Biokaasu sisältää 60-65% metaania ja loput lähinnä co2:ta. Synteettisen vihreän 100% metaanin hinta on varmasti paljon kovempi kuin biokaasu joten niitä on jokseenkin turha vertailla.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 400
Siis tuo 55e / MWh on ihan biometaanin hinta, eli siinä ei ole enää CO2:ta.
Kehtaatko laittaa linkin tuohon biometaanin hintaan?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 400
Selaa pari viestiä ylöspäin.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 4 525
Vauhti on erittäin kovaa.
yle.fi
Halvan pörssisähkön aika kaksinkertaistui – näin imatralaismies on hyödyntänyt pörssisähkön halvat tunnit jo vuosien ajan
Vaikka sähkö on ollut tänä vuonna kallista, on myös halvan sähkön aika lisääntynyt huomattavasti. Tämä antaa mahdollisuuksia säästöön.
yle.fi
Jo nyt on jouduttu viivästyttämään tuulivoimaloiden käyttöönottoja, kun verkko ei kykene ottamaan vastaan (jos tuottavat). Tuulivoiman äärimmäinen ja kehnosti ennustettavissa oleva epävakaus aiheuttaa ongelmia senverran, että tuskin kukaan huolii meiltä sähköä tyyliin: "Suattaappi olla jotta suotta tai voipi olla, jotta että saa.. Se on ihan tuurista kii...Vauhti on erittäin kovaa.
Halvan pörssisähkön aika kaksinkertaistui – näin imatralaismies on hyödyntänyt pörssisähkön halvat tunnit jo vuosien ajan
Vaikka sähkö on ollut tänä vuonna kallista, on myös halvan sähkön aika lisääntynyt huomattavasti. Tämä antaa mahdollisuuksia säästöön.
Tuulivoima kun kuitenkin vaihtelee käytännössä 1% - 90%:n välillä luvatusta.
Biomethane produced in Europe today is 30% cheaper than natural gas
Biomethane produced in Europe today is 30% cheaper than natural gas, the European Biogas Association (EBA) announced on 17 February. Today, the natural gas price stands at €80 per MWh compared to €18 a year ago. Prices next winter are expected to remain at a similarly high level, according to...
www.bioenergy-news.com
"While other renewable gases, such as green hydrogen, need time to scale up and are still two-to-four times more expensive, biomethane is available and scalable within the coming eight years."
Eli arvioivat vedyn kaksi - neljäkertaa kalliimmaksi kuin biometaani ja jos nyt vedystä tehdään metaania tuskin se kovin paljoa hintaa tuosta laskee.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 4 525
Miksi Suomi sitten on ostanut vuosikausia tuulisähköä ulkomailta?Jo nyt on jouduttu viivästyttämään tuulivoimaloiden käyttöönottoja, kun verkko ei kykene ottamaan vastaan (jos tuottavat). Tuulivoiman äärimmäinen ja kehnosti ennustettavissa oleva epävakaus aiheuttaa ongelmia senverran, että tuskin kukaan huolii meiltä sähköä tyyliin: "Suattaappi olla jotta suotta tai voipi olla, jotta että saa.. Se on ihan tuurista kii...
Tuulivoima kun kuitenkin vaihtelee käytännössä 1% - 90%:n välillä luvatusta.
Sähköpörssissä sähkö ostetaan sieltä, missä se on halvinta.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 400
Artikkelissa todetaan:Biomethane produced in Europe today is 30% cheaper than natural gas
Biomethane produced in Europe today is 30% cheaper than natural gas, the European Biogas Association (EBA) announced on 17 February. Today, the natural gas price stands at €80 per MWh compared to €18 a year ago. Prices next winter are expected to remain at a similarly high level, according to...
"While other renewable gases, such as green hydrogen, need time to scale up and are still two-to-four times more expensive, biomethane is available and scalable within the coming eight years."
Eli arvioivat vedyn kaksi - neljäkertaa kalliimmaksi kuin biometaani ja jos nyt vedystä tehdään metaania tuskin se kovin paljoa hintaa tuosta laskee.
Varmaan vasta viidennen kerran tässä ketjussa, no miksi sitten tuo laitos rakennetaan?
Jos biometaania voidaan tuottaa 55e / MWh, niin sitten tuon synteettista metaania tekevät laitoksen pitää pystyä valmistamaan sitä synteettista metaania about samaan hintaan. Koska jos se ei pysty tuottamaan sitä tuohon hintaan, kyseisellä tuotteella ei ole markkinoita.
Olisiko sama ongelma, kuin normiasiakkailla: Jotkut on ostaneet tuulisähköä ja sähköt ei ole olleet poikki, vaikka on ollut tyyntä..
Toisinsanoen suurta kusetusta, muiden kustannuksella..
Tutkivat kun niiden pitää valitukset tutkia oli niissä sitten perää tai ei. Edelleenkään missään ei ole määritetty mikä se kohtuulinen on. Itse näen, että se sähkön käypä hinta kulutushetkellä eli pörssihinta. Siinä vaiheessa kun alkaa lain perusteella vaatimaan kohtuullista hintaa pitää olla joku tapa määritellä se kohtuullinen, maalaisjärki tms. ei käy oikeudessa perusteluksi.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 399
Kohtuullinen taso on se, mikä on ollut aikaisemmin jo pidemmän aikaa vakiintuneena eli n. 5c/kwh. Näinhän se on monessa muussakin sopimuksessa, että jos jokin asia on tietyllä tasolla, se on ns. vakiintunut asia. Tuollakin hintatasolla yhtiöillä on mennyt ihan hyvin ja uusia myyntiyhtiöitä on syntynyt kilpailemaan hinnalla.
Energiavirasto voi lähestyä kohtuullisuuden muutamalla eri tavalla:
1) Kohtuullisuus asiakkaan kannalta, kohtuullinen hinta on X senttiä, sanotaan 5 tai 10. Asiakaskunta pitää pienentää merkittävästi että oma olettavasti halpa tuotanto riittää kattamaan tarve heille joille olisi pakko myydä halvalla. Jos oma tuotanto ei silti riitä, yhtiö menee konkurssiin. Kilpailu sähkön vähittäismarkkinoilla vähenee kun Energiavirasto määrää alueet minne pitää myydä ja hinta millä myydä.
mielestäni tämä johtaa siihen että vähäittäismyynnin yhtiöitä menee yksi toisensa konkurssiin, tai sitten yrityksille ja suurkäyttäjille nostetaan hintoja kunnes yritykset lopettavat ja muuttavat muualle. Lopputulos maa jossa massatyöttömät saavat halpaa sähköä. Mankalasähköstä nauttivat yhtiöt voi toimia vähän pidemmön aikaa, mutta kun alihankkijat lopettavat tai muuttavat ulkomaille mankalatkin muuttavat pois.
2a) Hankintakustannus + kohtuullinen kate. Tarkastetaanko vain toinitusvelvollisuuden piirissä olevien asiakkaiden sähkön hankintahinta, vai katsotaanko koko yhtiön, tai peräti koko konsernin sähkön hankintahintaa? Lasketaanko finannssisopimukset (johdannaiset) mukaan?
2b) Vähittäismyynti yhtiön voitot rajoitetaan kohtuulliseen tasoon niin kuin siirtoyhtiöiden kanssa tehdään. Jos vain vähittäismyyntiyhtiö tarkastellaan, lopputulos on että pörssihinta + marginaali on kohtuullinen. Jos koko konsernia käsitellään, niin lopputulos on että kuntaomisteinen saa tehdä enemmän voittoa koska kunnan talouden surkea tilante yleensä kompensoi vähittäismyyntiyhtiön voitot. Muille konserneille vähittäismyyntitoiminnan myynti tulee kyseeseen, koska se jatkossa vain rasittaisi muut toimialueet rajoittamalla voittoja. Käy vähän kuin Carunan kanssa, sijoittavat ostavat mielellään takuutuottoa tuottava rahasampo.
3) Kohtuullinen on sähkön käypä hinta plus kate. Energiavirasto ryhtyy valvomaan että kate on sopivalla tasolla toimitusvelvollisuuden piirissä oleville asiakkaille.
Tuo viimeinen vaihtoehto on helpoin ja pienin todennäköisyys että se törmäsi johonkin muuhun lakiin.
1) Kohtuullisuus asiakkaan kannalta, kohtuullinen hinta on X senttiä, sanotaan 5 tai 10. Asiakaskunta pitää pienentää merkittävästi että oma olettavasti halpa tuotanto riittää kattamaan tarve heille joille olisi pakko myydä halvalla. Jos oma tuotanto ei silti riitä, yhtiö menee konkurssiin. Kilpailu sähkön vähittäismarkkinoilla vähenee kun Energiavirasto määrää alueet minne pitää myydä ja hinta millä myydä.
mielestäni tämä johtaa siihen että vähäittäismyynnin yhtiöitä menee yksi toisensa konkurssiin, tai sitten yrityksille ja suurkäyttäjille nostetaan hintoja kunnes yritykset lopettavat ja muuttavat muualle. Lopputulos maa jossa massatyöttömät saavat halpaa sähköä. Mankalasähköstä nauttivat yhtiöt voi toimia vähän pidemmön aikaa, mutta kun alihankkijat lopettavat tai muuttavat ulkomaille mankalatkin muuttavat pois.
2a) Hankintakustannus + kohtuullinen kate. Tarkastetaanko vain toinitusvelvollisuuden piirissä olevien asiakkaiden sähkön hankintahinta, vai katsotaanko koko yhtiön, tai peräti koko konsernin sähkön hankintahintaa? Lasketaanko finannssisopimukset (johdannaiset) mukaan?
2b) Vähittäismyynti yhtiön voitot rajoitetaan kohtuulliseen tasoon niin kuin siirtoyhtiöiden kanssa tehdään. Jos vain vähittäismyyntiyhtiö tarkastellaan, lopputulos on että pörssihinta + marginaali on kohtuullinen. Jos koko konsernia käsitellään, niin lopputulos on että kuntaomisteinen saa tehdä enemmän voittoa koska kunnan talouden surkea tilante yleensä kompensoi vähittäismyyntiyhtiön voitot. Muille konserneille vähittäismyyntitoiminnan myynti tulee kyseeseen, koska se jatkossa vain rasittaisi muut toimialueet rajoittamalla voittoja. Käy vähän kuin Carunan kanssa, sijoittavat ostavat mielellään takuutuottoa tuottava rahasampo.
3) Kohtuullinen on sähkön käypä hinta plus kate. Energiavirasto ryhtyy valvomaan että kate on sopivalla tasolla toimitusvelvollisuuden piirissä oleville asiakkaille.
Tuo viimeinen vaihtoehto on helpoin ja pienin todennäköisyys että se törmäsi johonkin muuhun lakiin.
Fortumin tiedote kertoo, että uusi hiili on hienorakeisempaa kuin aiempi, joka ilmeisesti on Venäjältä.
Nyt hiili tulee Poriin Kanadasta ja Kolumbiasta.
Fortumin Meri-Porin voimalaitoksella tuotantokatko | Fortum
Meri-Porin voimalaitoksella on lyhyt tuotantokatko perjantaina hiilen syöttölaitteissa ja savukaasun käsittelylaitteissa havaitun teknisen häiriön vuoksi. Huolto- ja korjaustöiden arvioidaan
Oikein hyvä arviointi! Uskoisin, että 2b tai 3 voisivat olla vaihtoehdot. Kohta 3 tosin vaatinee kuitenkin paljon kohdan 2b linjauksia.
Jotenkin oletan, että suurimmalle osalle alalla toimivista tuon kohtuullisen hinnan merkitys on ollut "itsestäänselvää". Säädöksen tarkoituksena on käsitetty, että luottotiedottomat ynnä muut "riskiasiakkaat" voivat saada sähköä hintaan, joka ei ole kovin paljon "normaaleille" asiakkaille myytäviä hintoja korkeampi.
Jos Energiaviraston selvityksessä käykin ilmi, että kohtuullinen tarkoittaa jotain muuta, on se varmasti melkoinen yllätys.
Jos Energiaviraston selvityksessä käykin ilmi, että kohtuullinen tarkoittaa jotain muuta, on se varmasti melkoinen yllätys.
Joo varmaan 90% asia on selvä, erikseen sitten ihmiset jotka tahalleen haluavat ymmärtää väärin. Toki epätoivoiset ajat vaativat epätoivoista toimintaa.
Tämä toimii silloin kun myös kulut pysyy vakiintuneena. Nyt naapuri aloitti sodan ja meille tuli energiakriisi, joten energian hinta pomppasi eikä noin voida nyt määrittää sitä kohtuullista hintaa.
Joo siinäkin on kahta eri skenaariota, "toimitusvelvollinen sähkö" saatavilla kaikille, tai "toimitusvelvollinen sähkö koskee vain luottotietoja menettäneitä". Täällä ollut eri mielipiteitä siitä. Ilmeisesti Energiavirasto pitää ottaa kantaa tähänkin?
Minulle on vähän sellainen tunne että tarkoitus on ollut että jos joku ei voi vapaasti ostaa sähköä mistä tahansa, niin tämä toimitusvelvollisuussähkö takaa sen että sähköyhtiö ei voi lyödä rahaksi se tieto että sähköyhtiö on tämän asiakkaan suhteessa monopoliasemassa. Jos energiavirasto lähtee tältä pohjalta määrittelemään "kohtuullinen", niin lopputulos on että sähkö saa myydä sillä hinnalla millä myydään muillekin asiakkaille, ehkä vähän korkeammallakin hinnalla. "Muillekin asiakkaille" tarkoittanee myös että se on hinta millä joku määrä asiakkaita on ostanut sähköä "vapaaehtoisesti" kilpailuttamalla. Tässäkin menee aikaa säätää sääntöjä sopivaksi, vaikka onkin periaatteessa helpoin skenaario kaikista.
Tämä koko prosessi alkoi oikeastaan siitä että energiayhtiöt halusivat jatkaa halvoilla hinnoilla vanhoille asiakkaille, niinpä ne lopetti toistaiseksi voimassa olevien sopimuksen myynnin, mutta jätti vanhojen sopimuksien hinnat kohtuulliseksi. Sitten tulevat asiakkaat keksi vedota toimitusvelvollisuuteen ja sähköyhtiöt hyväksyivät näitä uusina asiakkaana vaikka heillä oli varmaan luottotiedot kunnossa. uusia asiakkaita tuli liikaa, joka pilasi toistaiseksi voimassa olevien sopimuksen sähkön hinnat koska isommalle joukolle piti hankkia sähköt. Toimitusvelvolliseksi tuotteeksi vaihdettiin pörssisähkö, mutta liian myöhään. Ja nyt sitten energiavirasto pitäisi ottaa kantaa siihen mitä "kohtuullinen" tarkoittaa.
Perimmältä nykyinen kriisi on niukkuudesta johtuva. Mielestäni tuotannon hinta on merkityksetön kun tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Tätä ongelmaa on lähdetty ratkomaan eri tavalla.
Kokkola potki ulkopaikkakuntalaiset pois.
Herrfors myy "vanhoille asiakkaille" paikkakunnasta riippumatta hintaan 9,05snt, uusille oman alueen asiakkaille hintaan 20snt, ja muille 50+ sentin määräaikaisia ja pössisähköä.
Monet muut lopettivat uusmyynnin alueensa ulkopuolelle, kuten Seinäjoen Energia teki. "Isot valtakunnalliset" kuten Fortum, Vattenfall ja Helen nosti hintoja.
Vaihtoehtoja on tasan kaksi, myydyn sähkön määrän rajoittaminen väkisin asiakasmäär rajoittamalla, tai sitten myydyn sähkön määrän rajoittaminen hinnan kautta.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 568
En ihan usko tohon, laki sanoo, että sen päätöksen kohtuullisesta hinnasta VOI energiavirasto tehdä, joten sitä aletaan kyllä noudattaa ja kun se tehdään harkitusti ja kohtuullisena. Sitä ei välttämättä lähdetä edes haastamaan oikeuteen. Asia on niin iso poliittisestikin, että tarvittaessa tehdään uusi laki tai selkeä tarkennus mitä tolla kohtuullisuudella tarkoitetaan.
Tästä keskustellaan vielä paljon ennen vaaleja ja sitä päätöstä tarvitaan, koska energiayhtiöillä ei näytä olevan halua asiaa vapaaehtoisesti hoitaa. Toi mun hintaesimerkki kertoo, että nyt kyllä vedetään välistä
Politikkojen on vaan pakko-ottaa kantaa ja niistä voimaloistakin tullaan keskustelemaan, jos emme saa energiaa riittävästi kovilla pakkasilla.
Tossa alla toi pykälä, joka on siis tehty kuluttajan suojaksi. Ei sähkölaitoksen.
9 Luku 67§
-Vähittäismyyjän, jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan vastuualueella, on toimitettava vastuualueella sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille sekä muille loppukäyttäjille, joiden käyttöpaikka on varustettu enintään 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla tai joiden sähkönkäyttöpaikkaan ostetaan sähköä enintään 100 000 kilowattituntia vuodessa
(toimitusvelvollisuus). Jos jakeluverkonhaltijan vastuualueella ei ole vähittäismyyjää, jolla on huomattava markkinavoima, on toimitusvelvollisuus sillä vähittäismyyjällä, jonka toimitetun sähkön määrällä mitattu markkinaosuus toimitusvelvollisuuden piirissä olevien loppukäyttäjien hankkimasta sähköstä on kyseisellä vastuualueella suurin.
Vähittäismyyjällä, jolla on toimitusvelvollisuus, on oltava julkiset sähkön myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet toimitusvelvollisuuden piirissä oleville loppukäyttäjille. Niissä ei saa olla kohtuuttomia eikä sähkökaupan kilpailua rajoittavia ehtoja. Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle.
Energiamarkkinavirasto voi määrätä tässä pykälässä tarkoitetun vähittäismyyjän toimittamaan sähköä 2 momentissa tarkoitetuilla ehdoilla toimitusvelvollisuuden piirissä oleville loppukäyttäjille.
Lainaus loppuu
---------------------------------
Minusta noi toimitusvelvollisuus alueet tulevat ton momentin 1 mukaan. Hessasa se on Helen ja Espoossa Fortum ja ton lisäkis on luultavasti vain 9 muuta voimayhtiötä
(Energiavirasto tutkii 11 yhtiötä ton toimitusvelvollisuuden osalta.
Noi vähittäismyyjät ovat nyt menettäneet merkityksensä, koska ei myydä kuin pörssinhintaan, kuten täällä mainittu toimitusjohtaja jo kertoi. Heitä toi kohtuullisuuspykälä ei koske (myyvät yli 100000kWh)
Kohtuullinen hinta on asiakkaankin kannalta sellainen, että sillä kannattaa tehdä sähköä, mutta ei viedä asiakkaalta älyttömiä voittoja kuten nyt tehdään ja ajeta heitä pois sähkön käyttäjistä. Esim. siirrtytään fossiilisiin.
Jos pienyrittäjät (toisin kuin nyt) saavat energiansa nykyistä halvemmalla se päin vastoin
parantaa heidän kykyään tehdä taloudellisesti kannattavaa yritystoimintaa. Eikä heillä ole
energian takia mitään tarvetta muuttaa Suomesta pois. Päin vastoin jos euroopassa on sähkö kalliimpaa paranee heidän kilpailukykynsä.
Minusta toi kohtuuhinta: on hankintakustannus + kohtuullinen kate ja se KATE on asia minkä Energiaviraston pitää osata tässä määrittää.
Toi pykälä on asiakkaan suojaksi tehty, joten tarkastelussa tulee olla sen asikkaan kannalta kohtuullinen hinta huomioiden yrityksen kulurakenteen sähköntuotannossa ja siihen se kohtuullinen kate.
Toi pykälä ei siis koske kuin toimitusvelvollisuutta 3x63A ja alle 100000kWh energiaa tarvitsevia. Eikä sillä, onko kunnan omistuksessa vai ei ,ole mitään merkitystä.
Ja se on tehty sen pienen energianostajan turvaksi, jolla ei ole oikeasti mitään edellytyksiä
kilpailuttaa sähkön hintaansa.
-Kun käy Energiaviraston sivuilla ja sieltä sähkön hintavertailu saa 25000kWh kulutuksella
kymmenkunta pörssisähkötarjousta) reipas 3600? € (sekin siis vain ARVIO, en muista tarkasti tota hintaa) vuositasolla ja hinnat vaihtelevat 10-50€?/vuosi.
=> Toi näyttää käytännön kartellilta ei siinä mistää kilpailusta ole enää kyse.
Ja tota Helen markkinoi toimitusvelvollisena sähkötarjouksenaan.
Joo tämä on minustakin se mihin päädyttäneen ja laki ei mielestäni estä meitä ostamasta
toimitusvelvollista sähköä oman alueemme toimitusvelvolliselta energianmyyjältä.
Ja se käypä hinta = Sähkön tuottamiseen tarvittava hinta koko sähköön kohdistuva kulurakenne huomioiden, ei siis nykyinen pörssihinta, jossa ei ole enää todellista kilpailua.
Eli ei tarvitse olla ns. viimeinen vaihtoehto, vaan tolla turvataan se kohtuuhintainen sähkö kaikille sähkön pienkuluttajille. Tämä näin yleisesti sinuun mitenkään liittymättä.
Viimeksi muokattu:
Porukka ei ilmeisesti ole vielä ymmärtänyt Suomen sähköntuotannon filosofiaa. Ajatuksena ei ole ollut että Suomi olisi 100% omavarainen sähköntuotannon suhteen säässä kuin säässä ja vuodenajasta riippumatta. Suomi tulee olemaan vuositasolla omavarainen, eli lasketaan yhteen vuodessa Suomen rajojen sisäpuolella kulutettu sähkö ja miinustetaan siitä Suomessa tuotettu sähkö.Jo nyt on jouduttu viivästyttämään tuulivoimaloiden käyttöönottoja, kun verkko ei kykene ottamaan vastaan (jos tuottavat). Tuulivoiman äärimmäinen ja kehnosti ennustettavissa oleva epävakaus aiheuttaa ongelmia senverran, että tuskin kukaan huolii meiltä sähköä tyyliin: "Suattaappi olla jotta suotta tai voipi olla, jotta että saa.. Se on ihan tuurista kii...
Tuulivoima kun kuitenkin vaihtelee käytännössä 1% - 90%:n välillä luvatusta.
Ruotsi on meidän tärkeä sähkön tuoja silloin kun meillä ei tuule. Silloin saamme hyötyä Ruotsin vesivoimasta. Ja taas kun tuulee, Ruotsi voi säästää vettä ja ostaa meiltä tuulivoimaa. Mitään muita sähköntuotantoa ei tarvita kuin tuuli, vesi ja ydinvoima.
Tuulivoima on halpaa, vesivoima on halpaa ja ydinvoima on halpaa = sähkö on halpaa Suomessa ja Ruotsissa? Ainakin näin voisi kuvitella olevan tarkoitus.
Homma toimii hienosti silloin kun Suomi tuottaa halpaa tuulivoimaa ja myy sitä halvalla Ruotsiin. Kun ei tuule, Ruotsi myy Suomeen halvalla vesivoimaa. Homma menee perseelleen siinä vaiheessa, kun Suomi myy halpaa tuulivoimaa Ruotsiin ja ostaa tyynellä kallista voimaa toiseen suuntaan. Tuulivoiman pioneerilla Tanskalla kävi aikoinaan vähän sama juttu Ruotsin kanssa.
Suomessa on nyt käymässä siten, että kesällä myydään ulkomaille vähän halpaa tuulivoimaa ja talvella ostetaan ulkomailta paljon ihan helvetin kallista x-voimaa. Ei voi oikein puhua win-win diilistä.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 400
Valitettavasti me hävittiin maantieteellisessä lotossa, ja sen takia meillä ei ole sitä 16 GW ja 32 GW vesivoima kapasiteettia mikä löytyy meidän länsinaapureilta. Meillä tosin on todella paljon pinta-alaa väkilukuun suhteutettuna, joka on tuulivoiman kannalta hyvä asia.
Joten jos me halutaan halpaa sähköntuotantoa Suomeen, tällä hetkellä ainoa vaihtoehto on tuulivoima. Jos halutaan pikkasen kalliimpaa, mutta tuskin sikakallista, niin sitten toivotaan, että Fortum löytää rahaa yhteen uuteen ydinvoimalaan.
Toki Suomesta puuttuu sitä perusvoimaa, ihanteellinen tilanne olisi kun ydinvoimaa olisi hieman enemmän. Sitten loppu muulla. Suomi on muutenkin eri tilanteessa kuin Tanska kun Suomeen voi tuoda halpaa pohjois-ruotsin sähköä. Aurora line kun on valmis niin meille voidaan tuoda yli 2000MW teholla sieltä. Kesäsin riittää ruotsin tuonti + ydinvoima tyydyttämään suomen sähkönkulutuksen. Kunhan OL3 ja aurora line on valmiina.
OL3 uutinen: Laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortiolta saadun tiedon mukaan sähköntuotanto jatkuu aikaisintaan 11. joulukuuta 2022 ja säännöllinen sähköntuotanto näin ollen aikaisintaan tammikuun lopussa 2023 (22. Tammikuuta).
Lähde: TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana
Lähde: TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana
Kaikestaan tuontikapasiteetti taitaa Aurora-linjan myötä olla noin 4200 MW, josta 2000 MW halpaa Pohjois-Ruotsin kautta saatavaa vesivoimaa.
Tuo taitaa olla yksi suurimmista jarruista kotimaisille isojen tuotantoyksiköiden investoinneille ja siten jatkuvalle omavaraisuudelle. Iät ja ajat on saatu sähköä Ruotsista, niin ei liene järkevää kiirehtiä kotimaista täydellistä omavaraisuutta, erityisesti hintalapun kannalta. Ajanjaksot tuontisähkön tarpeelle pienenevät koko ajan tuulivoiman lisärakentamisen myötä, joten sekin vähentää investointien järkevyyttä pl. korvausinvestoinnit jossain määrin. Mielellään kelpuuttaisin 100 %:n omavaraisuuden, mutta en millä tahansa hinnalla.
- Liittynyt
- 05.02.2019
- Viestejä
- 265
Voisiko tästä päätellä, että korvaavat pumput on kuitenkin jo valmiina, mutta ennen kuin niitä asennetaan, edelleen tutkitaan mistä vauriot johtuivat. Eli voi käydä vielä niin, että pitää suunnitella kokonaan uudet pumput ja tällöin viivästys onkin jo paljon pidempi.
Voi toki tehdä, mutta siitä voi hyvin valittaa oikeuteen, joten homma jää limboon useiksi vuosiksi kuten edellä sanottiin. Nopein tie tähän on se, että eduskunta linjaa mikä se kohtuullinen on. Vaalit pukkaa jo päälle, joten tuskin tässä enää mitään tämän talven aikana ehditään tehdä.
Kun tässä nyt kait tutkitaan vain tuota toimitusvelvollisuus tuotetta, niin sähköyhtiölle helppo ratkaisu laittaa ne kaikki pörssisähköön. Silloinhan eivät tee ylisuuria voittoja. Eli ei tule muuttamaan suuresti sähkön hintaa. Sitten jos tuotannolle laitetaan joku maksituotto kuten siirrossa on, niin asia erikseen.
Sinänsä sen nykyisen toimitusvelvollisuuskuvion kohtuullisuuden lähtökohta on ollut, että vaikka olisit luottotiedoton, niin jonkun tahon pitää myydä sinulle sähköä samoilla ehdoilla kuin muillekin uusille asiakkaille. Tämä joidenkin tulkinta, että hinnan pitäisi absoluuttisesti ottaen olla kohtuullinen markkinatilanteesta huolimatta on aika kaukana lain alkuperäisestä tarkoituksesta. Toki lakia laadittaessa ei ole varmasti osattu ennakoidakaan tämänhetkistä tilannetta.
Eiköhän 11.12 ole aikataulu selvityksen valmistumiselle. Pakko oli joku päivämäärä laittaa kun hiljaista ollut jo pitkään. Selvityksen jälkeen tiedetään riittääkö osien vaihto vai onko suunitelmissa virhe.
Vesivoimaa on vain, jos sataa tarpeeksi. Lisäksi Ruotsi on ilmoittanut, että se pyrkii parantamaan järjestelmiään s.e. se pystyy itse käyttämään paremmin sähkönsä ja ovat arvioineet oman sähköntarpeensä kasvavan selkeästi. Ei siis kannata olettaa, että sähköä saa Ruotsista myös tulevaisuudessa.
Todellinen omavaraisuus on ainut järkevä vaihtoehto.
Eikä mikään leikkiomavaraisuus tuuli /aurinkovoimalla, vaan omavaraisuus s.e. sitä sähköä oikeasti on jatkuvasti.
Suomen "filosfia" sähkön suhteen kuulostaa siis typerysten haihattelulta. Taas kerran, valitettavasti..
- Liittynyt
- 05.02.2019
- Viestejä
- 265
Näin juuri, mutta jos sanotaan myös että sähköntuotanto alkaa aikaisintaan 11.12, se tarkoittaa että pumput olisivat myös valmiina jos niitä siis voi selvityksen valmistuttua käyttää. Spekulaatioita ollut että varaosia ei olisi valmiina, mutta vaikuttaisi että näin ei kuitenkaan ole.
Jos selvityksessä ilmenee, että taustalla on suunnitteluvika, voi viivästys olla todella pitkä.
Viimeksi muokattu:
Tarkoitin lähinnä sitä että jos kohtuullisuudella tarkoitetaan sitä että yhtiön tilinpäätöksen voitot pitää olla kohtuullisia, silloin sen jälkeen kun EV on tätä päättänyt hinnat todennäköisesti nousee, koska nyt moni yhtiö myy miinuksella mutta muu konserni tekee plussaa. Valtaosa myyjistä ei omista omaa tuotantoa, ei edes "Fortum Markets" / "Kotimaan Energia". Silloin pitäisi katsoa omistajan tilannetta, eli Fortum. Tai sitten Helenin tapauksessa kaupungin tilanne.
Osittain tämä pätee myös *Hankintakustannus+ kate" vaihtoehtoon. Esimerkiksi Fortumin Fortum Generation myy sähköä pörssiin, ja Fortumin Fortum Markets sekä Fortumin kotimaan energia ostaa sähköä pörssistä (näitä kahta eri ollaan vissiin tai on jo yhdistetty). Eli tässäkin tapauksessa pitäsi järjellä katsoa koko konsernin tilannetta. Ja kun katsoo koko konsernin tilannetta tulee ilmi että Fortum Generations on myynyt suurin osa tuotannostaan erittäin kohtuulliseen hintaan, ja F Markets / K Energian hankkima sähkö maksaa roimasti enemmän. Nettotulos voi olla että Fortumin vähittäismarkkinalla myydyn sähkön nettohinta Fortumille on marginaalin verran edullisempi kuin tarjottu hinta kuluttajille.
Käytin Fortumin esimerkkinä koska ne paljasti osavuosikatsauksessa kuinka suuri osa tuotannosta oli myyty minkälaiseen hintaan.
Aiheesta toiseen, windfall vero on tätä monimutkaisempi ja en usko että sitä saadaan valmiiksi tarpeeksi nopeasti että siitä olisi hyötyä.
Kun aika usein olet arvostellut meidän omavaraisuutta niin osaatko sanoa kuinka moni maa on omavarainen sähkön suhteen? En siis arvostele sinua vaan lähinnä uteliaisuudesta.
Ruotsi, Norja, Venäjä, eli kaikki muut tästä lähistöltä? Tällä minuutillakin Ruotsista tuodaan 2500Mw Suomeen. Luulisi olevan omavarainen, kun naapurimaallekin riittää parin ydinvoimalan verran jatkuvaa tehoa. Enemmänkin olisi, mutta kaapelit rajoittavat.
Niin, sinänsä tuolla mainitsemallasi minuutilla ruotsi tuotti vain 184MW enemmän kuin kulutti. Ruotsi kyllä vei suomeen noin 2500MW, mutta toi Norjasta lähes saman verran. Norja sen sijaan oli 4193 MW plussalla. Myöskin Latvia tuotti 277MW enemmän kuin kulutti, eli oli enemmän yliomavarainen kuin Ruotsi.
Eiköhän tuo aika teoreettista ole että selvityksen loppupäätelmä on että halkeamat ei haittaa ja niiden käyttöä voidaan jatkaa 11.12 eteenpäin. Parhaassa tapauksessa materiaalivika ja juoksupyörät vaihtoon. Tämäkin kestää kuukausia. Jos pumpauasema pitää suunnitella uudelleen niin 11.12.2023 voisi olla uskottava aikataulu.
Sanon edelleen ettei OL 3 tuota säännöllistä ongelmatonta sähköä ennen kesää. Nyt epäröin jo sitäkin. Tämä perustuen täysin hatusta vedettyyn mututuntumaan sen suhteen kauanko asioilla on ollut tapana venyä. Kun on yli kymmenen vuotta seurannut deadlinen venymistä niin alkaa piirtyä sellainen karman intuitio kuinka nopeasti päästään maaliin.
Epäilen suuresti että OL3 alettaisiin ajamaan tieten tahtoen rikkinäisillä pumpuilla. Varsinkin kun koeajot on vielä kesken eikä kaikkea muuta ole testattu. Tämä muu yhdistettynä hajovaan pumppuun voi aiheuttaa yllätyksiä vaikka muuta tietysti julkisesti väitetäänkin.
Norja on etelässä ollut kovin riippuvainen tuonnista myöhään syksyyn asti, kun siellä ei satanut vettä. Jopa englannista on tuotu sähköä. Suomesta asti olisi tuotu sähköä mutta Ruotsalaiset kielsi läpikulun (ja nyt EUn ACER todennut että se oli lainvastaisesti).
Edit:
Vaikka Etelä Norjan tilanne on parantunut merkittävästi, Statnett arvio vieläkin että tehotilanne on kiristyneellä tasolla ja säännöstelyyn joutumisen riski on luokka 25% lähikuukausina.
Viimeksi muokattu:
Rane tai René poraa reiän ettei halkeama etene enää, ja varmuuden vuoksi vetää räkäpyssyllä .. siis Migillä saumaa.. takuu voimassa niin kauan kuin nortin/sipulin tuoksu leijuu ilmassa.
Minä kyllä sulkisin tuon mahdollisuuden pois laskuista. Yli kymmenen vuoden viivästyminen kertoo, että ydinvoimaloiden kanssa ei leikitä.
- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 2 067
Kertoo ehkä rakentamisen laadusta enemmän.
Syy varmastikin riippuu siitä, keneltä kysyy.
No sitähän kyllä ajettiin juurikin varmasti ainakin viikkoja ennen viimeisintä seisokkia syöttövesipumpuilla, joissa oli muutaman senttimetrin pituisia säröjä. Harmillisesti en ole nähnyt tarkempaa tietoa missä osassa ne säröt on olleet ja mitä kokoluokkaa se osa on ollut (oletan että melko massiivinen) niin ei pysty oikeasti arvioimaan millainen riski siinä olisi jos vielä jonkin aikaa jatkettaisiin niillä ajamista.
Sinänsä väitän että kaikkien (ydin)voimaloiden syöttövesipumpuissa on kuluvia osia ja niitä uusitaan säännöllisin väliajoin. Nyt tässä OL3 tapauksessa ei ole tietoa edes siitä onko säröt kuluvissa osissa vai ei kuluviksi tarkoitetuissa osissa. Jos ne ovat kuluvissa osissa niin voi olla kyse siitä, että kuluminen on ollut ennakoitua nopeampaa. Sitä että onko se ollut 2 kertaa vai 100 kertaa ennakoitua nopeampaa ei me ulkopuoliset myöskään tiedetä. Jos joku osa, joka normaalisti uusitaan 15 vuoden välein, kuluu 2 kertaa nopeammin, niin sitä voisi ihan hyvin ajatella käytettävän vaikka puoli vuotta.
Itsekään en pidä todennäköisenä että säröllisiä pumppuja enää käytettäisiin, mutta jos tiedettäisiin varmasti mikä ne on aiheuttanut ja tiedettäisiin varmasti että ne ei vaikuttaisi toimintaan seuraavan 24kk aikana ja parannettu versio olisi mahdollista saada käyttöön vasta 6kk kuluttua, niin tuntuisi ihan järkevältä ajaa noilla se 6 kuukautta, semminkin jos väite että nuo pumput eivät vaikuta ydinturvallisuuteen, pitää paikkansa.
Sinänsä toki suhteellisen turhaa spekuloida kun asiasta ei ole meillä ulkopuolisilla kunnollista tietoa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.01.2017
- Viestejä
- 811
Tätähän on nimenomaan koko ajan uutisoinnissa alleviivattu, että syöttövesipumppujen vaurioilla ei ole mitään vaikutusta ydinturvallisuuteen.
Uutiset
-
Seasonic ja Noctua julkaisivat yhteistyössä hiljaisen Prime TX-1600 Noctua Edition -virtalähteen
26.11.2024 14:51
-
Amazon vuoti julki Intelin Battlemage-arkkitehtuuriin perustuvat Arc B580 -näytönohjaimet
26.11.2024 02:08
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
Uutisia lyhyesti
-
Nubia julkisti uuden Z70 Ultra -lippulaivapuhelimensa - Snapdragon 8 Elite -piiri alkaen 749 euroa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
-
-
OnePlus aloitti Open-älypuhelimensa Android 15 -päivitykset
- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
