• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Kiertävät sähkökatkot osuisivat Suomessa 98% varmuudella (erittäin) kovalle talvipakkaselle, kun kulutus on huipussaan ja tuotanto kintaalla kun ei tuule tarpeeksi.
Näin todennäköisesti, jos kyseessä on huippukulutus ja tuotanto ei sitä kata edes kattohinnan myötä tapahtuneen joustamisen avulla. Uskon kuitenkin sähköpulan olevan todennäköisempi voimalaitoksien tai siirtoyhteyksien vikatilanteiden kautta, jolloin ei välttämättä tulipalopakkasia tarvita. Lisäksi vikatilanteessa puuttuu hintasignaali.
 
Miksei sähköä voida myydä täysin samalla tavalla kuin muita hyödykkeitä tai raaka-aineita, eli määrä kerrallaan ja laskea niiden keskiarvo, kuten esimerkiksi Brent-öljyn osalta tehdään?
Otetaan esimerkiksi ydinvoimala.

Ydinvoimalan intressi on pitää prosessi koko ajan käynnissä, koska alasajokustannukset (ja myöhemmin ylösajo) on kallista. Siksi ydinmiilu tarjoaa sähköä edullisesti (tai jopa miinushinnalla), jotta ovat varmasti ajossa mukana myös halvoilla tunneilla. Eli vaikka välillä tulee ns. persnettoa, kokonaisuus olisi plussalla.

Ehdottamassasi mallissa ydinvoimala joutuisi esim. tuulisena päivänä ajamaan tuotannon alas, kun heidän haluamansa hinta (pitkällä aikavälillä esim. 40€/MWh) ei mahtuisi ajoon mukaan.

Sähköpörssi on sellainen kuin on, koska:
1) myynti ja osto oltava tasapainossa
2) tasapainon oltava koko ajan
3) useat tuotantomuodot eivät ole säädettäviä
4) Ajoon pääsevät tuotannot vaihtelevat
5) laitteistoja ja yhteyksiä vikaantuu
6) olosuhteet vaikuttavat ostoihin

On varmasti paljon muitakin syitä. Paremmin asiaa tietävät voinevat perustella.

Itse korjaisin nykyistä energy-only markkinaa tuomalla kapasiteetin mukaan. Muuten en osaa itse mekanismia isosti kritisoida.
 
Koska niin ei toimita?

Öljyä kun nyt on esimerkkinä jo käytetty, löytyy jokaisesta kaupasta oma huutonsa omalla hinnallaan. Kallein huudettu hinta ei muutu kaikkien samana päivänä tai saman tunnin aikana huudettujen hinnaksi, vaan myyjä myy määrää ja ostaja ostaa määrän, josta sovitaan hinta. Sähkössä tehdään aluksi täysin samoin, mutta muutetaan kaikki kaupat hinnoiltaan vastaamaan kalleinta huutoa.

Jos peruste on se, että se on energian tuottajan hyvyyttä saada energia tehtyä halvemmalla kuin kallein tuotantomuoto, ja erotus on sille pelkkää voittoa kuten annat omassa esimerkissäsi ymmärtää, miksei spot-kauppaa tehdä pelkästään kalleimman tuotantohinnan mukaan?

Miksei sähköä voida myydä täysin samalla tavalla kuin muita hyödykkeitä tai raaka-aineita, eli määrä kerrallaan ja laskea niiden keskiarvo, kuten esimerkiksi Brent-öljyn osalta tehdään?

Toki siinä on pieniä teknisiä eroja, mutta lopputulos on silti käytännössä sama. Ei niissä öljykaupoissa käy niin, että vaikkapa saman päivän aikana myydään öljyä hintaan $50 per barreli, $60 per barreli ja $90 per barreli, riippuen siitä, että mitkä on minkäkin tahon kustannukset. Vaan käytännössä homma toimii niin, että jos $90 per barreli on se hinta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaa, niin se on se hinta, jolla kaikki myy tuotteensa.

Sähkössä se tekninen ero tulee siitä, että kaikki tuotanto kulutetaan välittömästi yhteisen siirtoverkon yli siten, että tuotannon ja kulutuksen pitää jatkuvasti sopia yhteen. Jos nuo eivät sovi yhteen, niin sen seurauksena on systeemin laajuinen ongelma, joka koskettaa kaikkia.
 
Otetaan esimerkiksi ydinvoimala.

Ydinvoimalan intressi on pitää prosessi koko ajan käynnissä, koska alasajokustannukset (ja myöhemmin ylösajo) on kallista. Siksi ydinmiilu tarjoaa sähköä edullisesti (tai jopa miinushinnalla), jotta ovat varmasti ajossa mukana myös halvoilla tunneilla. Eli vaikka välillä tulee ns. persnettoa, kokonaisuus olisi plussalla.

Ehdottamassasi mallissa ydinvoimala joutuisi esim. tuulisena päivänä ajamaan tuotannon alas, kun heidän haluamansa hinta (pitkällä aikavälillä esim. 40€/MWh) ei mahtuisi ajoon mukaan.

Sähköpörssi on sellainen kuin on, koska:
1) myynti ja osto oltava tasapainossa
2) tasapainon oltava koko ajan
3) useat tuotantomuodot eivät ole säädettäviä
4) Ajoon pääsevät tuotannot vaihtelevat
5) laitteistoja ja yhteyksiä vikaantuu
6) olosuhteet vaikuttavat ostoihin

On varmasti paljon muitakin syitä. Paremmin asiaa tietävät voinevat perustella.

Itse korjaisin nykyistä energy-only markkinaa tuomalla kapasiteetin mukaan. Muuten en osaa itse mekanismia isosti kritisoida.
Kuinka monen ydinvoimalan tuottama energia on myynnissä (suoraan) Nordpoolissa?

Ei ainakaan yhdenkään Suomalaisen ydinvoimalan.
 
Toki siinä on pieniä teknisiä eroja, mutta lopputulos on silti käytännössä sama. Ei niissä öljykaupoissa käy niin, että vaikkapa saman päivän aikana myydään öljyä hintaan $50 per barreli, $60 per barreli ja $90 per barreli, riippuen siitä, että mitkä on minkäkin tahon kustannukset. Vaan käytännössä homma toimii niin, että jos $90 per barreli on se hinta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaa, niin se on se hinta, jolla kaikki myy tuotteensa.

Sähkössä se tekninen ero tulee siitä, että kaikki tuotanto kulutetaan välittömästi yhteisen siirtoverkon yli siten, että tuotannon ja kulutuksen pitää jatkuvasti sopia yhteen. Jos nuo eivät sovi yhteen, niin sen seurauksena on systeemin laajuinen ongelma, joka koskettaa kaikkia.

Tottakai.

Jos yhden erän kauppahinta on $1800 barrel, ja loput $60-90 barreli, hinnoitellaanko kaikki kaupat $1800 mukaan?

On siinä ainakin omasta mielestä aika suuri "tekninen ero"
 
Tottakai.

Jos yhden erän kauppahinta on $1800 barrel, ja loput $60-90 barreli, hinnoitellaanko kaikki kaupat $1800 mukaan?

On siinä ainakin omasta mielestä aika suuri "tekninen ero"

Paitsi että sä kuvailet nyt sellaista tilannetta, joka ei tule koskaan tapahtumaan öljymarkkinoilla. Vaan siellä, kuten kaikissa muissakin markkinoissa, se kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen määrää sen hinnan, jonka kaikki maksaa.
Joo, teknisesti se tarkoittaa sitä, että yksi maksaa $89,90 per barreli, toinen $90,50 per barreli jne jne., mutta periaate on sama kuin siellä sähkömarkkinoilla.

Sähkömarkkinoiden ero tulee siitä, että sähkön kanssa sen tuotannon ja kulutuksen pitää sopia 1:1 jokaiselle ajanhetkellä kaikkien sen sähköverkon sisällä olevien tuottajien ja kuluttajien kesken. Jonka takia se kaupankäynti hoidetaan etukäteen ja keskitetysti.

Mutta periaate on molemmissa sama, eli kaikki maksaa sen hinnan, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan käyrien kohtaamispisteen mukaan.
 
Miksei sähköä voida myydä täysin samalla tavalla kuin muita hyödykkeitä tai raaka-aineita, eli määrä kerrallaan ja laskea niiden keskiarvo, kuten esimerkiksi Brent-öljyn osalta tehdään?
Syy on käsittääkseni se että halutaan tukea edullisia (vihreirä) tuotantomuotoja ja erillaisia energian varastointi ratkaisuja.
Aivan yhtä hyvin sähkönmyyjät voisivat laittaa hinnan joka tunnille. Näistä ostettaisiin tarvittava määrä halvimmista tarjouksista. Jokainen sähköntuottaja saisi pyytämänsä hinnan ja ostaja maksaisi hintojen keskiarvon. Tämä tasaisi hintoja huomattavasti.
 
Syy on käsittääkseni se että halutaan tukea edullisia (vihreirä) tuotantomuotoja ja erillaisia energian varastointi ratkaisuja.
Aivan yhtä hyvin sähkönmyyjät voisivat laittaa hinnan joka tunnille. Näistä ostettaisiin tarvittava määrä halvimmista tarjouksista. Jokainen sähköntuottaja saisi pyytämänsä hinnan ja ostaja maksaisi hintojen keskiarvon. Tämä tasaisi hintoja huomattavasti.

Ei vaan syy on siinä, että meillä pitää olla tasapainossa oleva sähköverkko.
Se, että hinta alkaa nousemaan rajusti sitä mukaa, kun sähkön niukkuus kasvaa, on haluttu ominaisuus, ei bugi. Tuo aiheuttaa sen, että kulutusta aletaan leikkaamaan rajulla kädellä sitä mukaa, kun sähköstä alkaa olla pulaa. Joka taaskin on tärkeää, koska me ei yksinkertaisesti voida päästää sähköverkkoa sellaiseen tilaan, että kulutusta on enemmän kuin tuotantoa.
Jos me alettaisiin tekemään jotain tarjoushintojen keskiarvoistamista, niin me menetetään tuo sähkönverkon toiminnan kannalta erittäin kriittinen ominaisuus.
 
Aivan yhtä hyvin sähkönmyyjät voisivat laittaa hinnan joka tunnille. Näistä ostettaisiin tarvittava määrä halvimmista tarjouksista. Jokainen sähköntuottaja saisi pyytämänsä hinnan ja ostaja maksaisi hintojen keskiarvon. Tämä tasaisi hintoja huomattavasti.
Sanoisin että hintavaihtelu lisääntyisi. Tuossa kävisi nimittäin niin, että kallista tai "kallista" sähköä jätettäisiin ostamatta siinä missä sitä tulee vallitsevassa järjestelmässä kaupattua vahingossakin. Tällöin kalliimman sähkön tuottajalle koituisi lisää kuluja ja joutuisi pyytämään taas enemmän. Toisin sanoen syntyisi uutta kulutusjoustoa mutta väärällä ja toksisella tavalla jossa jää pää vetävän käteen.
 
Ja jos myyjät saisivat sen hinnan, mitä tarjoaisivat, niin kaikki myyjät muuttaisivat hinnoitteluperiaatteitaan siten, että he pyrkisivät ennustamaan toteutuvan sähkön hinnan ja tarjoaisivat vain hieman alle sen. Mutta tämä taas nostaa riskejä siitä, että tarjous ei menekään läpi, joka nostaa riskipreemioita tarjouksissa, mikä lopulta johtaa korkeampiin kokonaiskustannuksiin.

Muuttuviin kustannuksiin perustuvassa hinnoittelussa kuluttaja voittaa pitkällä aikavälillä, kun sähkön tuottajille on insentiivit pitää omia laitoksiaan muita edullisempina, jotta he ovat varmasti markkinoilla mukana ja saavat tuottoa investoinnilleen.
 
Paitsi että sä kuvailet nyt sellaista tilannetta, joka ei tule koskaan tapahtumaan öljymarkkinoilla. Vaan siellä, kuten kaikissa muissakin markkinoissa, se kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen määrää sen hinnan, jonka kaikki maksaa.
Joo, teknisesti se tarkoittaa sitä, että yksi maksaa $89,90 per barreli, toinen $90,50 per barreli jne jne., mutta periaate on sama kuin siellä sähkömarkkinoilla.

Sähkömarkkinoiden ero tulee siitä, että sähkön kanssa sen tuotannon ja kulutuksen pitää sopia 1:1 jokaiselle ajanhetkellä kaikkien sen sähköverkon sisällä olevien tuottajien ja kuluttajien kesken. Jonka takia se kaupankäynti hoidetaan etukäteen ja keskitetysti.

Mutta periaate on molemmissa sama, eli kaikki maksaa sen hinnan, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan käyrien kohtaamispisteen mukaan.
Alkaa olla vähän komiikkaa jo mukana, kun kahden peräkkäisen viestin perustelut on täydelliset vastakohdat, joita kutsutaan "tekniseksi eroiksi" 😄

Sähkömarkkinat ovat jo aika eriasia kuin Nordpool, jossa myydään ja ostetaan sähköä riippumatta sen kulutuksesta (tai sopeuttamisesta).

Hienosti tässä useampikin yrittää perustella hinnoittelun järjettömyyttä sopeuttamisen pakollisuudella, antaen ymmärtää että Suomen sähköverkon toimivuus olisin jollakin tapaa kyseenalaistettu, jos energiasta maksettaisiin Nordpoolissa se hinta joka siitä huudetaan, sen sijaan että kaikki Nordpoolissa myyty energian hinta hinnoitellaan kalleimmalla kaupalla riippumatta siitä mitä muut ovat kaupoissaan sopineet.

Kukaan ei vain ole vielä pystynyt selittämään miten sähköverkko lakkaisi toimimasta, jos hinnoittelu vastaisikin kaikkia muita hyödykkeitä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei vaan syy on siinä, että meillä pitää olla tasapainossa oleva sähköverkko.
Se, että hinta alkaa nousemaan rajusti sitä mukaa, kun sähkön niukkuus kasvaa, on haluttu ominaisuus, ei bugi. Tuo aiheuttaa sen, että kulutusta aletaan leikkaamaan rajulla kädellä sitä mukaa, kun sähköstä alkaa olla pulaa. Joka taaskin on tärkeää, koska me ei yksinkertaisesti voida päästää sähköverkkoa sellaiseen tilaan, että kulutusta on enemmän kuin tuotantoa.
Jos me alettaisiin tekemään jotain tarjoushintojen keskiarvoistamista, niin me menetetään tuo sähkönverkon toiminnan kannalta erittäin kriittinen ominaisuus.
Meillähän on tasapainossa oleva sähköverkko, ja sen tasapainosta pitää huolen Fingrid, ei Nordpool tai mikään yksittäinen sähkön myyjä tai ostaja (noh, ehkä TVO, joka vain alleviivaa tätä pointtia, se kun ei myy energiaansa ollenkaan pörssissä).

Spot-hinta on äärimmäisen huono ja epäkäytännöllinen säätövoima, sillä se perustuu puhtaasti ennusteeseen niin kulutuksesta kuin tuotannostakin, sen lisäksi että ylipäätään kaikesta energiasta vain osa ostetaan pörssistä.

Ja keskiarvohan se on hinta on nytkin, vaikkei sillä mitään todellista merkitystä säätövoimaan olekkkaan.

Suurin säätövoima Suomen sähköverkoissa on teollisuus ja kauppa(palvelut), jotka ostavat energiansa pääasiassa muualta kuin pörssistä, ja jotka viimeisen asti pyrkivät optimoimaan myös energian myynnistä saatavat tuotot riippumatta säätövoiman tarpeesta.

Ei meillä esimerkiksi ole mitään välttämätöntä tarvetta joka ikisessä ruokakaupassa puskea vähintään 15m kylmähyllyä juomille jotka eivät vaadi kylmäsäilytystä 24/7/365, ja samaan aikaan uskotella ihmisille että sähköstä on pulaa.
 
Syy on käsittääkseni se että halutaan tukea edullisia (vihreirä) tuotantomuotoja ja erillaisia energian varastointi ratkaisuja.
Aivan yhtä hyvin sähkönmyyjät voisivat laittaa hinnan joka tunnille. Näistä ostettaisiin tarvittava määrä halvimmista tarjouksista. Jokainen sähköntuottaja saisi pyytämänsä hinnan ja ostaja maksaisi hintojen keskiarvon. Tämä tasaisi hintoja huomattavasti.

Mutta niinhän meillä osa energian myyjistä tekeekin; myy omaa tuotantoaan suoraan loppukäyttäjälle yhdessä sovittuun hintaan ilman pörssiä.
 
Alkaa olla vähän komiikkaa jo mukana, kun kahden peräkkäisen viestin perustelut on täydelliset vastakohdat, joita kutsutaan "tekniseksi eroiksi" 😄

Sähkömarkkinat ovat jo aika eriasia kuin Nordpool, jossa myydään ja ostetaan sähköä riippumatta sen kulutuksesta (tai sopeuttamisesta).

Hienosti tässä useampikin yrittää perustella hinnoittelun järjettömyyttä sopeuttamisen pakollisuudella, antaen ymmärtää että Suomen sähköverkon toimivuus olisin jollakin tapaa kyseenalaistettu, jos energiasta maksettaisiin se hinta joka siitä huudetaan, sen sijaan että kaikki energian hinta hinnoitellaan kalleimmalla kaupalla riippumatta siitä mitä muut ovat kaupoissaan sopineet.

Kukaan ei vain ole vielä pystynyt selittämään miten sähköverkko lakkaisi toimimasta, jos hinnoittelu vastaisikin kaikkia muita hyödykkeitä.
Sähköä ei vain enää riittäisi verkossa, jos tuottajille maksettaisiin heidän tarjousten mukainen hinta, olettaen, että heidän tarjouskäyttäytyminesensä pysyisi nykyisen kaltaisena. Kuten aiemmassa viestissäni jälleen totesin, niin nykyisellä hinnoittelulla hinnoitellaan vain muuttuvat kustannukset+riskipreemio (mikä kattaa esim mahdolliset vikaantumisten aiheuttamat kulut) perusteella. Kiinteät kulut jäisivät tällöin kattamatta, jolloin firmat menisivät konkurssiin. Vaihtoehtoisesti hinnoitteluperiaatteita muutetaan, joka johtaa lopulta korkeampiin kustannuksiin, kun riskipreemiot kasvavat.
 
Alkaa olla vähän komiikkaa jo mukana, kun kahden peräkkäisen viestin perustelut on täydelliset vastakohdat, joita kutsutaan "tekniseksi eroiksi" 😄

Ei vaan ne perustelut ovat samat. Pointtina on se, että se pohjalla oleva periaate, eli kaikkien maksama hinta määräytyy sen mukaan, että missä tarjonta ja kysyntä kohtaavat, on sama. Se, miten tuo periaate saavutetaan vaihtelee sitten toteutusteknisesti riippuen siitä, että mitkä ovat ne käytännön rajoitteet ja vaatimukset kaupankäynnillle.

Kukaan ei vain ole vielä pystynyt selittämään miten sähköverkko lakkaisi toimimasta, jos hinnoittelu vastaisikin kaikkia muita hyödykkeitä.

Koska tulisi mahdottomaksi varmistaa, että ne kysynnän ja tarjonnan käyrät kohtaisivat. Mitenkä hitossa sä rakennat järjestelmän, jonka pitää joka tunti sovittaa yhteen ne kymmenet tai sadat tuottajat niihin useisiin satoihin ostajiin siten, että jokainen myyjä saa aina sen markkinahinnan ja jokainen ostaja saa sähkönsä siinä järjestyksessä, kun ovat valmiita maksamaan siitä, ilman, että keskität kaikki nuo tarjoukset yhteen isoon könttään ja jaat siitä sitten?
 
Meillähän on tasapainossa oleva sähköverkko, ja sen tasapainosta pitää huolen Fingrid, ei Nordpool tai mikään yksittäinen sähkön myyjä tai ostaja (noh, ehkä TVO, joka vain alleviivaa tätä pointtia, se kun ei myy energiaansa ollenkaan pörssissä).

Spot-hinta on äärimmäisen huono ja epäkäytännöllinen säätövoima, sillä se perustuu puhtaasti ennusteeseen niin kulutuksesta kuin tuotannostakin, sen lisäksi että ylipäätään kaikesta energiasta vain osa ostetaan pörssistä.

Ja keskiarvohan se on hinta on nytkin, vaikkei sillä mitään todellista merkitystä säätövoimaan olekkkaan.

Suurin säätövoima Suomen sähköverkoissa on teollisuus ja kauppa(palvelut), jotka ostavat energiansa pääasiassa muualta kuin pörssistä, ja jotka viimeisen asti pyrkivät optimoimaan myös energian myynnistä saatavat tuotot riippumatta säätövoiman tarpeesta.

Ei meillä esimerkiksi ole mitään välttämätöntä tarvetta joka ikisessä ruokakaupassa puskea vähintään 15m kylmähyllyä juomille jotka eivät vaadi kylmäsäilytystä 24/7/365, ja samaan aikaan uskotella ihmisille että sähköstä on pulaa.

Fingrid ylläpitää sitä lyhytaikaista tasapainoa ja jos oikeasti alkaa sähköpula uhkaamaan, niin sitten Fingrid pystyy lyömään sen about 1000 MW varavoimaa linjoille. Mutta ei Fingridkään ole mikään kaikkivoiva, vaan se todellakin tarvii tuon pörssin säätävän vaikutuksen siihen rinnalle.
Teollisuuden rooli on toki tärkeä ja se näkyy juurikin siellä sähköpörssissä. Vaikka ne ostavat sähkönsä kiinteillä hinnoilla pörssin ulkopuolelta, niin se teollisuus on tärkeässä roolissa sitten, kun se sähköpula alkaa lähestymään ja tarvitaan niitä kulutusjoustoja. Jolloin nuo yritykset myyvät sen sähkönsä takaisin sinne pörssiin, varmistaen sen, että sähkö ei lopu.
 
Fingrid ylläpitää sitä lyhytaikaista tasapainoa ja jos oikeasti alkaa sähköpula uhkaamaan, niin sitten Fingrid pystyy lyömään sen about 1000 MW varavoimaa linjoille. Mutta ei Fingridkään ole mikään kaikkivoiva, vaan se todellakin tarvii tuon pörssin säätävän vaikutuksen siihen rinnalle.
Teollisuuden rooli on toki tärkeä ja se näkyy juurikin siellä sähköpörssissä. Vaikka ne ostavat sähkönsä kiinteillä hinnoilla pörssin ulkopuolelta, niin se teollisuus on tärkeässä roolissa sitten, kun se sähköpula alkaa lähestymään ja tarvitaan niitä kulutusjoustoja. Jolloin nuo yritykset myyvät sen sähkönsä takaisin sinne pörssiin, varmistaen sen, että sähkö ei lopu.

Tässähän se erimielisyys asiasta oikeasti onkin, sillä Fingrid kyllä on juurikin se kaikkivoipa (joka on kirjattu myös lakiin), joka voi järjestelmävastaajana päättää mitä kytketään irti, jotta verkko saadaan pidettyä tasaisena ja toimivana.

Sen sijaan että tätä vaihtoehtoa oikeasti käytettäisiin edes etäisesti uhkaavissa tilanteissa, annetaan kiinteän tuotannon (esim. TVO:n teollisuudelle tuottaman energian) myynnistä vapaat kädet käytännössä painaa rahaa myymällä omaa korvamerkittyä energiaa "tarpeeseen" lähinnä Elbas-markkinoille, vaikka saman energian panttaaminen "omaan käyttöön" on nostanut spot-hinnan taivaisiin.
 
Virossa suunnitellaan 6000 MWh pumppuvoimalaa maan alle. Teho 500 MW. Aika erikoinen idea.
Artikkelissa kiusoittelvasti mainitaan että akkuja saisi 2030 30% halvemmalla ja hyötysuhde on 80%.

Tein nopeita laskelmia joissa akku systeemi kaikkinensa olisi 100 dollaria/kwh, sähkönhinta 10 senttiä/kwh ja hyötysuhde 10% parempi niin tarvitaan 7000 sykliä jotta ollaan samoissa hinnoissa pumppuvoimalan kanssa.

Jos tuohon hintaan saisi Suomeenkin kaiveltua kaivoksia niin ei tuo kaivokseen pumppuvoimalan tekeminen nyt mitenkään täysin idiottimaista ole.
 
Sähköä ei vain enää riittäisi verkossa, jos tuottajille maksettaisiin heidän tarjousten mukainen hinta, olettaen, että heidän tarjouskäyttäytyminesensä pysyisi nykyisen kaltaisena. Kuten aiemmassa viestissäni jälleen totesin, niin nykyisellä hinnoittelulla hinnoitellaan vain muuttuvat kustannukset+riskipreemio (mikä kattaa esim mahdolliset vikaantumisten aiheuttamat kulut) perusteella. Kiinteät kulut jäisivät tällöin kattamatta, jolloin firmat menisivät konkurssiin. Vaihtoehtoisesti hinnoitteluperiaatteita muutetaan, joka johtaa lopulta korkeampiin kustannuksiin, kun riskipreemiot kasvavat.
Tietysti ehdottamassani mallissa sähkönmyyjien täytisi muuttaa myynti strategioitansa. Jos aina laittaisit miinus merkkisen tarjouksen sisään et tekisi muuta kuin tappiota. Jos tähän ei pysty niin konkurssiin vain ja uusi omistaja keksii varmaan keinon hinnoitella sähkö järkevästi.
Sähkön loppuessa alettaisiin katsomaan ostajien maksimi hintoja. Ne jotka ovat valmiita maksamaan eniten saavat sähköä ilmoittamallaan hinnalla sen verran sähköä kun on tarjollla. Loput jäävät siteen ilman.
 
Tässähän se erimielisyys asiasta oikeasti onkin, sillä Fingrid kyllä on juurikin se kaikkivoipa (joka on kirjattu myös lakiin), joka voi järjestelmävastaajana päättää mitä kytketään irti, jotta verkko saadaan pidettyä tasaisena ja toimivana.

Sen sijaan että tätä vaihtoehtoa oikeasti käytettäisiin edes etäisesti uhkaavissa tilanteissa, annetaan kiinteän tuotannon (esim. TVO:n teollisuudelle tuottaman energian) myynnistä vapaat kädet käytännössä painaa rahaa myymällä omaa korvamerkittyä energiaa "tarpeeseen" lähinnä Elbas-markkinoille, vaikka saman energian panttaaminen "omaan käyttöön" on nostanut spot-hinnan taivaisiin.

Siis ei se Fingrid nyt tuosta vain pysty alkaa irrottelemaan kulutusta verkosta. Fingridin tehtävä on olla se verkon vakauden viimeinen takaaja, eli Fingrid aloittaa sähkökatkot siinä vaiheessa, kun markkinaehtoista ratkaisua kulutuksen takaamiseen ei ole löytynyt. Ne sähköpörssin tuomat kulutusjoustot ovat olennainen osa noita markkinaehtoisia ratkaisuja ennen kuin päästään siihen pisteeseen, että pitäisi alkaa katkomaan sähköjä.
 
Kiertävät sähkökatkot osuisivat Suomessa 98% varmuudella (erittäin) kovalle talvipakkaselle, kun kulutus on huipussaan ja tuotanto kintaalla kun ei tuule tarpeeksi. Sähkökatko voi silloin olla isompi riesa ja haitta. Toki jenkkilässäkin on kylmiä seutuja, mutta taitavat lämmittää pääsääntöisesti muulla kuin sähköllä. Joku keskuslämmityskattila kaasulla ja kaasuhellat jne, joten ei tule nälkäkään. Sähkökatko haittaa lähinnä ettei näe suosikkisarjaa.

Suomessa ei tulevaisuudessa ole oikein muita vaihtoehtoja kuin sähkölämmitys. Katkon jälkeen menee tuplasti sähköä kun nostetaan kämpän lämpöjä takaisin, joten hyöty karisee. Suomessa on erittäin iso juttu, jos sähkö ei riitä, koska kaikki toimii sähköllä. Sitä odotellaan, koska puun pienpoltto kielletään. Taajamissa voi olla yllättävän lähellä sekin. Monessa muussa maassa vaikutus on pienempi.
Texasissa pari talvea sitten aiheuttivat sähköverkon ongelmat keskellä talvimyrskyä sen, että myös kaasun saanti loppui ja suuri määrä taloja viileni. Ihmisiä kuoli. Tämä siksi, että "päästöjen vähentämisen" nimissä oli maakaasuputkiston paineistuslaitoksia muutettu toimimaan sähköllä...
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka monen ydinvoimalan tuottama energia on myynnissä (suoraan) Nordpoolissa?

Ei ainakaan yhdenkään Suomalaisen ydinvoimalan.
Tietenkin niiden sähkö on myynnissä pörssissä. Ydinvoimalankin on tarjottava sähkö sähköpörssissä, jotta saa sähkön ylipäätään verkkoon. Se on sitten eri asia, että sähkön käytännössä ostaa esim. Mankala-omistajat jollakin muulla hinnalla kuin on pörssihinta.

Esimerkiksi TVO:n omistajille kaikki sähkö on "ilmaista". Omistajat eivät maksa sähköstä mitään vaan sen sijaan maksavat oman omistusosuutensa mukaisen kiinteän siivun kaikista voimalan kustannuksista. Sähkön saa kaupan päälle.

Jotta TVO:n omistaja saa sen oman osuutensa mukaisen sähkön ylipäätään verkkoon, on siitä sähköstä tehtävä voittava Nordpool-tarjous.
 
Viimeksi muokattu:
Koska niin ei toimita?

Öljyä kun nyt on esimerkkinä jo käytetty, löytyy jokaisesta kaupasta oma huutonsa omalla hinnallaan. Kallein huudettu hinta ei muutu kaikkien samana päivänä tai saman tunnin aikana huudettujen hinnaksi, vaan myyjä myy määrää ja ostaja ostaa määrän, josta sovitaan hinta. Sähkössä tehdään aluksi täysin samoin, mutta muutetaan kaikki kaupat hinnoiltaan vastaamaan kalleinta huutoa.

Jos peruste on se, että se on energian tuottajan hyvyyttä saada energia tehtyä halvemmalla kuin kallein tuotantomuoto, ja erotus on sille pelkkää voittoa kuten annat omassa esimerkissäsi ymmärtää, miksei spot-kauppaa tehdä pelkästään kalleimman tuotantohinnan mukaan?

Miksei sähköä voida myydä täysin samalla tavalla kuin muita hyödykkeitä tai raaka-aineita, eli määrä kerrallaan ja laskea niiden keskiarvo, kuten esimerkiksi Brent-öljyn osalta tehdään?
Kaikkien kaupat hinnoitellaan halvimmalle tasolle, jolla kaikki halukkaat saavat tarvitsemansa sähkön. Jos tätä mallia ei olisi, ei tuotanto ja kulutus olisi tasapainossa.

Samalla tuo mekanismi mahdollistaa sen, että suuren osan ajasta vuositason kustannusten kannalta tappiolliset voimalat ovatkin vuositasolla kannattavia ja ovat jatkossakin olemassa. Yksikään voimala markkinassa ei ole kannattava pelkästään muuttuvien kustannusten kautta tapahtuvalla hinnoittelulla.
 
Siis ei se Fingrid nyt tuosta vain pysty alkaa irrottelemaan kulutusta verkosta. Fingridin tehtävä on olla se verkon vakauden viimeinen takaaja, eli Fingrid aloittaa sähkökatkot siinä vaiheessa, kun markkinaehtoista ratkaisua kulutuksen takaamiseen ei ole löytynyt. Ne sähköpörssin tuomat kulutusjoustot ovat olennainen osa noita markkinaehtoisia ratkaisuja ennen kuin päästään siihen pisteeseen, että pitäisi alkaa katkomaan sähköjä.

Ensinnäkin pystyy, mutta ei lain mukaan voi mitenkään mielivaltaisesti pudotella. Sen sijaan lain mukaan se voi kyllä tilanteen sitä vaatiessa tiputtaa kulutusta verkosta vakauttamiseksi, eikä itseasiassa voi vaan on siihen velvoitettu:

VM sanoi:
2.1.2 Sähköjärjestelmän toiminta sähköpulatilanteissa

Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Sähköpulalla tarkoitetaan tilannetta, jossa sähkön kulutus uhkaa ylittää saatavilla olevan hankintakapasiteetin. Sähkömarkkinalain 45 §:n mukaan järjestelmävastaava kantaverkonhaltija Fingrid vastaa Suomen sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta sekä koko ajan käynnissä olevasta sähköntuotannon ja kulutuksen välisen hetkellisen tasapainon ylläpitämisestä. Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija voi asettaa järjestelmävastuun toteuttamiseksi tarpeellisia ehtoja sähkön siirtojärjestelmän sekä siihen liitettyjen voimalaitosten ja kuormien käyttämiselle ja siten mm. ohjata tuotantoa ja kulutusta sähköpulatilanteissa. Sähköpulatilanteiden varalta Suomessa on käytössä kolmiportainen asteikko, jolla ennakoidaan mahdollista sähköpulaa sekä määritellään sähköpula ja sen laukaisemat toimenpiteet2. Asteikon avulla sähkömarkkinoiden osapuolia informoidaan tilanteen kehittymisestä ja sen edellyttämistä toimenpiteistä:

Sähköpula mahdollinen on kyseessä silloin, kun ennusteiden perusteella on ennakoitavissa, että lähitunteina tai vuorokautena
• kotimainen tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta ja
• Suomessa ei kyetä ylläpitämään mitoittavaa vikaa vastaavaa määrää nopeaa häiriöreserviä.

Sähköpulan riski suuri katsotaan syntyneeksi, kun
• kaikki Suomesta saatavilla oleva sähköntuotanto on käytössä eikä naapurimaista ole mahdollista saada lisää sähköä ja Fingrid on joutunut käynnistämään nopeaa häiriöreserviään ja aktivoimaan sopimuksellisia irti kytkettäviä kuormia teollisuudessa ja
• Suomessa ei kyetä ylläpitämään mitoittavaa vikaa vastaavaa määrää nopeaa häiriöreserviä.

Sähköpula katsotaan syntyneeksi,
• kun sähköntuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta ja joudutaan järjestelmävastaavan oikeuksin irti kytkemään kulutusta ilman kaupallisia sopimuksia.

Toiminta normaaliolojen sähköpulassa tapahtuu pääpiirteissään seuraavasti:

Fingridin kantaverkkokeskuksen toimenpiteet:
• Tiedottaa osapuolia sähköpulasta tiedotteella "Sähköpula".
• Varmistaa, että kaikki Suomessa käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti on ajossa. Mikäli ei ole, määrätään se tehoreservi mukaan lukien ajoon.
• Koordinoi muiden pohjoismaisten järjestelmävastaavien kanssa kulutuksen irtikytkennän ja palautuksen. Kulutuksen irtikytkentä tehdään sopivan kokoisissa 200...300 MW portaissa.
• Kantaverkkokeskus antaa asiakaskohtaisesti irtikytkentämäärän megawattimääränä. Asiakas, esimerkiksi jakeluverkonhaltija, voi kierrättää kulutuksen rajoitusta haluamallaan tavalla suunnitelmansa mukaisesti.
• Tilanteen salliessa Kantaverkkokeskus ilmoittaa rajoitusten päättymisestä jokaiselle asiakkaalle erikseen, jolle rajoitus oli annettu.
• Erittäin kiireellisissä tilanteissa kantaverkkokeskus voi suoraan kytkeä irti kulutusta.

Tasevastaavien toimenpiteet:
• Vastaavat oman taseensa hallinnasta.
• Toimivat Kantaverkkokeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Verkonhaltijoiden toimenpiteet:
• Suorittavat kulutuksen irtikytkennän kantaverkkokeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Normaaliolojen aikana sähkön tuotannon ja kulutuksen säännöstely voidaan toteuttaa sähkömarkkinalain 45 §:n nojalla. Normaaliolojen aikana sähköpulatilanne ei riipu sähköpörssin hinnasta, vaan siitä syystä, että sähkön tuotanto ja kulutus eivät fyysisesti ole tasapainossa. Tällainen tilanne voi syntyä äkillisesti esimerkiksi suuren voimalaitoksen verkosta irtoamisen tai tärkeän rajajohdon vikaantumisen seurauksena. Sähkömarkkinalain 45 §:n ohjausvaltuuksia ei voidakaan käyttää korkeiden hintojen leikkaamiseen tai siirtyä käyttämään ohjausvaltuuksia, jos sähköpörssin hinta nousee tekniseen kattohintaan, mikäli sähkön tuotanto ja kulutus edelleen pysyvät tasapainossa.

Sähkömarkkinalain 45 §:n vuoksi sähköpulatilanne ei johda automaattisesti valmiuslain (1552/2011) mukaisten poikkeusolojen julistamiseen eikä valmiuslain mukaisten tuotannonohjaustoimenpiteiden ja hintasääntelyn tai kulutuksen rajoitustoimenpiteiden käyttöönottamiseen. Pitkittyvä ja määrältään suuri sähköpula voi kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa poikkeusolot joudutaan julistamaan, jotta voidaan ottaa valmiuslain toimivaltuudet käyttöön.

Valmiuslain 3 §:n 3 kohdan mukaan poikkeusoloja ovat väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot 8 (43) olennaisesti vaarantuvat. Mainittu valmiuslain kohta ja sitä koskevat esityöt ovat erittäin tulkinnanvaraisia ja osittain ristiriitaisia. Tämän vuoksi työryhmä ei ole lähtenyt arvioimaan, missä tilanteessa sähköpula tai korkeiden sähkön hintojen aiheuttama taloudellinen kriisi mahdollisesti voisivat täyttää poikkeusolojen edellytykset.
 
Ensinnäkin pystyy, mutta ei lain mukaan voi mitenkään mielivaltaisesti pudotella. Sen sijaan lain mukaan se voi kyllä tilanteen sitä vaatiessa tiputtaa kulutusta verkosta vakauttamiseksi, eikä itseasiassa voi vaan on siihen velvoitettu:

Niin, eli Fingrid pystyy poistamaan sitä kulutusta vain sitten, kun oikeasti on riski, että sähkö oikeasti loppuu. Eli ei pysty irrottamaan verkosta "tuosta vain", vaan se voi toimia noin vain erittäin rajatussa tapauksessa.

Siinä vaiheessa kun Fingrid alkaa toimimaan, kaikki markkinaehtoiset toimet on jo käytetty. Eli intraday ja/tai day-ahead sähköhinnat ovat osuneet sinne tekniseen limittiin, tarkoittaen, että markkinoilta ei enää löydy kapasiteettia kulutuksen kattamiseen.
 
Mitenhän iso aikaikkuna siinä on toimia, jos jotain oikeasti katastrofaalista kävisi? Tyyliin kesken paukkupakkasten ja sähköntuotannon ollessa aivan äärirajoilla, tippuisi yllättäen vaikka OL3 pois linjoilta? Tai palaisi joku siirtolinja poikki ja gigawattiluokan tehot häviäisivät kerralla. Mitä tapahtuisi sekuntien sisällä? Entä minuuttien, tuntien?
 
...
Miksei sähköä voida myydä täysin samalla tavalla kuin muita hyödykkeitä tai raaka-aineita, eli määrä kerrallaan ja laskea niiden keskiarvo, kuten esimerkiksi Brent-öljyn osalta tehdään?
Miten päätetään, kuka sen halvimman sähkön saa? Järjestetäänkö kaikkien sähköä tarvitsevien kesken tarjouskilpailu, ja kallein tarjous voittaa? Eli sähköntuottajat iskevät pöytään hinnan, jolla suostuvat myymään ja ostajat sitten tekevät tarjouksia, kunnes kaikki ostajat ovat saaneet tarvitsemansa sähkön? Ei tarvitse olla kovinkaan älykäs, niin pystyy päättelemään, mikä on lopputulos.
 
Miten päätetään, kuka sen halvimman sähkön saa? Järjestetäänkö kaikkien sähköä tarvitsevien kesken tarjouskilpailu, ja kallein tarjous voittaa? Eli sähköntuottajat iskevät pöytään hinnan, jolla suostuvat myymään ja ostajat sitten tekevät tarjouksia, kunnes kaikki ostajat ovat saaneet tarvitsemansa sähkön? Ei tarvitse olla kovinkaan älykäs, niin pystyy päättelemään, mikä on lopputulos.

Ehkä vähän koomista, mutta kirjaimellisesti juuri kuvaamallasi tavalla sähköpörssi toimii.

Ainoa poikkeus on se, että se viimeinen hyväksytty tarjous määrittää spot-hinnan, riippumatta siitä millä hintaa ne on todellisuudessa huudettu tai ostettu, ja spot-hinta myyntihinnan loppukäyttäjille, jotka ovat hinnan spot-hintaan sitoneet.

Lopputulos on juurikin se, että meillä on piikkitunteja, joiden spot-hinta saattaa olla 100x siihen sähkön hintaan verrattuna, joka pörssistä on ostettu.
 
Niin, eli Fingrid pystyy poistamaan sitä kulutusta vain sitten, kun oikeasti on riski, että sähkö oikeasti loppuu. Eli ei pysty irrottamaan verkosta "tuosta vain", vaan se voi toimia noin vain erittäin rajatussa tapauksessa.

Siinä vaiheessa kun Fingrid alkaa toimimaan, kaikki markkinaehtoiset toimet on jo käytetty. Eli intraday ja/tai day-ahead sähköhinnat ovat osuneet sinne tekniseen limittiin, tarkoittaen, että markkinoilta ei enää löydy kapasiteettia kulutuksen kattamiseen.

Tuskin, ainakaan historian perusteella. Suurin muuttuja on ennustamatta linjoilta pudonnut tuotanto, jolloin tarpeeksi ison tuotannon pudotessa linjoilta ei pörssin hinnalla asiaa pystytä siltikään paikkaamaan. Tämä vain (edelleen) alleviivaa sitä, ettei pörssin hinta mitenkään aukottomasti takaa sähkön riittävyyttä tai verkon vakautta, eikä varsinkaan varmista että sähköä riittää ongelmista riippumatta.

Jostain syystä kaiken muun kuin yksityisten kulutuksen jousto nauttii täydellistä koskemattomuutta, vaikka sieltä se jousto helpoiten ja edullisimman olisi toteutettavissa, ja vieläpä erittäin nopealla aikataululla.

Kukaan isoista toimijoista ei vain siihen halua, sillä tämä nimenomainen järjestelmä on käytännössä suoraa rahan painamista niiden energian tuottajien kassaan, jotka pystyvät tuottamaan energiansa aina joko samalla (kohtuullisella) kustannuksella, tai erittäin edullisella kustannuksella.

Esimerkiksi vähätuulinen päivä voi monesti olla jopa tuottavampi tuulivoimaloille tuotannon pudotuksesta huolimatta, sillä tuotannon pudotus on prosentuaalisesti pienempi kuin hinnan korotus on spot-hintaan, jonka pohjalta käytännössä Elbas hinnoitellaan.

Toimimattoman järjestelmän puolustelun sijaan voisi myös vaatia toimivampaa joustoa kaikilta toimijoilta, joka tasaisi kaikkien riskiä, eikä hyödyttäisi vain osaa toimijoista. Kuten sanottu, hinnoittelun voisi tehdä myös todellisen kaupan käynnin mukaan, ja tarpeen vaatiessa säätöä voisi myös osoittaa sinne missä sitä voisi helposti suurissa määrissä toteuttaa, kuten teollisuudessa tai palveluissa, vaikka kriittisimmät toiminnat ulkopuolelle jätettäisiinkin.
 
Ensinnäkin pystyy, mutta ei lain mukaan voi mitenkään mielivaltaisesti pudotella. Sen sijaan lain mukaan se voi kyllä tilanteen sitä vaatiessa tiputtaa kulutusta verkosta vakauttamiseksi, eikä itseasiassa voi vaan on siihen velvoitettu:
Fingridin pitää järjestelmävastaavana tehdä kaikkensa pitääkseen järjestelmän pystyssä.

Fingrid tekee tai määrää kuormanpudotuksia, jos järjestelmän toimintavarmuus sitä edellyttää. Jos markkinat eivät saa ratkaistua tasapainoa (spot, intraday, reservit) eikä varavoimakaasaritkaan riitä, niin Fingrid määrää jakeluverkonhaltijat tekemään kiertäviä sähkökatkoja valtioneuvoston asetuksen kriteeristön mukaisesti.

Jos epätasapaino on vikatilanteen syytä, niin silloin Fingrid tekee tarvittavat katkot, koska asiaa ei voida delegoida tilanteen kiireellisyyden takia.

Mitenhän iso aikaikkuna siinä on toimia, jos jotain oikeasti katastrofaalista kävisi? Tyyliin kesken paukkupakkasten ja sähköntuotannon ollessa aivan äärirajoilla, tippuisi yllättäen vaikka OL3 pois linjoilta? Tai palaisi joku siirtolinja poikki ja gigawattiluokan tehot häviäisivät kerralla. Mitä tapahtuisi sekuntien sisällä? Entä minuuttien, tuntien?
Sekunnissa tippuu järjestelmäsuojan piirissä olevat kuormat. Vartissa säätyy muut reservit ja saadaan varavoimakaasarit käyntiin. Fingrid tekee tarvittaessa katkoja. Jos tilanne pitkittyy, niin katkot siirretään jakeluverkoissa hoidettaviksi.

Kumpaankin asiaan löytyy tietoa hakemalla googlesta "sähköpula".
 
Tuskin, ainakaan historian perusteella. Suurin muuttuja on ennustamatta linjoilta pudonnut tuotanto, jolloin tarpeeksi ison tuotannon pudotessa linjoilta ei pörssin hinnalla asiaa pystytä siltikään paikkaamaan. Tämä vain (edelleen) alleviivaa sitä, ettei pörssin hinta mitenkään aukottomasti takaa sähkön riittävyyttä tai verkon vakautta, eikä varsinkaan varmista että sähköä riittää ongelmista riippumatta.
Nyt minusta toteamuksesi ei edusta todellisuutta. Nimenomaan hyvin harvoin on menty siihen, että Fingridin on tarvinnut käynnistää varavoimakoneet eli markkinat ovat melkein aina asian ratkaisseet heti ja käytännössä aina tunnin sisällä. Siksi on reservimarkkinat. Jo seuraavana tai sitä seuraavana päivänä astuu spot mukaan ratkaisemaan ongelmatilannetta.

Jostain syystä kaiken muun kuin yksityisten kulutuksen jousto nauttii täydellistä koskemattomuutta, vaikka sieltä se jousto helpoiten ja edullisimman olisi toteutettavissa, ja vieläpä erittäin nopealla aikataululla.

Toimimattoman järjestelmän puolustelun sijaan voisi myös vaatia toimivampaa joustoa kaikilta toimijoilta, joka tasaisi kaikkien riskiä, eikä hyödyttäisi vain osaa toimijoista. Kuten sanottu, hinnoittelun voisi tehdä myös todellisen kaupan käynnin mukaan, ja tarpeen vaatiessa säätöä voisi myös osoittaa sinne missä sitä voisi helposti suurissa määrissä toteuttaa, kuten teollisuudessa tai palveluissa, vaikka kriittisimmät toiminnat ulkopuolelle jätettäisiinkin.
Sinänsä sähköintensiivinen toiminta on jo nyt joustoissa mukana kaupankäynnin kautta. Se ei vain tapahdu halvalla, koska jouston pitää kattaa liiketoiminnan kulut, jouston aiheuttamat muutoskustannukset ja myös tuoton. Eli ei varmasti ole edullisimmin toteutettavissa. Nopealla aikataululla ja helpoiten (koko järjestelmän kannalta) kyllä.

Yksinkertaistat asioita aika tavalla. Edelleen tulee ymmärtää jouston vaikutukset joustajan toimintaan, ei vain jouston määrä systeemin kannalta.
 
Tietenkin niiden sähkö on myynnissä pörssissä. Ydinvoimalankin on tarjottava sähkö sähköpörssissä, jotta saa sähkön ylipäätään verkkoon. Se on sitten eri asia, että sähkön käytännössä ostaa esim. Mankala-omistajat jollakin muulla hinnalla kuin on pörssihinta.

Esimerkiksi TVO:n omistajille kaikki sähkö on "ilmaista". Omistajat eivät maksa sähköstä mitään vaan sen sijaan maksavat oman omistusosuutensa mukaisen kiinteän siivun kaikista voimalan kustannuksista. Sähkön saa kaupan päälle.

Jotta TVO:n omistaja saa sen oman osuutensa mukaisen sähkön ylipäätään verkkoon, on siitä sähköstä tehtävä voittava Nordpool-tarjous.

Kannattaa nyt ehkä vähän tutustua Suomen energian tuotantoon ja erityisesti Makala-periaatteeseen, jonka pohjalta esim. TVO toimii.

TVO:n omistajat ostavat tuotetun energian omakustannehintaan riippumatta siitä onko tuo omakustannehinta markkinoita pienempi tai suurempi, ja TVO toimittaa sen Suomen kantaverkkoon omalla sopimuksella Fingridin kanssa.

TVO:n tuottaman energian ostaneet omistajat voivat kyllä halutessaan myydä energiansa myös pörssiin, mutta yhdenkään Suomalaisen ydinvoimalan energia ei ole pörssissä myynnissä, se kun olisi Mankala-periaatteen - ja ehkä tarkemmin KHO:1963-I-5 21.5.1963/2074 päätöksen vastainen:

Omakustannushintaisessa Mankala -periaatteessa osakkaat maksavat veron oman toimintansa voitosta. Tämä tapahtuu silloin, kun ne myyvät tuotteensa tai omakustannushintaan saamansa sähkön edelleen markkinoille.

 
Sinänsä sähköintensiivinen toiminta on jo nyt joustoissa mukana kaupankäynnin kautta. Se ei vain tapahdu halvalla, koska jouston pitää kattaa liiketoiminnan kulut, jouston aiheuttamat muutoskustannukset ja myös tuoton. Eli ei varmasti ole edullisimmin toteutettavissa. Nopealla aikataululla ja helpoiten (koko järjestelmän kannalta) kyllä.

Yksinkertaistat asioita aika tavalla. Edelleen tulee ymmärtää jouston vaikutukset joustajan toimintaan, ei vain jouston määrä systeemin kannalta.

Vaikeaahan se toki on, jos joustoa ajatellaan puhtaasti joustajan näkökulmasta.

Edelleen on kuitenkin aika merkityksellistä, että minkälaisista joustoista oikeasti puhutaan, sillä kyse ei suuressa osassa ole välttämättömyydestä, vaan osaksi liiketoimintaa rakennetusta tavasta ajalla, jolloin joustoja ei tarvinnut miettiä.

Hyvänä esimerkkinä tästä toimii OL3 järjestelmäsuojaus, jonka TVO:n omistajat (pääasiassa metsäteollisuus) haluavat maksattaa veronmaksajilla siitä huolimatta, että ovat luvanneet järjestelmäsuojauksen itse kustantaa.

 
Kannattaa nyt ehkä vähän tutustua Suomen energian tuotantoon ja erityisesti Makala-periaatteeseen, jonka pohjalta esim. TVO toimii.

TVO:n omistajat ostavat tuotetun energian omakustannehintaan riippumatta siitä onko tuo omakustannehinta markkinoita pienempi tai suurempi, ja TVO toimittaa sen Suomen kantaverkkoon omalla sopimuksella Fingridin kanssa.

TVO:n tuottaman energian ostaneet omistajat voivat kyllä halutessaan myydä energiansa myös pörssiin, mutta yhdenkään Suomalaisen ydinvoimalan energia ei ole pörssissä myynnissä, se kun olisi Mankala-periaatteen - ja ehkä tarkemmin KHO:1963-I-5 21.5.1963/2074 päätöksen vastainen:



Edelleenkin; TVO:n omistajat EIVÄT osta TVO:lta lainkaan sähköä. He maksavat omistusosuutensa mukaisen siivun TVO:n kustannuksista. Toki loppujen lopuksi omistaja voi tehdä jakolaskun siitä mitä omistusosuuden mukainen määrä sähköä maksoi jakamalla kulut saadulla energiamäärällä, mutta edelleenkin: TVO:n omistajat eivät osta omakustannehintaan yhtään mitään.

TVO:n tuottama sähkö on kaikki pörssissä - ei TVO:n toimesta vaan TVO:n omistajien. Ja sen on pakko olla siellä, koska Nordpool on samalla mekanismi, jolla sähkö ylipäätään mahdutetaan verkkoon.

Jos TVO:n omistaja päättää olla ottamatta sähköään - esimerkiksi siksi, että pörssihinta on negatiivinen, jää tuon alassäädön aikainen sähkö tuottamatta. Tällä ei ole kuitenkaan mitään vaikutusta omistajan maksamaan siivuun TVO:n kuluista, eli efektiivisesti koko vuoden laskennallinen Mankala-sähkön hinta kallistuu omistajalle sen verran mitä jakajan alapuoli (energiamäärä) väheni.

Se mitä tuossa sanoin löytyy myös linkkisi takaa, jos jaksat sen lukea:

Makala-periaate tarkoittaa tosiasiassa yhtiöjärjestystä, jossa kukin osakas on velvollinen omistuksien suhteessa maksamaan yhtiön toiminnasta aiheutuneet kustannukset. Kyseisen yhtiön osakkeet antavat oikeuden yhtiön tuottamaan sähköön. Osakkeet eivät oikeuta, kuten tavanomaisesti, osinkoon, vaan yhtiö toimii omakustannusperiaatteella.
 
Ei vaan syy on siinä, että meillä pitää olla tasapainossa oleva sähköverkko.
Se, että hinta alkaa nousemaan rajusti sitä mukaa, kun sähkön niukkuus kasvaa, on haluttu ominaisuus, ei bugi. Tuo aiheuttaa sen, että kulutusta aletaan leikkaamaan rajulla kädellä sitä mukaa, kun sähköstä alkaa olla pulaa. Joka taaskin on tärkeää, koska me ei yksinkertaisesti voida päästää sähköverkkoa sellaiseen tilaan, että kulutusta on enemmän kuin tuotantoa.
Jos me alettaisiin tekemään jotain tarjoushintojen keskiarvoistamista, niin me menetetään tuo sähkönverkon toiminnan kannalta erittäin kriittinen ominaisuus.
Voisipa kai tuohon keskiarvoon kehitellä jonkun kertoimen saatavuuden mukaan, jolloin hinta kohoaisi kaikilla, jos tulisi niukkuutta sähköstä. Normaalitilanteessa kerrointa ei tarvittaisi.
 
Edelleenkin; TVO:n omistajat EIVÄT osta TVO:lta lainkaan sähköä. He maksavat omistusosuutensa mukaisen siivun TVO:n kustannuksista. Toki loppujen lopuksi omistaja voi tehdä jakolaskun siitä mitä omistusosuuden mukainen määrä sähköä maksoi jakamalla kulut saadulla energiamäärällä, mutta edelleenkin: TVO:n omistajat eivät osta omakustannehintaan yhtään mitään.

TVO:n tuottama sähkö on kaikki pörssissä - ei TVO:n toimesta vaan TVO:n omistajien. Ja sen on pakko olla siellä, koska Nordpool on samalla mekanismi, jolla sähkö ylipäätään mahdutetaan verkkoon.

Jos TVO:n omistaja päättää olla ottamatta sähköään - esimerkiksi siksi, että pörssihinta on negatiivinen, jää tuon alassäädön aikainen sähkö tuottamatta. Tällä ei ole kuitenkaan mitään vaikutusta omistajan maksamaan siivuun TVO:n kuluista, eli efektiivisesti koko vuoden laskennallinen Mankala-sähkön hinta kallistuu omistajalle sen verran mitä jakajan alapuoli (energiamäärä) väheni.

Se mitä tuossa sanoin löytyy myös linkkisi takaa, jos jaksat sen lukea:

Makala-periaate tarkoittaa tosiasiassa yhtiöjärjestystä, jossa kukin osakas on velvollinen omistuksien suhteessa maksamaan yhtiön toiminnasta aiheutuneet kustannukset. Kyseisen yhtiön osakkeet antavat oikeuden yhtiön tuottamaan sähköön. Osakkeet eivät oikeuta, kuten tavanomaisesti, osinkoon, vaan yhtiö toimii omakustannusperiaatteella.

Tuuheuksia voi tietysti huudella niin paljon kuin haluaa, mutta näiden oikomisessa ei yksinkertaisesti ole enää mitään järkeä juttujen muuttuessa jokaisessa viestissä ilman minkäänlaisia perusteluita tai lähteitä.

Joten eston kautta muiden kanssa jatkamaan jutustelua.
 
Ehkä vähän koomista, mutta kirjaimellisesti juuri kuvaamallasi tavalla sähköpörssi toimii.

Ainoa poikkeus on se, että se viimeinen hyväksytty tarjous määrittää spot-hinnan, riippumatta siitä millä hintaa ne on todellisuudessa huudettu tai ostettu, ja spot-hinta myyntihinnan loppukäyttäjille, jotka ovat hinnan spot-hintaan sitoneet.

Lopputulos on juurikin se, että meillä on piikkitunteja, joiden spot-hinta saattaa olla 100x siihen sähkön hintaan verrattuna, joka pörssistä on ostettu.
Koomista tai ei mutta mikä on vaihtoehto? Enkä oikein ymmärrä, miten hinta voi olla satakertainen siihen verrattuna, mikä se on.
 
Koomista tai ei mutta mikä on vaihtoehto? Enkä oikein ymmärrä, miten hinta voi olla satakertainen siihen verrattuna, mikä se on.

Ostaja maksaa energiasta pörssissä huutamansa hinnan energian myyjälle, ja vaikka kaikissa muissa hyödykkeissä tällaisista kaupoista johdettu spot-hinta on kauppojen hintojen keskiarvo (tai keskiarvo suhteessa määrään), muodostuu sähkön spot-hinta pelkästään yksittäisen kalleimman huudon perusteella, jonka mukaan taas loppukäyttäjä maksaa energianastaan, kun ostaa "pörssisähköä".

Hypoteettinen esimerkki; Neste ostaa 10 eri huutokaupalla yhteensä 10tn raakaöljyä pörssistä, ja 9 näistä kaupoista on hinnaltaan $50 / tn, ja viimeinen 1tn maksaakin $1800 / tn, mutta sillä saadaan laiva täyteen, joka ei suostu öljyä toimittamaan vajaassa lastissa, jolloin öljy saadaan kohti Suomea, jotta Suomessa ei tule öljypulaa.

Pumpulla bensan hinta määräytyy tämän (ostetun)öljyn hinnan mukaan spot-hintana, jonka pitäisi olla koko laivalastin pörssissä maksettu keskiarvo.

Miksi hinta pumpulla on $1800 / tn (tai $1,8 / L) eikä $225 /tn (tai $0,225 / L)?
 
Ostaja maksaa energiasta pörssissä huutamansa hinnan energian myyjälle, ja vaikka kaikissa muissa hyödykkeissä tällaisista kaupoista johdettu spot-hinta on kauppojen hintojen keskiarvo (tai keskiarvo suhteessa määrään), muodostuu sähkön spot-hinta pelkästään yksittäisen kalleimman huudon perusteella, jonka mukaan taas loppukäyttäjä maksaa energianastaan, kun ostaa "pörssisähköä".
Ostaja maksaa energiasta sen hinnan on edullisin hinta, jolla kyseisellä hetkellä kaikki halukkaat ostajat saavat kyseisellä tunnilla tarvitsemansa määrän sähköä.

Hinnan määräytymisessä on sellainen olennainen ero esimerkiksi öljyyn nähden, että öljyn barrelihinnassa on mukana aina öljyn tuottamisen kaikki kustannukset mukana. Sähköpörssissä yleensä sähkön hinta kuvastaa suuren osan aikaa enemmänkin muuttuvia kustannuksia. Jos kaikki sähkön tuottajat saisivat sähköstään koko vuoden vain muuttuvien kustannusten mukaan määräytyvän korvauksen, olisivat lähes kaikki sähkön tuottajat konkurssissa viimeistään toisena vuonna.

Se, että osan aikaa saadaan selkeästi muuttuvia kustannuksia korkeaa hintaa mahdollistaa kiinteiden kulujen maksamisen ja sähköntuotannon yleisen kannattavuuden. Jos hinnan määräytymistä muutettaisiin merkittävästi, rikkoisi koko mekanismin millä kulutus ja tuotanto tasapainotetaan sekä vaarantaisi kaikkien tuottajien kannattavuuden vakavalla tavalla.
 
Koomista tai ei mutta mikä on vaihtoehto? Enkä oikein ymmärrä, miten hinta voi olla satakertainen siihen verrattuna, mikä se on.
Hinnan moninkertaistuminen on erittäin yksinkertainen seuraus kysynnästä ja tarjonnasta. Jos hinta ei nousisi riittävästi, ei tarjontaa syntyisi silloin kun tuotannosta on pulaa ja sähkö loppuisi kesken. Seurauksena kiertävät sähkökatkot.
 
Ostaja maksaa energiasta pörssissä huutamansa hinnan energian myyjälle, ja vaikka kaikissa muissa hyödykkeissä tällaisista kaupoista johdettu spot-hinta on kauppojen hintojen keskiarvo (tai keskiarvo suhteessa määrään), muodostuu sähkön spot-hinta pelkästään yksittäisen kalleimman huudon perusteella, jonka mukaan taas loppukäyttäjä maksaa energianastaan, kun ostaa "pörssisähköä".

Hypoteettinen esimerkki; Neste ostaa 10 eri huutokaupalla yhteensä 10tn raakaöljyä pörssistä, ja 9 näistä kaupoista on hinnaltaan $50 / tn, ja viimeinen 1tn maksaakin $1800 / tn, mutta sillä saadaan laiva täyteen, joka ei suostu öljyä toimittamaan vajaassa lastissa, jolloin öljy saadaan kohti Suomea, jotta Suomessa ei tule öljypulaa.

Pumpulla bensan hinta määräytyy tämän (ostetun)öljyn hinnan mukaan spot-hintana, jonka pitäisi olla koko laivalastin pörssissä maksettu keskiarvo.

Miksi hinta pumpulla on $1800 / tn (tai $1,8 / L) eikä $225 /tn (tai $0,225 / L)?
Hypoteettinen esimerkkisi ei kuvaa pörssiä vaan kahdenvälistä kauppaa. Koitapa kehittää vastaava kuvitteellinen esimerkki sähköpörssistä.
 
Sähköpörssin erikoisin piirre on ehkä vain se että suurin osa kaupankäynnistä tapahtuu suljetun huutokaupan kautta.

Jatkuvassa intraday kaupassa toisaalta tarjoustasot ovat nähtävissä ja kauppa toteutuu kunhan yksittäinen ostotarjous ja yksittäinen myyntitarjous kohtaa. Jos ei ole pakko myydä laitetaan hinta korkeammaksi kuin viimeinen toteutettu hinta, tai veikattua hintaa. Jos ei ole pakko ostaa laitetaan hinnaksi alle.

Ilman day-ahead huutokauppaa, myyntipuolella tiedetään että liikkeellä on paljon ostajia joiden on "pakko" ostaa sähköä. Ostopuolella taas tiedetään myös että myyntipuolella esimerkiksi ydinvoimalan voi olla pakko myydä. Seuraisi aikamoinen peli kun myyjät odottaa että ostajien hermot pettäisi ja tarjoaisi enemmän, ja vastaavasti myyjät yrittäisi veikata ovatko ydinvoimalat myyneet kaikki sähkönsä jo vai olisiko mahdollista että hinta tippuisi vähän jos odottaisi vähän vielä. Sitten viimeisellä sekunnilla hermot pettäisi molemmilla ja sähkön hinta hyppää kunnolla ylös tai alas riippuen kenen hermot petti ensin.

Ja on muuten täysin sallittua ostaa ja myydä sähkönsä intraday markkinalla jos Day-Ahead spot pörssin toiminta ei miellytä.

Öljykaupassa tällaista ei tapahdu samalla lailla, koska sekä ostajilla ja myyjillä on öljyvarastot, eikä ole mitenkään pakko osta tai myydä mitään kunnes varastotilanne sen vaatii. Eri toimijoilta tulee varastotilanne vastaan eri aikaan, eli sellainen tilanne että markkinoilla olisi iso määrä pakkomyyntiä tai ostoa ei tapahdu.
 
Ostaja maksaa energiasta pörssissä huutamansa hinnan energian myyjälle, ja vaikka kaikissa muissa hyödykkeissä tällaisista kaupoista johdettu spot-hinta on kauppojen hintojen keskiarvo (tai keskiarvo suhteessa määrään), muodostuu sähkön spot-hinta pelkästään yksittäisen kalleimman huudon perusteella, jonka mukaan taas loppukäyttäjä maksaa energianastaan, kun ostaa "pörssisähköä".

Hypoteettinen esimerkki; Neste ostaa 10 eri huutokaupalla yhteensä 10tn raakaöljyä pörssistä, ja 9 näistä kaupoista on hinnaltaan $50 / tn, ja viimeinen 1tn maksaakin $1800 / tn, mutta sillä saadaan laiva täyteen, joka ei suostu öljyä toimittamaan vajaassa lastissa, jolloin öljy saadaan kohti Suomea, jotta Suomessa ei tule öljypulaa.

Pumpulla bensan hinta määräytyy tämän (ostetun)öljyn hinnan mukaan spot-hintana, jonka pitäisi olla koko laivalastin pörssissä maksettu keskiarvo.

Miksi hinta pumpulla on $1800 / tn (tai $1,8 / L) eikä $225 /tn (tai $0,225 / L)?

Sun öljyesimerkki on täysin epärealistinen. Ensinnäkin, öljykaupassa ei todellakaan ole mitään noin isoja vaihteluja niissä tarjoushinnoissa. Vaan ne tarjonnan ja kysynnän käyrät kohtaavat jossain kohtaa ja sitten kaikki ostajat maksavat about yhtä paljon kaikille myyjille siitä öljystä. Eli kyse ei ole siitä, että joku saa $50 per barreli ja joku $150 per barreli, vaan joku saa $50,01 per barreli ja joku $ 49,90 per barreli.

Toiseksi, sähkömarkkinoilla tuo aiheuttaisi erittäin epätehokkaan markkinan.
Nykyjärjestelmässä jokainen sähköntuottaja voi laittaa tuotantonsa myyntiin sillä hinnalla, mikä kattaa ne tuotannon muuttuvat kustannukset. Tuuli-, aurinko- ja ydinvoima (ja osa vesivoimasta) voi laittaa tuotantonsa myyntiin sillä nolla (tai jopa negatiivisella) hinnalla ja järjestelmä sitten varmistaa, että he saavat sen markkinahinnan tuosta sähköstä. Polttoainetta tarvitsevat voivat laittaa sen sähkön myyntiin sillä hintaa, millä kattavat nuo polttoainekulut. Järjestelmä varmistaa, että saavat taas sen markkinahinnan siitä sähköstä.
Järjestelmä sitten varmistaa sen, että ensinnä käytetään se halvin tuotanto, puskien kuluttajien hinnat sen seurauksesta mahdollisimman alas.

Jos siirrytään tuohon sun ehdottamaan malliin, niin tuo mekanismi rikkoontuu täysin. Jokainen sähköntuottaja joutuu itse arvaamaan, että mikä tulee olemaan se markkinahinta milläkin ajan hetkellä. Joka taaskin väistämättä johtaa siihen, että aina välillä vaikkapa tuulivoimaa myyvät firmat arvaavat hinnan yläkanttiin ja eivät saa tarjoustaan läpi day-ahead kaupassa ja sen sijaan joku kuluiltaan reippaasti kalliimpi tuotanto saa tarjouksensa läpi, koska arvasivat hinnan alhaisemmaksi. Todennäköisesti tuossa vaiheessa sitten tuulivoimalat myyvät tuotannon intraday kaupassa pois niille kalliimmille vaihtoehdoille, jotka saivat tarjouksensa läpi. Nuo tuottajat sitten vetävät tuo erotuksen verran voittoa.
Tuo sitten puskee hinnat tarpeettoman korkeiksi, kun kyseinen kulutus olisi voitu kattaa paljon halvemmalla tuotannolla suoraan intraday kaupassa.

Puhumattakaan sitten niistä kulutuspiikeistä, joissa tuottajat tietävät, että tarjonta tulee olemaan niukkaa ja sitten lähtevät jahtaamaan niitä korkeita hintoja. Sinne sitten tuulivoimalat alkavat lyömään sisään jotain 500e / MWh tarjouksia.
 
TVO:n tuottama sähkö on kaikki pörssissä - ei TVO:n toimesta vaan TVO:n omistajien. Ja sen on pakko olla siellä, koska Nordpool on samalla mekanismi, jolla sähkö ylipäätään mahdutetaan verkkoon.

Sähkön myyminen pörssiin ei ole pakollista. Esim. kahdenväliset OTC-kaupat ovat ihan sallittuja. Suomessakin toimii nykyään kaksi eri pörssiä, NordPool ja EPEX, jotka sitten välittävät tarjoukset yhteiseen laskenta-algoritmiin. Nordpoolissa on käyty kauppaa tälle päivälle noin 6 GW:n edestä joka tunnille, kun Suomen kokonaiskulutus on ollut 10 GW:n tasolla. Sähköpörssissä tehtävä kaupankäynti antaa sellaisen "hyvän lähtökohdan" tehotasapainoa haettaessa, mitä on sitten helpompi säätää lähempänä käyttötuntia muilla markkinapaikoilla. Kaikki tuottajat ja kuluttajat (sähkönmyyjien kautta) ovat jonkin tasevastaavan alla tai ovat itse tasevastaavia ja tasevastaavilla on taloudellinen intressi pitää omat taseensa mahdollisimman lähellä nollaa, muuten he joutuvat ostamaan Fingridiltä tasesähköä, joka maksaa enemmän kuin mitä eri markkinapaikoilta olisi ollut saatavilla.
 
Ostaja maksaa energiasta pörssissä huutamansa hinnan energian myyjälle, ja vaikka kaikissa muissa hyödykkeissä tällaisista kaupoista johdettu spot-hinta on kauppojen hintojen keskiarvo (tai keskiarvo suhteessa määrään), muodostuu sähkön spot-hinta pelkästään yksittäisen kalleimman huudon perusteella, jonka mukaan taas loppukäyttäjä maksaa energianastaan, kun ostaa "pörssisähköä".

Hypoteettinen esimerkki; Neste ostaa 10 eri huutokaupalla yhteensä 10tn raakaöljyä pörssistä, ja 9 näistä kaupoista on hinnaltaan $50 / tn, ja viimeinen 1tn maksaakin $1800 / tn, mutta sillä saadaan laiva täyteen, joka ei suostu öljyä toimittamaan vajaassa lastissa, jolloin öljy saadaan kohti Suomea, jotta Suomessa ei tule öljypulaa.

Pumpulla bensan hinta määräytyy tämän (ostetun)öljyn hinnan mukaan spot-hintana, jonka pitäisi olla koko laivalastin pörssissä maksettu keskiarvo.

Miksi hinta pumpulla on $1800 / tn (tai $1,8 / L) eikä $225 /tn (tai $0,225 / L)?
Kuulostaa kovin hankalalta, jos Neste joutuu ensin ostamaan raakaöljyä ja sitten vielä erikseen ostamaan öljytankkerista kapasiteettia, jotta saa öljyn tehtaalleen. Ja kaikki muutkin öljynjalostajat joutuvat käymään samat kahdenkeskiset kaupat...

Miltäs kuulostaisi, jos kehitettäisiin tähän sellainen pörssi, joka yhdistäisi kaikki raakaöljyn tuottajat ja kuluttajat sekä öljytankkerit? Eli esim. Neste voisi vain tarjota, että olemme valmiita maksamaan jopa $300/tn, että saamme vähintään 9tn öljyä tehtaallemme, koska heidän jalostuksensa jälkeen sitä voidaan myydä eteenpäin vielä hyvällä katteella. Samaan aikaan öljyn tuottajat sekä tankkerit voisivat jättää omat tarjouksensa siitä, kuinka paljon ja mihin hintaan he ovat valmiita myymään. Sitten pörssin optimointialgoritmi pyrkii löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun, jossa mahdollisimman monen markkinoilla olevan tarpeet saadaan täytettyä. Se voisi esim. havaita, että Suomeen pitäisi saada vähintään 9tn öljyä ja samaan aikaan Ruotsiin oltaisiin tilattu 11tn, mutta yhteen öljytankkeriin mahtuu vain 10tn. Tällöin algoritmi voisi optimoida tankkerit niin, että Ruotsia ja Suomea kohti lähtisi 2 tankkeria täynnä öljyä ja toinen kävisi samalla matkalla tiputtamassa osan lastista Ruotsiin, ennen Suomeen saapumista. Tällöin Nesteen ei tarvitsisi täyttää tankkeria todella kalliilla hinnalla eikä käyttää älyttömästi resursseja koko hankintaketjun selvittämiseen jatkuvasti. Hyödyt kuluttajille pörssistä ovat niin ilmiselvät, että öljyn ostajat olisivat varmasti valmiita maksamaan hieman lisää tankkereille ja öljyn tuottajille keskimäärin, jolloin hekin olisivat tyytyväisiä. Vaikka tämä kuulostaa niin hienolta, niin tällaisen pörssin kehittäminen olisi lähes mahdotonta, eikös vaan?

Mutta mutta, tämähän on jo ratkaistu sähkön osalta lähes koko Euroopan tasolla! Eli sähköpörssissä yhdistetään sähkön kuluttajat, tuottajat ja erittäin tärkeänä kolmantena komponenttina, jota ei tunnuta usein muistavan, sähkön siirtoverkot toisiinsa Euroopassa. Ja jos toivot, että tuottajat saisivat tarjoamansa hinnan mukaisesti tuottoa sähköpörssistä, niin samaan aikaanhan sitten pörssiin tarjoavat kuluttajat maksaisivat juuri sen verran, kun he olivat pörssiin tarjonneet. Eli kun sairaalalla ei ole varaa jättää sähköä ostamatta missään tapauksessa, niin he maksaisivat jatkossa aina 4€/kWh sähköstään, ei kovin tehokasta. Nostan tämän saman tuottaja- ja kuluttajahyödyn käppyrän, jota olen tänne aiemminkin postaillut, sillä sen ymmärtäminen on erittäin tärkeää, kun puhutaan sähköpörssistä. Ei se siis hyödytä vain tuottajia, vaan kuluttajat hyötyvät ihan yhtä lailla, kun haetaan kaikille sama hinta.
Consumer-and-Producer-Surplus.png
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 811
Viestejä
4 517 542
Jäsenet
74 478
Uusin jäsen
Veeti Karjalainen
Back
Ylös Bottom