Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JaniKari]

Jännä juttu miten oli vuosikausia halpaa sähköä talvetkin vaikkapa ennen vuotta 2021:
Fortum ja sähkökaaos: miten tähän on tultu

Ootko kuullut mitä itänaapurimme on touhunnut viimeaikoina? Jännä juttu sekin.

 

[Migi06]

Juu jännä juttu. Kannattaa kerrata Euroopan historia alkaen 24.2.2022.

Eiköhän tämä ole kaikilla toivottavasti tiedossa, ihmettelen vain miten saat 15-25senttiä tasaisesti talvelle koko ajaksi ? Meidän omat sähkömarkkinat eivät käytännössä ole muuttuneet (lähinnä lisääntynet, tuurivoima sekä OL3), kuin vihreän edun tavoitteena ja ryssän tuontisähkö meni balteille yleensä? Kesällä niin hinnalla väliä, lähinnä pakkasjaksot edelleenkin niin miten tuo sinun mielestä auttaa kaupungin sähkökattiloissa, juuri silloin kuin sitä oikeasti tarvitaan? Kyllä säätö markkinoita tarvitaan, mihin muuten jäi tuo vedyntuotanto. Tämä hieman vähentää halpoja/negatiivisia tunteja, mikä on ihan jees ei siinä mitään ongelmaa sinäänsä ole.

 

[JCSH]

Eiköhän tämä ole kaikilla toivottavasti tiedossa, ihmettelen vain miten saat 15-25senttiä tasaisesti talvelle koko ajaksi ?

Jos missasit editin, niin tässä on syyt;

Eli kun fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat ovat moninkertaistuneet, niin joka kerta, kun ne määräävät meidän hinnat (joko viennin/tuonnin kautta tai suoraan paikallisen tuotannon takia), meillä tulee olemaan noita about 150e / MWh hintoja.

Ainoa syy miksi meillä ei ole niitä hintoja jatkuvasti talvella on se, että meillä on niin paljon tuulivoimaa, että tuulisilla keleillä ei tarvi turvautua noihin fossiilisiin tuotantoihin ja voidaan jopa puskea siirtolinjat sen verta täyteen, että niidenkään kautta meille ei tule fossiilisten hinnat.

 

[Migi06]

Ainoa syy miksi meillä ei ole niitä hintoja jatkuvasti talvella on se, että meillä on niin paljon tuulivoimaa, että tuulisilla keleillä ei tarvi turvautua noihin fossiilisiin tuotantoihin ja voidaan jopa puskea siirtolinjat sen verta täyteen, että niidenkään kautta meille ei tule fossiilisten hinnat.

Tiedossa on kyllä kaikki muut, mutta en tosiaan ole huomannutkaan, että hiilen hinta onkin noinkin pahasti kivunnut ylös . Ennenhän meillä oli tasaista tuotantoa ihan mukavasti ja pohjoismaasta saatiin tarvittaessa linjoilta. OL3 on nyt vihdoin ja viimein se tasaaja niin tuskin pahasti enään mennään metsään hinnoissa

 

[JCSH]

Tiedossa on kyllä kaikki muut, mutta en tosiaan ole huomannutkaan, että hiilen hinta onkin noinkin pahasti kivunnut ylös . Ennenhän meillä oli tasaista tuotantoa ihan mukavasti ja pohjoismaasta saatiin tarvittaessa linjoilta. OL3 on nyt vihdoin ja viimein se tasaaja niin tuskin pahasti enään mennään metsään hinnoissa

Niin, eli se ”tasainen tuotanto” mitä meiltä on purettu on ollut juurikin kivihiiltä. Eli sitä, minkä osalta pelkästään polttoainekustannukset ovat nykyään siellä jossain 120-130e / MWh paikkeilla. Kun siihen lyödään kaikki muut laitoksen kulut päälle, niin aletaan puhumaan niistä vähintään 150e / MWh hinnoista.
Onneksi se cityvihreä unelma sentään on tuonut meille sen 8000 MW tuulivoiman kapasiteettia, joka auttaa pitämään ne hinnat järkevinä valtaosan vuodesta.

 

[Migi06]

Onneksi se cityvihreä unelma sentään on tuonut meille sen 8000 MW tuulivoiman kapasiteettia, joka auttaa pitämään ne hinnat järkevinä valtaosan vuodesta.

Eihän siinä ongelmaa ole, säätömarkkinoilla saadaan paljon aikaseksi. Odotellut tuota vedyn tuotantoa suurena apuna tulevaisuudessa.

 

[B12]

Eihän siinä ongelmaa ole, säätömarkkinoilla saadaan paljon aikaseksi. Odotellut tuota vedyn tuotantoa suurena apuna tulevaisuudessa.

Vety on kallista ja halvalla sähköllä tehdyllä vedyllä sähkön tekeminen on kallista. Vedyn tuotanto halvallakaan sähköllä varastoituna sähkön tuottamiseen ei ole mahdollista ilman valtion tukia sanotaan tuossa linkissäkin. Kumpi sitten olisi parempi ajatus kokonaisuutena kansantalouden kannalta, Fortumin ydinvoimala (tarvitaan useampia) vai vetystartuppeja valtion tuella? Veikkaan ydinvoimalaa.

Tuulivoimaa on ja halpoja tunteja tällä hetkellä, se myönnetään. Kun laitetaan muutamia tuhansia megawatteja vihreän vedyn tuotantoa 24/7/365 plus konesalit 24/7/365 ja sähkökattilat, sähkön hinnoittelu heittää häränpyllyä. Halvat tunnit lakkaavat olemasta, sähkön hinta piikittää paljon useammin kuin nyt ja piikit ovat paljon korkeampia kuin nyt. Jos siis sähkö ylipäätään riittää joka tilanteessa.

Näillä muutoksilla vihreälle vedylle ei enää ole halpoja tunteja, koska vety, konesalit, sähkökattilat ja varastoakkujen lataus imevät verkosta kaiken mitä lähtee silloin kun tuulee. Lisätäänkö silloin valtion tukia vedylle, vai laitetaanko vetypöhinälle lappu luukulle? Pelkkä tuulivoiman lisääminen ei ole vastaus. Ehkä valtavasti lisää tuulivoimaa ja valtavasti akkuja, jotka pyörittävät vetylaitoksia silloin kun ei tuule. Sekin on vähän sama kuin pyörittää tuulivoimalan generaattoria sähkömoottorilla silloin kun ei tuule.

Lähinnä kyse on siitä, kuinka paljon Suomi pystyy lisäämään 24/7 kulutusta etenkin talvella ilman että lisätään säävarmaa tuotantoa. Johonkin pisteeseen asti mennään yksinkertaisesti maksamalla sähköstä enemmän, mutta jossain vaiheessa sähkö loppuu joltakin käyttäjältä. Onko se kotitalous vai jokin teollisuuslaitos, niin se on kaupallinen asia. Jossakin vaiheessa hinta menee kipurajalle ja se rajoittaa kaupallistakin käyttöä, kuten alumiinisulatto. Miten se Rio Tinto on onnistunut laskemaan, että kannattaa tehdä alumiinisulatto Suomeen valtakunnanverkkoon? Maksaako vaikutukset Rio Tinto, vai kaikki kollektiivisesti sähkön hinnassa? Rio Tinto tehee halvan sopimuksen, se on varma. Onko se riittävän halpa, niin se on kaupallinen asia.

Tietysti kun saadaan sähkön hinta tarpeeksi ylös, niin aukeaa bisnesmahdollisuuksia kaikenlaisille energiapöhinöille. Jos halutaan pitää sähkön hinta edullisena ja houkuttelevana kilpailuvalttina teollisuudelle, niin onkin jo vaikeampi yhtälö. Energian hinnan nousu ja rahan tienaaminen houkuttelee toki energian tuottajia, mutta energian käyttäjien kilpailukyky romahtaa. tasapaino löytyy sitten jostakin kohtaa, mutta onko se enää Suomen teollisuuden kilpailukyvylle suotuisa.

 

[Migi06]

Eiköhän tuo päästökauppa tule mahdollistamaan jatkossa "vihreän vedyn" hieman kriittisellä hetkellä lähdettiin tätä vihreyttä tehokkaasti ajaamaan, mahdollinen "pankit pelastetaan osa 2 tulossa" sekä itärajan ja tulevaisuuden BRICS liittouman taistelut (WW3 ainakin pehmeästi). Tämä ajankohta pakottaa uudellen ajattalemaan asian tärkeysjärjestystä ja itse näen tulevaisuudessa ison mahdollisuuden sähköntuottaja pohjolan (oisko tämä se uusi nokia ihme?). Euroopan hintamarkkinat on iso porkkana alkaa tunkemaan sinne päin.
Tuskin sisä markkinaillakaan ollaan täysin tyytyväisiä 0 taikka - sähköstä saati niistä piikkihinnoista -->laitetaan tuotantoa hieman hiljemmalle. Tasaavia elementtäjä poistettu yhtälöstä talvella sekä osin lisätty vaihtelevuutta: Pohjoismaista osa valuu eurooppaan, öljylämmitystaloudet pehmittivät osin piikkejä talvella, sähköautot vaativat enemmän latausta pakkasilla, turvetuotannon alasajo (joka oli myös osa huoltovarmuutta) sekä pyritty polttamaan sitten sitä vanhaa kunnon puuta ja lisänä nyt talvella kaukolämpöjen sähköistys.

Kyllä siellä Ruotsissakin jo puhistaan asiasta Swedish minister open to new measures to tackle energy crisis, blames German nuclear phase-out - Euractiv

 

[B12]

Eiköhän tuo päästökauppa tule mahdollistamaan jatkossa "vihreän vedyn"

Kaikki mahdollistuu, kun hinta saadaan tarpeeksi ylös tai tuetaan tarpeeksi.

 

[MOS6510]

Ei tehdä pääosin sähköllä ainakaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisäksi laitoksia ei pureta, vaan osan kylkeen tulee sähkökattila ja polttovehkeet pysyvät käytössä, tosin alhaisemmalla käyttöasteella.

Jaa ei pureta?

Reaalimaailmassa on purettu/tullaan purkamaan mm: Hanasaari, Salmisaari, Suomenojan voimala, Naistenlahti 2 jne. vain muutamia mainitakseni.

 

[mattix]

Jaa ei pureta?

Reaalimaailmassa on purettu/tullaan purkamaan mm: Hanasaari, Salmisaari, Suomenojan voimala, Naistenlahti 1 jne. vain muutamia mainitakseni.

Noh, korjataan että pääosin ei pureta. Perustan näkemykseni alalta kerättyyn dataan.

 

[MOS6510]

Noh, korjataan että pääosin ei pureta. Perustan näkemykseni alalta kerättyyn dataan.

Kaukolämpö-CHP:n maksimiteho tippuu vuoteen 2026 mennessä noin 2000 MW:iin, kun se oli parhaimmillaan yli 3000 MW. Eli tehon näkökulmasta noin 1/3 ajetaan lopullisesti alas vain runsaan viiden vuoden aikana. Nämä voimalat eivät jää reservikäyttöön, vaan puretaan / on purettu pois.

Nämä purkamiset toki eivät suoraan liitty sähkökattiloihin.

 

[B12]

Kaukolämpö-CHP:n maksimiteho tippuu vuoteen 2026 mennessä noin 2000 MW:iin, kun se oli parhaimmillaan yli 3000 MW. Eli tehon näkökulmasta noin 1/3 ajetaan lopullisesti alas vain runsaan viiden vuoden aikana. Nämä voimalat eivät jää reservikäyttöön, vaan puretaan / on purettu pois.

Nämä purkamiset toki eivät suoraan liitty sähkökattiloihin.

Eikös näissä ollut vielä joku mandaattikin, että laitos on purettava/tuhottava, jotta sitä ei enää saa käyttöön? Vähän sama kuin yksityistalouden energiaremonttiavustuksessa, että öljylämmitystä ei saa jättää varalle, vaan avustuksen edellytyksenä on öljylaitteiston lopullinen purkaminen ja poistaminen kiinteistöltä. Toki voi jättää varalle/boosteriksi antamaan lisätehoa tai vähentämään sähkönkulutusta kovalla pakkasella, mutta silloin menettää valtion avustuksen. Ongelmaa ei tule, jos ostaa dieselaggregaatin tai muutaman kiinawebaston..

Muutenhan tuollainen varalle jätetty öljy + lämpöpumppu pörssisähköllä olisi mahtavan mainio yhdistelmä. Öljyllä voi keventää sähköverkon kuormaa, kun tulee tiukka paikka. Lämmön kotituotannon kannalta parempi kuin Wärtsilän dieselit jauhamassa sähköä, josta tehdään sitten vastuksilla lämpöä kun lämpöpumput hyytyvät, boosterivastukset jysähtävät päälle ja verkko uhkaa kyykätä.

 

[kaarlos]

Jos halutaan pitää sähkön hinta edullisena ja houkuttelevana kilpailuvalttina teollisuudelle, niin onkin jo vaikeampi yhtälö. Energian hinnan nousu ja rahan tienaaminen houkuttelee toki energian tuottajia, mutta energian käyttäjien kilpailukyky romahtaa. tasapaino löytyy sitten jostakin kohtaa, mutta onko se enää Suomen teollisuuden kilpailukyvylle suotuisa.

Onko sellaisesta teollisuudesta kansantaloudelle mitään hyötyä jonka tuottama lisäarvo on niin alhainen, ettei se kykene toimimaan ilman merkittävää sähkön hinnan subventointia veronmaksajien toimesta?

Itse näkisin mielelläni laskelman joka todistaa että veronmaksaja ei jää tappiolle tässä yhtälössä.