Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[MOS6510]

Ensin itkettiin että Suomesta ei löydy tarpeeksi säätövoimaa. Sitten tuulivoimalat oppivat senkin tempun ja iso osa ovat nyt säätökykyisiä, mutta nyt yhtäkkiä se onkin huono juttu?

Sillä, että "liian hyvällä tuulella" syntyvää energiaa haaskataan ei ole mitään tekemistä säätövoiman puutteen kanssa.

Esimerkiksi tänä yönä klo 01:00 - 02:00 välillä oli ero tuulivoiman tuotantoennusteen ja käytännön tuotannon välillä luokkaa 1600 MW. Osa tästä on luultavasti ennustevirhettä johonkin suuntaan, mutta suurin selittäjä näin merkittävälle erolle on kaupallinen alassäätö. Tuo ero ennusteen ja toteuman välillä katoaa miltei kokonaan aamuun klo 06:00 mennessä - jolloin sattumalta sähkön hinta nousee lähelle nollaa.

 

[MOS6510]

Tuulivoima on myös kannattavaa jos tuotantoyhtiöllä on samassa konsernissa myyntiyhtiö joka pystyy käyttämään ainakin suuren osan siitä tuotannosta. Tai se menee mankalaketjussa käyttöön. Mutta olisi kiva kuulla mikä tämä myyttinen jokin muu tuotantomuoto on johon aina tasaisin väliajoin viittaillaan. Tuuli- ja aurinkovoima kun ovat ne ainoat tuotantomuodot jotka nykymarkkinassa ovat edes teoreettisesti kannattavia rakentaa. Ja ei, homma ei mene niin että jos tuulivoimaa ei rakennettaisi jostain syystä (vaikkapa valtio kieltäisi moisen) niin ne "säästyneet" varat eivät kuitenkaan menisi esimerkiksi uuden fossiilisen tuotannon rakennukseen tai uuteen ydinvoimaan.

Yhdenkään maan verkko maailmassa ei ole koskaan toiminut pelkän tuuli- ja aurinkosähkön kanssa ja ei tule koskaan toimimaankaan. Tarvitaan siis sitä jotain muuta "myyttistä" tuotantoa, joka voi olla esimerkiksi ydin-, vesi- tai CHP-voimaa. Monessa maassa (mutta ei meillä) tämä on käytännössä kaasuturbiineja, koska vain niillä saadaan kohtuullisilla perusinvestoinnella nopeasti säätyvää tuotantoa aikaan.

Nyt meillä on käymässä niin, että sääriippumattoman sähkötuotannon kapasiteetti laskee vuodesta toiseen. Pelkästään CHP-tuotantoa on ajetaan 5 vuoden sisällä aikana alas lähes OL3:n verran ja tästä alasajosta on jo suuri osa toteutunut.

 

[Grez]

Tässä tuulivoiman tapauksessa energiaa haaskataan.

No nyt sentään haaskataan petawattituntitolkulla vähemmän kuin ennen kuin ensimmäistäkään tuulivoimalaa oli rakennettu, jolloin ihan kaikki tuulienergia meni haaskuuseen.

 

[ossobucco]

Yhdenkään maan verkko maailmassa ei ole koskaan toiminut pelkän tuuli- ja aurinkosähkön kanssa ja ei tule koskaan toimimaankaan. ...

"Koskaan" on aika vahva ilmaus varsinkin kun puhutaan tulevaisuudesta.

 

[ossobucco]

.

 

[JCSH]

Yhdenkään maan verkko maailmassa ei ole koskaan toiminut pelkän tuuli- ja aurinkosähkön kanssa ja ei tule koskaan toimimaankaan. Tarvitaan siis sitä jotain muuta "myyttistä" tuotantoa, joka voi olla esimerkiksi ydin-, vesi- tai CHP-voimaa. Monessa maassa (mutta ei meillä) tämä on käytännössä kaasuturbiineja, koska vain niillä saadaan kohtuullisilla perusinvestoinnella nopeasti säätyvää tuotantoa aikaan.

Nyt meillä on käymässä niin, että sääriippumattoman sähkötuotannon kapasiteetti laskee vuodesta toiseen. Pelkästään CHP-tuotantoa on ajetaan 5 vuoden sisällä aikana alas lähes OL3:n verran ja tästä alasajosta on jo suuri osa toteutunut.

No meillä on sitä "muuta" tuotantoa ainakin se about 8 GW. Siirtolinjojen takana vielä enemmän.

Mutta muutenkin, mitä sä sitten oikeasti haluaisit, että tuolle Suomen sähköinfralle tehtäisiin? Mainitsit sen, että tuulivoima syö muiden kannattavuutta. Tai tarkemmin tekee niistä kannattamattomia. Ok, totta.
Mutta haluatko sä nyt oikeasti tilanteen, jossa Suomessa maksettaisiin vähintään about 2x enemmän sähköstä kuin nykyään? Koska se olisi se tilanne ilman tuota tuulivoimaa.

 

[MOS6510]

No meillä on sitä "muuta" tuotantoa ainakin se about 8 GW. Siirtolinjojen takana vielä enemmän.

Mutta muutenkin, mitä sä sitten oikeasti haluaisit, että tuolle Suomen sähköinfralle tehtäisiin? Mainitsit sen, että tuulivoima syö muiden kannattavuutta. Tai tarkemmin tekee niistä kannattamattomia. Ok, totta.
Mutta haluatko sä nyt oikeasti tilanteen, jossa Suomessa maksettaisiin vähintään about 2x enemmän sähköstä kuin nykyään? Koska se olisi se tilanne ilman tuota tuulivoimaa.

Meillä on:
- Ydinvoimaa noin 4800 MW silloin kun yksikään voimala ei ole huollossa
- Kaupunkien CHP-tuotantoa tällä hetkellä max. 2200 MW kovimmilla pakkasilla (luku laskee satoja megawatteja joka vuosi). Suuri osa tästä pystyy lauhduttamaan vain kaukolämpöverkkoon, joten se ei pysty tuottamaan enempää kuin lämmön tarve määrää
- Teollisuuden CHP-tuotantoa noin 1000 MW
- Vesivoimaa max. 2500 MW - kuivana kautena vähemmän. Kovilla pakkasilla ei yleensä päästä maksimiin.

Tuo (yhteensä 10500 MW) + tuonti on se mitä voi varmasti saada linjalle kovimmilla pakkasilla, jolloin kulutus voi ylittää 15000 MW. Tuulivoiman ja auringon varaan ei voi laskea mitään.

Tuulivoiman lisärakentaminen ei tässä tilanteessa paranna meidän sähkötasetta mitenkään. Se vain kiihdyttää sääriippumattoman tuotannon alasajoa, jolloin hintaheilahtelut kasvavat ennestään ja suoranaisen sähköpulan riski kasvaa koko ajan tietyissä tilanteissa. Mitään uusia teollisuusinvestointeja ei myöskään pystytä rakentamaan, jollei tuulettoman ajan sähköntuotanto-ongelmaa ratkaista.

Tällä hetkellä tuon tuulettoman ajan sähköntuotantovajeen voi nopeasti ratkaista vain rakentamalla 1000-2000 MW kaasuturbiineja. Uuden 24/7 ajettavan teollisuustuotannon sähköntarve pitäisi ensisijaisesti ratkaista uudella ydinvoimalla.

 

[MOS6510]

"Koskaan" on aika vahva ilmaus varsinkin kun puhutaan tulevaisuudesta.

Sähköjärjestelmän perusominaisuus on, että järjestelmä vaatii riittävän määrän inertiaa, joka syntyy käytännössä vain suurimassaisilla generaattoreilla. Tuulivoima ei tuota verkkoon lainkaan inertiaa, jolloin puhdas tuulisähköjärjestelmä on teoreettisestikin mahdoton. Ja toiseksi tarvitaan aina tuotantoa, jolla katetaan kulutus kun ei tuule.

 

[Grez]

Sähköjärjestelmän perusominaisuus on, että järjestelmä vaatii riittävän määrän inertiaa, joka syntyy käytännössä vain suurimassaisilla generaattoreilla. Tuulivoima ei tuota verkkoon lainkaan inertiaa, jolloin puhdas tuulisähköjärjestelmä on teoreettisestikin mahdoton. Ja toiseksi tarvitaan aina tuotantoa, jolla katetaan kulutus kun ei tuule.

Inertiaa on mahdollista tuottaa verkkoon myös synteettisesti ja myös tuulivoimalat voisi toteuttaa niin että ne tuottavat synteettistä inertiaa. Eli todellakaan edes pelkkään tuulisähköön perustuva energiajärjestelmä ei olisi mahdoton inertia-asian takia. Akkujen avulla on myös mahdollista tuottaa synteettistä inertiaa, joten jos nyt se suurempi tuulettomien jaksojen ongelma saataisiin vaikka akuilla ratkaistua, niin sitten se inertiakaan ei olisi suuri ongelma.

 

[MOS6510]

Inertiaa on mahdollista tuottaa verkkoon myös synteettisesti ja myös tuulivoimalat voisi toteuttaa niin että ne tuottavat synteettistä inertiaa. Eli todellakaan edes pelkkään tuulisähköön perustuva energiajärjestelmä ei olisi mahdoton inertia-asian takia. Akkujen avulla on myös mahdollista tuottaa synteettistä inertiaa, joten jos nyt se suurempi tuulettomien jaksojen ongelma saataisiin vaikka akuilla ratkaistua, niin sitten se inertiakaan ei olisi suuri ongelma.

Tuulivoimaloiden invertterit ovat aina grid-following-tyyppiä, ei grid-forming. Eli ei - tuulivoimalat eivät tuota synteettistä inertiaa.

Synteettistä inertiaa voidaan toki tuottaa grid-forming-akustoilla, mutta mistään halvasta ratkaisusta ei puhuta, jos kaikki inertia tuotetaan akuilla. Tuulettomien ajanjaksojen energiatuotantoa ei voida toteuttaa akuilla - tarvittava investointi olisi aivan tolkuton.

 

[HTK12]

Tällä hetkellä tuon tuulettoman ajan sähköntuotantovajeen voi nopeasti ratkaista vain rakentamalla 1000-2000 MW kaasuturbiineja. Uuden 24/7 ajettavan teollisuustuotannon sähköntarve pitäisi ensisijaisesti ratkaista uudella ydinvoimalla.

Kaasuturbiinit on vaan liian kallis tuotantotapa kaupalliseen sähköntuotantoon ellei halua nostaa meillä sähkön hintaa todella paljon. Se 24/7 teollisuus ei vaan ole valmis maksamaan sitä mitä uusi ydinvoima Suomessa maksaa tällä hetkellä rakentaa. Tuuli & aurinkovoima on tällä hetkellä ne jotka on edes jotenkin kaupallisesti kannattavia, joten niitä rakennetaan.

 

[ossobucco]

...Tuulettomien ajanjaksojen energiatuotantoa ei voida toteuttaa akuilla - tarvittava investointi olisi aivan tolkuton.

Tällä hetkellä. Ei kai ole mitään periaatteellista estettä sille, etteikö tilanne voisi muuttua?

 

[Grez]

Tuulivoimaloiden invertterit ovat aina grid-following-tyyppiä, ei grid-forming.

Niin, tällä hetkellä....

Sulla menee sujuvasti sekaisin kaksi ääripäätä "teoreettisesti mahdollinen" ja "miten tehdään tällä hetkellä". Väität että jokin ei ole teoriassa mahdollista, kun niin ei tällä hetkellä tehdä.

Tuossa välissä on vielä monen monta tasoa kuten että "mahdollista teoriassa toteuttaa", "mahdollista järkevästi toteuttaa tulevaisuudessa", "mahdollista järkevästi toteuttaa jo tälläkin hetkellä, mutta ei taloudellisesti kannattavaa toistaiseksi" jne.

Synteettisen inertian kohdalla käsittääkseni tällä hetkellä mennään suunnilleen "mahdollista järkevästi toteuttaa jo tälläkin hetkellä, mutta ei taloudellisesti kannattavaa toistaiseksi" tasolla

 

[MOS6510]

Kaasuturbiinit on vaan liian kallis tuotantotapa kaupalliseen sähköntuotantoon ellei halua nostaa meillä sähkön hintaa todella paljon. Se 24/7 teollisuus ei vaan ole valmis maksamaan sitä mitä uusi ydinvoima Suomessa maksaa tällä hetkellä rakentaa. Tuuli & aurinkovoima on tällä hetkellä ne jotka on edes jotenkin kaupallisesti kannattavia, joten niitä rakennetaan.

Kaikki sähköntuotantokapasiteetti laskee sähkön hintaa. Ne kaasuturbiinit eivät käynnisty, jos niiden tarjous ei voita Nordpool-huutokaupassa. Kaikkein kalleinta kapasiteettia on se kapasiteetti, jota ei ole olemassa ja tästä johtuen sähkön hinnan pääsee määräämään niukkuus.

Sillä 24/7-teollisuudella ei ole sanottavasti vaihtoehtoja. Esimerkiksi 2000 MW uutta ympärivuorokautista teollisuuden kulutusta nostaa sähkön hintaa niin tolkuttomasti, että ydinvoima on tähän nähden erittäin edullista - ja pelkästään ei ole kyse edes sähkön hinnasta. Tuota mainittua 2000 MW lisäkulutusta vastaavaa sähkötehoa ei ole tietyissä olosuhteissa yksinkertaisesti olemassa. Saatavilla olevan tuotannon ja kulutuksen välinen marginaali on jo nyt toisinaan hyvin pieni.

Eli mitään merkittävää uutta 24/7-teollisuutta ei voi rakentaa tuulivoiman varaan. Tämä nyt vain on valitettava fakta.

 

[MOS6510]

Niin, tällä hetkellä....

Sulla menee sujuvasti sekaisin kaksi ääripäätä "teoreettisesti mahdollinen" ja "miten tehdään tällä hetkellä". Väität että jokin ei ole teoriassa mahdollista, kun niin ei tällä hetkellä tehdä.

Tuossa välissä on vielä monen monta tasoa kuten että "mahdollista teoriassa toteuttaa", "mahdollista järkevästi toteuttaa tulevaisuudessa", "mahdollista järkevästi toteuttaa jo tälläkin hetkellä, mutta ei taloudellisesti kannattavaa toistaiseksi" jne.

Sellaista tuulivoimalaa, jossa on grid-forming invertterit ja ei ole sisäänrakennettua akkufarmia takaamaan sähkön saantia ei voi olla olemassa missään olosuhteissa, koska grid-forming-invertterit vaativat taakseen vakaan sähköntuotannon. Tuulivoima ei koskaan ole sellaista. Yhdistelmähimmeleitä, jossa on tuulivoimala ja akkufarmi on testattu mutta ei tiettävästi missään kaupallisesti käytössä.

 

[Grez]

ei tiettävästi missään kaupallisesti käytössä.

En mielestäni ole väittänytkään mitään sen suuntaistakaan, että niitä olisi jossain kaupallisesti käytössä.

Ehkä kannattaisi lukea se viesti mihin vastaa.

 

[MOS6510]

En mielestäni ole väittänytkään mitään sen suuntaistakaan, että niitä olisi jossain kaupallisesti käytössä.

Ehkä kannattaisi lukea se viesti mihin vastaa.

Kannattaisi sisäistää mistä keskusteltiin. Keskusteltiin siitä voiko tuulivoimalla tuottaa inertiaa ja voiko siihen asentaa grid-forming invertterin. Ei voi on vastaus molempiin. Akuilla voi tehdä grid-forming-ratkaisun, mutta akkujen asentaminen tuulivoimalaan ei muuta peruskuviota mitenkään. Tällöin ei ole enää kyse tuulivoimalasta vaan akustosta.

 

[Grez]

Pahoittelut siitä että luin viestisi hieman väärin. Siellä kirjoitit käytännössä että "pelkillä nykyisillä tuulivoimaloilla" ei olisi mahdollista muodostaa toimivaa sähköverkkoa, muunmuassa inertian puutteen takia. Ja tästä olen tietenkin samaa mieltä.

Itse taas vastasin että se inertia olisi ihan ratkaistavissa oleva ongelma, jos se isompi ongelma eli ei ylipäätään energiaa tuulettomalla säällä, ratkaistaisiin.

Siinä olet kuitenkin väärässä etteikö pelkällä tuulivoimalla voisi toteuttaa inertiaa. Silloin kun tuulee niin tuulivoimala voisi tuottaa halutunlaista inertiaa verkkoon. Se vaan ei ole tällä hetkellä tarpeen eikä siksi kannattavaa ja siksi niin ei tehdä. Mitään ehdotonta teknistä estettä grid-forming invertterin asentamiseen tuulivoimalaan ei ole.

Toisaalta niin kauan kun inertiaa ei ole pakko tuottaa juuri tuulivoimalassa ja varsinkaan niin kauan kuin se on edullisempaa tuottaa jossain muualla, niin sitä tuskin tullaan tuottamaan tuulivoimalassa.

 

[B12]

Kaasuturbiinit on vaan liian kallis tuotantotapa kaupalliseen sähköntuotantoon ellei halua nostaa meillä sähkön hintaa todella paljon.

Kaikki sähköntuotantokapasiteetti laskee sähkön hintaa. Ne kaasuturbiinit eivät käynnisty, jos niiden tarjous ei voita Nordpool-huutokaupassa.

Kaasuturbiinit käynnistyvät vasta hatusta vedettynä esim euron kWh hinnalla. Niistä ei ole apua jokapäiväiseen säätövoimaan. Toki jos tuotannon rakenteen (tuurivoimaa todella paljon ja todella iso %- osuus), noita euron päiviä/tunteja tulee jos nyt ei päivittäin, niin vähintään viikottain. Silloin ollaan taas pykälä eteenpäin ihan uudessa tilanteessa sähkömarkkinoilla, jossa "hätävoimalat" pitää käynnistää harva se päivä ja pörssihinta raketoi euroihin.

 

[B12]

Pahoittelut siitä että luin viestisi hieman väärin. Siellä kirjoitit käytännössä että "pelkillä nykyisillä tuulivoimaloilla" ei olisi mahdollista muodostaa toimivaa sähköverkkoa, muunmuassa inertian puutteen takia. Ja tästä olen tietenkin samaa mieltä.

Itse taas vastasin että se inertia olisi ihan ratkaistavissa oleva ongelma, jos se isompi ongelma eli ei ylipäätään energiaa tuulettomalla säällä, ratkaistaisiin.

Siinä olet kuitenkin väärässä etteikö pelkällä tuulivoimalla voisi toteuttaa inertiaa. Silloin kun tuulee niin tuulivoimala voisi tuottaa halutunlaista inertiaa verkkoon. Se vaan ei ole tällä hetkellä tarpeen eikä siksi kannattavaa ja siksi niin ei tehdä. Mitään ehdotonta teknistä estettä grid-forming invertterin asentamiseen tuulivoimalaan ei ole.

Tuulivoiman yhteyteen voi toki rakentaa taajuuskompensaattoreita, eli vauhtipyöriä, mutta ihan ilmaisia eivät ole nekään ja ottavat osan tehosta pyöritykseen.

 

[ossobucco]

Pahoittelut siitä että luin viestisi hieman väärin. Siellä kirjoitit käytännössä että "pelkillä nykyisillä tuulivoimaloilla" ei olisi mahdollista muodostaa toimivaa sähköverkkoa, muunmuassa inertian puutteen takia. Ja tästä olen tietenkin samaa mieltä.

Itse taas vastasin että se inertia olisi ihan ratkaistavissa oleva ongelma, jos se isompi ongelma eli ei ylipäätään energiaa tuulettomalla säällä, ratkaistaisiin.

Siinä olet kuitenkin väärässä etteikö pelkällä tuulivoimalla voisi toteuttaa inertiaa. Silloin kun tuulee niin tuulivoimala voisi tuottaa halutunlaista inertiaa verkkoon. Se vaan ei ole tällä hetkellä tarpeen eikä siksi kannattavaa ja siksi niin ei tehdä. Mitään ehdotonta teknistä estettä grid-forming invertterin asentamiseen tuulivoimalaan ei ole.

Turhaan pahoittelet. Tuulivoimalat + akkujärjestelmä tuottavat pelkkää tuulivoimaa, sillä akuthan eivät tuota mitään. Jos oikein pilkkua viilataan niin tietysti MOS6510 on triviaalisti oikeassa sillä "pelkillä nykyisillä tuulivoimaloilla" ei voida muodostaa toimivaa sähköverkkoa. Tarvitaanhan sähköverkkoon aina muitakin komponentteja kuin voimalat.

 

[rock]

Ruotsin hallitus oli julkaissut seuraavan lakiehdotuksen koskien ydinvoiman lisärakentamista

https://www.regeringen.se/contentassets/98f22a00c09f408084f5aa6bda56ee25/presentationsbilder-vid-presstraff-den-27-mars-2025.pdf

Poiminnat niille joilla ruotsi ei taitu niin hyvin:

tukea enintään 5000 MW:lle uutta ydinvoimaa, hakemuksia aletaan ottaa vastaan 1.8. alkaen jos laki menee läpi, tuki koostuu lainatuesta, kaksisuuntaisesta hintaerosopimuksesta ja jostain hieman mähmäisestä riskien ja voittojen jakojärjestelmästä. Ilmeisesti ainakin Vattenfall on jo ilmoittanut jättävänsä hakemuksen syksyllä. Ilmeisesti tässä on vielä kommervenkkejä ja tuki on hyväksyttävä EU komissiossa, mutta tuskin se on ongelma. Tavoite on että ensimmäinen reaktori olisi valmis 2035.

se että tuossa mainitaan että matalan sähkönhinnan skenaariossa tuki olisi noin 20€/MWh vaikuttaa kylläkin todella huolestuttavalta projektien toteutumisen kannalta tai sitten Ruotsin hallituksella on parempaa tietoa ydinvoimaloiden kustannusrakenteesta...

 

[MOS6510]

Tuulivoiman yhteyteen voi toki rakentaa taajuuskompensaattoreita, eli vauhtipyöriä, mutta ihan ilmaisia eivät ole nekään ja ottavat osan tehosta pyöritykseen.

Ei niitä tuulivoiman yhteyteen voi rakentaa, vaan valtakunnanverkon. Vauhtipyörät toimivat valtakunnanverkon taajuuteen synkronoituen ja hidastaen kaikkia verkon taajuuden muutoksia - aivan kuten suurimassaiset generaattoritkin tekevät, mutta ilman sitä energiantuotanto-ominaisuutta.

 

[Grez]

B12 varmaankin tarkoitti sanalla "yhteyteen" että sinne samalle tontille... Valtakunnanverkkoon ne kai yleensä on yhdistetty.

Mutta kun nyt kerran lähdet nussimaan pilkkua, niin jos tosiaan tehtäisiin valtakunnanverkosta irrallinen tuulivoimaverkko, niin miksi sinne ei voisi laittaa taajuuskompensaattoria?

 

[HTK12]

Kaikki sähköntuotantokapasiteetti laskee sähkön hintaa. Ne kaasuturbiinit eivät käynnisty, jos niiden tarjous ei voita Nordpool-huutokaupassa. Kaikkein kalleinta kapasiteettia on se kapasiteetti, jota ei ole olemassa ja tästä johtuen sähkön hinnan pääsee määräämään niukkuus.

Tottakai kaikki tuotanto laskee sähkönhintaa, sitä nyt ei kukaan ole kiistämässä. Tunteja, jolloin kaasuturbiini olisi vaikka viime talvena lähtenyt päälle on niin vähän ettei kaupallisesti ole kannattavaa niitä rakentaa Nordpooliin tarjottavaksi. Taitaa se hintaraja milloin ne olisi kauppallisesti kannattavaa käynnistää jossain 40snt/kWh+. Kuka ne kaasuturbiinit siis maksaa? No veronmaksajien kukkarolle tietenkin on helppo mennä. Mutta tuossa nyt ei vaan ole mitään järkeä.

Sillä 24/7-teollisuudella ei ole sanottavasti vaihtoehtoja. Esimerkiksi 2000 MW uutta ympärivuorokautista teollisuuden kulutusta nostaa sähkön hintaa niin tolkuttomasti, että ydinvoima on tähän nähden erittäin edullista - ja pelkästään ei ole kyse edes sähkön hinnasta. Tuota mainittua 2000 MW lisäkulutusta vastaavaa sähkötehoa ei ole tietyissä olosuhteissa yksinkertaisesti olemassa. Saatavilla olevan tuotannon ja kulutuksen välinen marginaali on jo nyt toisinaan hyvin pieni.

Kyllähän sillä on, ei sen ole pakko Suomeen tulla, jos se ei saa haluamallaan hinnalla sähköä. Vai miten ajattelit pakottaa teollisuuden sijoittamaan Suomeen ja maksamaan sähköstä esim. 10snt/kWh? Aivan et mitenkään. Sähköä paljon tarvitseva teollisuus menee sinne missä se saa halpaa sähköä.

 

[JCSH]

Meillä on:
- Ydinvoimaa noin 4800 MW silloin kun yksikään voimala ei ole huollossa
- Kaupunkien CHP-tuotantoa tällä hetkellä max. 2200 MW kovimmilla pakkasilla (luku laskee satoja megawatteja joka vuosi). Suuri osa tästä pystyy lauhduttamaan vain kaukolämpöverkkoon, joten se ei pysty tuottamaan enempää kuin lämmön tarve määrää
- Teollisuuden CHP-tuotantoa noin 1000 MW
- Vesivoimaa max. 2500 MW - kuivana kautena vähemmän. Kovilla pakkasilla ei yleensä päästä maksimiin.

Tuo (yhteensä 10500 MW) + tuonti on se mitä voi varmasti saada linjalle kovimmilla pakkasilla, jolloin kulutus voi ylittää 15000 MW. Tuulivoiman ja auringon varaan ei voi laskea mitään.

Tiputin omasta luvusta tuon kaupunkien CHP:n, kerta jatkuvasti valitetaan, että se on katoamassa. Lisäksi teollisuuden CHP:ta on about 1500 MW, ei 1000 MW.

Tuulivoiman lisärakentaminen ei tässä tilanteessa paranna meidän sähkötasetta mitenkään. Se vain kiihdyttää sääriippumattoman tuotannon alasajoa, jolloin hintaheilahtelut kasvavat ennestään ja suoranaisen sähköpulan riski kasvaa koko ajan tietyissä tilanteissa. Mitään uusia teollisuusinvestointeja ei myöskään pystytä rakentamaan, jollei tuulettoman ajan sähköntuotanto-ongelmaa ratkaista.

Tällä hetkellä tuon tuulettoman ajan sähköntuotantovajeen voi nopeasti ratkaista vain rakentamalla 1000-2000 MW kaasuturbiineja. Uuden 24/7 ajettavan teollisuustuotannon sähköntarve pitäisi ensisijaisesti ratkaista uudella ydinvoimalla.

Jos se vaje on sellainen, että niitä kaasuturbiineja tarvittaisiin, niin sitten niitä rakennettaisiin. Tällä hetkellä tosin tilanne on sellainen, että se "vaje" voidaan kattaa muilla tavoilla, joten niitä ei rakenneta. Siis ainakaan mitään kaupallisessa toiminnassa olevia, toki toinen juttu on se, että pitäiskö meillä olla sitä varavoimaa about 1000 MW lisää, joka olisi järkevää kun otetaan huomioon, että pelkästään OL3 tiputtaa sen 1600 MW tuotantoa pois hajotessaan.

Taaskin tuo mantra siitä, miten se uuden teollisuuden sähköntarve pitäisi ratkaista ensisijaisesti ydinvoimalla sisältää catch-22:n.
Ydinvoima on liian kallis tapa tuottaa sähköä tuolle teollisuudelle. Tai jos se olisi riittävän halpa, niin sitten se teollisuus kyllä voi itse rakentaa sen tarvitsemansa ydinvoiman. Mutta kerta noin ei ole tapahtumassa, niin se on aika vahva indikaattori siitä, että se on liian kallista. Eli sitä uutta sähköntarvetta ei voida ratkaista ydinvoimalla, koska jos sitä aletaan ratkaisemaan ydinvoimalla, niin sitä uutta sähköntarvetta ei synny.

Uuden teollisuuden sähköntarve pitää ratkaista sellaisella tuotantotavalla, että se on riittävän halpa sille uudelle teollisuudelle. Koska jos se ei ole riittävän halpa, niin sitä uutta teollisuutta ei tule. Kerta tällä hetkellä ydinvoima näyttäisi liian kalliilta niille, niin se sähkötarve pitää ratkaista ensisijaisesti jollain muulla kuin ydinvoimalla. Esimerkiksi yhdistelmällä tuulivoimaa, tuontikapasiteetin lisäystä, energian varastointia ja jos nuo eivät riitä, niin sitten varmaan viimekädessä niitä kaasuturbiineja.

 

[MOS6510]

Taaskin tuo mantra siitä, miten se uuden teollisuuden sähköntarve pitäisi ratkaista ensisijaisesti ydinvoimalla sisältää catch-22:n.
Ydinvoima on liian kallis tapa tuottaa sähköä tuolle teollisuudelle. Tai jos se olisi riittävän halpa, niin sitten se teollisuus kyllä voi itse rakentaa sen tarvitsemansa ydinvoiman. Mutta kerta noin ei ole tapahtumassa, niin se on aika vahva indikaattori siitä, että se on liian kallista. Eli sitä uutta sähköntarvetta ei voida ratkaista ydinvoimalla, koska jos sitä aletaan ratkaisemaan ydinvoimalla, niin sitä uutta sähköntarvetta ei synny.

Uuden teollisuuden sähköntarve pitää ratkaista sellaisella tuotantotavalla, että se on riittävän halpa sille uudelle teollisuudelle. Koska jos se ei ole riittävän halpa, niin sitä uutta teollisuutta ei tule. Kerta tällä hetkellä ydinvoima näyttäisi liian kalliilta niille, niin se sähkötarve pitää ratkaista ensisijaisesti jollain muulla kuin ydinvoimalla. Esimerkiksi yhdistelmällä tuulivoimaa, tuontikapasiteetin lisäystä, energian varastointia ja jos nuo eivät riitä, niin sitten varmaan viimekädessä niitä kaasuturbiineja.

Edelleenkin; ei ole mikään luonnonlaki, että ydinvoima on "kallista". Ydinvoimaloiden rakentamisessa kustannustehokkaasti on olennaista saada eri maiden vaatimukset yhdenmukaiseksi koko EU:ssa (toki huomioiden paikalliset erityisvaatimukset, kuten maanjäristyksiin varautuminen Etelä-Euroopassa) ja rakentaa niitä voimaloita riittävän suuren sarjana - artesaanituotteet maksavat aina paljon. Esimerkiksi jos Saksa olisi rakentanut Energiewende-rahoilla sitä "kallista" ydinvoimaa, olisi maan sähkötuotanto jo täysin päästötöntä ja sähkön hinta edullinen.

Mutta samaan aikaan sähköjärjestelmämme ei kestä merkittävää teollisuuden 24/7-kuormituksen lisäystä tällä hetkellä. Se nyt vain on fakta. Aurora-linja pelastaa hieman lyhyellä aikavälillä, mutta tilanne pahenee vuosi vuodelta luotettavan sääriippumattoman tuotannon alasajojen jatkuessa. Ja kun Ruotsi saa sen oman teollisuuden sähköistyksen liikkeelle SE1-alueella, ei sieltä ole välttämättä enää mitään tuotavaa.

Energian varastointi on lähinnä lämmön varastointia. Tämä ei lisää sähkön tarjontaa tuulettomina aikoina lainkaan, mutta auttaa hävittämään ylituotantoa silloin, kun tuulee hyvin. Se CHP-voimala, joka sen sähkökattilan + varastoinnin tieltä purettiin, tuotti lämmön lisäksi myös sähköä ja se sähkön tuotanto osui ajankohtiin, jolloin sitä myös eniten tarvittiin. Sähkökattila ei tuota sähköä missään olosuhteissa. Esimerkiksi Salmisaari tuotti sähköä parhaimmillaan 160 MW teholla. Tuo sähköteho on nyt mennyttä ja mikään varastointi- tai joustoratkaisu ei sitä korvaa.

 

[antti-x]

Mitä luulette että orastava kauppasota vaikuttaa sähkön hintaan ensi talvena? Tippuuko teollisuuden kulutus niin että sillä olisi väliä tms. ?

 

[HTK12]

Edelleenkin; ei ole mikään luonnonlaki, että ydinvoima on "kallista". Ydinvoimaloiden rakentamisessa kustannustehokkaasti on olennaista saada eri maiden vaatimukset yhdenmukaiseksi koko EU:ssa (toki huomioiden paikalliset erityisvaatimukset, kuten maanjäristyksiin varautuminen Etelä-Euroopassa) ja rakentaa niitä voimaloita riittävän suuren sarjana - artesaanituotteet maksavat aina paljon. Esimerkiksi jos Saksa olisi rakentanut Energiewende-rahoilla sitä "kallista" ydinvoimaa, olisi maan sähkötuotanto jo täysin päästötöntä ja sähkön hinta edullinen.

Ihan pilvilinna haave saada koko EU:lle yhteinen ydinvoimala tyyppi jota aletaan sarjatuotantoa rakentamaan. Onko missään maailmassa rakennettu ydinvoimaa isoina sarjoina? EU:ssa vain Ranskalla on viime ajoilta kokemusta ydinvoiman rakentamisesta, kustannukset & aikataulut on kyllä lähteneet ihan täysin lapasesta heillä näissä projekteissa. Hinkey Point C on heidän viimeisimpiä taidonnäytteitään, OL3 kokoinen reaktori yli 25 miljardia kappale kun tehdään kaksi samalle tontille (eikä kukaan vielä tiedä milloin ja mihin lopulliseen hintaan se tuottaa sähköä). Toki ovat jo laittaneet uutta putkeen ja Sizewell C rakentaminen starttasi viime vuonna. Katsotaan oppivatko mitään edellisestä vai räjähtääkö tuokin projekti käsiin yhtä pahasti. Ranska kun pitää omaa ydinvoima sektoriaan pystyssä, niin se tuskin tulee suostumaan, että EU reaktorityypin rakentaisi joku EU ulkopuolinen taho.

Jos ei olisi politiikkaa, niin tuollainen olisi varmaan mahdollista, mutta kun koko EU kokoista projektia alat tekemään, niin politiikka on se suurin tekijä koko projektissa. Jos nyt alettaisiin suunnittelemaan tuollaista, niin ehkä 2050 saattaisi meillä ollla joku malli mitä alkaa valmistamaan sarjana.

 

[B12]

Aurora-linja pelastaa hieman lyhyellä aikavälillä, mutta tilanne pahenee vuosi vuodelta luotettavan sääriippumattoman tuotannon alasajojen jatkuessa.

Aurora-linja 800MW ruokkii 2-6 datakeskusta koosta riippuen, ei yhtään mitään muuta. Nuo datakeskukset rakentaa parissa vuodessa.

 

[kapiteeli]

Jos ruotsalaisilla on ydinvoimalle rahaa muttei paikkaa ja suomalaisilla paikka muttei rahaa, niin voimalanhan voisi rakentaa Suomeen ruotsalaisten rahalla. Suomalaiset voisivat rahoittaa vaikkapa 10-20 % ja kullekin maalle korvamerkittäisiin rahoitusosuuden mukainen teho. Tästä on olemassa ennakkotapaus: Krškon ydinvoimala Sloveniassa, josta kroatialaiset omistavat siivun.

 

[JCSH]

Edelleenkin; ei ole mikään luonnonlaki, että ydinvoima on "kallista". Ydinvoimaloiden rakentamisessa kustannustehokkaasti on olennaista saada eri maiden vaatimukset yhdenmukaiseksi koko EU:ssa (toki huomioiden paikalliset erityisvaatimukset, kuten maanjäristyksiin varautuminen Etelä-Euroopassa) ja rakentaa niitä voimaloita riittävän suuren sarjana - artesaanituotteet maksavat aina paljon. Esimerkiksi jos Saksa olisi rakentanut Energiewende-rahoilla sitä "kallista" ydinvoimaa, olisi maan sähkötuotanto jo täysin päästötöntä ja sähkön hinta edullinen.

Mutta Saksa ei rakentanut Energiewende-rahoilla ydinvoimaa. Eikä meillä ole sitä EU:n laajuista standardia ja tuskin tulee olemaan, kerta se vaatisi joko valtaosan tai kaikki (en ole ihan varma kumpaan kategoriaan tuo menisi) EU:n jäsenmaista tuon taakse ja me tiedetään, että läheskään kaikki maat eivät halua rakentaa sitä ydinvoimaa.
Meidän pitää tuottaa sitä sähköä tässä maailmassa, ei missään vaihtoehtoisessa universumissa, missä oltaisiin tehty merkittävästi erilaisia päätöksiä viimeisen 20 vuoden aikana.

Tämän universumin Suomessa ydinvoima on yksinkertaisesti liian kallista, että kukaan lähtisi sitä markkinaehtoisesti rakentamaan.

Mutta samaan aikaan sähköjärjestelmämme ei kestä merkittävää teollisuuden 24/7-kuormituksen lisäystä tällä hetkellä. Se nyt vain on fakta. Aurora-linja pelastaa hieman lyhyellä aikavälillä, mutta tilanne pahenee vuosi vuodelta luotettavan sääriippumattoman tuotannon alasajojen jatkuessa. Ja kun Ruotsi saa sen oman teollisuuden sähköistyksen liikkeelle SE1-alueella, ei sieltä ole välttämättä enää mitään tuotavaa.

No sitten meille ei tule merkittävää 24/7 kuormituksen lisäystä. Ei noita investointeja tehdä, jos ne investoijat eivät tiedä, että miten sitä riittävän halpaa sähköä saadaan 24/7.

Energian varastointi on lähinnä lämmön varastointia. Tämä ei lisää sähkön tarjontaa tuulettomina aikoina lainkaan, mutta auttaa hävittämään ylituotantoa silloin, kun tuulee hyvin. Se CHP-voimala, joka sen sähkökattilan + varastoinnin tieltä purettiin, tuotti lämmön lisäksi myös sähköä ja se sähkön tuotanto osui ajankohtiin, jolloin sitä myös eniten tarvittiin. Sähkökattila ei tuota sähköä missään olosuhteissa. Esimerkiksi Salmisaari tuotti sähköä parhaimmillaan 160 MW teholla. Tuo sähköteho on nyt mennyttä ja mikään varastointi- tai joustoratkaisu ei sitä korvaa.

Ne akut ovat silti tekemässä tuloaan yhä enemmän ja enemmän. Sen lisäksi taitaa olla jo useampia pumppuvoimala-projekteja. Että kyllä sitä sähkönkin varastointia ollaan rakentamassa, tai ainakin selvittämässä, että onko sille tarvetta.

 

[vemkki]

Katastrofaalisen alhaiset energian hinnat Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa vähentävät energiainvestointeja siellä. Valitettavasti jutusta näkyy vain otsikko ilman tunnuksia. Aurora line onneksi vähän auttaa.

“Catastrophic” lows for Nordic power prices threaten utilities

Although high energy prices have been an issue throughout Europe since the 2022 energy price crisis, in northern Scandinavia producers are dealing with local oversupply and limited export capacity. “We are facing a challenging situation with prices below EUR 10/MWh during winter, which is the...

montelnews.com

 

[kapiteeli]

Päivitetäänpä tätä listaa:
1. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
2. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
3. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2022. Hinta 238 €/kWh.
4. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
5. Akkuvarasto, Melbourne, AU, 2023. Hinta 283 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Neoen, LPR, 2023. Hinta 354 €/kWh.
----------- Tässä menee kannattavuusraja eli viivan alapuolella olevia ei ole toteutettu -----------
7. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2023. Hinta 474 t€/MWh.
8. Akkuvarasto, Pohjolan Voima, kaavailu 2021. Hinta 571 t€/MWh.

Boldatusta Oulun Energian varastosta uutisoitiin tänään. Akkuvaraston kustannus kilowattituntia kohti Suomessa on pudonnut 1,5 vuodessa 22 % ja neljässä vuodessa 52 %.

Lisää päivityksiä:
1. Akkuvarasto, Kiina, 2025. Hinta 59 €/kWh.
2. Akkuvarasto, maailman keskiarvo, 2024. Hinta 150 €/kWh.
3. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
4. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
5. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2022. Hinta 238 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
7. Akkuvarasto, Melbourne, AU, 2023. Hinta 283 €/kWh.
8. Akkuvarasto, Neoen, LPR, 2023. Hinta 354 €/kWh.
----------- Tässä menee kannattavuusraja eli viivan alapuolella olevia ei ole toteutettu -----------
9. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2023. Hinta 474 t€/MWh.
10. Akkuvarasto, Pohjolan Voima, kaavailu 2021. Hinta 571 t€/MWh.

Akkuvarastojen maailman keskiarvohinta siis alitti suomalaisen pumppuvoimalan arvioidun hinnan viime vuonna ja Kiinassa vieläpä reilusti.

 

[erihyva]

Aurinkosähköfirma pamahti konkurssiin.

Yhtiöllä on Suomessa kymmeniä aurinkovoimalahankkeita, joilla omat hankeyhtiöt. Ne eivät ole konkurssimenettelyssä tai yrityssaneerauksessa. Better Energy pyrkii myymään hankeyhtiöt muille yrityksille, jotka rakentaisivat voimalat.

Suomen uusiutuvat ry:n kokoamien tietojen mukaan Better Energyllä on ollut käynnissä yhteensä 17 eri vaiheissa olevaa aurinkovoimahanketta.

Useita aurinkovoimaloita Suomeen suunnitellut Better Energy on hakeutunut konkurssiin​

Better Energyn tanskalainen emoyhtiö on hakeutunut yrityssaneeraukseen jo aiemmin.

Useita aurinkovoimaloita Suomeen suunnitellut Better Energy on hakeutunut konkurssiin

Better Energyn tanskalainen emoyhtiö on hakeutunut yrityssaneeraukseen jo aiemmin.

yle.fi

 

[MOS6510]

Lisää päivityksiä:
1. Akkuvarasto, Kiina, 2025. Hinta 59 €/kWh.
2. Akkuvarasto, maailman keskiarvo, 2024. Hinta 150 €/kWh.
3. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
4. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
5. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2022. Hinta 238 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
7. Akkuvarasto, Melbourne, AU, 2023. Hinta 283 €/kWh.
8. Akkuvarasto, Neoen, LPR, 2023. Hinta 354 €/kWh.
----------- Tässä menee kannattavuusraja eli viivan alapuolella olevia ei ole toteutettu -----------
9. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2023. Hinta 474 t€/MWh.
10. Akkuvarasto, Pohjolan Voima, kaavailu 2021. Hinta 571 t€/MWh.

Akkuvarastojen maailman keskiarvohinta siis alitti suomalaisen pumppuvoimalan arvioidun hinnan viime vuonna ja Kiinassa vieläpä reilusti.

Akkuvaraston ja pumppuvoimalan investointikustannusta ei voi vertailla näin:
- Akkuvaraston akut täytyy uusia luokkaa 10-15 vuoden välein. Sen jälkeen teet investoinnin pitkälti uudelleen.
- Pumppuvoimalan perusinvestointi (padot, tunnelit) kestävät ainakin 100 vuotta. Koneistot kestävät vähintäänkin vuosikymmeniä

Edit: korjattu akkujen elinikää lähemmäksi todellisuutta.

 

[eurokeitai]

Akkuvaraston ja pumppuvoimalan investointikustannusta ei voi vertailla näin:
- Akkuvaraston akut täytyy uusia luokkaa 5-7 vuoden välein. Sen jälkeen teet investoinnin pitkälti uudelleen.
- Pumppuvoimalan perusinvestointi (padot, tunnelit) kestää ainakin 100 vuotta. Koneistot kestävät vähintäänkin vuosikymmeniä

Elä kehtaa liioiteilla. Etelä-austraalian kuuluista Teslan 2017 rakentama 129MWh Hornsdale Power Reserve käy ja kukkuu edelleen. Ja miksei käviskään, kun akustolle on annettu 15v takuu. Ja se ont tosiaan 2017 tekniikan NCM-akkuja, joiden elinkaari on paljon lyhyempi kuin nykyisten LFP-akkujen. Argumenttisi olisi ollut ihan hyvä ilmankin liioittelua, pumppuvoiumalalla on pidempi elinkaari.

 

[ossobucco]

Akkuvaraston ja pumppuvoimalan investointikustannusta ei voi vertailla näin:
- Akkuvaraston akut täytyy uusia luokkaa 5-7 vuoden välein. Sen jälkeen teet investoinnin pitkälti uudelleen.
- Pumppuvoimalan perusinvestointi (padot, tunnelit) kestää ainakin 100 vuotta. Koneistot kestävät vähintäänkin vuosikymmeniä

Kapiteelin antamien lukujen yhteydessä ei kerrottu investointien takaisinmaksuaikaa, joten on mahdoton sanoa, osuuko kritiikkisi maaliin vai ei

 

[MOS6510]

Elä kehtaa liioiteilla. Etelä-austraalian kuuluista Teslan 2017 rakentama 129MWh Hornsdale Power Reserve käy ja kukkuu edelleen. Ja miksei käviskään, kun akustolle on annettu 15v takuu. Ja se ont tosiaan 2017 tekniikan NCM-akkuja, joiden elinkaari on paljon lyhyempi kuin nykyisten LFP-akkujen. Argumenttisi olisi ollut ihan hyvä ilmankin liioittelua, pumppuvoiumalalla on pidempi elinkaari.

Totta, tuossa voimalassa on akuilla 15 vuoden takuu. Mutta perusargumenttia se ei muuta.

Kyseinen Hornsdale Power Reserve on muuten ensimmäinen suurempi akustoasennus, jossa on kokeltu grid forming-toimintaa (keinotekoista inertiaa) akuilla käytännössä. Kyseistä akustoa laajennettiin 50% vuonna 2020.

 

[kapiteeli]

Akkuvarastoja ei liene ollut riittävän kauan käytössä, jotta voitaisiin sanoa juuta tai jaata niiden käyttöiästä suhteessa pumppuvoimaloihin. Eikä tiedetä varmaksi, mitä varaston uusiminen tulee maksamaan.

Jos sähköautoista voi jotain päätellä, niin todennäköisesti osa varastosta irrotetaan ja korvataan uudella. Mahdollisesti varasto voi jatkaa käyttöä korjauksen ajan vajaalla kapasiteetilla. Vika voi olla yhdessä huonossa kennossa jolloin vanhasta akustosta saa pienen hyvityksen. Paine akkujen hinnoissa on edelleen alaspäin, joten koko varaston uusiminen saattaa maksaa kymmeniä prosentteja vähemmän kuin investointi aikoinaan maksoi. Varaston kapasiteetti voi myös kasvaa samalla. Pumppuvoimalat taas on perinteistä infraa jonka hinta nousee tasaisesti vuosi vuodelta.

Pääomakulut lienevät akkuvarastoissa myös aivan erilaiset. Akkulaitoksia saa pystyyn yritykset joista kukaan ei ole kuullut. Projekti voi olla alle 2 vuodessa verkossa. Pumppuvoimaloissa yksistään luvitus vie yleensä vähintään tuon 2 vuotta ja rakentaminen jopa 5-10 vuotta.

 

[Iså]

Akkuvarastoja ei liene ollut riittävän kauan käytössä, jotta voitaisiin sanoa juuta tai jaata niiden käyttöiästä suhteessa pumppuvoimaloihin. Eikä tiedetä varmaksi, mitä varaston uusiminen tulee maksamaan.

Jos sähköautoista voi jotain päätellä, niin todennäköisesti osa varastosta irrotetaan ja korvataan uudella. Mahdollisesti varasto voi jatkaa käyttöä korjauksen ajan vajaalla kapasiteetilla. Vika voi olla yhdessä huonossa kennossa jolloin vanhasta akustosta saa pienen hyvityksen. Paine akkujen hinnoissa on edelleen alaspäin, joten koko varaston uusiminen saattaa maksaa kymmeniä prosentteja vähemmän kuin investointi aikoinaan maksoi. Varaston kapasiteetti voi myös kasvaa samalla. Pumppuvoimalat taas on perinteistä infraa jonka hinta nousee tasaisesti vuosi vuodelta.

Pääomakulut lienevät akkuvarastoissa myös aivan erilaiset. Akkulaitoksia saa pystyyn yritykset joista kukaan ei ole kuullut. Projekti voi olla alle 2 vuodessa verkossa. Pumppuvoimaloissa yksistään luvitus vie yleensä vähintään tuon 2 vuotta ja rakentaminen jopa 5-10 vuotta.

LFP Kennojen uusiminen maksaa karkeasti 10 miljoonaa tuonne Hornsdaleen ja parilla päiväsyklillä kestävät ainakin seuraavat 10 vuotta.
Sama kuvio tulee olemaan myös tuulivoimaloissa, kun vanha puretaan, uusi nousee samoille paikoille koska ne on jo luvitettu ja uusia paikkoja on kallis perustaa.

 

[rock]

Sama kuvio tulee olemaan myös tuulivoimaloissa, kun vanha puretaan, uusi nousee samoille paikoille koska ne on jo luvitettu ja uusia paikkoja on kallis perustaa.

Tuulivoimaloiden kohdalla homma ei ole missään tapauksessa niin suoraviivainen kuin akuilla. Toki, voimalapaikat ovat samat, mutta jos ei laiteta ihan identtisiä, samankorkuisia torneja pitänee ympäristölupaa päivittää. Lisäksi isommat tornit vaativat isommat varoetäisyydet, isommat perustukset ja niin edelleen. Pahimmassa tapauksessa puistomuuntajat ja puistoverkotkin menevät uusiksi. Mutta silti puiston päivittäminen maksaa maksimissaankin noin 60-75% verrattuna kokonaan uuden puiston perustamiseen. Sen verran paljon nimittäin palaa rahaa maatöihin, verkon rakentamiseen ja niin edelleen. Ainakin 00-luvulla rakennettuja ensimmäisiä puistoja on onnistuneesti purettu ja uudelleen rakennettu koska tuulisuudeltaan nämä ensimmäiset puistot olivat usein priimaa.

 

[kapiteeli]

OL1 ja OL2 käyttöiän pidentämistä ja tehonkorotusta koskeneesta YVA:sta tuli tänään perusteltu päätelmä. Arvioinnin perusteella tehonkorotuksen ja jatkoajan ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Päätöstä jatkon suhteen ei ole vielä tehty.

Uuden ydinreaktorirakennuksen valutyöt ovat alkaneet Alankomaissa. Kyseessä on kuitenkin vain 55 MW lämpötehon tutkimusreaktori.

UK:ssa pyydetty tarjouksia SMR-reaktoreista GE Hitachilta, Holtecilta, Rolls-Roycelta ja Westinghouselta. GE Hitachin ja Rolls-Roycen kerrotaan antaneen tarjouksen, Holtecia ja Westinghousea vielä odotellaan. Teknologiatoimittaja(t) mahdollisesti valitaan ennen kesää ja investointipäätös voisi tulla 2029. Tarkoituksena rakentaa useampia reaktoreita mahdollisesti usealle saitille.

 

[kapiteeli]

Eilen on tullut perusteltu päätelmä myös EPV:n Energy Domesta Laihialle, eli YVA-selostus on laadittu riittävällä tavalla. Hankkeen suurimpien vaikutusten arvioidaan aiheutuvan sähkönsiirtolinjoista.

EPV:llä myös lupahakemus vetämässä maakaasukäyttöisestä 43,1 MW moottorivoimalasta Lappeenrantaan, jonka käyttöajaksi arvioidaan 2000 tuntia vuodessa.

 

[kapiteeli]

Päivitys: nyt menty 163 päivää ilman katkoja ja ensimmäistä kertaa katkoton talvi sitten vuoden 2018. Seuranta menköön nyt tauolle ja päivitellään jos katkoja vielä tulee.

310 katkottoman päivän jälkeen Etelä-Afrikka joutui turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin tammikuun loppupuolella, syynä voimalaitosten hajoamiset. Myös maaliskuussa tarvittiin sähkön säännöstelyä. Arvio kuitenkin on, että sähkökatkoista oltaisiin pääsemässä eroon.

 

[vemkki]

OL1 ja OL2 käyttöiän pidentämistä ja tehonkorotusta koskeneesta YVA:sta tuli tänään perusteltu päätelmä. Arvioinnin perusteella tehonkorotuksen ja jatkoajan ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Päätöstä jatkon suhteen ei ole vielä tehty.

Vähän mietin, että vaikuttaakohan tehonkorotusintoon se, että tuleeko Suomeen veronmaksajien sponssaama uusi ydinvoimala vai ei.

 

[vemkki]

OL2 alkaa taas toimia täydellä teholla. Tehonnosto alkaa ylihuomenna.

TVO - Olkiluoto 2:n sähköntuotanto palaa täydelle tehotasolle

www.tvo.fi

 

[Tonnin Seteli]

Vähän mietin, että vaikuttaakohan tehonkorotusintoon se, että tuleeko Suomeen veronmaksajien sponssaama uusi ydinvoimala vai ei.

Mihin tehonkorotusintoon? Siihenkö, jonka ansiosta Olkiluodossa on alkaen yli 40 vuotta sitten nostettu sähkötehoa per yksikkö 660 MW -> 890 MW tähän mennessä ja vielä halutaan viimeiset löysät pois? Aika pienistä nyt enää puhutaan kun ihan viimeisiä optimoidaan. Moiseen löytyy liiketaloudellinen motiivi tai sitten ei löydy, ja se tuskin riippuu rahtuakaan siitä tuleeko uusia laitoksia vaiko ei. Vanhoja tarvitaan joka tapauksessa niin pitkään kuin suinkin kestävät.

 

[Rami_666]

Mihin tehonkorotusintoon? Siihenkö, jonka ansiosta Olkiluodossa on alkaen yli 40 vuotta sitten nostettu sähkötehoa per yksikkö 660 MW -> 890 MW tähän mennessä ja vielä halutaan viimeiset löysät pois? Aika pienistä nyt enää puhutaan kun ihan viimeisiä optimoidaan. Moiseen löytyy liiketaloudellinen motiivi tai sitten ei löydy, ja se tuskin riippuu rahtuakaan siitä tuleeko uusia laitoksia vaiko ei. Vanhoja tarvitaan joka tapauksessa niin pitkään kuin suinkin kestävät.

TVO - OL1 ja OL2-laitosyksiköiden käyttöiän jatkaminen ja lämpötehon korottaminen

www.tvo.fi

80MW+80MW, eli ei nyt ihan merkityksetöntä kun puhutaan kuitenkin säästä riippunattomasta tuotannosta.

 

[eurokeitai]

Kevät, ja pelikaanit on taas saapuneet turbineeihin

TVO - OL2:n sähköntuotanto keskeytetään generaattorivian vuoksi

www.tvo.fi