Laskeeko vesivoimaloitsija että kannattaako parhaan tuoton saamiseksi ajaa laitosta täysillä jolloin sähkön hinta laskee vai jonkun verran pienemmällä, jolloin tuotettu teho * hinta olisi iso, mutta altaaseen jää vielä enemmän myytävää seuraavaan piikkiin?
Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)
- Keskustelun aloittaja helppo92
- Aloitettu
Yöajan joustoa vain koska Ruotsin tuonti on tapissa. Nyt aamusta on käytetty vesivoimaa yli 2000MW, spottihinta samaa tasoa. Huomiselle ja sitä seuraaville päiville ennusteissa näkyy tuulisia kelejä, näkynee spottihinnoissa. Ja viikon päästä OL3 koekäyttö pitäisi jatkua.
- Liittynyt
- 25.07.2022
- Viestejä
- 2
On kyllä päätä saanut raapia, että mikä olisi tässä kohtaa järkevää. Pahoin pelkään että hinta nousee seuraavalle kvartaalille roimasti, esim. johonkin yli 30 snt/kwh. Sitten on kyllä kalliit kuukaudet. Miten tuo PKS:n tukkuhinta muuten määräytyy? PKS:llä elokuun pörssisähkön hinta 33 snt/kwh, mutta noudatteleeko tuo meidän soppari tuota hintaa vai jotain muuta?
Jos varaaja on edes semifiksusti sijoitettu, niin tuo lämpövuoto on sinänsä merkityksetön, heti kun pitää alkaa käyttämään lämmitystä.Varaajan lämpöhäviö menee luonnollisesti suhteessa lämpötiladeltaan varaajan sisäpuolen ja ympäröivän ilman kanssa. Oma nykyaikainen, C-energiatehokkuusluokan varaaja hukkaa 85W eli 750kWh vuodessa, joka talvella toki menee mökin lämmitykseen (toki lämpöpumpulla hoituisi tehokkaammin). Ilmeisesti nuo ilmoitetaan 65 asteisena, jos nostaa 80 asteeseen niin tulee 113W ja vajaan MWh vuodessa, jollain rupuvaraajalla voi kertoa kahdella (tai kolmella).
Paljon pahempi tilanne on, jos joudutaan lämmittämään ihan mielettömän kalliilla päiväsähköllä, kun lämmin vesi loppuu kesken.
Lisäksi kuumuus tappaa tehokkaasti tietyt pöpöt ja estää ongelmat, joita voi seurata, mikäli varaaja on turhan kylmä..
Veikkaan, että tuolla tarkoitetaan vaan sitä että PKS saa omasta päästä heittää pörssihinnan mukaisen hinnoittelun..
Tulee kyllä varmasti roimasti kallistumaan, mutta en tiedä kannattaako puolen vuoden hinnan nousun takia sitten kuitenkaan rueta tekemään mitään 20snt/kwh kahden vuoden määräaikaisia soppareitakaan..
Eletään aika mielenkiintoisia aikoja, jos tuo roimasti kallistuu niin en tiedä kannattaako sitten jo siirtyä pörssisähköön kohta. Sellainen tavallaan lohduttava tieto sentään, että PKS:n sivulla luki että uusia Oiva plus -sopimuksia ei anneta, mutta nykyiset asiakkuudet jatkuvat.
Mulla loppui Helenin määräaikainen 4,54 c/kWh+0e/kk kesäkuun lopussa, solmin sitten Imatran Seudun Sähkön kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Ässä Markkinahintojen Seuraaja -tuotteesta, joka seuraa markkinahintoja 3kk välein. Tässä on nyt hintana 11,9 c/kWh + 1,5 e/kk elokuun loppuun asti ja uuden kvartaalin hinnan ilmoittavat ensi maanantaina, saas nähdä mitä sieltä tulee
Huomasin myös etteivät myy tätä tuotetta enää. Kertoo ehkä siitä, että nousupainetta on. Jollain toistaiseksi voimassa olevalla luultavasti jatketaan syyskuusta eteenpäin, ei välttämättä siis tällä, jos hinnoittelevat itsensä ulos.Ilmoitteleppa tänne sitten, että millasen hinnan laittaavat. Saa vähän itsekkin osviittaa mitä odottaa.. PKS:llä luki netissä että noin kuukautta ennen seuraavaa kvartaalia ilmoitetaan tuleva hinta.Mulla loppui Helenin määräaikainen 4,54 c/kWh+0e/kk kesäkuun lopussa, solmin sitten Imatran Seudun Sähkön kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Ässä Markkinahintojen Seuraaja -tuotteesta, joka seuraa markkinahintoja 3kk välein. Tässä on nyt hintana 11,9 c/kWh + 1,5 e/kk elokuun loppuun asti ja uuden kvartaalin hinnan ilmoittavat ensi maanantaina, saas nähdä mitä sieltä tulee
Joo, yritän muistaa. Itse veikkaan, että puhutaan selvästi alle 20c/kWh hinnasta, toivottavasti alle 15c/kWh, koska heillä tämä seuraava kvartaali on syys-marraskuu, jolloin sähkönkulutus ei vielä raketoi ja samaan aikaan tuotanto ei ainakaan ole supistumassa, mielummin päinvastoin. Voivat toki nostaa hinnan kattoon, jos haluavat esim. lopettaa tämän sopimustyypin, uusiahan eivät enää myy.
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 685
Vesivoima on tärkein tekijä sähköverkon ylläpidossa ja sillä turvataan nopeat taajuusheilahtelut kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Tuulivoimakapasiteetin kasvun takia vesivoimaa käytetään aiempaa vähemmän vesivarantojen tila huomioiden. Talvella tuulee enemmän ja myös siksi tarvitaan vesivoimakapasiteettia enemmän varalle. Olisi aika lyhytnäköistä tyhjentää vesivarantoja nyt hanat auki, kun talvi tulee olemaan epävarmempi kuin koskaan.
Huomenna onkin halpaa tavaraa piuhan täydeltä tarjollaMistähä moinen romahdus hinnassa näin keskellä viikkoa johtuu?
Koittavat saada myytyä kiinteitä soppareita pitkällä sopimuksella
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 685
Tuulivoimaennuste näyttäisi olevan noin 2200MW koko päivälle, joten tuo sitä hintaa ainakin laskee. Joten tuulinen päivä odotettavissa.Huomenna onkin halpaa tavaraa piuhan täydeltä tarjolla
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 046
Onko näistä vesimääristä jotain sivua josta näkisi niitä? Viime kesältä on vain uutisia että kaikki tyhjää ja lopussa. Mites tällä hetkellä?
View weekly hydro reservoir.
See weekly hydro reservoir data. Filter to see the area of your interest.
www.nordpoolgroup.com
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 046
Norjassa 1.5v sitten oli 80k ja nyt alle 60k. Ei siis pitäisi olla vielä tilanne tuo että tyhjää pyöriteltäisiin pakon edessä. Kiitos silti linkistä. Vesitilanne ei siis erityisen huono tulevaa talvea varten.View weekly hydro reservoir.
See weekly hydro reservoir data. Filter to see the area of your interest.
Eli jos 2200MW lisätuotanto romauttaa sähkönhinnan niin miksi 1600MW lisä ydinvoimassa ei tekisi samoin?
Mitäs nyt tuulee sähkön pörssihinnan kanssa? Vai päivittyykö nuo huomiset hinnat vielä?
www.vattenfall.fi
Pörssisähkön hinta - Vattenfall
Katso sivuiltamme sähköpörssi Nord Poolin Suomen hinta-alueen tämän hetkiset sekä huomiset varttihinnat pörssisähkölle.
Laskee hinnan perustasoa, vaihtelua jää silti, koska muilla tuotantotavoilla tuotettua sähköä joko säädellään tai ovat ilmojen armoilla. Ydinvoimalla tuotettu sähkö on vakaata ja sitä ei säädellä hintapiikkien tai kulutuksen mukaan, vaan voimala puksuttaa tasaisesti pois lukien häiriöt ja suunnitellut huoltokatkot.
Illasta alkaen, etelästä, kohtuu tasaisesti ja riittävän voimakkaasti, oikeassa paikassa.Mitäs nyt tuulee sähkön pörssihinnan kanssa?
Pörssisähkön hinta - Vattenfall
Katso sivuiltamme sähköpörssi Nord Poolin Suomen hinta-alueen tämän hetkiset sekä huomiset varttihinnat pörssisähkölle.
Tuulivoiman tuotanto
www.fingrid.fi
Mielenkiintoisia tuulivoiman tuotantotilastoja ja ennusteita, jos haluaa arvuutella tulevien päivien sähkönhintaa. Liekkö täällä jo ollut.
Talvella tarvitaan 5000-7000MW enemmän sähköä kuin nyt. Miten arvelet 1600MW:n romauttavan sähkön hinnan silloin?
Normaalitilanteessa pörssisähkön vuoden keskihinta on noin 45 e/MWh, eli 4,5 c/kWh. Talvella hinta on vähän enemmän, kesällä vähemmän. Ei hintojen tarvitse romahtaa, normaalihinnat riittävät monelle
Nyt ei valitettavasti ole normaalitilanne, eli markkina on sekaisin ja ilmassa on paljon epävarmuutta. Tästä syystä markkinasähkö maksaa paljon, vaikka kaikki näyttää sinänsä ihan hyvältä. Paitsi jos jos jos ja jos. Ja tämä näkyy markkinahinnoitellussa tuotteessa.
Olenko puhunut talven hinnoista mitään? Meillä on nyt kesällä ollut, jos et ole sattunut huomaamaan, pörssisähkön spot hinnat jo pidemmän aikaa siellä +20sentissä, vaikka nyt ydinvoimalat toiminnassa pl. Ol3. Jos tuulivoimasta saadaan irti 2000MW joka riittää romauttamaan hinnat niin mitä lottoot mitä OL3 ja sen tuoma 1600MW tekee kesä hinnoille vaikka tuulivoimasta saatais 100MW. Ja btw, onko sähkönhinta raketoinut joka talvi suomessa, myös siis silloin kun saatiin venäjältä sähköä, pois lukien viime talvi kun ruotsi taisi sekoilla omien sähköverkkojen kanssa.
Ei ole raketoinut, esim. yli 100 e/MWh hintoja ei ole pörssissä joutunut montaa hetkeä maksamaan aiemmin. Nyt sähköstä maksetaan keskikesällä jopa satoja euroja megawattitunnista, vaikka tuotantoa voitaisiin tarvittaessa skaalata selvästi ylös. Nykyhinnoittelussa ei ole järkeä ja tämä ei ole pysyvä hintataso.
On hyvä muistaa, että kun tuulivoima lisääntyy merkittävästi, tulee myös paljon todella edullisia tunteja, jopa miinustunteja, joten ehkä tulevaisuudessa sähkön hinnoittelua halutaan siirtää enemmän ja enemmän tuntihinnoittelun puolelle pitkien kiinteähintaisten soppareiden sijasta. Tämä on ihan toimiva ratkaisu, kunhan homma toimii automatisoidusti kotitalouksissa, eli toisin sanoen itse ei tarvitse kytkeä laitteita päälle ja pois, vaan automatiikka hoitaa sen hinnan perusteella.
Viimeksi muokattu:
Kutsuisin 4.5snt sähkönhintaa romahdukseksi nykyisistä 20snt kesä hinnoista. En usko tosin että siihen palataan koskaan. Yksistään inflaatio pitää huolen siitä.Normaalitilanteessa pörssisähkön vuoden keskihinta on noin 45 e/MWh, eli 4,5 c/kWh. Talvella hinta on vähän enemmän, kesällä vähemmän. Ei hintojen tarvitse romahtaa, normaalihinnat riittävät monelle
Nyt ei valitettavasti ole normaalitilanne, eli markkina on sekaisin ja ilmassa on paljon epävarmuutta. Tästä syystä markkinasähkö maksaa paljon, vaikka kaikki näyttää sinänsä ihan hyvältä. Paitsi jos jos jos ja jos. Ja tämä näkyy markkinahinnoitellussa tuotteessa.
Jos meillä on kaksi kuukautta 20snt sähkö kesällä meillä pitää sähkön olla ilmaista kuusi kuukautta ennen kuin päästään 5snt keskihintoihin.
Nämä kesähinnat antavat viiveitä mihin talven hinnat menee. Monella sähkölämmittäjällä kesän kulutus on niin pientä että ei sillä ole vuoden sähkölaskussa mitään tekemistä. Aino joka merkitsee on talven hintataso joka näillä näkymin on joko kallis tai järjettömän kallis.
Mikä tulee nopeasti ylös, voi tulla myös nopeasti alas. Sähkössä on sellainen kuluttajansuoja, että heti kun kysyntä alittaa tarjonnan, niin sähköä myydään siihen hintaan, millä joku sen suostuu ostamaan, siitä käytöstä jopa maksetaan, eli ns. negatiivinen hinnoittelu. Tämä johtuu sähköverkon tasapainovaatimuksesta eikä sille voi helposti tehdä mitään muuta kuin toivoa, että kulutus kohdistuisi vähäisen kysynnän ja korkean tuotannon tunneille ja siihen ohjataan hinnoilla.
Inflaatio ei luultavasti nosta paljonkaan sähkön tuotantokustannuksia (jos keskimääräinen tuotantokustannus on vaikka jotain 5 c/kWh, niin järkyttävän 20% inflaatiokorotuksen jälkeen tulisi vain sentti lisää hintaan), ellei sitten korkotaso nouse merkittävästi, jolloin investoinnit menisivät helpommin jäihin ja tarjonta ei vastaisi jatkossa kysyntää. Merkittäviin korkomuutoksiin sisältyy lisäksi riski siitä, että taantumaa pukkaa, mikä leikkaa kysyntää ja se näkyy välittömästi hinnoittelussa. Inflaatio voi tietysti tarkoittaa sitä, että nostetaan nyt mekin hintaa, koska kaikki hinnat nousevat, mistä on vähän merkkejä siellä täällä, eli ns. tilaisuus tekee varkaan
Pakollisesta tuotteesta maksetaan sen verran kuin hintalapussa seisoo, sitä ei jätetä hyllyyn.
Viimeksi muokattu:
Sovellukset sopivilla hälytysparametreillä voisivat myös olla hyvä ratkaisu tulevaisuuden joustavaan sähköverkkoon. Esim. hiukan eri asia jättää varaajan lämmitys edullisemmalle sähkölle jos on jo käynyt suihkussa sen päivän osalta tai kaverit ovat tulossa saunailtaan. Toinen esimerkki on hypoteettinen sähkön myyminen sähköauton akusta, omat illan suunnitelmat vaikuttavat sen järkevyyteen vähintään yhtä paljon kuin sähkön pörssihinta.
Onhan noita markkinoilla jo nyt ratkaisuja (Leanheat, Optiwatti, Wattinen jne.), jotka optimoi lämmitystä ja käyttöveden lämmitystä perinteisten lämpötila-antureiden lisäksi pörssisähkön hintavaihtelua, sääennusteita ja asukkaiden käyttötottumuksia huomioiden.
Ongelma on se, kun ollaan edelleenkin uuden äärellä, että jos nyt investoi ohjaukseen, on mahdotonta tietää, onko palvelu vielä pystyssä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.
Uskoisin näiden lyövän läpi nopeasti, kunhan pari isoa ja markkinoilla tunnettua yritystä ostaa jonkun näistä pienemmistä ja alkaa tarjota palvelua omalla brändillään.
Kysymys toki on toki asiakkaiden mielikuvissa myös siitä, että onko ne sähkönmyyjiä (kuten vaikka Helen ja Fortum), lämmitysjärjestelmän toimittajia (esim. Nibe, Jäspi, Nilan jne.) vai joitain muita.
Mutta kyllä tuo tulossa on varmasti nopeasti.
Miinustunneilla meinaat, että tuulivoimalla tuottavat joutuisi maksamaan kun tuottavat sähköä verkkoon? Eiköhän siinä tapauksessa vedetä osa myllyistä seis, jottei maksamaan joudu.
- Liittynyt
- 11.12.2016
- Viestejä
- 944
On noita miinustunteja ollut aikaisemmin. En tiedä kuka maksaa ja mitä, mutta tuosta on ihan uutisoitukin.
Ne ostaa sähkönkulutusta, jotka eivät voi olla tarjoamatta ko. tunnille sähköä. Esim. perustuotannon laitokset. Ei kannata yhden tai muutaman tunnin takia vetää liinoja kiinni.
Taisi mm. vuonna 2020 negatiivisia hintoja olla kolme kertaa. Onkohan 5.4.2021 viimeisin kerta?
Taisi mm. vuonna 2020 negatiivisia hintoja olla kolme kertaa. Onkohan 5.4.2021 viimeisin kerta?
Itsellä ei ole mitään selkeää kuvaa kaikista markkinamekanismeista jotka sähkömarkkinaa ohjaa. Voisi kuvitella että perinteisesti selvä valtaosa hinnoista on ollut pitkiin sopimuksiin sidottuina ja sopimukset ovat olleet joko sähkön tuottajan ja käyttäjän välillä suoraan, tai sitten välissä välittäjiä. Nyt kun pörssihinnat ovat olleet jotain ihan muuta kuin sopimushinnat, niin loogisesti sähkön tuottajat ovat lähteneet hakeutumaan enemmän pörssihintojen tai paljon aiempaa korkeampien sopimushintojen piiriin aina kun sopimuksia on mahdollista muuttaa. Vaikka oma tuotantokustannus olisi edelleen 4-6 senttiä vesivoimalle, niin olisihan se aika tyhmää myydä siihen hintaan kun nelinkertainen hinta on saatavilla.
Niillä jotka eivät voi luvata tasaista syöttöä verkkoon (tuuli, aurinko), on varmaan todennäköisempää että hinnoittelu on pörssisähköön pohjautuvaa väkisinkin.
Voi olla että muualla on tosin, mutta omassa tuttavapiirissä on toki paljon vanhoja autoja, mutta ainakin 80% uusista/melkein uusista joita on viimeiseen vuoteen joku ostanut, on sähköautoja tai plug in hybridejä. Tämä yhdistettynä siihen että sähkön osuus lämmityksessä kasvaa(vaikka olisikin hyviä hyötysuhteita lämpöpumpuilla), johtaa kyllä aika nopeaan kulutuksen kasvuun. Ja varmaankin koko Länsi-Euroopassa.
Mielenkiintoisia aikoja.
Niillä jotka eivät voi luvata tasaista syöttöä verkkoon (tuuli, aurinko), on varmaan todennäköisempää että hinnoittelu on pörssisähköön pohjautuvaa väkisinkin.
Voi olla että muualla on tosin, mutta omassa tuttavapiirissä on toki paljon vanhoja autoja, mutta ainakin 80% uusista/melkein uusista joita on viimeiseen vuoteen joku ostanut, on sähköautoja tai plug in hybridejä. Tämä yhdistettynä siihen että sähkön osuus lämmityksessä kasvaa(vaikka olisikin hyviä hyötysuhteita lämpöpumpuilla), johtaa kyllä aika nopeaan kulutuksen kasvuun. Ja varmaankin koko Länsi-Euroopassa.
Mielenkiintoisia aikoja.
Voimakkaasti yksinkertaistettuna: Nordpoolissa hinta muodostuu aina sillä hetkellä olevan kalleimman tuotantotavan rajahinnan + päästöoikeuden sekä tietysti kysynnän mukaan.
Kaikki kalleinta edullisemmin tuotetut nauttivat silloin ikään kuin ansiotonta arvonnousua (windfall), eli kate kasvaa.
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 046
Vaikea kyllä uskoa että markkinahinta jäisi pysyvästi sinne yli 20snt/kwh. Käytännössä sen pitäisi sinne jäädä että kannattaisi ottaa tuollainen 16snt/kwh kiinteä sopimus, ellei sitten ole sähkölämmitystä. Väreen "markkiinahintavahti" tukee automaattista ilmoitusta jos hinta menee yli X senttiä/kwh. Kattona tuossa ominaisuudessa on 20snt/kwh, eli sitä ei voi edes säätää hälyttämään vasta esim 30snt/kwh lukemista. En jotenkin jaksa uskoa että sähkön hinta nyt yhtäkkiä olisi moninkertainen aikaisempiin nähden.
Olikos noita määräaikaisia mahdollista katkaista nin että toinen henkilö ottaa uuden sopimuksen itselleen vai onko se vain tornaria?
Olikos noita määräaikaisia mahdollista katkaista nin että toinen henkilö ottaa uuden sopimuksen itselleen vai onko se vain tornaria?
Yllättävän iso osa Suomen sähköstä myydään pörssissä (oliko jopa 80%?). Tuo 20snt on ihan normaali hinta keski-euroopassa. Eli kun sähkö joudutaan tekemään kaasu/hiilivoimaloissa hinta on 20snt luokkaa normaalisti. Nyt varmaan ollaa siellä 30-50snt hinnoissa. Tämä nostaa meidänkin sähkönhintaa koska olemme tuontisähköstä riippuvaisia ison osan ajasta.
Jaha huomenna sitten halpaa sähköä 0,7c/kWh alimmillaan 0,2 ei sentään makseta.
Syynä tuuli ja että Viro ei pysty toimittamaan sähköä eteenpain (joku linjahuolto?)
www.hs.fi
Syynä tuuli ja että Viro ei pysty toimittamaan sähköä eteenpain (joku linjahuolto?)
Energia | Pörssisähkön hinta romahtaa, tiistaina se on lähes ilmaista
Syynä viime aikojen valossa poikkeuksellisen matalille hinnoille ovat tuulivoimatuotannon lisääntyminen ja sähkön siirtorajoitukset Baltiassa.
www.hs.fi
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 046
Joko ne siirtoyhteydet pohjoisesta Ruotsista ja Norjasta etelään on kunnossa? Ei taida olla. Etelän hinnat ei siis suoraan vaikuta tänne niin voimakkaasti.
Jaha huomenna sitten halpaa sähköä 0,7c/kWh alimmillaan 0,2 ei sentään makseta.
Syynä tuuli ja että Viro ei pysty toimittamaan sähköä eteenpain (joku linjahuolto?)
Energia | Pörssisähkön hinta romahtaa, tiistaina se on lähes ilmaista
Syynä viime aikojen valossa poikkeuksellisen matalille hinnoille ovat tuulivoimatuotannon lisääntyminen ja sähkön siirtorajoitukset Baltiassa.
Eli loppuvuoden aikana tulee 1000MW edestä tuulivoimaa. Tarkoittaa toki jotain 300MW todellista lisää, mutta kuitenkin. Tuuli tulee vaikuttamaan entistä enemmän hintoihin.
Tähän olisi mukava löytää luotettava lähde. Ei siksi että erityisesti epäilen väitettä mutta olisi kiva saada mahdollisimman oikea kuva siitä miten kokonaisuus pyörii ja mikä osa pörssihintaan myydyllä sähköllä kokonaisuudesta on.
Edit: Saksassa sähkön hinta on ollut korkea pidempään mutta siihen on liittynyt erilaisia tariffeja yms. eikä varsinainen tuotantokustannus ole välttämättä ollut kovin korkea.
- Liittynyt
- 15.07.2022
- Viestejä
- 647
Pikku olusissa ei ajatus kulje.
Miten katkos Baltiaan vaikuttaa meidän hintoihin?
Eli meiltä ei mene sähköä huomenna sinne suuntaan, niin sen takia on halpaa?
Josta voidaan ajatella, kun jonkun aikaa ollut sähkön hinta korkealla, niin silloin sitä on mennyt/myyty Viroon ja Latviaan?
Meneekö sitä myös talvella sinne suuntaan ja etenkin kulutushuippujen aikana?
Jos menee, niin oudolle vaikuttaa puheet, että ei olla omavaraisia sähkön suhteen huippujen aikaan, yms. kun sitä on vara myydä ja samaan aikaan tuodaan muualta.
Miten katkos Baltiaan vaikuttaa meidän hintoihin?
Eli meiltä ei mene sähköä huomenna sinne suuntaan, niin sen takia on halpaa?
Josta voidaan ajatella, kun jonkun aikaa ollut sähkön hinta korkealla, niin silloin sitä on mennyt/myyty Viroon ja Latviaan?
Meneekö sitä myös talvella sinne suuntaan ja etenkin kulutushuippujen aikana?
Jos menee, niin oudolle vaikuttaa puheet, että ei olla omavaraisia sähkön suhteen huippujen aikaan, yms. kun sitä on vara myydä ja samaan aikaan tuodaan muualta.
Tuohon isoon kokonaislukuun vaikuttaa vahvasti se, että esim. Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja:n UPM
energialiiketoiminta myy yhtiön tuottaman sähkön markkinoille eikä suoraan omille tehtaille. Ja ostaa sitten markkinoilta takaisin tarvitsemansa sen mukaan, miten prosessejaan kykenee optimoimaan.
Energia | Kallis sähkö kurittaa nyt teollisuutta – Näin metsäjätti UPM hallitsee sähkölaskuaan
Sähkön hinta on ollut tänä syksynä välillä kymmenkertainen viime vuoden keskimääräiseen hintaan verrattuna. Milloin tulee vastaan teollisuuden kipuraja? Toistaiseksi teollisuuden sähkönkäyttö ei ole juuri reagoinut koviin hintoihin.
www.hs.fi
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 046
Suomesta viedään Viroon aika usein. Kapasiteettia 1000MW. Sen yli ei voida viedä. Viime talvena oli monesti niin että Venäjältä tuotiin Suomeen 1000MW ja se vietiin Viroon sellaisenaan.
Samaan aikaan voidaan Suomeen tuoda Norjasta ja Ruotsista edullista vesivoimaa. Suomen sisällä siirtokapasiteetti riittää, toisin kuin esim Ruotsissa, joka jakautuu useaan alueeseen. Ongelma on tuo Suomen ja pohjois-Ruotsin välinen linja, jonka kapasiteetti ei riitä siihen että katettaisiin Suomen pula ja samalla vietäisiin sitä etelästä ulos (sekä Ruotsiin takaisin että Viroon).
- Liittynyt
- 15.07.2022
- Viestejä
- 647
Ok.
Tulikin tästä mieleen, kun joku aika sitten oli lehdessä juttu että Fingrid rakentaa uuden siirtolinjan pohjoisesta etelään, että saa mm. tuulisähköä sinne missä sitä enemmän tartetaan. Juttu liittyi lunastettaviin tontteihin, yms.
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 046
Riittävästi vesivoimaa ja näin kesällä siirtokapasiteettikin riittää.
Onneksi nyt on rakenteilla uusi johto pohjois-ruotsista suomeen joka lisää 800MW siirtokapaa. Tunnetaan nimellä aurora line. Harmi vain että valmista on vasta vuonna 2025: Aurora Line – kolmas yhdysjohto Pohjois-Ruotsiin
Norjassa 1.5v sitten oli 80k ja nyt alle 60k. Ei siis pitäisi olla vielä tilanne tuo että tyhjää pyöriteltäisiin pakon edessä. Kiitos silti linkistä. Vesitilanne ei siis erityisen huono tulevaa talvea varten.
Klikkaa sieltä ylälaidassa NO2 ja NO1 alueiden tilastot esille. Niillä suurin merkitys Suomen sähköhinnalle.
NO4 alue näyttää hyvältä, mutta sieltä se sähkön vienti edes muualle Norjaan on hankalaa.
Määrittele "talvella tarvitaan".
Tarvitaan ehkä muutamana päivänä. Tänään Suomen sähkönkulutuksen keskiarvo oli 7720 MW. Viime tammi-maaliskuussa tuohon +5000 eli 12 700 MW ylittyi peräti neljänä (4) päivänä.
Tammi-helmikuun sähkön kulutuksen keskiarvo puolestaan oli 10 901 MW, erotus tämänpäiväiseen on siis 3181 MW joka ei ole kovinkaan lähellä "5000-7000 MW".
Lisäksi unohdat näissä jokaisessa maailmanloppua maalailevassa viestissäsi sen, että CPH voimalat ovat käynnissä talvella. Niistä tulee sähköä ulkomuistista joku 3000-4000 MW lisää kesään verrattuna.
Lihavoidusta kohdasta olen eri mieltä, tai sitten en tajua mitä tarkoitat. NO1 ja NO2 alueilla tilanne on huono, mutta Suomen kannalta kuitenkin näin on paljon parempi verrattuna siihen jos esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa olisi huono vesitilanne.
Kannattaa katsoa kaikki alueet ja kokonaisuus. Nyt Suomessa on normaali allastilanne, Ruotsissa keskimääräistä parempi, Pohjois-Norjassa ennätyshyvä. Kaikki tämä on suhteellisesti Suomelle eduksi, koska em. alueiden kaikkea ylenmääräistä sähköä ei saada siirretyksi Etelä-Norjaan.
Samalla on tietysti varhaista sanoa talven tilanteesta mitään, syksyn sadekausi on vielä edessä.
Nyt noin 1000MW.
8.12.2021 pörssin hinta oli 1000,1€/MWh.
Silloin teollisuuden ja kaukolämmön CHP tuotanto oli pyöreästi 1500+3000 MW.
Hinnassa ennätyspäivä, mutta en tiedä oliko CHP tuotannossa ennätyspäivä.
Joo, no oikein muistelin sitten, että jossain 4500 MW hujakoilla se yhteistuotanto on kunnon pakkaspäivinä ollut. Ja kesällä se on luokkaa 1000.
Piti nyt ihan tarkistaa, paljonko tuota CHP kapasiteettia Suomessa on. Näköjään 2021 tilastossa huippukuormituskauden kapasiteetti on kaukolämmössä 3097 MW ja teollisuudessa 2250 MW. Eli teoreettinen yhteistuotannon kapasiteetti huippukuormitustilanteessa on yhteensä n. 5350 MW. Siihen erillislauhdetuotannon kapasiteettia päälle n. 500 MW, ja lisäksi tietysti Fingridin tehoreservit.
Sekin on hyvä pitää mielessä että tuulivoimaa tuotettiin talvikuukausina keskimäärin n. 1600 MW teholla, kun kesäkuukausina (2021) se oli n. 600 MW.
Hyvin karkeasti voi laskeskella, että ensi talvena keskimäärin tuotantoa on nykytilanteeseen verraten lisää 1600 (OL3) + 3000 (CHP) + 1000 (tuuli) MW, vaikka vesivoiman olettaisi pysyvän samana (tosiasiassa myös vesivoimaa tuotetaan enemmän). Eli jos eilen tuotanto oli kotimaassa reilut 6 100, niin talvella olisi 11 700 MW, joka suurimman osan talvesta riittäisi tekemään Suomesta omavaraisen. Tietysti jos OL3 menee puihin niin sitten on 'normaal katastroof'.
Piti nyt ihan tarkistaa, paljonko tuota CHP kapasiteettia Suomessa on. Näköjään 2021 tilastossa huippukuormituskauden kapasiteetti on kaukolämmössä 3097 MW ja teollisuudessa 2250 MW. Eli teoreettinen yhteistuotannon kapasiteetti huippukuormitustilanteessa on yhteensä n. 5350 MW. Siihen erillislauhdetuotannon kapasiteettia päälle n. 500 MW, ja lisäksi tietysti Fingridin tehoreservit.
Sekin on hyvä pitää mielessä että tuulivoimaa tuotettiin talvikuukausina keskimäärin n. 1600 MW teholla, kun kesäkuukausina (2021) se oli n. 600 MW.
Hyvin karkeasti voi laskeskella, että ensi talvena keskimäärin tuotantoa on nykytilanteeseen verraten lisää 1600 (OL3) + 3000 (CHP) + 1000 (tuuli) MW, vaikka vesivoiman olettaisi pysyvän samana (tosiasiassa myös vesivoimaa tuotetaan enemmän). Eli jos eilen tuotanto oli kotimaassa reilut 6 100, niin talvella olisi 11 700 MW, joka suurimman osan talvesta riittäisi tekemään Suomesta omavaraisen. Tietysti jos OL3 menee puihin niin sitten on 'normaal katastroof'.
Uutiset
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (42/2025)
17.10.2025 12:35
-
Korealaisraportti: Samsung on perunut Galaxy S26 Edgen
17.10.2025 00:02
-
Asus julkaisi maailman ensimmäisen 8K HDR -mini-LED-näytön ammattilaiskäyttöön
16.10.2025 23:50
-
Asus julkaisi uuden ROG Azoth 96 HE -näppäimistön ja ZywOo-version ROG Falchion Ace HFX:stä
16.10.2025 23:23
-
Razer esitteli uuden Kiyo V2 -webkameran 4K-tarkkuudella ja tekoälyominaisuuksilla
16.10.2025 15:43
