin en tiedä kannattaako sitten jo siirtyä pörssisähköön kohta. Sellainen tavallaan lohduttava tieto sentään, että PKS:n sivulla luki että uusia Oiva plus -sopimuksia ei anneta, mutta nykyiset asiakkuudet jatkuvat.
 
Veikkaan, että tuolla tarkoitetaan vaan sitä että PKS saa omasta päästä heittää pörssihinnan mukaisen hinnoittelun..
Tulee kyllä varmasti roimasti kallistumaan, mutta en tiedä kannattaako puolen vuoden hinnan nousun takia sitten kuitenkaan rueta tekemään mitään 20snt/kwh kahden vuoden määräaikaisia soppareitakaan..
Eletään aika mielenkiintoisia aikoja, jos tuo roimasti kallistuu niin en tiedä kannattaako sitten jo siirtyä pörssisähköön kohta. Sellainen tavallaan lohduttava tieto sentään, että PKS:n sivulla luki että uusia Oiva plus -sopimuksia ei anneta, mutta nykyiset asiakkuudet jatkuvat.
Mulla loppui Helenin määräaikainen 4,54 c/kWh+0e/kk kesäkuun lopussa, solmin sitten Imatran Seudun Sähkön kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Ässä Markkinahintojen Seuraaja -tuotteesta, joka seuraa markkinahintoja 3kk välein. Tässä on nyt hintana 11,9 c/kWh + 1,5 e/kk elokuun loppuun asti ja uuden kvartaalin hinnan ilmoittavat ensi maanantaina, saas nähdä mitä sieltä tulee ;) Huomasin myös etteivät myy tätä tuotetta enää. Kertoo ehkä siitä, että nousupainetta on. Jollain toistaiseksi voimassa olevalla luultavasti jatketaan syyskuusta eteenpäin, ei välttämättä siis tällä, jos hinnoittelevat itsensä ulos.
 
Mulla loppui Helenin määräaikainen 4,54 c/kWh+0e/kk kesäkuun lopussa, solmin sitten Imatran Seudun Sähkön kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Ässä Markkinahintojen Seuraaja -tuotteesta, joka seuraa markkinahintoja 3kk välein. Tässä on nyt hintana 11,9 c/kWh + 1,5 e/kk elokuun loppuun asti ja uuden kvartaalin hinnan ilmoittavat ensi maanantaina, saas nähdä mitä sieltä tulee ;) Huomasin myös etteivät myy tätä tuotetta enää. Kertoo ehkä siitä, että nousupainetta on. Jollain toistaiseksi voimassa olevalla luultavasti jatketaan syyskuusta eteenpäin, ei välttämättä siis tällä, jos hinnoittelevat itsensä ulos.
Ilmoitteleppa tänne sitten, että millasen hinnan laittaavat. Saa vähän itsekkin osviittaa mitä odottaa.. PKS:llä luki netissä että noin kuukautta ennen seuraavaa kvartaalia ilmoitetaan tuleva hinta.
 
Ilmoitteleppa tänne sitten, että millasen hinnan laittaavat. Saa vähän itsekkin osviittaa mitä odottaa.. PKS:llä luki netissä että noin kuukautta ennen seuraavaa kvartaalia ilmoitetaan tuleva hinta.
Joo, yritän muistaa. Itse veikkaan, että puhutaan selvästi alle 20c/kWh hinnasta, toivottavasti alle 15c/kWh, koska heillä tämä seuraava kvartaali on syys-marraskuu, jolloin sähkönkulutus ei vielä raketoi ja samaan aikaan tuotanto ei ainakaan ole supistumassa, mielummin päinvastoin. Voivat toki nostaa hinnan kattoon, jos haluavat esim. lopettaa tämän sopimustyypin, uusiahan eivät enää myy.
 
Huomenna onkin halpaa tavaraa piuhan täydeltä tarjolla :) Mistähä moinen romahdus hinnassa näin keskellä viikkoa johtuu?
 
Lähinnä ihmetyttää että nytkin vesivoimasta tulee 766MW vaan. Kapaa yli 2000MW. Ilmeisesti kysynnän ja tarjonnan lait ei päde tässä? Eikö vesivoima ollut halvimpia tuotantotapoja ja silti nyt 23c spottihinnoilla himmaillaan veden kans?
Vesivoima on tärkein tekijä sähköverkon ylläpidossa ja sillä turvataan nopeat taajuusheilahtelut kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Tuulivoimakapasiteetin kasvun takia vesivoimaa käytetään aiempaa vähemmän vesivarantojen tila huomioiden. Talvella tuulee enemmän ja myös siksi tarvitaan vesivoimakapasiteettia enemmän varalle. Olisi aika lyhytnäköistä tyhjentää vesivarantoja nyt hanat auki, kun talvi tulee olemaan epävarmempi kuin koskaan.
 
Ja molemmissa maissa on satanut vettä hyvin pohjoisessa. Pohjois Norjassa taitaa tilanne olla että vesivoimalaitoksia on pakko pyörittää että vedestä pääsisi eroon, vaikka pitäisi maksaakin että sähkö viedään pois.
Onko näistä vesimääristä jotain sivua josta näkisi niitä? Viime kesältä on vain uutisia että kaikki tyhjää ja lopussa. Mites tällä hetkellä?
 
Mitäs nyt tuulee sähkön pörssihinnan kanssa? Vai päivittyykö nuo huomiset hinnat vielä?
 
Eli jos 2200MW lisätuotanto romauttaa sähkönhinnan niin miksi 1600MW lisä ydinvoimassa ei tekisi samoin?
Laskee hinnan perustasoa, vaihtelua jää silti, koska muilla tuotantotavoilla tuotettua sähköä joko säädellään tai ovat ilmojen armoilla. Ydinvoimalla tuotettu sähkö on vakaata ja sitä ei säädellä hintapiikkien tai kulutuksen mukaan, vaan voimala puksuttaa tasaisesti pois lukien häiriöt ja suunnitellut huoltokatkot.
 
Talvella tarvitaan 5000-7000MW enemmän sähköä kuin nyt. Miten arvelet 1600MW:n romauttavan sähkön hinnan silloin?
Normaalitilanteessa pörssisähkön vuoden keskihinta on noin 45 e/MWh, eli 4,5 c/kWh. Talvella hinta on vähän enemmän, kesällä vähemmän. Ei hintojen tarvitse romahtaa, normaalihinnat riittävät monelle :)

Nyt ei valitettavasti ole normaalitilanne, eli markkina on sekaisin ja ilmassa on paljon epävarmuutta. Tästä syystä markkinasähkö maksaa paljon, vaikka kaikki näyttää sinänsä ihan hyvältä. Paitsi jos jos jos ja jos. Ja tämä näkyy markkinahinnoitellussa tuotteessa.
 
Talvella tarvitaan 5000-7000MW enemmän sähköä kuin nyt. Miten arvelet 1600MW:n romauttavan sähkön hinnan silloin?
Olenko puhunut talven hinnoista mitään? Meillä on nyt kesällä ollut, jos et ole sattunut huomaamaan, pörssisähkön spot hinnat jo pidemmän aikaa siellä +20sentissä, vaikka nyt ydinvoimalat toiminnassa pl. Ol3. Jos tuulivoimasta saadaan irti 2000MW joka riittää romauttamaan hinnat niin mitä lottoot mitä OL3 ja sen tuoma 1600MW tekee kesä hinnoille vaikka tuulivoimasta saatais 100MW. Ja btw, onko sähkönhinta raketoinut joka talvi suomessa, myös siis silloin kun saatiin venäjältä sähköä, pois lukien viime talvi kun ruotsi taisi sekoilla omien sähköverkkojen kanssa.
 
Ja btw, onko sähkönhinta raketoinut joka talvi suomessa, myös siis silloin kun saatiin venäjältä sähköä, pois lukien viime talvi kun ruotsi taisi sekoilla omien sähköverkkojen kanssa.
Ei ole raketoinut, esim. yli 100 e/MWh hintoja ei ole pörssissä joutunut montaa hetkeä maksamaan aiemmin. Nyt sähköstä maksetaan keskikesällä jopa satoja euroja megawattitunnista, vaikka tuotantoa voitaisiin tarvittaessa skaalata selvästi ylös. Nykyhinnoittelussa ei ole järkeä ja tämä ei ole pysyvä hintataso.

On hyvä muistaa, että kun tuulivoima lisääntyy merkittävästi, tulee myös paljon todella edullisia tunteja, jopa miinustunteja, joten ehkä tulevaisuudessa sähkön hinnoittelua halutaan siirtää enemmän ja enemmän tuntihinnoittelun puolelle pitkien kiinteähintaisten soppareiden sijasta. Tämä on ihan toimiva ratkaisu, kunhan homma toimii automatisoidusti kotitalouksissa, eli toisin sanoen itse ei tarvitse kytkeä laitteita päälle ja pois, vaan automatiikka hoitaa sen hinnan perusteella.
 
Viimeksi muokattu:
Normaalitilanteessa pörssisähkön vuoden keskihinta on noin 45 e/MWh, eli 4,5 c/kWh. Talvella hinta on vähän enemmän, kesällä vähemmän. Ei hintojen tarvitse romahtaa, normaalihinnat riittävät monelle :)

Nyt ei valitettavasti ole normaalitilanne, eli markkina on sekaisin ja ilmassa on paljon epävarmuutta. Tästä syystä markkinasähkö maksaa paljon, vaikka kaikki näyttää sinänsä ihan hyvältä. Paitsi jos jos jos ja jos. Ja tämä näkyy markkinahinnoitellussa tuotteessa.
Kutsuisin 4.5snt sähkönhintaa romahdukseksi nykyisistä 20snt kesä hinnoista. En usko tosin että siihen palataan koskaan. Yksistään inflaatio pitää huolen siitä.

Jos meillä on kaksi kuukautta 20snt sähkö kesällä meillä pitää sähkön olla ilmaista kuusi kuukautta ennen kuin päästään 5snt keskihintoihin.

Nämä kesähinnat antavat viiveitä mihin talven hinnat menee. Monella sähkölämmittäjällä kesän kulutus on niin pientä että ei sillä ole vuoden sähkölaskussa mitään tekemistä. Aino joka merkitsee on talven hintataso joka näillä näkymin on joko kallis tai järjettömän kallis.
 
Kutsuisin 4.5snt sähkönhintaa romahdukseksi nykyisistä 20snt kesä hinnoista. En usko tosin että siihen palataan koskaan. Yksistään inflaatio pitää huolen siitä.

Jos meillä on kaksi kuukautta 20snt sähkö kesällä meillä pitää sähkön olla ilmaista kuusi kuukautta ennen kuin päästään 5snt keskihintoihin.

Nämä kesähinnat antavat viiveitä mihin talven hinnat menee. Monella sähkölämmittäjällä kesän kulutus on niin pientä että ei sillä ole vuoden sähkölaskussa mitään tekemistä. Aino joka merkitsee on talven hintataso joka näillä näkymin on joko kallis tai järjettömän kallis.
Mikä tulee nopeasti ylös, voi tulla myös nopeasti alas. Sähkössä on sellainen kuluttajansuoja, että heti kun kysyntä alittaa tarjonnan, niin sähköä myydään siihen hintaan, millä joku sen suostuu ostamaan, siitä käytöstä jopa maksetaan, eli ns. negatiivinen hinnoittelu. Tämä johtuu sähköverkon tasapainovaatimuksesta eikä sille voi helposti tehdä mitään muuta kuin toivoa, että kulutus kohdistuisi vähäisen kysynnän ja korkean tuotannon tunneille ja siihen ohjataan hinnoilla.

Inflaatio ei luultavasti nosta paljonkaan sähkön tuotantokustannuksia (jos keskimääräinen tuotantokustannus on vaikka jotain 5 c/kWh, niin järkyttävän 20% inflaatiokorotuksen jälkeen tulisi vain sentti lisää hintaan), ellei sitten korkotaso nouse merkittävästi, jolloin investoinnit menisivät helpommin jäihin ja tarjonta ei vastaisi jatkossa kysyntää. Merkittäviin korkomuutoksiin sisältyy lisäksi riski siitä, että taantumaa pukkaa, mikä leikkaa kysyntää ja se näkyy välittömästi hinnoittelussa. Inflaatio voi tietysti tarkoittaa sitä, että nostetaan nyt mekin hintaa, koska kaikki hinnat nousevat, mistä on vähän merkkejä siellä täällä, eli ns. tilaisuus tekee varkaan :) Pakollisesta tuotteesta maksetaan sen verran kuin hintalapussa seisoo, sitä ei jätetä hyllyyn.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole raketoinut, esim. yli 100 e/MWh hintoja ei ole pörssissä joutunut montaa hetkeä maksamaan aiemmin. Nyt sähköstä maksetaan keskikesällä jopa satoja euroja megawattitunnista, vaikka tuotantoa voitaisiin tarvittaessa skaalata selvästi ylös. Nykyhinnoittelussa ei ole järkeä ja tämä ei ole pysyvä hintataso.

On hyvä muistaa, että kun tuulivoima lisääntyy merkittävästi, tulee myös paljon todella edullisia tunteja, jopa miinustunteja, joten ehkä tulevaisuudessa sähkön hinnoittelua halutaan siirtää enemmän ja enemmän tuntihinnoittelun puolelle pitkien kiinteähintaisten soppareiden sijasta. Tämä on ihan toimiva ratkaisu, kunhan homma toimii automatisoidusti kotitalouksissa, eli toisin sanoen itse ei tarvitse kytkeä laitteita päälle ja pois, vaan automatiikka hoitaa sen hinnan perusteella.

Sovellukset sopivilla hälytysparametreillä voisivat myös olla hyvä ratkaisu tulevaisuuden joustavaan sähköverkkoon. Esim. hiukan eri asia jättää varaajan lämmitys edullisemmalle sähkölle jos on jo käynyt suihkussa sen päivän osalta tai kaverit ovat tulossa saunailtaan. Toinen esimerkki on hypoteettinen sähkön myyminen sähköauton akusta, omat illan suunnitelmat vaikuttavat sen järkevyyteen vähintään yhtä paljon kuin sähkön pörssihinta.
 
Sovellukset sopivilla hälytysparametreillä voisivat myös olla hyvä ratkaisu tulevaisuuden joustavaan sähköverkkoon. Esim. hiukan eri asia jättää varaajan lämmitys edullisemmalle sähkölle jos on jo käynyt suihkussa sen päivän osalta tai kaverit ovat tulossa saunailtaan. Toinen esimerkki on hypoteettinen sähkön myyminen sähköauton akusta, omat illan suunnitelmat vaikuttavat sen järkevyyteen vähintään yhtä paljon kuin sähkön pörssihinta.
Onhan noita markkinoilla jo nyt ratkaisuja (Leanheat, Optiwatti, Wattinen jne.), jotka optimoi lämmitystä ja käyttöveden lämmitystä perinteisten lämpötila-antureiden lisäksi pörssisähkön hintavaihtelua, sääennusteita ja asukkaiden käyttötottumuksia huomioiden.
Ongelma on se, kun ollaan edelleenkin uuden äärellä, että jos nyt investoi ohjaukseen, on mahdotonta tietää, onko palvelu vielä pystyssä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.

Uskoisin näiden lyövän läpi nopeasti, kunhan pari isoa ja markkinoilla tunnettua yritystä ostaa jonkun näistä pienemmistä ja alkaa tarjota palvelua omalla brändillään.
Kysymys toki on toki asiakkaiden mielikuvissa myös siitä, että onko ne sähkönmyyjiä (kuten vaikka Helen ja Fortum), lämmitysjärjestelmän toimittajia (esim. Nibe, Jäspi, Nilan jne.) vai joitain muita.
Mutta kyllä tuo tulossa on varmasti nopeasti.
 
On hyvä muistaa, että kun tuulivoima lisääntyy merkittävästi, tulee myös paljon todella edullisia tunteja, jopa miinustunteja
Miinustunneilla meinaat, että tuulivoimalla tuottavat joutuisi maksamaan kun tuottavat sähköä verkkoon? Eiköhän siinä tapauksessa vedetä osa myllyistä seis, jottei maksamaan joudu.
 
Miinustunneilla meinaat, että tuulivoimalla tuottavat joutuisi maksamaan kun tuottavat sähköä verkkoon? Eiköhän siinä tapauksessa vedetä osa myllyistä seis, jottei maksamaan joudu.

On noita miinustunteja ollut aikaisemmin. En tiedä kuka maksaa ja mitä, mutta tuosta on ihan uutisoitukin. :)
 
Ne ostaa sähkönkulutusta, jotka eivät voi olla tarjoamatta ko. tunnille sähköä. Esim. perustuotannon laitokset. Ei kannata yhden tai muutaman tunnin takia vetää liinoja kiinni.

Taisi mm. vuonna 2020 negatiivisia hintoja olla kolme kertaa. Onkohan 5.4.2021 viimeisin kerta?
 
Itsellä ei ole mitään selkeää kuvaa kaikista markkinamekanismeista jotka sähkömarkkinaa ohjaa. Voisi kuvitella että perinteisesti selvä valtaosa hinnoista on ollut pitkiin sopimuksiin sidottuina ja sopimukset ovat olleet joko sähkön tuottajan ja käyttäjän välillä suoraan, tai sitten välissä välittäjiä. Nyt kun pörssihinnat ovat olleet jotain ihan muuta kuin sopimushinnat, niin loogisesti sähkön tuottajat ovat lähteneet hakeutumaan enemmän pörssihintojen tai paljon aiempaa korkeampien sopimushintojen piiriin aina kun sopimuksia on mahdollista muuttaa. Vaikka oma tuotantokustannus olisi edelleen 4-6 senttiä vesivoimalle, niin olisihan se aika tyhmää myydä siihen hintaan kun nelinkertainen hinta on saatavilla.

Niillä jotka eivät voi luvata tasaista syöttöä verkkoon (tuuli, aurinko), on varmaan todennäköisempää että hinnoittelu on pörssisähköön pohjautuvaa väkisinkin.

Voi olla että muualla on tosin, mutta omassa tuttavapiirissä on toki paljon vanhoja autoja, mutta ainakin 80% uusista/melkein uusista joita on viimeiseen vuoteen joku ostanut, on sähköautoja tai plug in hybridejä. Tämä yhdistettynä siihen että sähkön osuus lämmityksessä kasvaa(vaikka olisikin hyviä hyötysuhteita lämpöpumpuilla), johtaa kyllä aika nopeaan kulutuksen kasvuun. Ja varmaankin koko Länsi-Euroopassa.

Mielenkiintoisia aikoja.
 
Itsellä ei ole mitään selkeää kuvaa kaikista markkinamekanismeista jotka sähkömarkkinaa ohjaa. Voisi kuvitella että perinteisesti selvä valtaosa hinnoista on ollut pitkiin sopimuksiin sidottuina ja sopimukset ovat olleet joko sähkön tuottajan ja käyttäjän välillä suoraan, tai sitten välissä välittäjiä. Nyt kun pörssihinnat ovat olleet jotain ihan muuta kuin sopimushinnat, niin loogisesti sähkön tuottajat ovat lähteneet hakeutumaan enemmän pörssihintojen tai paljon aiempaa korkeampien sopimushintojen piiriin aina kun sopimuksia on mahdollista muuttaa. Vaikka oma tuotantokustannus olisi edelleen 4-6 senttiä vesivoimalle, niin olisihan se aika tyhmää myydä siihen hintaan kun nelinkertainen hinta on saatavilla.

Niillä jotka eivät voi luvata tasaista syöttöä verkkoon (tuuli, aurinko), on varmaan todennäköisempää että hinnoittelu on pörssisähköön pohjautuvaa väkisinkin.

Voi olla että muualla on tosin, mutta omassa tuttavapiirissä on toki paljon vanhoja autoja, mutta ainakin 80% uusista/melkein uusista joita on viimeiseen vuoteen joku ostanut, on sähköautoja tai plug in hybridejä. Tämä yhdistettynä siihen että sähkön osuus lämmityksessä kasvaa(vaikka olisikin hyviä hyötysuhteita lämpöpumpuilla), johtaa kyllä aika nopeaan kulutuksen kasvuun. Ja varmaankin koko Länsi-Euroopassa.

Mielenkiintoisia aikoja.
Voimakkaasti yksinkertaistettuna: Nordpoolissa hinta muodostuu aina sillä hetkellä olevan kalleimman tuotantotavan rajahinnan + päästöoikeuden sekä tietysti kysynnän mukaan.
Kaikki kalleinta edullisemmin tuotetut nauttivat silloin ikään kuin ansiotonta arvonnousua (windfall), eli kate kasvaa.
 
Vaikea kyllä uskoa että markkinahinta jäisi pysyvästi sinne yli 20snt/kwh. Käytännössä sen pitäisi sinne jäädä että kannattaisi ottaa tuollainen 16snt/kwh kiinteä sopimus, ellei sitten ole sähkölämmitystä. Väreen "markkiinahintavahti" tukee automaattista ilmoitusta jos hinta menee yli X senttiä/kwh. Kattona tuossa ominaisuudessa on 20snt/kwh, eli sitä ei voi edes säätää hälyttämään vasta esim 30snt/kwh lukemista. En jotenkin jaksa uskoa että sähkön hinta nyt yhtäkkiä olisi moninkertainen aikaisempiin nähden.

Olikos noita määräaikaisia mahdollista katkaista nin että toinen henkilö ottaa uuden sopimuksen itselleen vai onko se vain tornaria?
 
Yllättävän iso osa Suomen sähköstä myydään pörssissä (oliko jopa 80%?). Tuo 20snt on ihan normaali hinta keski-euroopassa. Eli kun sähkö joudutaan tekemään kaasu/hiilivoimaloissa hinta on 20snt luokkaa normaalisti. Nyt varmaan ollaa siellä 30-50snt hinnoissa. Tämä nostaa meidänkin sähkönhintaa koska olemme tuontisähköstä riippuvaisia ison osan ajasta.
 
Jaha huomenna sitten halpaa sähköä 0,7c/kWh alimmillaan 0,2 ei sentään makseta.
Syynä tuuli ja että Viro ei pysty toimittamaan sähköä eteenpain (joku linjahuolto?)
 
Tuo 20snt on ihan normaali hinta keski-euroopassa. Eli kun sähkö joudutaan tekemään kaasu/hiilivoimaloissa hinta on 20snt luokkaa normaalisti. Nyt varmaan ollaa siellä 30-50snt hinnoissa. Tämä nostaa meidänkin sähkönhintaa koska olemme tuontisähköstä riippuvaisia ison osan ajasta.
Joko ne siirtoyhteydet pohjoisesta Ruotsista ja Norjasta etelään on kunnossa? Ei taida olla. Etelän hinnat ei siis suoraan vaikuta tänne niin voimakkaasti.

Jaha huomenna sitten halpaa sähköä 0,7c/kWh alimmillaan 0,2 ei sentään makseta.
Syynä tuuli ja että Viro ei pysty toimittamaan sähköä eteenpain (joku linjahuolto?)
”Fingridin tuulivoimaennuste näyttää lähes 2 500 megawatin tuotantoa huomenna [tiistaina] päiväsaikaan, ja se on heinäkuun korkein päiväkeskiarvo tuotannossa tähän saakka. Eli ihan tällainen tuulinen kesäpäivä on luvassa”, Heikkilä toteaa.

Hänen mukaansa tuulisuudesta huolimatta huomenna ei tulla pääsemään tuulivoimatuotannon täyteen kapasiteettiin, joka on tällä hetkellä noin 4 000 megawattia.

”Loppuvuoden aikana tilanne tulee paranemaan entisestään, kun tuulivoimaloita tulee valmistumaan lisää. Meidän ennusteemme on, että loppuvuodesta kapasiteetti tulee olemaan noin 5 000 megawattia”, Heikkilä arvioi kasvua tuulivoimatuotannossa.

Eli loppuvuoden aikana tulee 1000MW edestä tuulivoimaa. Tarkoittaa toki jotain 300MW todellista lisää, mutta kuitenkin. Tuuli tulee vaikuttamaan entistä enemmän hintoihin.
 
Yllättävän iso osa Suomen sähköstä myydään pörssissä (oliko jopa 80%?). Tuo 20snt on ihan normaali hinta keski-euroopassa. Eli kun sähkö joudutaan tekemään kaasu/hiilivoimaloissa hinta on 20snt luokkaa normaalisti. Nyt varmaan ollaa siellä 30-50snt hinnoissa. Tämä nostaa meidänkin sähkönhintaa koska olemme tuontisähköstä riippuvaisia ison osan ajasta.

Tähän olisi mukava löytää luotettava lähde. Ei siksi että erityisesti epäilen väitettä mutta olisi kiva saada mahdollisimman oikea kuva siitä miten kokonaisuus pyörii ja mikä osa pörssihintaan myydyllä sähköllä kokonaisuudesta on.

Edit: Saksassa sähkön hinta on ollut korkea pidempään mutta siihen on liittynyt erilaisia tariffeja yms. eikä varsinainen tuotantokustannus ole välttämättä ollut kovin korkea.
 
Pikku olusissa ei ajatus kulje.
Miten katkos Baltiaan vaikuttaa meidän hintoihin?
Eli meiltä ei mene sähköä huomenna sinne suuntaan, niin sen takia on halpaa?

Josta voidaan ajatella, kun jonkun aikaa ollut sähkön hinta korkealla, niin silloin sitä on mennyt/myyty Viroon ja Latviaan?
Meneekö sitä myös talvella sinne suuntaan ja etenkin kulutushuippujen aikana?
Jos menee, niin oudolle vaikuttaa puheet, että ei olla omavaraisia sähkön suhteen huippujen aikaan, yms. kun sitä on vara myydä ja samaan aikaan tuodaan muualta.
 
Tähän olisi mukava löytää luotettava lähde. Ei siksi että erityisesti epäilen väitettä mutta olisi kiva saada mahdollisimman oikea kuva siitä miten kokonaisuus pyörii ja mikä osa pörssihintaan myydyllä sähköllä kokonaisuudesta on.

Edit: Saksassa sähkön hinta on ollut korkea pidempään mutta siihen on liittynyt erilaisia tariffeja yms. eikä varsinainen tuotantokustannus ole välttämättä ollut kovin korkea.
Tuohon isoon kokonaislukuun vaikuttaa vahvasti se, että esim. Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja:n UPM
energialiiketoiminta myy yhtiön tuottaman sähkön markkinoille eikä suoraan omille tehtaille. Ja ostaa sitten markkinoilta takaisin tarvitsemansa sen mukaan, miten prosessejaan kykenee optimoimaan.
 
Josta voidaan ajatella, kun jonkun aikaa ollut sähkön hinta korkealla, niin silloin sitä on mennyt/myyty Viroon ja Latviaan?
Meneekö sitä myös talvella sinne suuntaan ja etenkin kulutushuippujen aikana?
Jos menee, niin oudolle vaikuttaa puheet, että ei olla omavaraisia sähkön suhteen huippujen aikaan, yms. kun sitä on vara myydä ja samaan aikaan tuodaan muualta.
Suomesta viedään Viroon aika usein. Kapasiteettia 1000MW. Sen yli ei voida viedä. Viime talvena oli monesti niin että Venäjältä tuotiin Suomeen 1000MW ja se vietiin Viroon sellaisenaan.

Samaan aikaan voidaan Suomeen tuoda Norjasta ja Ruotsista edullista vesivoimaa. Suomen sisällä siirtokapasiteetti riittää, toisin kuin esim Ruotsissa, joka jakautuu useaan alueeseen. Ongelma on tuo Suomen ja pohjois-Ruotsin välinen linja, jonka kapasiteetti ei riitä siihen että katettaisiin Suomen pula ja samalla vietäisiin sitä etelästä ulos (sekä Ruotsiin takaisin että Viroon).
 
Suomesta viedään Viroon aika usein. Kapasiteettia 1000MW. Sen yli ei voida viedä. Viime talvena oli monesti niin että Venäjältä tuotiin Suomeen 1000MW ja se vietiin Viroon sellaisenaan.

Samaan aikaan voidaan Suomeen tuoda Norjasta ja Ruotsista edullista vesivoimaa. Suomen sisällä siirtokapasiteetti riittää, toisin kuin esim Ruotsissa, joka jakautuu useaan alueeseen. Ongelma on tuo Suomen ja pohjois-Ruotsin välinen linja, jonka kapasiteetti ei riitä siihen että katettaisiin Suomen pula ja samalla vietäisiin sitä etelästä ulos (sekä Ruotsiin takaisin että Viroon).
Ok.
Tulikin tästä mieleen, kun joku aika sitten oli lehdessä juttu että Fingrid rakentaa uuden siirtolinjan pohjoisesta etelään, että saa mm. tuulisähköä sinne missä sitä enemmän tartetaan. Juttu liittyi lunastettaviin tontteihin, yms.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 295
Viestejä
4 867 558
Jäsenet
78 630
Uusin jäsen
Nafu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom