2.1.2 Sähköjärjestelmän toiminta sähköpulatilanteissa
Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Sähköpulalla tarkoitetaan tilannetta, jossa sähkön kulutus uhkaa ylittää saatavilla olevan hankintakapasiteetin. Sähkömarkkinalain 45 §:n mukaan järjestelmävastaava kantaverkonhaltija Fingrid vastaa Suomen sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta sekä koko ajan käynnissä olevasta sähköntuotannon ja kulutuksen välisen hetkellisen tasapainon ylläpitämisestä. Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija voi asettaa järjestelmävastuun toteuttamiseksi tarpeellisia ehtoja sähkön siirtojärjestelmän sekä siihen liitettyjen voimalaitosten ja kuormien käyttämiselle ja siten mm. ohjata tuotantoa ja kulutusta sähköpulatilanteissa. Sähköpulatilanteiden varalta Suomessa on käytössä kolmiportainen asteikko, jolla ennakoidaan mahdollista sähköpulaa sekä määritellään sähköpula ja sen laukaisemat toimenpiteet2. Asteikon avulla sähkömarkkinoiden osapuolia informoidaan tilanteen kehittymisestä ja sen edellyttämistä toimenpiteistä:
Sähköpula mahdollinen on kyseessä silloin, kun ennusteiden perusteella on ennakoitavissa, että lähitunteina tai vuorokautena
• kotimainen tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta ja
• Suomessa ei kyetä ylläpitämään mitoittavaa vikaa vastaavaa määrää nopeaa häiriöreserviä.
Sähköpulan riski suuri katsotaan syntyneeksi, kun
• kaikki Suomesta saatavilla oleva sähköntuotanto on käytössä eikä naapurimaista ole mahdollista saada lisää sähköä ja Fingrid on joutunut käynnistämään nopeaa häiriöreserviään ja aktivoimaan sopimuksellisia irti kytkettäviä kuormia teollisuudessa ja
• Suomessa ei kyetä ylläpitämään mitoittavaa vikaa vastaavaa määrää nopeaa häiriöreserviä.
Sähköpula katsotaan syntyneeksi,
• kun sähköntuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta ja joudutaan järjestelmävastaavan oikeuksin irti kytkemään kulutusta ilman kaupallisia sopimuksia.
Toiminta normaaliolojen sähköpulassa tapahtuu pääpiirteissään seuraavasti:
Fingridin kantaverkkokeskuksen toimenpiteet:
• Tiedottaa osapuolia sähköpulasta tiedotteella "Sähköpula".
• Varmistaa, että kaikki Suomessa käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti on ajossa. Mikäli ei ole, määrätään se tehoreservi mukaan lukien ajoon.
• Koordinoi muiden pohjoismaisten järjestelmävastaavien kanssa kulutuksen irtikytkennän ja palautuksen. Kulutuksen irtikytkentä tehdään sopivan kokoisissa 200...300 MW portaissa.
• Kantaverkkokeskus antaa asiakaskohtaisesti irtikytkentämäärän megawattimääränä. Asiakas, esimerkiksi jakeluverkonhaltija, voi kierrättää kulutuksen rajoitusta haluamallaan tavalla suunnitelmansa mukaisesti.
• Tilanteen salliessa Kantaverkkokeskus ilmoittaa rajoitusten päättymisestä jokaiselle asiakkaalle erikseen, jolle rajoitus oli annettu.
• Erittäin kiireellisissä tilanteissa kantaverkkokeskus voi suoraan kytkeä irti kulutusta.
Tasevastaavien toimenpiteet:
• Vastaavat oman taseensa hallinnasta.
• Toimivat Kantaverkkokeskuksen ohjeiden mukaisesti.
Verkonhaltijoiden toimenpiteet:
• Suorittavat kulutuksen irtikytkennän kantaverkkokeskuksen ohjeiden mukaisesti.
Normaaliolojen aikana sähkön tuotannon ja kulutuksen säännöstely voidaan toteuttaa sähkömarkkinalain 45 §:n nojalla. Normaaliolojen aikana sähköpulatilanne ei riipu sähköpörssin hinnasta, vaan siitä syystä, että sähkön tuotanto ja kulutus eivät fyysisesti ole tasapainossa. Tällainen tilanne voi syntyä äkillisesti esimerkiksi suuren voimalaitoksen verkosta irtoamisen tai tärkeän rajajohdon vikaantumisen seurauksena. Sähkömarkkinalain 45 §:n ohjausvaltuuksia ei voidakaan käyttää korkeiden hintojen leikkaamiseen tai siirtyä käyttämään ohjausvaltuuksia, jos sähköpörssin hinta nousee tekniseen kattohintaan, mikäli sähkön tuotanto ja kulutus edelleen pysyvät tasapainossa.
Sähkömarkkinalain 45 §:n vuoksi sähköpulatilanne ei johda automaattisesti valmiuslain (1552/2011) mukaisten poikkeusolojen julistamiseen eikä valmiuslain mukaisten tuotannonohjaustoimenpiteiden ja hintasääntelyn tai kulutuksen rajoitustoimenpiteiden käyttöönottamiseen. Pitkittyvä ja määrältään suuri sähköpula voi kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa poikkeusolot joudutaan julistamaan, jotta voidaan ottaa valmiuslain toimivaltuudet käyttöön.
Valmiuslain 3 §:n 3 kohdan mukaan poikkeusoloja ovat väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot 8 (43) olennaisesti vaarantuvat. Mainittu valmiuslain kohta ja sitä koskevat esityöt ovat erittäin tulkinnanvaraisia ja osittain ristiriitaisia. Tämän vuoksi työryhmä ei ole lähtenyt arvioimaan, missä tilanteessa sähköpula tai korkeiden sähkön hintojen aiheuttama taloudellinen kriisi mahdollisesti voisivat täyttää poikkeusolojen edellytykset.
