Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JLM]

Suuri osa nykyisin käytöstä olevasta ydinvoimasta on sitä mikä on kuulemma "yksinkertaisesti liian vaarallista käytettäväksi." Milloin se kuolema nyt sitten korjaa meidät? Toisin kuin sinä, minä en usko byrokratian kaikkivoipaisuuteen. Mutta sen kyllä näen hyvin selvästi, ettei Euroopalla ole hirveästi tulevaisuutta jos kaikki energia laitetaan siihen byrokratiaan. Meillä on siis edelleen käsissä ratkaisematon ongelma - se miten ilman fossiilisia energianlähteitä ja liian kallista ydinvoimaa olisi mitenkään mahdollista luoda vakaata ja kilpailukykyistä energiajärjestelmää. Se on täysin toivotaantoivotaan-tasolla ja tähän asti ollut aivan kolossaalinen epäonnistuminen.

 

[JCSH]

Suuri osa nykyisin käytöstä olevasta ydinvoimasta on sitä mikä on kuulemma "yksinkertaisesti liian vaarallista käytettäväksi." Milloin se kuolema nyt sitten korjaa meidät? Toisin kuin sinä, minä en usko byrokratian kaikkivoipaisuuteen. Mutta sen kyllä näen hyvin selvästi, ettei Euroopalla ole hirveästi tulevaisuutta jos kaikki energia laitetaan siihen byrokratiaan. Meillä on siis edelleen käsissä ratkaisematon ongelma - se miten ilman fossiilisia energianlähteitä ja liian kallista ydinvoimaa olisi mitenkään mahdollista luoda vakaata ja kilpailukykyistä energiajärjestelmää. Se on täysin toivotaantoivotaan-tasolla ja tähän asti ollut aivan kolossaalinen epäonnistuminen.

Ei vaan se nykyisinkin käytössä oleva ydinvoima on rakennettu erittäin tiukan sääntelyn alla. Lisäksi sitä on operoitu vuosikymmenien ajan erittäin tiukan sääntelyn alla.
Se tiukka sääntely ydinvoimalle ei ole mikään uusi keksintö, vaan se on ollut olennainen osa sitä ydinturvallisuutta sieltä ydinvoiman alkuajoilta lähtien.

Se mikä on muuttunut, on että ollaan opittu tapahtuneista ydinonnettomuuksista (ja muista tapahtumista) ja ydinvoimaloiden turvallisuutta on sitten niiltä osin parannettu. Olennaisimmat muutokset lienevät ydinsiepparit, paljon parempi passiivinen jäähdytys ja vahvemmat suojarakenteet terrori-iskujen varalta.

 

[noreth]

"Tuntihintojen suhteellinen vaihtelu oli Suomessa voimakkainta koko EU:ssa."
Onhan tästä purnattukin, vaikka keskihinta on alle EU keskiarvon.

Kotitalouksien sähkölasku pieneni lähes seitsemän prosenttia vuonna 2024 | Energiavirasto

energiavirasto.fi

 

[Shajk]

Krapulamaanantai sekä ensimmäinen päivä pidemmän halvan jakson jälkeen. Ei tarvi tuottaa mitään kun akut on ladattu halvalla sähköllä.

 

[B12]

Krapulamaanantai sekä ensimmäinen päivä pidemmän halvan jakson jälkeen. Ei tarvi tuottaa mitään kun akut on ladattu halvalla sähköllä.

Aina eka päivä tyyntä on paniikkipäivä ja huomenna helpottaa.

 

[MOS6510]

Suuri osa nykyisin käytöstä olevasta ydinvoimasta on sitä mikä on kuulemma "yksinkertaisesti liian vaarallista käytettäväksi." Milloin se kuolema nyt sitten korjaa meidät? Toisin kuin sinä, minä en usko byrokratian kaikkivoipaisuuteen. Mutta sen kyllä näen hyvin selvästi, ettei Euroopalla ole hirveästi tulevaisuutta jos kaikki energia laitetaan siihen byrokratiaan. Meillä on siis edelleen käsissä ratkaisematon ongelma - se miten ilman fossiilisia energianlähteitä ja liian kallista ydinvoimaa olisi mitenkään mahdollista luoda vakaata ja kilpailukykyistä energiajärjestelmää. Se on täysin toivotaantoivotaan-tasolla ja tähän asti ollut aivan kolossaalinen epäonnistuminen.

Ei ole mikään luonnonlaki, että ydinvoima olisi "kallista". Siitä saadaan kyllä kallista yliregulaatiolla sekä yksittäisten prototyyppiluonteisten voimaloiden rakentamisella. Euroopan laajuisella tyyppihyväksynnällä päästäisiin voimaloiden tuhansista maa- ja voimalakohtaisista muutoksista eroon. Itse voimaloiden rakentaminen saadaan edulliseksi, kun voimalan suunnittelussa keskitytään turvallisuuden lisäksi helppoon rakennettavuuteen ja tärkeintä on tietenkin rakentaa voimaloita pitkässä sarjassa.

 

[Tonnin Seteli]

Aina eka päivä tyyntä on paniikkipäivä ja huomenna helpottaa.

Niin mututuntuma kertoisi. En tiedä onko se pelkkää sattumaa. Jos ilmiö on todellinen, jonkinlaista reppanuuden osoitustahan se on. Kuitenkin äkkiä luulisi että kauppaa käyvät ammattilaiset.

 

[JCSH]

Ei ole mikään luonnonlaki, että ydinvoima olisi "kallista". Siitä saadaan kyllä kallista yliregulaatiolla sekä yksittäisten prototyyppiluonteisten voimaloiden rakentamisella. Euroopan laajuisella tyyppihyväksynnällä päästäisiin voimaloiden tuhansista maa- ja voimalakohtaisista muutoksista eroon. Itse voimaloiden rakentaminen saadaan edulliseksi, kun voimalan suunnittelussa keskitytään turvallisuuden lisäksi helppoon rakennettavuuteen ja tärkeintä on tietenkin rakentaa voimaloita pitkässä sarjassa.

Tämä on nyt vähän sellaista "toivotaan, toivotaan" ajattelua. Ehkä ydinvoimasta voidaan saada halpaa. Todennäköisesti ainakin halvempaa kuin se on nyt, mutta se ei ole tae siitä, että siitä saataisiin taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi luuletko, että niiden voimaloiden rakentamisessa ei jo nyt pyrittäisi helppoon rakennettavuuteen? Meinaan ne ydinvoimafirmat kuitenkin haluavat myydä niitä tekeleitään, joten se rakentamisen helppous (ja halpuus) on aika olennainen kriteeri.

Euroopan laajuinen tyyppihyväksyntä voisi auttaa, mutta sitten herää kysymys, että kuinka helposti tuollainen yleinen tyyppihyväksyntä voidaan tehdä? Esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät asiat kuitenkin voivat poiketa aika paljonkin, jos laitosta rakennetaan Suomeen verrattuna esim. Italiaan tai Ranskan länsirannikolle.

 

[Paapaa]

jonkinlaista reppanuuden osoitustahan se on

No nyt on mielenkiintoinen teoria. @rock, kerros meille, ovatko tarjousten tekijät "reppanoita" ja menevät tasaisen säännöllisesti kymmeniä kertoja vuodessa paniikkiin aina kun tulee hiukan tyyntä ja sitten saavat nitropurkin auki ja rauhoittuvat kunnes seuraava tyyni taas yllättää muutaman päivän päästä.

 

[JCSH]

Niin mututuntuma kertoisi. En tiedä onko se pelkkää sattumaa. Jos ilmiö on todellinen, jonkinlaista reppanuuden osoitustahan se on. Kuitenkin äkkiä luulisi että kauppaa käyvät ammattilaiset.

Vai oliskohan kuitenkin, että huomenna tuulivoima nousee sille tasolle, että Suomi ja SE3 pystyvät irtoamaan Keski-Euroopan hinnoista

 

[Tonnin Seteli]

No nyt on mielenkiintoinen teoria.

Käsittääkseni toissa vuoden kovien hintaheittojen yhtenä syynä ihan yleisen valistuneen käsityksen puitteissa pidetään tarjousten tekijöiden tottumattomuutta. Kääntäen sekoilun väheneminen 2024 vs. 2023 on laitettu oppimisen piikkiin.

Marraskuussa 2023 sattui oikein kunnon tuuhiointi. Katson ihmisten epätäydellisyyden toteen näytetyksi.

Perseilyn aiheuttamaan hintahäiriöön riittää yksi tai muutama töhö. Tämä edellä esitetty teoria, joka siis ei ole minun, ei millään tavalla edellytä sitä että amatöörejä olisi paljon.

Vai oliskohan kuitenkin, että huomenna tuulivoima nousee sille tasolle, että Suomi ja SE3 pystyvät irtoamaan Keski-Euroopan hinnoista

Ei liity. Puhe oli matalan hinnan jälkeisen ensimmäisen päivän teoriasta. Se ei riipu "toisen päivän" kuten huomisen tilanteesta.

 

[vemkki]

Tuuliennusteen mukaan keskiviikkoiltana tyyntyy taas, ja torstaina tuulivoimatuotannon minimi on Forecan ennusteen mukaan selvästi alempi kuin mitä tänään on ollut. Paniikkihintoja odotellessa.

 

[JCSH]

Tuuliennusteen mukaan keskiviikkoiltana tyyntyy taas, ja torstaina tuulivoimatuotannon minimi on Forecan ennusteen mukaan selvästi alempi kuin mitä tänään on ollut. Paniikkihintoja odotellessa.

Tosin torstaina näyttäisi tuulevan reippaasti Saksa-Tanska-Ruotsi akselilla, joten mun kristallipallo sanoo että no panic

 

[MOS6510]

Tämä on nyt vähän sellaista "toivotaan, toivotaan" ajattelua. Ehkä ydinvoimasta voidaan saada halpaa. Todennäköisesti ainakin halvempaa kuin se on nyt, mutta se ei ole tae siitä, että siitä saataisiin taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi luuletko, että niiden voimaloiden rakentamisessa ei jo nyt pyrittäisi helppoon rakennettavuuteen? Meinaan ne ydinvoimafirmat kuitenkin haluavat myydä niitä tekeleitään, joten se rakentamisen helppous (ja halpuus) on aika olennainen kriteeri.

Euroopan laajuinen tyyppihyväksyntä voisi auttaa, mutta sitten herää kysymys, että kuinka helposti tuollainen yleinen tyyppihyväksyntä voidaan tehdä? Esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät asiat kuitenkin voivat poiketa aika paljonkin, jos laitosta rakennetaan Suomeen verrattuna esim. Italiaan tai Ranskan länsirannikolle.

Toki tyyppihyväksyntä voi käsittää myös maanjäristyksiin liittyviä vaatimuksia maanjäristysaluellla sekä tsunamien kestoon liittyviä vaatimuksia valtameren rannoilla. Esimerkiksi Suomessa kumpikaan noista ei ole kovin relevantti ja tällöin kyseiset vaatimukset (esimerkiksi tsunamivallit) voi jättää vain toteuttamatta.

EPR on saksalaisten ja ranskalaisten yhteissuunnitelma, josta erityisesti saksalaisten vuoksi tuli aivan liian monimutkainen. Lisäksi EPR-voimalan rakentamista on vasta nyt kunnolla kokemuksia - aikaisemmin se oli vain insinöörin unelma.

Etelä-Koreassa uusi APR+-voimalatyyppi huomioi uusien turvallisuusvaatimuksen lisäksi nimenomaan helpon rakennettavuuden. Laskennallinen rakentamisaika on entisen 52kk sijaan 36kk:

Design approval for Korean APR+ reactor - Nuclear Engineering International

Korea Hydro & Nuclear Power has obtained standard design approval from the Nuclear Safety and Security Commission for its 1500 MW APR+ reactor design.

www.neimagazine.com

 

[chrisekh]

Tiedenainen Sabine ruoskii Saksaa siita etta nykyaan kaikki on pain vittua. Puhuu paljon esimerkiksi Junista ja siita kuinka uuden energian kanssa vain vehkaillaan ja vanhaa lopetetaan vaikka ei ole uutta tarjolla. Videossa ei ole mitaan uutta tai mielenkiintoista mutta jos on sita mielta Saksa on paska maa ja haluaa esimerkkeja niin tassa videossa on.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[B12]

Vai oliskohan kuitenkin, että huomenna tuulivoima nousee sille tasolle, että Suomi ja SE3 pystyvät irtoamaan Keski-Euroopan hinnoista

Näin pörssisähkölämmittäjänä tulee seurattua sähkön hinnan käyttäytymistä kuin sammakkoukko. Vahva havainto on sellaisesta, että jos Suomessa on vaikka kaksi päivää tyyntä ja samanlaiset kelit, ekana paivänä on korkeat hinnat ja seuraavana tippuu puoleen. Näin käy jokseenkin poikkeuksetta. Eli se yksi ”paniikkipäivä” toteutuu syystä tai toisesta joka kerta kun tuulivoima hyytyy.

Niin pitkälle en ole analisoinut, johtuuko se SE3 vai DE2 alueen huojunnasta, mutta se vain toteutuu noin ihan joka kerta.

 

[peksii]

Näin pörssisähkölämmittäjänä tulee seurattua sähkön hinnan käyttäytymistä kuin sammakkoukko. Vahva havainto on sellaisesta, että jos Suomessa on vaikka kaksi päivää tyyntä ja samanlaiset kelit, ekana paivänä on korkeat hinnat ja seuraavana tippuu puoleen. Näin käy jokseenkin poikkeuksetta. Eli se yksi ”paniikkipäivä” toteutuu syystä tai toisesta joka kerta kun tuulivoima hyytyy.

Niin pitkälle en ole analisoinut, johtuuko se SE3 vai DE2 alueen huojunnasta, mutta se vain toteutuu noin ihan joka kerta.

Tälle voi yhtenä selityksenä olla CHP:iden ja muiden lämpövoimalaitosten käynnistyminen, ekalle vuorokaudelle hinnoitellaan myös käynnistymiskustannukset, mutta toiselle päivälle pannut ovat jo kuumina, niin voidaan tarjota alempaan hintaan. Mutta harvemmin näille voi yhtä selitystä antaa, kun muuttujia on niin paljon.

Ja tein nyt pientä faktantarkastusta sun vahvasta havainnosta vuodesta 2023 alkaen, kaivoin tyynet päivät (tuulituotannon teho keskimäärin alle 1500MW) ja laskin päivän keskihinnan muutoksen suhteessa edelliseen päivään, kun tyyniä päiviä on juurikin kaksi peräkkäin.

Spoileri: Tässä tulos

Vihreällä taustalla väitettä tukevat päivät, punaisella päinvastaiset, keltaisella poikkeuspäivät ja sinisellä muut.

Eli kyllä, välillä on näin käynyt, mutta ei todellakaan "ihan joka kerta" ja välillä myös päinvastoin. Olisi mukavaa, ettei tässä keskustelussa omia sanomisiaan väritettäisi turhan yliampuvilla väitteillä, tuntuu useammallakin olevan vähän tapana tehdä näin.

 

[rock]

No nyt on mielenkiintoinen teoria. @rock, kerros meille, ovatko tarjousten tekijät "reppanoita" ja menevät tasaisen säännöllisesti kymmeniä kertoja vuodessa paniikkiin aina kun tulee hiukan tyyntä ja sitten saavat nitropurkin auki ja rauhoittuvat kunnes seuraava tyyni taas yllättää muutaman päivän päästä.

Tälle voi yhtenä selityksenä olla CHP:iden ja muiden lämpövoimalaitosten käynnistyminen, ekalle vuorokaudelle hinnoitellaan myös käynnistymiskustannukset, mutta toiselle päivälle pannut ovat jo kuumina, niin voidaan tarjota alempaan hintaan. Mutta harvemmin näille voi yhtä selitystä antaa, kun muuttujia on niin paljon.

Ja tein nyt pientä faktantarkastusta sun vahvasta havainnosta vuodesta 2023 alkaen, kaivoin tyynet päivät (tuulituotannon teho keskimäärin alle 1500MW) ja laskin päivän keskihinnan muutoksen suhteessa edelliseen päivään, kun tyyniä päiviä on juurikin kaksi peräkkäin.

Eli kyllä, välillä on näin käynyt, mutta ei todellakaan "ihan joka kerta" ja välillä myös päinvastoin. Olisi mukavaa, ettei tässä keskustelussa omia sanomisiaan väritettäisi turhan yliampuvilla väitteillä, tuntuu useammallakin olevan vähän tapana tehdä näin.

Kiitos faktantarkistuksesta, @peksii

En nyt pitäisi SPOT kauppaa työkseen tekeviä reppanoina, useimmiten ovat dippainssejä tai ekonomeja. Eikä siellä kukaan paniikkiin mene, mutta yleensä kun on etukäteen tiedossa että tuulisuus laskee niin otetaan ylimääräistä etunojaa kulutukseen ja nämä pienetkin korjaukset kertautuvat kun kaikki markkinalla tekevät saman ja lopputuloksena on SPOT sähkön yliostoa ja vastaavasti tasesähkön puolella alassäätöä jolloin SPOT ostaja ottaa turpaansa molemmilla markkinoilla. Tätä voi ajatella vähän vakuutusmaksuna millä yritetään välttää aliostamista ja sitten mahdollisia kovinkin rajuja ylössäätöhintoja. Alassäädössä kun tuppaa yleensä tappio olemaan rajattu pienempään kuin ylössäädössä. Kannattaa muistaa että sähkön myyntiyhtiöt toimivat melkoisen paljon monimutkaisemmassa ympäristössä kuin mitä tavalliset kuluttajat kuvittelevat. Yleensä ottaen tätä etunojaa on pienennetty 6.1. fiaskon jälkimainingeissa ja muutenkin ohjeistukset ovat tarkentuneet useilla toimijoilla.

Ja käynnistyskustannukset ovat ihan todellinen juttu, samasta syystä CHP laitos voi roikkua tuottamassa sähköä tilanteessa missä se on tappiollista päivän tai kaksi (esim. viikonlopun) jos on näkyvissä ajoa seuraavalla viikolla ja tappiot ovat pienemmät kuin uudet käynnistyskustannukset.

 

[jarppi83]

Kiitos faktantarkistuksesta, @peksii

En nyt pitäisi SPOT kauppaa työkseen tekeviä reppanoina, useimmiten ovat dippainssejä tai ekonomeja. Eikä siellä kukaan paniikkiin mene, mutta yleensä kun on etukäteen tiedossa että tuulisuus laskee niin otetaan ylimääräistä etunojaa kulutukseen ja nämä pienetkin korjaukset kertautuvat kun kaikki markkinalla tekevät saman ja lopputuloksena on SPOT sähkön yliostoa ja vastaavasti tasesähkön puolella alassäätöä jolloin SPOT ostaja ottaa turpaansa molemmilla markkinoilla. Tätä voi ajatella vähän vakuutusmaksuna millä yritetään välttää aliostamista ja sitten mahdollisia kovinkin rajuja ylössäätöhintoja. Alassäädössä kun tuppaa yleensä tappio olemaan rajattu pienempään kuin ylössäädössä. Kannattaa muistaa että sähkön myyntiyhtiöt toimivat melkoisen paljon monimutkaisemmassa ympäristössä kuin mitä tavalliset kuluttajat kuvittelevat. Yleensä ottaen tätä etunojaa on pienennetty 6.1. fiaskon jälkimainingeissa ja muutenkin ohjeistukset ovat tarkentuneet useilla toimijoilla.

Minä takerrun nyt tuohon SPOT-sähkön yliostoon: tämä yliosto on toivottava tilanne yrityksellä, jolla on myös itsellä tuotantoa. Varmuuden maksimoinniksi saadaan hinnan käyttäytymään itselle hyödyksi. Minusta tämä muistuttaa markkinamanipulaatiolta aikalailla....

 

[B12]

Tälle voi yhtenä selityksenä olla CHP:iden ja muiden lämpövoimalaitosten käynnistyminen, ekalle vuorokaudelle hinnoitellaan myös käynnistymiskustannukset, mutta toiselle päivälle pannut ovat jo kuumina, niin voidaan tarjota alempaan hintaan. Mutta harvemmin näille voi yhtä selitystä antaa, kun muuttujia on niin paljon.

Ja tein nyt pientä faktantarkastusta sun vahvasta havainnosta vuodesta 2023 alkaen, kaivoin tyynet päivät (tuulituotannon teho keskimäärin alle 1500MW) ja laskin päivän keskihinnan muutoksen suhteessa edelliseen päivään, kun tyyniä päiviä on juurikin kaksi peräkkäin.

Spoileri: Tässä tulos

Vihreällä taustalla väitettä tukevat päivät, punaisella päinvastaiset, keltaisella poikkeuspäivät ja sinisellä muut.

Eli kyllä, välillä on näin käynyt, mutta ei todellakaan "ihan joka kerta" ja välillä myös päinvastoin. Olisi mukavaa, ettei tässä keskustelussa omia sanomisiaan väritettäisi turhan yliampuvilla väitteillä, tuntuu useammallakin olevan vähän tapana tehdä näin.

Korjataan sen verran, koska ilmaisin vähän epätarkasti tuosta havaitusta perstuntumasta. Keskihinnan ero ei kerro ihan kaikkea, sillä se tasoittaa usein piikit suunnilleen puoleen. Lähinnä itseäni pistänyt silmään tosi korkeat piikkihinnat heti kun tuuli tyyntyy. Seuraavana päivänä piikit ovat tavallisesti n. puolet matalampia. Toki vaikuttaa keskihintaankin, mutta ei yhtä rajusti.

Paremmin korrelaatio ehkä näkyisi, kun vertaisi päivän korkeimipa hintoja.

 

[rock]

Minä takerrun nyt tuohon SPOT-sähkön yliostoon: tämä yliosto on toivottava tilanne yrityksellä, jolla on myös itsellä tuotantoa. Varmuuden maksimoinniksi saadaan hinnan käyttäytymään itselle hyödyksi. Minusta tämä muistuttaa markkinamanipulaatiolta aikalailla....

Yliosto on tyhmää ja käy kalliiksi JA lisäksi lähes jokaisella firmalla tuotanto- ja myyntifirmat on eriytetty omiksi kokonaisuuksiksineen jotka eivät edes saa keskustella keskenään. Ja toisekseen markkinalla on vain muutama firma jolla olisi kokonsa puolesta edes mahdollisuus manipuloida markkinaa ja ne ovat ison suurennuslasin alla muutenkin. Mutta saat toki uskoa mihin haluat.

 

[tietokonerikki]

Yliosto on tyhmää ja käy kalliiksi JA lisäksi lähes jokaisella firmalla tuotanto- ja myyntifirmat on eriytetty omiksi kokonaisuuksiksineen jotka eivät edes saa keskustella keskenään. Ja toisekseen markkinalla on vain muutama firma jolla olisi kokonsa puolesta edes mahdollisuus manipuloida markkinaa ja ne ovat ison suurennuslasin alla muutenkin. Mutta saat toki uskoa mihin haluat.

Kyllä dippainssit ja ekonomit osaavat, ilman keskenään keskusteluakin, päätellä miten kannattaa toimia konsernin edun mukaisesti myynti- ja ostopuolella, kun kuitenkin ovat saman keskusjohdon alaisuudessa.

Laittakaan myynti- ja osto toimeksiannot (kuka myy ja ostaa ja miten paljon ja mihin aikaan) julkiseksi, niin ei tarvitse kenenkään arvailla. Viikon vanhat tiedot riittää kyllä kun ne jatkuvana tarjotaan.
Olen aika varma, että suuremmat tarjojat tiedetään sähköätuottavissa ja -myyvissä yhtiöissä muutenkin, joten siinä mielessä ton voisi hyvin tehdä.

Kiitos faktantarkistuksesta, @peksii

En nyt pitäisi SPOT kauppaa työkseen tekeviä reppanoina, useimmiten ovat dippainssejä tai ekonomeja. Eikä siellä kukaan paniikkiin mene, mutta yleensä kun on etukäteen tiedossa että tuulisuus laskee niin otetaan ylimääräistä etunojaa kulutukseen ja nämä pienetkin korjaukset kertautuvat kun kaikki markkinalla tekevät saman ja lopputuloksena on SPOT sähkön yliostoa ja vastaavasti tasesähkön puolella alassäätöä jolloin SPOT ostaja ottaa turpaansa molemmilla markkinoilla. Tätä voi ajatella vähän vakuutusmaksuna millä yritetään välttää aliostamista ja sitten mahdollisia kovinkin rajuja ylössäätöhintoja. Alassäädössä kun tuppaa yleensä tappio olemaan rajattu pienempään kuin ylössäädössä. Kannattaa muistaa että sähkön myyntiyhtiöt toimivat melkoisen paljon monimutkaisemmassa ympäristössä kuin mitä tavalliset kuluttajat kuvittelevat. Yleensä ottaen tätä etunojaa on pienennetty 6.1. fiaskon jälkimainingeissa ja muutenkin ohjeistukset ovat tarkentuneet useilla toimijoilla.

Ja käynnistyskustannukset ovat ihan todellinen juttu, samasta syystä CHP laitos voi roikkua tuottamassa sähköä tilanteessa missä se on tappiollista päivän tai kaksi (esim. viikonlopun) jos on näkyvissä ajoa seuraavalla viikolla ja tappiot ovat pienemmät kuin uudet käynnistyskustannukset.

Minua kiinnostaisi tietää, miten se hinta voi tolla "CHP laitoksella" muuttua kannattavaksi esim. 37 sentistä/kW tunnin aikana n. 15senttiin/kW.
Jotain tossa hinnoittelussa on pielessä. Enkä ymmärrä, miten tuulivoimaa hinnoitellaan 0snt/kW, ei ne myllyt ilmaisia ole vaikka seisoisivat, saati että pyörivät.

Sitten "sillä halvalla" hinnalla mietitään miten saadaan halpaa sähköä muillakonsteilla.

 

[jarppi83]

Yliosto on tyhmää ja käy kalliiksi JA lisäksi lähes jokaisella firmalla tuotanto- ja myyntifirmat on eriytetty omiksi kokonaisuuksiksineen jotka eivät edes saa keskustella keskenään. Ja toisekseen markkinalla on vain muutama firma jolla olisi kokonsa puolesta edes mahdollisuus manipuloida markkinaa ja ne ovat ison suurennuslasin alla muutenkin. Mutta saat toki uskoa mihin haluat.

Väitätkö ettei sähkömarkkinoilla toimivat toimijat tunne alaa läpikotaisin? Minä väitän, että jokainen toimija pystyy ennakoimaan toistensa liikkeet hyvinkin tarkoin ja jos joku poikkeaa reippaasti ennakoidusta aiheuttaa se välittömästi keskustelua. Kollektiivinen hintaprofiilin rakentaminen ja muokkaaminen. Miksi myöskään jouluaattona tai päivää ennen hinnat eivät ole keulineet kertaakaan? Ns. Joulurauha ollut pörssihinnoissa, vaikka tuotanto ei ole kummoine vrt. Kulutukseen. Miten sähkö ei toimisi vastaavalla tavalla kuin mikään muukaan tuote? Uutisissa tulee juttu, että makarooni uhkaa loppua, joka saa aikaiseksi ryntäyksen ja hinnat piikkaa. Vessapaperi ihan vastaava. Yksikin vihjaus siitä, että kahvi sato voi jäädä huonoksi saa hinnat laukalle. Uutisissa tulee juttu, että ällöpakkaset tulossa ja sähköhinnat kohoaa oli tuulta tai ei.

 

[JCSH]

Toki tyyppihyväksyntä voi käsittää myös maanjäristyksiin liittyviä vaatimuksia maanjäristysaluellla sekä tsunamien kestoon liittyviä vaatimuksia valtameren rannoilla. Esimerkiksi Suomessa kumpikaan noista ei ole kovin relevantti ja tällöin kyseiset vaatimukset (esimerkiksi tsunamivallit) voi jättää vain toteuttamatta.

Jos halutaan tehdä joku Euroopan yhteinen tyyppihyväksyntä, niin sitten sen tyyppihyväksynnän pitää kattaa ne kaikki mahdolliset olosuhteet, joihin se voimala voidaan rakentaa Euroopassa. Toki voit sitten luoda tuosta ison kasan erilaisia subsettejä niistä vaatimuksista, riippuen rakennuspaikasta, mutta jos tarvitaan se n+5 määrä niitä erilaisia subsettejä, niin miksi sitten ylipäätänsä vaivautua pyrkimään siihen Euroopan laajuiseen tyyppihyväksyntään?
Lisäksi, jos Suomeen ja Puolaan ollaan rakentamassa voimaloita, niin on aika massiivinen vaiva sitten sen takia varmistaa, että kyseiset voimalat voitaisiin myös rakentaa Kreikkaan, Italiaan ja vaikkapa Irlantiin. Koska tuo tarvittaisiin sitä yhteistä eurooppalaista tyyppihyväksyntää varten.

Ei sinänsä, etteikö sieltä ydinvoimalasta varmasti löytyisi osakokonaisuuksia, jotka voidaan yleisesti tyyppihyväksyä. Mutta epäilen vahvasti, että sieltä saataisiin mitään koko laitosta koskevaa yleistä tyyppihyväksyntää koko EU-alueelle.

EPR on saksalaisten ja ranskalaisten yhteissuunnitelma, josta erityisesti saksalaisten vuoksi tuli aivan liian monimutkainen. Lisäksi EPR-voimalan rakentamista on vasta nyt kunnolla kokemuksia - aikaisemmin se oli vain insinöörin unelma.

Etelä-Koreassa uusi APR+-voimalatyyppi huomioi uusien turvallisuusvaatimuksen lisäksi nimenomaan helpon rakennettavuuden. Laskennallinen rakentamisaika on entisen 52kk sijaan 36kk:

Design approval for Korean APR+ reactor - Nuclear Engineering International

Korea Hydro & Nuclear Power has obtained standard design approval from the Nuclear Safety and Security Commission for its 1500 MW APR+ reactor design.

www.neimagazine.com

Menee ehkä vähän semantiikan puolelle, mutta se mun pointti oli, että kyllä siinä ekassa EPR:ssä ja APR:issäkin on pyritty helppoon rakennettavuuteen. Kerta se laitoksen hinta on kuitenkin aika olennainen osa sitä, että miten niitä saadaan myytyä.
Nyt sitten kun niiden rakentamista on harjoiteltu muutama kerta ja opittu virheistä, seuraavissa malleissa siitä rakennettavuudesta saadaan vielä helpompaa.

 

[tietokonerikki]

Väitätkö ettei sähkömarkkinoilla toimivat toimijat tunne alaa läpikotaisin? Minä väitän, että jokainen toimija pystyy ennakoimaan toistensa liikkeet hyvinkin tarkoin ja jos joku poikkeaa reippaasti ennakoidusta aiheuttaa se välittömästi keskustelua. Kollektiivinen hintaprofiilin rakentaminen ja muokkaaminen. Miksi myöskään jouluaattona tai päivää ennen hinnat eivät ole keulineet kertaakaan? Ns. Joulurauha ollut pörssihinnoissa, vaikka tuotanto ei ole kummoine vrt. Kulutukseen. Miten sähkö ei toimisi vastaavalla tavalla kuin mikään muukaan tuote? Uutisissa tulee juttu, että makarooni uhkaa loppua, joka saa aikaiseksi ryntäyksen ja hinnat piikkaa. Vessapaperi ihan vastaava. Yksikin vihjaus siitä, että kahvi sato voi jäädä huonoksi saa hinnat laukalle. Uutisissa tulee juttu, että ällöpakkaset tulossa ja sähköhinnat kohoaa oli tuulta tai ei.

Vaikka viestisi oli @rock kommentoin. Minusta noin kävi 2022 kun yksi alkoi nostaa, niin muutkin nostivat myöhempinä päivinä ja se siitä vaan kertaantui kun "seuraajia" lisääntyi. Mennen sitten aivan överiksi ja hallituksen piti säätää Winfall vero.

 

[kapiteeli]

Aivan höpöhöpöä, että ydinvoiman rakentamiseen olisi keksitty tai tultaisiin lähiaikoina keksimään jokin hopealuoti, jolla rakennusaikaa tai kustannuksia saataisiin yhtäkkiä dramaattisesti parannettua. Todellisuudessa jokainen uusi reaktorisukupolvi valmistuu edellistä hitaammin, eikä saman sukupolven sisälläkään edistystä tapahdu. Ydinvoimaprojektit ovat hyvin pitkälti infraprojekteja, eikä infran rakentamistehokkuus ole juurikaan noussut viime aikoina. Rakennusaikaa saadaan alemmaksi vain työntekijöitä polkemalla, koska Kiinassa EPR-reaktori valmistuu suunnilleen yhtä nopeasti kuin APR-1400 Koreassa. Kun taas "haastajilla" (tuulivoima, aurinkovoima ja akut) edistysaskeleita on tapahtunut hurjasti viimeisen 10 vuoden aikana (materiaalitekniikka, kemia yms).

 

[mattix]

Miksi myöskään jouluaattona tai päivää ennen hinnat eivät ole keulineet kertaakaan? Ns. Joulurauha ollut pörssihinnoissa, vaikka tuotanto ei ole kummoine vrt. Kulutukseen.

Jouluksi iso osa kolmivuoroteollisuudesta ja käytännössä melkein kaikki 1- tai 2-vuoroteollisuus ajaa toiminnan alas. Samoin toimistot ja julkiset rakennukset hiljenevät, ilmastoinnit ajetaan minimiin ja valot pois. Silloin koko Suomen sähkönkulutus laskee, jolloin se kattamiseksi riittää halvat tuotantomuodot. Ihan peruskauraa tämäkin eikä kannata salaliittoteorioita asian osalta viritellä.

 

[samsungaaja]

Aivan höpöhöpöä, että ydinvoiman rakentamiseen olisi keksitty tai tultaisiin lähiaikoina keksimään jokin hopealuoti, jolla rakennusaikaa tai kustannuksia saataisiin yhtäkkiä dramaattisesti parannettua. Todellisuudessa jokainen uusi reaktorisukupolvi valmistuu edellistä hitaammin, eikä saman sukupolven sisälläkään edistystä tapahdu. Ydinvoimaprojektit ovat hyvin pitkälti infraprojekteja, eikä infran rakentamistehokkuus ole juurikaan noussut viime aikoina. Rakennusaikaa saadaan alemmaksi vain työntekijöitä polkemalla, koska Kiinassa EPR-reaktori valmistuu suunnilleen yhtä nopeasti kuin APR-1400 Koreassa. Kun taas "haastajilla" (tuulivoima, aurinkovoima ja akut) edistysaskeleita on tapahtunut hurjasti viimeisen 10 vuoden aikana (materiaalitekniikka, kemia yms).

Erikoista ettei lapioita saada nopeammin maahan lupaprosesseja ym. helpottamalla mutta niin se kai sitten on eikä reaktori vanhemmalla tunnetulla tekniikalla valmistu uutta nopeammin & halvemmin.

 

[rock]

Väitätkö ettei sähkömarkkinoilla toimivat toimijat tunne alaa läpikotaisin? Minä väitän, että jokainen toimija pystyy ennakoimaan toistensa liikkeet hyvinkin tarkoin ja jos joku poikkeaa reippaasti ennakoidusta aiheuttaa se välittömästi keskustelua. Kollektiivinen hintaprofiilin rakentaminen ja muokkaaminen. Miksi myöskään jouluaattona tai päivää ennen hinnat eivät ole keulineet kertaakaan? Ns. Joulurauha ollut pörssihinnoissa, vaikka tuotanto ei ole kummoine vrt. Kulutukseen. Miten sähkö ei toimisi vastaavalla tavalla kuin mikään muukaan tuote? Uutisissa tulee juttu, että makarooni uhkaa loppua, joka saa aikaiseksi ryntäyksen ja hinnat piikkaa. Vessapaperi ihan vastaava. Yksikin vihjaus siitä, että kahvi sato voi jäädä huonoksi saa hinnat laukalle. Uutisissa tulee juttu, että ällöpakkaset tulossa ja sähköhinnat kohoaa oli tuulta tai ei.

Huoh. Tottakai toimijat tietävät miten markkina toimii, mutta sinä et selvästikään. Tajuatko yhtään miten monimutkaisen laskennan lopputuloksena on yksittäisen tunnin hinta? Siinä ei ainoastaan katsota myynti- ja ostotarjousten kryssiä vaan myös siirtokapasiteetteja jotka yhä enemmän määräävät hintaa. Jos haluaisit edes yrittää manipuloida jotain hintaa niin sinun pitäisi ensin päättää minkä alueen hintaa päätät manipuloida. Sitten sinun pitää tietää siirtotilanne ja tehdä päätelmät kaikkien muiden tarjoajien tarjoustasoista. Ja jos onnistutkin niin hilaat vain yhden tunnin hintaa ehkä rahtusen johonkin suuntaan ja tämäkin onnistuu jos sinulla on joko ns. vaa'ankielikapasiteettia riittävästi TAI sinulla on merkittävä markkina-asema alueen ostosta tai myynnistä. Eivät tuottajat eikä ostajat juurikaan ehdi spekuloimaan muiden toimilla muuten kuin poikkeustilanteissa jolloin joku on mokannut. Jos mokaa isosti niin joutuu tapahtuman UMMaamaan.

Lisäksi todellisuus on paljon tylsempää kun leijonan osa tuloksesta on varmistettu myymällä ja ostamalla futuureja ja varsinkaan suurempia tuotantoyhtiöitä ei edes kauheasti kiinnosta yksittäisen tunnin hinta, juuri niitä joilla olisi edes teoreettinen mahdollisuus heilutella hintaa. Asia mitä kytätään viranomaisten toimesta. Kaikilla toimijoilla on käytössä samojen 3-4 ennustetalon sääennusteet. Voin sinun pettymykseksi kertoa että ainoat tuotantopuolen päivästä toiseen vatkaavat tarjoajat ovat vesivoiman tuottajat. Tuulivoimaa tarjotaan edelleen nollahinnalla ja ainoastaan yritettään tuulisuusennusteen perusteella arvata paljonko potkurit tuottavat. Sama auringolla. Ydinvoima nyt on niin flättiä kuin voi olla. CHP:llä on tuotantosuunnitelma josta poiketaan aniharvoin, lähinnä siellä on tarjouksessa valmiiksi leivottuna lisätehoblokki jos hinta nousee tarpeeksi kovaksi. Entisaikaan oli vielä lauhteet jotka elivät sentään polttoaineen kustannusten mukana, mutta ne ovat menneen talven hiiltä ja öljyä.

Ja mitä tulee joulunaikaan niin teollisuudesta leijonan osa lepää silloin ja kun kulutus on pientä niin hinnat pysyvät yleensä maltillisena vaikka olisikin tulipalopakkaset ja tyyntä. Sen sijaan myyntiyhtiöille nuo joulunajat ovat todella haastavia koska aatonaatolla ja aatolla on varsin erikoiset kulutusprofiilit verrattuna yhteenkään muuhun päivään ja usein tasevirheet ovat varsin isoja tuolloin. Mutta selvästikin sinä tiedät paremmin miten asiat ovat ja miten läpimätä koko ala on ja kuinka pientä kuluttajaa kairataan lompuukiin.

 

[rock]

Minua kiinnostaisi tietää, miten se hinta voi tolla "CHP laitoksella" muuttua kannattavaksi esim. 37 sentistä/kW tunnin aikana n. 15senttiin/kW.
Jotain tossa hinnoittelussa on pielessä. Enkä ymmärrä, miten tuulivoimaa hinnoitellaan 0snt/kW, ei ne myllyt ilmaisia ole vaikka seisoisivat, saati että pyörivät.

Ensinnäkin CHP laitoksen tarjoushinta markkinalla tunnista toiseen on melko varmasti vakio, korkeintaankin sitä saatetaan tarjota blokkeina (esim. 07-12, 12-18 jne.). Sen SPOT markkinan rajahinnan muodostavat hyvin suurella todennäköisyydellä joko suomalainen vesivoiman tuottaja, kulutusjoustaja tai sitten se hinta "valuu" naapurialueilta kuten SE3, EE tai SE1 missä taasen hinta määräytyy lopulta norjalaisen suuren vesivoimatuottajan, latvialaisen pumppuvoimalan tai saksalaisen lauhteen kautta. Ja kannattaa muistaa että myös siirtoteho- ja kapasiteetti saattavat muuttua päivän sisälläkin tunnista toiseen. Nämä sitten aiheuttavat ne piikit.

Tuulivoimaa joudutaan tarjoamaan nollahinnalla koska laitos ajaa jos sillä ei ole jarrut päällä. Muutenhan jos sitä tarjottaisiin vaikka 1snt/kWh hintaan niin olisi pakko lyödä jarrut päälle myös sen alittavilla tunneilla ettei tulisi tasesähkökustannuksia. On tarpeeksi haastavaa yrittää arvata tuulisuutta, siinä ei kaivata lisävaikeusastetta vielä asettaa hintaa johonkin kun ei ole edes tuotantomäärästä varmuutta. Sitä paiti kaikki nollaa suuremmat hinnat ovat tulovirtaa laitokselle. Jos markkinasta olisi merkittävä osa, sanotaan vaikka 75% tuulivoimaa niin silloin varmastikin oltaisiin eri tilanteessa, mutta onneksi emme elä sellaisessa markkinassa. Eikä se myllyjen pyöritys täysin ilmaista ole, mutta ei ne juoksevat kustannukset kovin suuret ole, noin 1snt/kWh. Pääomakustannukset ovatkin sitten huomattavasti isommat.

 

[peksii]

Korjataan sen verran, koska ilmaisin vähän epätarkasti tuosta havaitusta perstuntumasta. Keskihinnan ero ei kerro ihan kaikkea, sillä se tasoittaa usein piikit suunnilleen puoleen. Lähinnä itseäni pistänyt silmään tosi korkeat piikkihinnat heti kun tuuli tyyntyy. Seuraavana päivänä piikit ovat tavallisesti n. puolet matalampia. Toki vaikuttaa keskihintaankin, mutta ei yhtä rajusti.

Paremmin korrelaatio ehkä näkyisi, kun vertaisi päivän korkeimipa hintoja.

Spoileri: Tässä maksimihinnoilla

En päivittänyt rivien värjäämisiä, yksi päivä tuli lisää, mutta niitä myös lähti pois.

Kyllä dippainssit ja ekonomit osaavat, ilman keskenään keskusteluakin, päätellä miten kannattaa toimia konsernin edun mukaisesti myynti- ja ostopuolella, kun kuitenkin ovat saman keskusjohdon alaisuudessa.

Laittakaan myynti- ja osto toimeksiannot (kuka myy ja ostaa ja miten paljon ja mihin aikaan) julkiseksi, niin ei tarvitse kenenkään arvailla. Viikon vanhat tiedot riittää kyllä kun ne jatkuvana tarjotaan.
Olen aika varma, että suuremmat tarjojat tiedetään sähköätuottavissa ja -myyvissä yhtiöissä muutenkin, joten siinä mielessä ton voisi hyvin tehdä.



Minua kiinnostaisi tietää, miten se hinta voi tolla "CHP laitoksella" muuttua kannattavaksi esim. 37 sentistä/kW tunnin aikana n. 15senttiin/kW.
Jotain tossa hinnoittelussa on pielessä. Enkä ymmärrä, miten tuulivoimaa hinnoitellaan 0snt/kW, ei ne myllyt ilmaisia ole vaikka seisoisivat, saati että pyörivät.

Sitten "sillä halvalla" hinnalla mietitään miten saadaan halpaa sähköä muillakonsteilla.

Taas rupeaa salaliittoteoriat nousemaan pintaan näköjään, kyllähän tässä jo muutamia viikkoja selvittiin ilman niitä. Kauppatiedot eivät voi olla julkisia, kun silloinhan tuo hintojen sopiminen olisi vieläkin helpompaa ("noi tarjoaa tuohon hintaan, niin eiköhän mekin tarjota" tms.). Kauppatiedot pitää raportoida REMIT-säännösten mukaan viranomaisille ja he niitä seuraavat. Ja näköjään sähkömarkkinoiden perusteetkin ovat jälleen unohtunut, kun ihmettelet taas, miksi markkinoilla hinnoitellaan muuttuvien kustannusten mukaan.

 

[Shajk]

No niin, nyt enää viikko ja Ruotsin Forsmark B3 ydinvoimalan vuosihuolto olisi valmis.

Olkiluotoa on haukuttu pitkistä huolloista, mutta tämä ruotsalaisten 5 kuukauden vuosihuolto on saanut vähemmän huomiota.

 

[vemkki]

No niin, nyt enää viikko ja Ruotsin Forsmark B3 ydinvoimalan vuosihuolto olisi valmis.

Olkiluotoa on haukuttu pitkistä huolloista, mutta tämä ruotsalaisten 5 kuukauden vuosihuolto on saanut vähemmän huomiota.

SE3-alueella on näkynyt välillä aika korkeita hintoja. Tämä auttanee hiukan siihen?

 

[MOS6510]

Tuulivoimaa joudutaan tarjoamaan nollahinnalla koska laitos ajaa jos sillä ei ole jarrut päällä. Muutenhan jos sitä tarjottaisiin vaikka 1snt/kWh hintaan niin olisi pakko lyödä jarrut päälle myös sen alittavilla tunneilla ettei tulisi tasesähkökustannuksia. On tarpeeksi haastavaa yrittää arvata tuulisuutta, siinä ei kaivata lisävaikeusastetta vielä asettaa hintaa johonkin kun ei ole edes tuotantomäärästä varmuutta. Sitä paiti kaikki nollaa suuremmat hinnat ovat tulovirtaa laitokselle. Jos markkinasta olisi merkittävä osa, sanotaan vaikka 75% tuulivoimaa niin silloin varmastikin oltaisiin eri tilanteessa, mutta onneksi emme elä sellaisessa markkinassa. Eikä se myllyjen pyöritys täysin ilmaista ole, mutta ei ne juoksevat kustannukset kovin suuret ole, noin 1snt/kWh. Pääomakustannukset ovatkin sitten huomattavasti isommat.

Nyt en ihan saa kiinni ajatuksestasi. Kyllähän se tuulivoimatuottaja joutuu maksamaan virhe-ennusteesta tasekustannuksia aivan samalla nollahinnalla tai 1 snt/kWh-hinnalla. Ja ihan samalla tavalla se tuottaja joutuu ajamaan jarrut päällä nollahinnallakin, jos sähköä meinaa syntyä enemmän kuin on tarjonnut ulos (nollahinnalla). Varmasti yhä useammin suurilla tuotantotehoilla - hinnan ollessa ihan mitä tahansa - ajetaan pienillä jarruilla, jotta mahdollisen liikatuotannon aikaan voidaan jarruttaa. Ja jos tahtoo syntyä liian vähän sähköä, niin löysätään jarruja.

 

[Shajk]

SE3-alueella on näkynyt välillä aika korkeita hintoja. Tämä auttanee hiukan siihen?

Taitaa suurelta osin mennä niin että tuon laitoksen tuotanto valuu meille päin, juu.

 

[rock]

Nyt en ihan saa kiinni ajatuksestasi. Kyllähän se tuulivoimatuottaja joutuu maksamaan virhe-ennusteesta tasekustannuksia aivan samalla nollahinnalla tai 1 snt/kWh-hinnalla. Ja ihan samalla tavalla se tuottaja joutuu ajamaan jarrut päällä nollahinnallakin, jos sähköä meinaa syntyä enemmän kuin on tarjonnut ulos (nollahinnalla). Varmasti yhä useammin suurilla tuotantotehoilla - hinnan ollessa ihan mitä tahansa - ajetaan pienillä jarruilla, jotta mahdollisen liikatuotannon aikaan voidaan jarruttaa. Ja jos tahtoo syntyä liian vähän sähköä, niin löysätään jarruja.

Tasekustannukset eivät tietenkään riipu mitenkään siitä millä hinnalla tuotantoa on tarjottu, en tiedä miksi sait tekstistäni sellaisen kuvan. Pointti oli että on enemmän tunteja kun koko puistoa pidetään jarrut päällä jos puistoa tarjotaan 1snt/kWh hinnalla kuin 0snt/kWh hinnalla. Ja mitä tulee jarruihin niin ne ovat tyyppiä ja on ja off. Tehoa niillä ei säädetä kuin puistotasolla jolloin esim. 30 myllyn puistoa voi optimoida sammuttamalla 0-30 myllyä ja portaat ovat per myllyn teho.

 

[MOS6510]

Tasekustannukset eivät tietenkään riipu mitenkään siitä millä hinnalla tuotantoa on tarjottu, en tiedä miksi sait tekstistäni sellaisen kuvan. Pointti oli että on enemmän tunteja kun koko puistoa pidetään jarrut päällä jos puistoa tarjotaan 1snt/kWh hinnalla kuin 0snt/kWh hinnalla. Ja mitä tulee jarruihin niin ne ovat tyyppiä ja on ja off. Tehoa niillä ei säädetä kuin puistotasolla jolloin esim. 30 myllyn puistoa voi optimoida sammuttamalla 0-30 myllyä ja portaat ovat per myllyn teho.

Rohkenisin väittää, että suurempi vaikutus on sillä mikä tuulivoimatuotannon taso ylipäätään on. Mitä suuremmalla tuotantokertoimella tuulivoimapuisto tuottaa, sen suurempi on potentiaalinen ennustevirheen vaikutus sekä todennäköisyys. Toki silloin kun sähkön hinta on nollan tienoilla, niin lähtökohtaisesti puistot tuottavat hyvin lähellä nimikilven tehoja.

 

[vialho]

No niin, nyt enää viikko ja Ruotsin Forsmark B3 ydinvoimalan vuosihuolto olisi valmis.

Olkiluotoa on haukuttu pitkistä huolloista, mutta tämä ruotsalaisten 5 kuukauden vuosihuolto on saanut vähemmän huomiota.

https://www.reuters.com/business/energy/sweden-cancels-planned-2025-maintenance-forsmark-3-nuclear-reactor-2024-11-25/

 

[samsungaaja]

voi poistaa

 

[Gespard]

Sähkön kulutuksen kasvu yllätti, ja sillä on ikävä seuraus

Eteläisessä Suomessa ei välttämättä saa kantaverkkoliittymää lähivuosina.

www.is.fi

Uudet suuret sähkön kulutushankkeet saattavat vuosina 2025-27 joutua odottamaan liittämistä kantaverkkoon totuttua kauemmin, kantaverkkoyhtiö Fingrid varoittaa tiedotteessaan. Rajoitettu liitettävyys koskee uutta teollisen mittakaavan kulutusta, joka ei ole vielä sopinut liittymisestä sähköverkkoon.

Fingridin mukaan sähkön kantaverkon liityntäkapasiteetti on lähivuosina väliaikaisesti ja paikallisesti rajoittunut Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Hämeen alueilla.

2020 ja ennen osa taisi vielä miettiä kuinka sähkön kulutus kääntyy laskuun kun siirrymme vihreämpiin ratkaisuihin. Laajeneekohan nämä rajoitukset muuallekin. Esim uusia datakeskuksia on mahdollisesti tulossa Kajaaniin Brittiyritys suunnittelee miljardi-investointia Kajaaniin.

 

[renee]

Sähkön kulutuksen kasvu yllätti, ja sillä on ikävä seuraus

Eteläisessä Suomessa ei välttämättä saa kantaverkkoliittymää lähivuosina.

www.is.fi

2020 ja ennen osa taisi vielä miettiä kuinka sähkön kulutus kääntyy laskuun kun siirrymme vihreämpiin ratkaisuihin. Laajeneekohan nämä rajoitukset muuallekin. Esim uusia datakeskuksia on mahdollisesti tulossa Kajaaniin Brittiyritys suunnittelee miljardi-investointia Kajaaniin.

Itse asiassa Suomen sähkönkulutuksen on ennustettu tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä juuri vihreästä siirtymästä johtuen, eli koska fossiiliset polttoaineet korvataan puhtaasti tuotetulla sähköllä. Näitä datakeskusinvestointeja ei varmaan ole osattu niinkään ennustaa. Joka tapauksessa sähkönkulutuksen ei ole missään ennustettu ainakaan vähenevän.

 

[MOS6510]

Itse asiassa Suomen sähkönkulutuksen on ennustettu tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä juuri vihreästä siirtymästä johtuen, eli koska fossiiliset polttoaineet korvataan puhtaasti tuotetulla sähköllä. Näitä datakeskusinvestointeja ei varmaan ole osattu niinkään ennustaa. Joka tapauksessa sähkönkulutuksen ei ole missään ennustettu ainakaan vähenevän.

Nyt kuitenkin lähes kaikki julkistetut "vihreän siirtymän" investoinnit vaativat sähköä suunnilleen samalla teholla ympäri vuoden tyypillisesti yli 8000 tuntia vuodessa. Nämä investoinnit ovat lähtökohtallisesti täysin ristiriidassa sen idean kanssa, että näihin tuotettaisiin sähkö tuulivoimalla.

 

[samsungaaja]

Nyt kuitenkin lähes kaikki julkistetut "vihreän siirtymän" investoinnit vaativat sähköä suunnilleen samalla teholla ympäri vuoden tyypillisesti yli 8000 tuntia vuodessa. Nämä investoinnit ovat lähtökohtallisesti täysin ristiriidassa sen idean kanssa, että näihin tuotettaisiin sähkö tuulivoimalla.

Onhan se hyvä että vaikka Googlen palvelimet pelaavat, toisaalta kuluttajan paha googlailla ilman sähköä jos joudutaan kulutus"joustoihin". Suljetaankohan noita datakeskuksiakin sähköpulan uhatessa vai laskettaneenko joksikin kriittiseksi infraksi.

 

[Grez]

Varmaankin jos datakeskuksissa lähdetään kulutusjoustoihin, niin joustot tehdään sellaisilla tehtävillä, joiden tekoaika ei ole niin tarkkaa, kunhan esim. kuukauden sisällä tulee tehdyiksi.

Jo tälläkin hetkellä pilvitarjoajat tarjoaa halvempia resursseja, jotka ajetaan alas mikäli täyttä hintaa konekpasiteetista maksavat tarvii lisätehoja. Tällaiseen malliin olisi helppo yhdistää sähkön hinta.

 

[Griffin]

Brittiyritys suunnittelee miljardi-investointia Kajaaniin – tästä on kyse

Yhtiön ensimmäisen datakeskuksen rakennustyöt Kajaanissa ovat käynnistyneet, ja nyt yhtiö kertoo hakevansa lupaa neljälle uudelle datakeskukselle samaan yhteyteen.

www.is.fi

Eli Britannialainen yhtiö aikoo tehdä Kajaaniin 5 isoa datakeskusta Suomi hyötyy näistä muutaman työpaikan ja selkeästi kalliimman sähkön.

Datakeskuksien tarkoitus on käyttää AI:ta talouskeinotteluun eli täysin sähkön tuhlausta. Yhdelle on jo annettu lupa ja täällä hölmölässä todennäköisesti lopuillekkin..

Mitä tekevät luonnonsuojelijat tällaisen turhan törsäyssuunnitelman edetessä?
Eivät tasan mitään!

 

[eurokeitai]

Brittiyritys suunnittelee miljardi-investointia Kajaaniin – tästä on kyse

Yhtiön ensimmäisen datakeskuksen rakennustyöt Kajaanissa ovat käynnistyneet, ja nyt yhtiö kertoo hakevansa lupaa neljälle uudelle datakeskukselle samaan yhteyteen.

www.is.fi

Eli Britannialainen yhtiö aikoo tehdä Kajaaniin 5 isoa datakeskusta Suomi hyötyy näistä muutaman työpaikan ja selkeästi kalliimman sähkön.

Datakeskuksien tarkoitus on käyttää AI:ta talouskeinotteluun eli täysin sähkön tuhlausta. Yhdelle on jo annettu lupa ja täällä hölmölässä todennäköisesti lopuillekkin..

Mitä tekevät luonnonsuojelijat tällaisen turhan törsäussuunnitelman edetessä?
Eivät tasan mitään!

Tää on kyllä.suplen ongelma numero 1. Suuri määrä ihmisiä jotka näkee vain ongelmia, jotka joku muu pitäisi korjata. Oma rooli on katsella vierestä kuinka asiat menee pieleen. Näitä henkilöitä on suomalaisissa yrityksissä pilvin pimein.

Jos uskot, että sähkön hinta nousee, investoi sitten sähkövoiman rakentamiseen. Jokaisessa ongelmassa on mahdollisuuksia.

Jos taas olet sitä mieltä, että datakeskukset on ympäristö- ongelma, rupea ympäristönsuojeliksi.

 

[Iså]

Brittiyritys suunnittelee miljardi-investointia Kajaaniin – tästä on kyse

Yhtiön ensimmäisen datakeskuksen rakennustyöt Kajaanissa ovat käynnistyneet, ja nyt yhtiö kertoo hakevansa lupaa neljälle uudelle datakeskukselle samaan yhteyteen.

www.is.fi

Eli Britannialainen yhtiö aikoo tehdä Kajaaniin 5 isoa datakeskusta Suomi hyötyy näistä muutaman työpaikan ja selkeästi kalliimman sähkön.

Datakeskuksien tarkoitus on käyttää AI:ta talouskeinotteluun eli täysin sähkön tuhlausta. Yhdelle on jo annettu lupa ja täällä hölmölässä todennäköisesti lopuillekkin..

Mitä tekevät luonnonsuojelijat tällaisen turhan törsäussuunnitelman edetessä?
Eivät tasan mitään!

Tämä on markkinataloutta ja tulevaisuuden teollisuuden alaa. Joku konservatiivinen 0-summa ajattelu ei mielestäni sovi tähän. Konesalia ja metanolitehtaita pukkaa ja energiaa tarvitaan paljon. Sitten sitä lisäenergian tuotantoa rakennetaan markkinaehtoisesti, maalle tai merelle tai Ruotsiin jos energia menee kalliiksi. Suomi on persaukinen maa joka tarvitsee teollisia lisäinvestointeja. Joku toinen yritys voi keksiä lisäbisneksiä hukkalämmöstä jne. ja yleensä yritykset houkuttelevat ympärilleen uusia yrityksiä. Myös tuulivoima ja aurinkovoima tuottavat vero -ja vuokratuloja varsinkin tänne ei pääkaupunkiseudulle ja euroja pyörii taloudessa enemmän kuin että Suomi olisi ikuinen luonnonsuojelureservaatti.
Uutta Nokiaa Suomeen tuskin syntyy joten nämä ovat varmaankin parhaita teollisia investointeja mitä lähitulevaisuudessa Suomeen voisi tulla. Lisäksi geopoliittisesti Suomen puolustaminen kiinnostaa enemmän jos täällä on tärkeitä megayritysten konesaleja ja teollisuutta.

 

[eurokeitai]

Pohjoismaiden vesivoimaloiden täyttöaste on vuoden aikaan nähden ennätyskorkealla. Lienee osasyy siinä että tavaraa tulee nyt vetenä eikä lumena. Täyttöaste kasvaneet edelleen, kun Éowyn-myrksyn jämät osuu pohjoismaihin viikonloppuna. Seuraan mielenkiinnollaz miten Britannian offshore-tuulivoimalat selviää tuosta myrskystä. Luvassa voi olla 150km/h tuulia!

 

[jarppi83]

Tää on kyllä.suplen ongelma numero 1. Suuri määrä ihmisiä jotka näkee vain ongelmia, jotka joku muu pitäisi korjata. Oma rooli on katsella vierestä kuinka asiat menee pieleen. Näitä henkilöitä on suomalaisissa yrityksissä pilvin pimein.

Jos uskot, että sähkön hinta nousee, investoi sitten sähkövoiman rakentamiseen. Jokaisessa ongelmassa on mahdollisuuksia.

Jos taas olet sitä mieltä, että datakeskukset on ympäristö- ongelma, rupea ympäristönsuojeliksi.

Ei se nyt nuin mene. Jotenkin vinoutunut ajatus kapitalisessa lännessä, että yksityiset ihmiset pitäisi suoraan kustantaa infra yrityksille. Lisäksi jos ei suoraan yksityisiltä, niin mutkan kautta valtiolta. Yritykset sitten paukuttelee henkseleitä, koska ovat tehneet isoja investointeja Suomeen(unohtaen samalla, että valtio on tukenut yrityksiä huomattavilla summilla). Tuottavat yritykset sitten piilottavat voitot konsernilainoilla ja vievät rahat pois. Heikompina taloustilanteiden aikana siitä vähintään 5% pääoman tuotosta ei jousteta tuumaakaan ja tarvittaessa laitetaan matalalta tasolta porukkaa kilometritehtaalle. Jos sitten yritys oikeasti on pahoissa taloudellisissa ongelmissa, niin valtio toki pitää tulla apuun, koska jos yritys kaatuu niin tulee paljon työttömiä. Voitot yritykselle ja tappiot kaikille... Yrittäjän vastuu tänä päivänä kohdistuu lähinnä pieniin yrityksiin. Ymmärrän hyvin yrityksien tukemisen, mutta se tulisi pohjautua vastikkeellisuuteen, eli siivu yrityksestä.

 

[MOS6510]

Varmaankin jos datakeskuksissa lähdetään kulutusjoustoihin, niin joustot tehdään sellaisilla tehtävillä, joiden tekoaika ei ole niin tarkkaa, kunhan esim. kuukauden sisällä tulee tehdyiksi.

Jo tälläkin hetkellä pilvitarjoajat tarjoaa halvempia resursseja, jotka ajetaan alas mikäli täyttä hintaa konekpasiteetista maksavat tarvii lisätehoja. Tällaiseen malliin olisi helppo yhdistää sähkön hinta.

Suurin osa konesalien kuormituksesta on sellaista, jota ei voi siirtää - asiakkaat tarvitsevat palvelunsa mitä ikinä ne ovatkaan. Vajaalla kuormituksella käyvä konesali on todella suuri kustannus pilvitarjoajille ja he pyrkivät viimeiseen asti saamaan myytyä kaiken kapasiteetin.

Ne pilvitarjoajien halvemmat spot-tunnit ovat juuri tätä ylimääräistä kapasiteettia, josta halutaan saada rahaa. Ja kapasiteettia on eniten "ylimääräisenä" lähinnä vuorokauden rytmin mukaisesti: Ihmiset ovat aktiivisia päivällä ja ei-aktiivisia yöllä - konesalien kuormitus on suurempaa päivisin. Siis yöllä on enemmän ylimääräistä spot-kapasiteettia tarjolla.

Konesaleja ei ajeta millään pörssihintaohjauksella.