Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[ihottuma]

Miksi meinaat, että noin ei toimittaisi muiden hyödykkeiden tai raaka-aineiden pörssikaupassa?
Meinaan noinhan nuo kaikki pörssit toimii. Kysyntä- ja tarjouskäyrät kohtaavat jossain pisteessä ja se määrittää sen hetkisen hinnan, jonka jokainen pörsistä ostava joutuu maksamaan ja jokainen pörssissä myyvä saa myymästään hyödykkeestä. Mitä halvemmalla pystyt tuottamaan, sitä suuremman voiton saat kun myyt sen hyödykkeen pörssissä.

Toki sähköpörssissä aikaskaala on eri, kerta tuotannon ja kulutuksen pitää vastata reaaliaikaisesti, mutta muuten periaate on sama.

Koska niin ei toimita?

Öljyä kun nyt on esimerkkinä jo käytetty, löytyy jokaisesta kaupasta oma huutonsa omalla hinnallaan. Kallein huudettu hinta ei muutu kaikkien samana päivänä tai saman tunnin aikana huudettujen hinnaksi, vaan myyjä myy määrää ja ostaja ostaa määrän, josta sovitaan hinta. Sähkössä tehdään aluksi täysin samoin, mutta muutetaan kaikki kaupat hinnoiltaan vastaamaan kalleinta huutoa.

Jos peruste on se, että se on energian tuottajan hyvyyttä saada energia tehtyä halvemmalla kuin kallein tuotantomuoto, ja erotus on sille pelkkää voittoa kuten annat omassa esimerkissäsi ymmärtää, miksei spot-kauppaa tehdä pelkästään kalleimman tuotantohinnan mukaan?

Miksei sähköä voida myydä täysin samalla tavalla kuin muita hyödykkeitä tai raaka-aineita, eli määrä kerrallaan ja laskea niiden keskiarvo, kuten esimerkiksi Brent-öljyn osalta tehdään?

 

[mattix]

Kiertävät sähkökatkot osuisivat Suomessa 98% varmuudella (erittäin) kovalle talvipakkaselle, kun kulutus on huipussaan ja tuotanto kintaalla kun ei tuule tarpeeksi.

Näin todennäköisesti, jos kyseessä on huippukulutus ja tuotanto ei sitä kata edes kattohinnan myötä tapahtuneen joustamisen avulla. Uskon kuitenkin sähköpulan olevan todennäköisempi voimalaitoksien tai siirtoyhteyksien vikatilanteiden kautta, jolloin ei välttämättä tulipalopakkasia tarvita. Lisäksi vikatilanteessa puuttuu hintasignaali.

 

[mattix]

Miksei sähköä voida myydä täysin samalla tavalla kuin muita hyödykkeitä tai raaka-aineita, eli määrä kerrallaan ja laskea niiden keskiarvo, kuten esimerkiksi Brent-öljyn osalta tehdään?

Otetaan esimerkiksi ydinvoimala.

Ydinvoimalan intressi on pitää prosessi koko ajan käynnissä, koska alasajokustannukset (ja myöhemmin ylösajo) on kallista. Siksi ydinmiilu tarjoaa sähköä edullisesti (tai jopa miinushinnalla), jotta ovat varmasti ajossa mukana myös halvoilla tunneilla. Eli vaikka välillä tulee ns. persnettoa, kokonaisuus olisi plussalla.

Ehdottamassasi mallissa ydinvoimala joutuisi esim. tuulisena päivänä ajamaan tuotannon alas, kun heidän haluamansa hinta (pitkällä aikavälillä esim. 40€/MWh) ei mahtuisi ajoon mukaan.

Sähköpörssi on sellainen kuin on, koska:
1) myynti ja osto oltava tasapainossa
2) tasapainon oltava koko ajan
3) useat tuotantomuodot eivät ole säädettäviä
4) Ajoon pääsevät tuotannot vaihtelevat
5) laitteistoja ja yhteyksiä vikaantuu
6) olosuhteet vaikuttavat ostoihin

On varmasti paljon muitakin syitä. Paremmin asiaa tietävät voinevat perustella.

Itse korjaisin nykyistä energy-only markkinaa tuomalla kapasiteetin mukaan. Muuten en osaa itse mekanismia isosti kritisoida.

 

[JCSH]

Koska niin ei toimita?

Öljyä kun nyt on esimerkkinä jo käytetty, löytyy jokaisesta kaupasta oma huutonsa omalla hinnallaan. Kallein huudettu hinta ei muutu kaikkien samana päivänä tai saman tunnin aikana huudettujen hinnaksi, vaan myyjä myy määrää ja ostaja ostaa määrän, josta sovitaan hinta. Sähkössä tehdään aluksi täysin samoin, mutta muutetaan kaikki kaupat hinnoiltaan vastaamaan kalleinta huutoa.

Jos peruste on se, että se on energian tuottajan hyvyyttä saada energia tehtyä halvemmalla kuin kallein tuotantomuoto, ja erotus on sille pelkkää voittoa kuten annat omassa esimerkissäsi ymmärtää, miksei spot-kauppaa tehdä pelkästään kalleimman tuotantohinnan mukaan?

Miksei sähköä voida myydä täysin samalla tavalla kuin muita hyödykkeitä tai raaka-aineita, eli määrä kerrallaan ja laskea niiden keskiarvo, kuten esimerkiksi Brent-öljyn osalta tehdään?

Toki siinä on pieniä teknisiä eroja, mutta lopputulos on silti käytännössä sama. Ei niissä öljykaupoissa käy niin, että vaikkapa saman päivän aikana myydään öljyä hintaan $50 per barreli, $60 per barreli ja $90 per barreli, riippuen siitä, että mitkä on minkäkin tahon kustannukset. Vaan käytännössä homma toimii niin, että jos $90 per barreli on se hinta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaa, niin se on se hinta, jolla kaikki myy tuotteensa.

Sähkössä se tekninen ero tulee siitä, että kaikki tuotanto kulutetaan välittömästi yhteisen siirtoverkon yli siten, että tuotannon ja kulutuksen pitää jatkuvasti sopia yhteen. Jos nuo eivät sovi yhteen, niin sen seurauksena on systeemin laajuinen ongelma, joka koskettaa kaikkia.

 

[ihottuma]

Otetaan esimerkiksi ydinvoimala.

Ydinvoimalan intressi on pitää prosessi koko ajan käynnissä, koska alasajokustannukset (ja myöhemmin ylösajo) on kallista. Siksi ydinmiilu tarjoaa sähköä edullisesti (tai jopa miinushinnalla), jotta ovat varmasti ajossa mukana myös halvoilla tunneilla. Eli vaikka välillä tulee ns. persnettoa, kokonaisuus olisi plussalla.

Ehdottamassasi mallissa ydinvoimala joutuisi esim. tuulisena päivänä ajamaan tuotannon alas, kun heidän haluamansa hinta (pitkällä aikavälillä esim. 40€/MWh) ei mahtuisi ajoon mukaan.

Sähköpörssi on sellainen kuin on, koska:
1) myynti ja osto oltava tasapainossa
2) tasapainon oltava koko ajan
3) useat tuotantomuodot eivät ole säädettäviä
4) Ajoon pääsevät tuotannot vaihtelevat
5) laitteistoja ja yhteyksiä vikaantuu
6) olosuhteet vaikuttavat ostoihin

On varmasti paljon muitakin syitä. Paremmin asiaa tietävät voinevat perustella.

Itse korjaisin nykyistä energy-only markkinaa tuomalla kapasiteetin mukaan. Muuten en osaa itse mekanismia isosti kritisoida.

Kuinka monen ydinvoimalan tuottama energia on myynnissä (suoraan) Nordpoolissa?

Ei ainakaan yhdenkään Suomalaisen ydinvoimalan.

 

[ihottuma]

Toki siinä on pieniä teknisiä eroja, mutta lopputulos on silti käytännössä sama. Ei niissä öljykaupoissa käy niin, että vaikkapa saman päivän aikana myydään öljyä hintaan $50 per barreli, $60 per barreli ja $90 per barreli, riippuen siitä, että mitkä on minkäkin tahon kustannukset. Vaan käytännössä homma toimii niin, että jos $90 per barreli on se hinta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaa, niin se on se hinta, jolla kaikki myy tuotteensa.

Sähkössä se tekninen ero tulee siitä, että kaikki tuotanto kulutetaan välittömästi yhteisen siirtoverkon yli siten, että tuotannon ja kulutuksen pitää jatkuvasti sopia yhteen. Jos nuo eivät sovi yhteen, niin sen seurauksena on systeemin laajuinen ongelma, joka koskettaa kaikkia.

Tottakai.

Jos yhden erän kauppahinta on $1800 barrel, ja loput $60-90 barreli, hinnoitellaanko kaikki kaupat $1800 mukaan?

On siinä ainakin omasta mielestä aika suuri "tekninen ero"

 

[JCSH]

Tottakai.

Jos yhden erän kauppahinta on $1800 barrel, ja loput $60-90 barreli, hinnoitellaanko kaikki kaupat $1800 mukaan?

On siinä ainakin omasta mielestä aika suuri "tekninen ero"

Paitsi että sä kuvailet nyt sellaista tilannetta, joka ei tule koskaan tapahtumaan öljymarkkinoilla. Vaan siellä, kuten kaikissa muissakin markkinoissa, se kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen määrää sen hinnan, jonka kaikki maksaa.
Joo, teknisesti se tarkoittaa sitä, että yksi maksaa $89,90 per barreli, toinen $90,50 per barreli jne jne., mutta periaate on sama kuin siellä sähkömarkkinoilla.

Sähkömarkkinoiden ero tulee siitä, että sähkön kanssa sen tuotannon ja kulutuksen pitää sopia 1:1 jokaiselle ajanhetkellä kaikkien sen sähköverkon sisällä olevien tuottajien ja kuluttajien kesken. Jonka takia se kaupankäynti hoidetaan etukäteen ja keskitetysti.

Mutta periaate on molemmissa sama, eli kaikki maksaa sen hinnan, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan käyrien kohtaamispisteen mukaan.

 

[JaniKari]

Miksei sähköä voida myydä täysin samalla tavalla kuin muita hyödykkeitä tai raaka-aineita, eli määrä kerrallaan ja laskea niiden keskiarvo, kuten esimerkiksi Brent-öljyn osalta tehdään?

Syy on käsittääkseni se että halutaan tukea edullisia (vihreirä) tuotantomuotoja ja erillaisia energian varastointi ratkaisuja.
Aivan yhtä hyvin sähkönmyyjät voisivat laittaa hinnan joka tunnille. Näistä ostettaisiin tarvittava määrä halvimmista tarjouksista. Jokainen sähköntuottaja saisi pyytämänsä hinnan ja ostaja maksaisi hintojen keskiarvon. Tämä tasaisi hintoja huomattavasti.

 

[JCSH]

Syy on käsittääkseni se että halutaan tukea edullisia (vihreirä) tuotantomuotoja ja erillaisia energian varastointi ratkaisuja.
Aivan yhtä hyvin sähkönmyyjät voisivat laittaa hinnan joka tunnille. Näistä ostettaisiin tarvittava määrä halvimmista tarjouksista. Jokainen sähköntuottaja saisi pyytämänsä hinnan ja ostaja maksaisi hintojen keskiarvon. Tämä tasaisi hintoja huomattavasti.

Ei vaan syy on siinä, että meillä pitää olla tasapainossa oleva sähköverkko.
Se, että hinta alkaa nousemaan rajusti sitä mukaa, kun sähkön niukkuus kasvaa, on haluttu ominaisuus, ei bugi. Tuo aiheuttaa sen, että kulutusta aletaan leikkaamaan rajulla kädellä sitä mukaa, kun sähköstä alkaa olla pulaa. Joka taaskin on tärkeää, koska me ei yksinkertaisesti voida päästää sähköverkkoa sellaiseen tilaan, että kulutusta on enemmän kuin tuotantoa.
Jos me alettaisiin tekemään jotain tarjoushintojen keskiarvoistamista, niin me menetetään tuo sähkönverkon toiminnan kannalta erittäin kriittinen ominaisuus.

 

[Tonnin Seteli]

Aivan yhtä hyvin sähkönmyyjät voisivat laittaa hinnan joka tunnille. Näistä ostettaisiin tarvittava määrä halvimmista tarjouksista. Jokainen sähköntuottaja saisi pyytämänsä hinnan ja ostaja maksaisi hintojen keskiarvon. Tämä tasaisi hintoja huomattavasti.

Sanoisin että hintavaihtelu lisääntyisi. Tuossa kävisi nimittäin niin, että kallista tai "kallista" sähköä jätettäisiin ostamatta siinä missä sitä tulee vallitsevassa järjestelmässä kaupattua vahingossakin. Tällöin kalliimman sähkön tuottajalle koituisi lisää kuluja ja joutuisi pyytämään taas enemmän. Toisin sanoen syntyisi uutta kulutusjoustoa mutta väärällä ja toksisella tavalla jossa jää pää vetävän käteen.

 

[peksii]

Ja jos myyjät saisivat sen hinnan, mitä tarjoaisivat, niin kaikki myyjät muuttaisivat hinnoitteluperiaatteitaan siten, että he pyrkisivät ennustamaan toteutuvan sähkön hinnan ja tarjoaisivat vain hieman alle sen. Mutta tämä taas nostaa riskejä siitä, että tarjous ei menekään läpi, joka nostaa riskipreemioita tarjouksissa, mikä lopulta johtaa korkeampiin kokonaiskustannuksiin.

Muuttuviin kustannuksiin perustuvassa hinnoittelussa kuluttaja voittaa pitkällä aikavälillä, kun sähkön tuottajille on insentiivit pitää omia laitoksiaan muita edullisempina, jotta he ovat varmasti markkinoilla mukana ja saavat tuottoa investoinnilleen.

 

[ihottuma]

Paitsi että sä kuvailet nyt sellaista tilannetta, joka ei tule koskaan tapahtumaan öljymarkkinoilla. Vaan siellä, kuten kaikissa muissakin markkinoissa, se kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen määrää sen hinnan, jonka kaikki maksaa.
Joo, teknisesti se tarkoittaa sitä, että yksi maksaa $89,90 per barreli, toinen $90,50 per barreli jne jne., mutta periaate on sama kuin siellä sähkömarkkinoilla.

Sähkömarkkinoiden ero tulee siitä, että sähkön kanssa sen tuotannon ja kulutuksen pitää sopia 1:1 jokaiselle ajanhetkellä kaikkien sen sähköverkon sisällä olevien tuottajien ja kuluttajien kesken. Jonka takia se kaupankäynti hoidetaan etukäteen ja keskitetysti.

Mutta periaate on molemmissa sama, eli kaikki maksaa sen hinnan, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan käyrien kohtaamispisteen mukaan.

Alkaa olla vähän komiikkaa jo mukana, kun kahden peräkkäisen viestin perustelut on täydelliset vastakohdat, joita kutsutaan "tekniseksi eroiksi"

Sähkömarkkinat ovat jo aika eriasia kuin Nordpool, jossa myydään ja ostetaan sähköä riippumatta sen kulutuksesta (tai sopeuttamisesta).

Hienosti tässä useampikin yrittää perustella hinnoittelun järjettömyyttä sopeuttamisen pakollisuudella, antaen ymmärtää että Suomen sähköverkon toimivuus olisin jollakin tapaa kyseenalaistettu, jos energiasta maksettaisiin Nordpoolissa se hinta joka siitä huudetaan, sen sijaan että kaikki Nordpoolissa myyty energian hinta hinnoitellaan kalleimmalla kaupalla riippumatta siitä mitä muut ovat kaupoissaan sopineet.

Kukaan ei vain ole vielä pystynyt selittämään miten sähköverkko lakkaisi toimimasta, jos hinnoittelu vastaisikin kaikkia muita hyödykkeitä.

 

[ihottuma]

Ei vaan syy on siinä, että meillä pitää olla tasapainossa oleva sähköverkko.
Se, että hinta alkaa nousemaan rajusti sitä mukaa, kun sähkön niukkuus kasvaa, on haluttu ominaisuus, ei bugi. Tuo aiheuttaa sen, että kulutusta aletaan leikkaamaan rajulla kädellä sitä mukaa, kun sähköstä alkaa olla pulaa. Joka taaskin on tärkeää, koska me ei yksinkertaisesti voida päästää sähköverkkoa sellaiseen tilaan, että kulutusta on enemmän kuin tuotantoa.
Jos me alettaisiin tekemään jotain tarjoushintojen keskiarvoistamista, niin me menetetään tuo sähkönverkon toiminnan kannalta erittäin kriittinen ominaisuus.

Meillähän on tasapainossa oleva sähköverkko, ja sen tasapainosta pitää huolen Fingrid, ei Nordpool tai mikään yksittäinen sähkön myyjä tai ostaja (noh, ehkä TVO, joka vain alleviivaa tätä pointtia, se kun ei myy energiaansa ollenkaan pörssissä).

Spot-hinta on äärimmäisen huono ja epäkäytännöllinen säätövoima, sillä se perustuu puhtaasti ennusteeseen niin kulutuksesta kuin tuotannostakin, sen lisäksi että ylipäätään kaikesta energiasta vain osa ostetaan pörssistä.

Ja keskiarvohan se on hinta on nytkin, vaikkei sillä mitään todellista merkitystä säätövoimaan olekkkaan.

Suurin säätövoima Suomen sähköverkoissa on teollisuus ja kauppa(palvelut), jotka ostavat energiansa pääasiassa muualta kuin pörssistä, ja jotka viimeisen asti pyrkivät optimoimaan myös energian myynnistä saatavat tuotot riippumatta säätövoiman tarpeesta.

Ei meillä esimerkiksi ole mitään välttämätöntä tarvetta joka ikisessä ruokakaupassa puskea vähintään 15m kylmähyllyä juomille jotka eivät vaadi kylmäsäilytystä 24/7/365, ja samaan aikaan uskotella ihmisille että sähköstä on pulaa.

 

[ihottuma]

Syy on käsittääkseni se että halutaan tukea edullisia (vihreirä) tuotantomuotoja ja erillaisia energian varastointi ratkaisuja.
Aivan yhtä hyvin sähkönmyyjät voisivat laittaa hinnan joka tunnille. Näistä ostettaisiin tarvittava määrä halvimmista tarjouksista. Jokainen sähköntuottaja saisi pyytämänsä hinnan ja ostaja maksaisi hintojen keskiarvon. Tämä tasaisi hintoja huomattavasti.

Mutta niinhän meillä osa energian myyjistä tekeekin; myy omaa tuotantoaan suoraan loppukäyttäjälle yhdessä sovittuun hintaan ilman pörssiä.

 

[peksii]

Alkaa olla vähän komiikkaa jo mukana, kun kahden peräkkäisen viestin perustelut on täydelliset vastakohdat, joita kutsutaan "tekniseksi eroiksi"

Sähkömarkkinat ovat jo aika eriasia kuin Nordpool, jossa myydään ja ostetaan sähköä riippumatta sen kulutuksesta (tai sopeuttamisesta).

Hienosti tässä useampikin yrittää perustella hinnoittelun järjettömyyttä sopeuttamisen pakollisuudella, antaen ymmärtää että Suomen sähköverkon toimivuus olisin jollakin tapaa kyseenalaistettu, jos energiasta maksettaisiin se hinta joka siitä huudetaan, sen sijaan että kaikki energian hinta hinnoitellaan kalleimmalla kaupalla riippumatta siitä mitä muut ovat kaupoissaan sopineet.

Kukaan ei vain ole vielä pystynyt selittämään miten sähköverkko lakkaisi toimimasta, jos hinnoittelu vastaisikin kaikkia muita hyödykkeitä.

Sähköä ei vain enää riittäisi verkossa, jos tuottajille maksettaisiin heidän tarjousten mukainen hinta, olettaen, että heidän tarjouskäyttäytyminesensä pysyisi nykyisen kaltaisena. Kuten aiemmassa viestissäni jälleen totesin, niin nykyisellä hinnoittelulla hinnoitellaan vain muuttuvat kustannukset+riskipreemio (mikä kattaa esim mahdolliset vikaantumisten aiheuttamat kulut) perusteella. Kiinteät kulut jäisivät tällöin kattamatta, jolloin firmat menisivät konkurssiin. Vaihtoehtoisesti hinnoitteluperiaatteita muutetaan, joka johtaa lopulta korkeampiin kustannuksiin, kun riskipreemiot kasvavat.

 

[JCSH]

Alkaa olla vähän komiikkaa jo mukana, kun kahden peräkkäisen viestin perustelut on täydelliset vastakohdat, joita kutsutaan "tekniseksi eroiksi"

Ei vaan ne perustelut ovat samat. Pointtina on se, että se pohjalla oleva periaate, eli kaikkien maksama hinta määräytyy sen mukaan, että missä tarjonta ja kysyntä kohtaavat, on sama. Se, miten tuo periaate saavutetaan vaihtelee sitten toteutusteknisesti riippuen siitä, että mitkä ovat ne käytännön rajoitteet ja vaatimukset kaupankäynnillle.

Kukaan ei vain ole vielä pystynyt selittämään miten sähköverkko lakkaisi toimimasta, jos hinnoittelu vastaisikin kaikkia muita hyödykkeitä.

Koska tulisi mahdottomaksi varmistaa, että ne kysynnän ja tarjonnan käyrät kohtaisivat. Mitenkä hitossa sä rakennat järjestelmän, jonka pitää joka tunti sovittaa yhteen ne kymmenet tai sadat tuottajat niihin useisiin satoihin ostajiin siten, että jokainen myyjä saa aina sen markkinahinnan ja jokainen ostaja saa sähkönsä siinä järjestyksessä, kun ovat valmiita maksamaan siitä, ilman, että keskität kaikki nuo tarjoukset yhteen isoon könttään ja jaat siitä sitten?

 

[JCSH]

Meillähän on tasapainossa oleva sähköverkko, ja sen tasapainosta pitää huolen Fingrid, ei Nordpool tai mikään yksittäinen sähkön myyjä tai ostaja (noh, ehkä TVO, joka vain alleviivaa tätä pointtia, se kun ei myy energiaansa ollenkaan pörssissä).

Spot-hinta on äärimmäisen huono ja epäkäytännöllinen säätövoima, sillä se perustuu puhtaasti ennusteeseen niin kulutuksesta kuin tuotannostakin, sen lisäksi että ylipäätään kaikesta energiasta vain osa ostetaan pörssistä.

Ja keskiarvohan se on hinta on nytkin, vaikkei sillä mitään todellista merkitystä säätövoimaan olekkkaan.

Suurin säätövoima Suomen sähköverkoissa on teollisuus ja kauppa(palvelut), jotka ostavat energiansa pääasiassa muualta kuin pörssistä, ja jotka viimeisen asti pyrkivät optimoimaan myös energian myynnistä saatavat tuotot riippumatta säätövoiman tarpeesta.

Ei meillä esimerkiksi ole mitään välttämätöntä tarvetta joka ikisessä ruokakaupassa puskea vähintään 15m kylmähyllyä juomille jotka eivät vaadi kylmäsäilytystä 24/7/365, ja samaan aikaan uskotella ihmisille että sähköstä on pulaa.

Fingrid ylläpitää sitä lyhytaikaista tasapainoa ja jos oikeasti alkaa sähköpula uhkaamaan, niin sitten Fingrid pystyy lyömään sen about 1000 MW varavoimaa linjoille. Mutta ei Fingridkään ole mikään kaikkivoiva, vaan se todellakin tarvii tuon pörssin säätävän vaikutuksen siihen rinnalle.
Teollisuuden rooli on toki tärkeä ja se näkyy juurikin siellä sähköpörssissä. Vaikka ne ostavat sähkönsä kiinteillä hinnoilla pörssin ulkopuolelta, niin se teollisuus on tärkeässä roolissa sitten, kun se sähköpula alkaa lähestymään ja tarvitaan niitä kulutusjoustoja. Jolloin nuo yritykset myyvät sen sähkönsä takaisin sinne pörssiin, varmistaen sen, että sähkö ei lopu.

 

[ihottuma]

Fingrid ylläpitää sitä lyhytaikaista tasapainoa ja jos oikeasti alkaa sähköpula uhkaamaan, niin sitten Fingrid pystyy lyömään sen about 1000 MW varavoimaa linjoille. Mutta ei Fingridkään ole mikään kaikkivoiva, vaan se todellakin tarvii tuon pörssin säätävän vaikutuksen siihen rinnalle.
Teollisuuden rooli on toki tärkeä ja se näkyy juurikin siellä sähköpörssissä. Vaikka ne ostavat sähkönsä kiinteillä hinnoilla pörssin ulkopuolelta, niin se teollisuus on tärkeässä roolissa sitten, kun se sähköpula alkaa lähestymään ja tarvitaan niitä kulutusjoustoja. Jolloin nuo yritykset myyvät sen sähkönsä takaisin sinne pörssiin, varmistaen sen, että sähkö ei lopu.

Tässähän se erimielisyys asiasta oikeasti onkin, sillä Fingrid kyllä on juurikin se kaikkivoipa (joka on kirjattu myös lakiin), joka voi järjestelmävastaajana päättää mitä kytketään irti, jotta verkko saadaan pidettyä tasaisena ja toimivana.

Sen sijaan että tätä vaihtoehtoa oikeasti käytettäisiin edes etäisesti uhkaavissa tilanteissa, annetaan kiinteän tuotannon (esim. TVO:n teollisuudelle tuottaman energian) myynnistä vapaat kädet käytännössä painaa rahaa myymällä omaa korvamerkittyä energiaa "tarpeeseen" lähinnä Elbas-markkinoille, vaikka saman energian panttaaminen "omaan käyttöön" on nostanut spot-hinnan taivaisiin.