Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[kapiteeli]

Datan jättiläiset ydinvoimaostoksilla. Google tehnyt PPA:n eli lupautunut ostamaan sähköä Kairos Powerin kehittelemistä SMR-reaktoreista. Vuoteen 2030 mennessä pitäisi olla eka reaktori starttaamassa ja vuoteen 2035 mennessä yhteensä 500 MW kapasiteettia. Heti seuraavana päivänä Amazon ilmoitti laittaneensa raharuiskeen X-energiaan, jonka tavoitteena on käynnistää 5000 MW SMR-reaktoreita USA:ssa vuoteen 2039 mennessä.

Meta liittyy ydinvoimaa kaavailevien jättiyritysten joukkoon. Tavoitteena 1-4 GW kapasiteettia 2030-luvun alkupuolella eli kuokkaa pitäisi kyllä jo laittaa maahan ja nopeasti.

 

[B12]

Olen huomannut että SMR hehkutus on kadonnut lähes tyystin foorumeilta, somesta ja mediasta.

Lobbareiden rahat loppuivat vai katosiko into parissa vuodessa?

Ehkä todellisuus iski päin kasvoja, aikataulut ja etenkin hinta oli jotakin muuta kuin haaveissa ja pöhinöissä jonkun kaupunkitason toimijan budjetille. Joitakin jenkkien magnificient seven triljoonafirmojen pilotteja on suunnitteilla vissiinkin.

Noita voimaloita ovat olleet pääasiassa kehittämässä startup-pöhinäfirmat ja vähemmän alan suuret perinteikkäät toimijat.

 

[HTK12]

Ei. Kyllä tähän on ihan ruotsalaisten oma vika. Ringhals 1 & 2 ajettiin alas vuonna 2021 ja 1600 MW sähköntuotantoa poistui SE3-alueelta. Tällä hetkellä on lisäksi Forsmark 3 huollossa ja 1172 MW pois linjalta.

Itse kyllä näkisin, että saksalaiset kusee kaikkien muiden muroihin ja syy ei ole kaikissa muissa vaan saksan energiapoliitikassa. Siellä purettiin kaikki ydinvoimalat miettimättä sen kummemin miten se tuotanto korvataan.

Mikä muuten aiheuttaa huomisen kovan hintapiikin Saksassa (yli 900€/MW)? Forsmark 3 toki huollossa SE3:lla, mutta se on ollut jo kuukausia huollossa, joten ei selitä. Tuulivoima ei ole tänäänkään Saksassa paljon tuottanut, joten sekään ei oikein selitä huomisen piikkiä. Onko siellä tuotantokapasiteettia kapasiteettia paljon huollossa?

 

[The Illusive Man]

Itse kyllä näkisin, että saksalaiset kusee kaikkien muiden muroihin ja syy ei ole kaikissa muissa vaan saksan energiapoliitikassa. Siellä purettiin kaikki ydinvoimalat miettimättä sen kummemin miten se tuotanto korvataan.

Olihan se ydinvoiman korvaaminen toisella tapaa suunniteltu juttu Saksassa. Se suunnitelma vain karahti kiville vuonna 2022. Uusiutuvilla ja lisääntyvällä kaasunkäytöllä he olisivat pystyneet korvaamaan ydinvoimattomuuden aiheuttaman energiavajeen ja vähentämään rusko- ja kivihiilen polttamista.

Kuvan lähde: Germany’s energy consumption and power mix in charts

 

[JCSH]

2,4GWh vuorokaudessa (100MW tunnissa) kuluttava teollisuusasiakas ei lähde rakennuttamaan ydinvoimalaa, se ei ole kustannustehokas ratkaisu. Kustannustehokasta on ostaa markkinoilta sähkö pitkällä sopimuksella. Todennäköisesti ei edes 10 kertaa enemmän kuluttava (ja täysin hypoteettinen) lähde siihen rakentamiseen vaikka jonkinlainen velvollisuus verkon vakauden nimissä siihen olisikin. Kannattaa muistaa että Fingrid reguloi niin verkkoon tulevia tuottajia kuin myös kulutuspisteitä. Tuollaista ydinvoimalan verran tasaisesti kuluttavaa asiakasta ei ihan noin vaan systeemiin otettaisi mukaan.

Uutta ydinvoimaa tullaan rakentamaan jos sen hinta laskee riittävän alas - ja tässä näen ainoastaan sarjatuotetut SMR:t mahdollisena ratkaisuna TAI sähkön hinta nousee niin ylös että se muuttuu kannattavaksi. Jos uutta ydinvoimaa lähdettäisiin rakentamaan niin se olisi halvimmillaankin noin 100€/MWh sähköä, todennäköisesti kalliimpaa. Nykyisen hintatason pitäisi lähes kaksinkertaistua että se olisi kannattavaa. Nämä on ne valitettavat faktat.

Juu en tarkoittanut, että joku 100 MW:n laitos lähtisi itse yksin sitä ydinvoimalaa rakentamaan.
Enemmänkin jos on useita muutamien satojen MW:n laitoksia, niin niiden omistajat voivat lyödä viisaat päät yhteen ja laittaa pystyyn Mankala-voimalan. Tai kyllä varmaan se Fortuminkin voisi harkita sitä laitoksen rakentamista, jos niillä olisi jonossa potentiaalisia asiakkaita, jotka ovat valmiita maksaan sen 120e / MWh siitä sähköstä.

 

[HTK12]

Olihan se ydinvoiman korvaaminen toisella tapaa suunniteltu juttu Saksassa. Se suunnitelma vain karahti kiville vuonna 2022. Uusiutuvilla ja lisääntyvällä kaasunkäytöllä he olisivat pystyneet korvaamaan ydinvoimattomuuden aiheuttaman energiavajeen ja vähentämään rusko- ja kivihiilen polttamista.

Kuvan lähde: Germany’s energy consumption and power mix in charts

Putte oli jo ennen sodan aloittamista kiristänyt kaasulla monia maita, joten siihen hirttäytyminen ei kyllä ollut mikään järkevä ratkaisu. Siihen hirttäytymisestä on varoiteltu jo ties kuinka kauan ja viimeistä 2014 olisi silmien pitänyt avautua.

 

[B12]

Jos nyt Suomeen tulisi 1000MW edestä 24/7 teollisuutta, se hatusta tempaistuna saisi sähkön hinnan piikittämään vähintään 2 kertaa useammin kuin nyt ja piikit olisivat 2 kertaa korkeampia kuin nyt. Se ehkä tuplaisi sähkön keskihinnan jonnekin 12snt paikkeille?

 

[noreth]

Jos nyt Suomeen tulisi 1000MW edestä 24/7 teollisuutta, se hatusta tempaistuna saisi sähkön hinnan piikittämään vähintään 2 kertaa useammin kuin nyt ja piikit olisivat 2 kertaa korkeampia kuin nyt. Se ehkä tuplaisi sähkön keskihinnan jonnekin 12snt paikkeille?

Minulle on sellainen mielikuva jäänyt, että Fortumin ja Microsoftin hanke datacentereistä Espooseen, Kauniaisiin ja Kirkkonummelle olisivat tuota kokoluokkaa. Tietääkö joku tästä tarkemmin?

Noissa on varmaan varavoimana dieselit, joita sitten käytetään katkojen ja korkeiden hintojen aikana.

 

[zepi]

Se "halpuus" on näennäistä. Jos olisin esimerkiksi investoimassa tehtaaseen, joka kuluttaa sähköä 90% ajasta noin 900 MW teholla, niin tämä lisäkulutus sekoittaisi koko Suomen sähköjärjestelmän ja investointi kaatuisi siihen. Meillä on ollut runsaasti tunteja, joissa tuo 900 MW lisää olisi nostanut sähkön hinnan tasolle euroja per kWh tai jopa aiheuttaa suoranaisen sähköpulan. Tuotannon ja kulutuksen välinen marginaali, joka muuttaa kohtuuhintaisen sähkön kohtuuttomalle hintatasolle on suuren osan ajan vuotta todella pieni.

Suomeen ei voi investoida paljon ja jatkuvasti sähköä vaativiin teollisuuskohteisiin nykyisellä sähkön tuotantorakenteella lainkaan.

Tuo yllä oleva esimerkki on tämä alumiinitehdas: Kokkolaan suunnitellaan valtavaa alumiinitehdasta, joka työllistäisi 1 500 työntekijää. Sille ei riitä sen vaatimaa vakaata ja säästä riippumatonta 2.7 TWh energiamäärää ja siksi se ei tule (valitettavasti) toteutumaan. Tämän tehtaan sähköntarpeen saa mielekkäästi katettua vain ydinvoimalalla.

Jos alumiinisulatto ostaa markkinoilta markkinahintaan sähkön, niin mikäs ongelma se on? Ei nykyisillä sähkön kuluttajilla mitään korvamerkintää 3v päästä tuotettavaan sähköön ole.

Ja jos alumiinisulatto ostaa 2028->300MW tasaista tehoa, niin joko tuottajat tajuvat lisätä tuotantoa tai joku terästehdas tajuaa pistää oman toiminta säppiin.

Jos alumiinitehtaalla on halua maksaa sähköstä enemmän kuin terästehtaalla, niin se tarkoittaa että alumiinin tuotanto on kansantaloudellisesti kannattavampaa ja kysymys sähkö riittävyydestä pitää esittää terästehtaalle jolla ei ole varaa maksaa markkinahintaa.

Kukaan ei ansaitse halpaa sähköä vain siksi, että sähkö on joskus aikaisemmin ollut halpaa ja kenelläkään ei ole mitään korvamerkintää mihinkään kulutukseen sen kauemmas kuin minne on oman sähkön hintansa kiinnittänyt.

 

[B12]

Minulle on sellainen mielikuva jäänyt, että Fortumin ja Microsoftin hanke datacentereistä Espooseen, Kauniaisiin ja Kirkkonummelle olisivat tuota kokoluokkaa. Tietääkö joku tästä tarkemmin?
Noissa on varmaan varavoimana dieselit, joita sitten käytetään katkojen ja korkeiden hintojen aikana.

Wärtsilän isoimmat aggregaatit ovat 20MW kokoluokkaa ja datakeskus tarvitsee vähintään 10 sellaista varavoimaksi plus melkoisen polttoainesäiliön. Pelkkä polttoaine maksaa päälle 20snt/kWh ja siihen huollot ja muut päälle.

 

[B12]

Alumiinitehtailla ei ole halua, eikä kykyä maksaa sähköstä kovaa hintaa, sillä ala on kilpailtu ja kilpailijoilla on omat vesivoimalat. Alumiinisulatto tarvitsee nimenomaan halpaa sähköä. Kalliilla sähköllä ei kannata tehdä alumiinia, koska joku muu jossain muualla tekee sen halvalla sähköllä. Taisi olla Rio Tinton pieni vanha tehdas, mihin pykättiin 150MW edestä suht pieniä turbiineja. En osaa kuvitella paljonko iso tehdas vie.

 

[vemkki]

Itse kyllä näkisin, että saksalaiset kusee kaikkien muiden muroihin ja syy ei ole kaikissa muissa vaan saksan energiapoliitikassa. Siellä purettiin kaikki ydinvoimalat miettimättä sen kummemin miten se tuotanto korvataan.

Mikä muuten aiheuttaa huomisen kovan hintapiikin Saksassa (yli 900€/MW)? Forsmark 3 toki huollossa SE3:lla, mutta se on ollut jo kuukausia huollossa, joten ei selitä. Tuulivoima ei ole tänäänkään Saksassa paljon tuottanut, joten sekään ei oikein selitä huomisen piikkiä. Onko siellä tuotantokapasiteettia kapasiteettia paljon huollossa?

Arvaus: Koska kaasu on aika kallista, useimmiten kaasuvoimalat ovat poissa käytöstä, kun uusiutuva energia syrjäyttää ne. Sitten kun käyttöä on, sähkölle laitetaan kova hinta, jotta kiinteät kustannukset saadaan kuoletettua.